|
|
12.05.2010 21:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikös muuten vastaava liityntäliikenne ole ollut arkipäivää Keravalla ihan normaaliliikenteessälin? Ja nykyäänkin (valitettavasti) museoliikenteen ollessa vaihdon toinen osapuoli? | ||||
|
|
12.05.2010 21:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi Tyttö & Juna -tägi on unohdettu? | ||||
|
|
12.05.2010 21:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä Helsingin raitioteiden ratakaavio: http://raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/ylekart/ratakaavio2009.gif . Eli Vallilan hallilta asti on saanut ajaa takaperin reittiä Hämeentie-Sturenkatu - Mäkelänkatu - Itä-Pasila - Pslk? Mahtanut olla kummannäköistä touhua :) | ||||
|
|
12.05.2010 21:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Vaunut voivat mennä tahoilleen." Missä ovat tahot? Eri varikoilleko menossa, vai miksi keula eteenpäin ollut vaunu ei hinannut hinausvaunua varikolle? | ||||
|
|
12.05.2010 21:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti vaunut ovat kuvassa perät vastakkain, eli niinkin päin saa kytkennän tehtyä. Mekaanisesti aika selvää, mutta ohjelmistoista ei ikinä tiedä ;) | ||||
|
|
11.05.2010 23:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Viittaan vuoden 2004 aikana tulleisiin kommentteihin. Toka ja kolmas katsokaatten :) | ||||
|
|
11.05.2010 23:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kazakstanissa puhutaan kazakia, joka on turkkilaissukuinen kieli. Tietysti siellä on myös venäjänkielisiä, vain kuten Liettuassa ja Suomessakin. Venäjänkieliset kuitenkin puhuvat periaatteessa kaikki samaa murretta, vaikka munkkirinkulalle ja grillikanalle onkin Pietarissa eri sanat kuin Moskovassa. Varsinaisia murteita ei siis ole. Valko-Venäjällä puhutaan kieltä joka on suhteellisen lähellä venäjää, mutta jota ei koeta murteeksi vaan omaksi kielekseen. Peruna on valkovenäjäksi "bulba", ei "kartofel". | ||||
|
|
11.05.2010 23:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Erittäin hieno kuva ja oivaltava kuvausidea. Kun molempien maiden veturit ovat samalla raitella, alleviivautuu kahden maan rautatieoperaattoreiden yhteistyö. | ||||
|
|
11.05.2010 23:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi sääntöjen pitää olla niin mustavalkoiset, että ensin "katsotaan sormien läpi" alkoholin käyttämistä ja sitten kielletään se kokonaan? Berliinin-Brandenburgin alueella on sääntöihin kirjoitettu alkoholirajoitus näin kohtaan "Henkilöt, joilla ei ole oikeutta matkustamiseen": "- - henkilöt, jotka ovat alkoholijuomien tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisia - -". Toimii minusta oikein hyvin. Eli alkoholijuomia saa juoda, kunhan ei niin paljon, että sillä alkaa olla vaikutusta. Jos alkaa olla alkoholin vaikutuksen alainen, täytyy poistua kulkuvälineestä ja asemalta siksi aikaa, että on jälleen selvä. Noin sen pitäisi Suomessakin mennä. Jos alkoholinkäyttöä on tosiaan katsottu sormien läpi, eli ihmisten on annettu kännätä, se on todella typerä asia ja pistäisi ainakin minut vihaksi jos sellaisesta joutuisin matkustajana kärsimään - sitä yhtä 1500 km reissun jälkeistä kolmasosalitran ohrapirtelöä rauhallisesti juodessani. Tietysti käytännössä kapakasta saa tulla bussilla kotiin, vaikka hiprakassa olisikin. Vartijoilla on kuitenkin silloin oikeus heittää kyseinen matkustaja siitä bussista ulos heti jos he sen tarpeelliseksi näkevät (tai sattuvat haluamaan, että kyseinen henkilö ei bussilla matkusta). | ||||
|
|
10.05.2010 23:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, elää tosiaankin. Syvimmässä idässä pörisevät Trabantit betonielementtiteillä rapistuneiden betonielementtitalojen välissä. Ihmiset asuvat työläislokkereissaan ja työskentelevät jossain kuka missäkin. Tai ovat työttömiä. Siellä päin Berliiniä oli kummaa asua. Sen jäljiltä pulpahtelee suusta yhäkin ilmaisuja kuten "Saksan ollessa vielä sosialistinen ..." | ||||
|
|
10.05.2010 23:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hehe, Suomi on hauska maa :) Onkohan kukaan vielä keksinyt perustetta sille /miksi/ omien alkoholipitoisten juomien nauttiminen junassa on kiellettyä? Tuo anniskelualue-juttu nyt sentään perustuu siihen, että lainsäädäntö on kankeaa ja tuolle vaatimukselle ehkä jotain perustetta ravintolaolosuhteissa onkin. Mutta esim. jossain Jyväskylä-Seinäjoki -vankassa tuo ei voi olla syynä, kun ei junasta mitään alkoholijuomia voi ostaa. Siis, miksi ihmeessä ei saisi rentoutua kaljapullon kanssa tai juoda kuoharia mansikoiden kera? Miksi konduktööri tulee kaatamaan olueni maahan, jos Helsingistä Kauniaisiin matkustaessani juon yhden ainokaisen 0,33 litran oluen?! | ||||
|
|
10.05.2010 17:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Äh, yritin ja yritin, mutta ei tätä voi olla kommentoimatta: Mitä ihmettä on hiiripöly, kun vielä on pitänyt eteen pistää sana "nimenomaan" osoittamaan että kyse todella on hiiripölystä? :) | ||||
|
|
10.05.2010 17:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun Inkeroisissa vielä oli lipunmyynti, tuli useinkin ostettua lippuja milloin Tuomarilaan, milloin Malminkartanoon. Lipunmyyjän rakkaudesta työhönsä kertoi hyvin se, miten hän puristi mielestään Malminkartanon lyhenteen (MLO), sitä mistään kirjasesta katsomatta. Koska halusi nähdä, muistaako. Ja muistihan hän, pisteet siitä :) | ||||
|
|
10.05.2010 16:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun ostin junamaatista jossain kaukana (Kouvola, Kuopio tai Jyväskylä) lipun määräasemanaan Tuomarila, tulostui lipulle myös käytettävän Sm-junan junavuoronumero. En muista, oliko sen etuliitteenä H vai pelkkää tyhjää, mutta olettaisin H:n siinä seisseen. Harmi, ettei ole enää sellaista lippua tallessa, mutta ehkä sitä vielä ehtii ennen kuin junamaatit häipyvät. Jotenkin. | ||||
|
|
10.05.2010 00:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Helsingin lähiliikenteen junanumeroden H-alkuisuus ei normaalisti näy käyttäjälle lainkaan. Niiden junavuorojen käyttäjiä ei junanumero kiinnosta, vaan vain junan linja ja kulkuaika. En myöskään jaksa uskoa, että tavaraliikenteelle tapahtuisi kovin usein niin, että käytettäisiin kuljetukseen vahingossa Sm-yksikköä. Enkä myöskään usko, että Helsingin T-junan matkustajat kovin usein vahingossa katsoisivat graafisesta aikataulustaan jonkun tavarajunan aikatauluja. | ||||
|
|
09.05.2010 21:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Flexityjä on neljä(ä versiota). Pitkä kaksisuuntainen, lyhyt kaksisuuntainen, pitkä yksisuuntainen ja lyhyt yksisuuntainen. | ||||
|
|
09.05.2010 16:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oranssit liikennevalot on mielenkiintoinen ratkaisu. En ole muualla nähnyt väliaikaisinakaan kuin tässä kuvassa. | ||||
|
|
09.05.2010 16:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sekä tästä, että edeltävästäkin kuvasta ensimmäinen ajatus oli, että "siinä ajaa keltainen ratikka Mäkelänkatua - eiku". | ||||
|
|
09.05.2010 16:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jaahas, opiskelin lisää. Eli 7000-sarja (KT4Dt) on modernisoitu tyristorein KT4D-sarjasta. Eli molemmat sarjat ovat alunperin olleet samaa sarjaa. | ||||
|
|
09.05.2010 16:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Etkös se juuri sä ollut, Leksa, kun kerroit mulle 6000- ja 7000-sarjalaisten eron? (jälkimmäinen tyristoreilla, ensimmäinen ilman). Eli kuvassa olisi toisiksi vanhin vaunutyyppi. | ||||
|
|
09.05.2010 16:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mielenkiintoinen tuo vihreä VR-logo. Aivan kuin vuotta 2010 elettäisiin. Milloin vihreä logo vaihtui punaiseksi, vai oliko tuo ysärilogo alust asti suurimmassa osassa tilanteita punainen? Vai sininen? Vai häh? | ||||
|
|
09.05.2010 14:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mielenkiintoinen myös tuo Mintransmaš-teksti, joka on jo 67-vuoden kuvasta kadonnut. Mintransmašin luulisi viittaavan Minskiin, mutta toisessa kuvassa taas lukee valmistuspaikkana RSFSR, eli Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, johon ei kai Valko-Venäjä kuulunut. (tosin mistä tulee ylimääräinen F? Liittovaltio. Ja tarkastamalla ilmeni, että Kolomna on joka tapauksessa Moskovan liepeillä. Mistä siis tulee Min? | ||||
|
|
09.05.2010 13:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kummaa, kun vertaa venäläisessä mediassa puolisen vuotta takaperin olleeseen artikkeliin, jonka mukaan tuota taajamajunakalustoa alettaisiin maalata vaaleansiniseksi. | ||||
|
|
09.05.2010 13:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko Turun sinivalkoisissa busseissa todella kyse tilaajan väreistä? Oma käsitykseni on ollut, että kyseessä on Sopimus-Seitsikon väritys, jota lisäksi TLO käyttää siinäkin liikenteessään, joka ei toimi Sopimus-Seitsikko -kartellin alaisuudessa. Jos kyse on tilaajan värityksestä, on TuKL:n väritysvalinta (oranssi) aika hämmentävä. | ||||
|
|
09.05.2010 13:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tykkään, että paremmannäköiset värit kuin nykyiset, ainakin tällaiselle vanhemman muotoilutyylin kalustolle. | ||||
|
|
08.05.2010 00:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä on siis kuvassa jonkinlainen dieselvastine sameille. | ||||
|
|
08.05.2010 00:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näkyyhän tässä kuvassa myös kyseisen junan virroitin, josta näkee kyseessä olevan EMU:n. | ||||
|
|
08.05.2010 00:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lugansk on tehnyt BR232:sta modernisoidun version. Ulkokuoresta ei juuri millään tunnista, mutta kyljestä löytyy hieman yhtäläisyyksiä. Sellaisia näkisi mielellään. Ja luulisi olevan laatua halvalla. BR232:ssa ainakaan ei näy valittamista olevan :) | ||||
|
|
05.05.2010 17:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Dr16:n ulkonäöllä on mutkan kautta juurensa MaK:n vetureissa, joten yhdennäköisyys on loogista. | ||||
|
|
04.05.2010 20:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Junia lie helpompi rekisteröidä Suomeen kuin Venäjälle, vähemmän byrokratiaa. Yhtiön kotipaikaksi on myös valittu Helsinki, joka sijaitsee Suomessa. On varmasti kätevämpää rekisteröidä Suomessa majaansa pitävän yhtiön kalusto Suomeen kuin Venäjälle. Miksi puulaaki sitten toimii Helsingistä eikä Pietarista, siihen voi syitä vain arvailla. Tulee kuitenkin mieleen nämä kaksi tekijää: 1) Suomessa suomalaiseen luotetaan enemmän kuin venäläiseen 2) Venäjällä suomalaiseen luotetaan enemmän kuin venäläiseen. (Kohdan 2 sain kokea kuukauden Pietarissa elellessäni, kun parikin kertaa selvisin ongelmasta kertomalla etten ole venäläinen vaan suomalainen. Kauppaan kun meni reppu selässä (kiellettyä), muuttui asia hyväksyttäväksi kun ilmeni että olenkin suomalainen. Suomalaisethan eivät myymälävarkauksia tee lainkaan ;) (joskin, kuka ihme käyttäisi selässään olevaa reppua myymälävarkauteen?!) | ||||
|
|
04.05.2010 20:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pertti: Tämän kuvan aiemmista kommenteista päätellen kutakin ominaisuutta ilmaistaan vain yhdellä kirjaimella. Tällöin toinen T tarkoittaisi rullaavaa vaunua, toinen T sitten jotain muuta. | ||||
|
|
04.05.2010 20:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä oikeastaan on syynä, että ratikkakiskot tehdään Helsingissä siten, että kiskojen väli täytetään betonilla? Luulisi pölkkykiskon tulevan halvemmaksi. Useissa paikoissa syynä on tietysti, että autoliikenne halutaan mahdollistaa ja missä ei tiellä kuljetakaan, saattavat silti hälytysajoneuvot tarvita "ohituskaistaa". Kuitenkaan esim. Mäkelänkadulla en muista ikinä nähneeni hälytysajoneuvon ajavan ratikkana mullassa, vaan ne kulkevat siellä tietä pitkin. Miksi ihmeessä siellä ei ole käytetty vignol-kiskoa? | ||||
|
|
29.04.2010 00:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaunuja kuitenkin on kaksi? | ||||
|
|
29.04.2010 00:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Piru vie, tuo on pakko käydä joskus omin silmin katsomassa! | ||||
|
|
28.04.2010 20:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä on hyvä kuva, johon toivoisin saavani tägit kuntoon. | ||||
|
|
22.04.2010 00:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä katselin vielä reilut kolme vuotta sitten jokaikisen vorkkikuvan ja olin selaillut myös läpi kaikki vorkkailuni alkuun mennessä julkaistut kuvat. Kun kuvia alkoi tulla niin paljon per päivä, ettei niitä enää siedettävällä vaivalla saanut kaikkia katsottua, aloin pläräillä läpi vain pikkukuvien perusteella mielenkiintoisimmat uudet kuvat, sekä ne, joita oli kommentoitu paljon. Viimeisen parin vuoden ajan olen katsonut läpi kaikki kommentoidut kuvat, joskin vähän ennen vorkkiuudistusta aloin hyppäämään osan niistäkin yli. Kuitenkin, ellei Dm6-kuvaa ole aivan äskettäin julkaistu, uskoisin sen havainneeni jos se vorkista löytyy. Yhden Dm6-kuvan tiedän nähneeni ja se oli asemalla tms. kuvattu. (voi tietysti olla, että aivan alkuaikoina olisin niputtanut Dm7:n ja Dm6:n samaksi, mutta en usko. Dm6-kuvia on kuitenkin niin vähän, että olisi sellainen keskusteluakin herättänyt. Ja sen avulla muistaisin varmasti). Koska uskaltaisin lyödä vetoa (no, uskaltaisin jos olisi edes jonkinlaisia tuloja...) ettei Dm6-linjakuvaa todellakaan ole vorkissa julkaistu, kiitän tästä kuvasta aivan erittäin suuresti suorastaan! | ||||
|
|
21.04.2010 22:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaakunvatkain? | ||||
|
|
21.04.2010 18:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käsittääkseni nämä uudet opastimet ilmaantuvat myös Helsingin aseman ympäristöön, ulottuen lähes Huopalahteen ja Oulunkylään asti. Sinne, missä on toistaiseksi vielä jäljellä vanhan opastinjärjestelmän opastimia. | ||||
|
|
21.04.2010 01:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Se on hyvä, että Suomessa tällainen on mahdotonta. Montahan päätä sitä joka vuosi Euroopan rautateillä putoaa, koska nuo ikkunat ovat tuolla tavoin avattavia? Nolla? | ||||
|
|
21.04.2010 01:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Keski-Euroopassa on monin paikoin luonnonsuojelu niin perusasia, ettei sitä haluta kaikkea brändätä vihreän värin alle. Miksi pitäisikään? Pyrkimyksenähän pitäisi olla, että kaikessa elämässä otettaisiin oma etu sen verran huomioon, ettei tuhottaisi omaa elinympäristöä. Pitäisikö siis suomalaisen logiikan mukaan kaikki järkevästi toteutettu maalata vihreäksi? :) | ||||
|
|
19.04.2010 18:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti juuri tuo junavuoro S 220 oli se syy, että pendolinolle otettiin junatyyppikirjaimeksi Tanskan, Saksan, Itävallan ja Sveitsin järjestelmien kanssa konfliktissa oleva S. | ||||
|
|
19.04.2010 17:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ensimmäinen pendolinoyhteys oli numeroltaan S220. En muista, ajoiko se toiseen suuntaan numerolla S221 tai montako aikataulukautta numero pysyi tuollaisena :) | ||||
|
|
19.04.2010 02:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pelkkä kuvauspaikka ei tästä kuvasta ole /näin/ hyvää tehnyt, vaan myös rajaus on hyvä. Asemarakennuksen vasemman laidan leikkaaminen kuvasta siirtää katsojan huomiota laiturialueelta itse asemaan. Ei olisi itselle tullut mieleen, vaan olisin yrittänyt mahduttaa rakennuksen viimeistä millimetriä myöten kuvaan. Ja muutaman metrin ilmaa vielä marginaaliksi. Mutta mä ainakin tykkään tästä kuvasta enempi tällä polamistisella rajauksella kuin omallani :) | ||||
|
|
19.04.2010 02:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Marsu hieman murjottavaisella päällä. Liekö vatsa sekaisin vai krapula? Ja mitä tuokin tuossa tärkeilee, puraisen kohta päänsä pois. Hampaat on terävät. | ||||
|
|
19.04.2010 02:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pelkkä kuvauspaikka ei tästä kuvasta ole /näin/ hyvää tehnyt, vaan myös rajaus on hyvä. Asemarakennuksen vasemman laidan leikkaaminen kuvasta siirtää katsojan huomiota laiturialueelta itse asemaan. Ei olisi itselle tullut mieleen, vaan olisin yrittänyt mahduttaa rakennuksen viimeistä millimetriä myöten kuvaan. Ja muutaman metrin ilmaa vielä marginaaliksi. Mutta mä ainakin tykkään tästä kuvasta enempi tällä polamistisella rajauksella kuin omallani :) | ||||
|
|
18.04.2010 19:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Taitaa olla vanhasta kaupunginrajasta kyse, kun sijaitsee metroasemien Sleesian portti ja Frankfurtin portti (tullauspisteitä vanhalla kaupunginrajalla) välissä. Tässä lienevät laivat hoitaneet tullauksen? Tornien päällä Berliinin vaakunakarhu sekä kotka, jonka merkitystä en tässä yhteydessä osaa täysin varmasti sanoa. Voi viitata Brandenburgin alueeseen, mutta myös siihen, että tästä rajasta alkaa keisarikunnan pääkaupunki. | ||||
|
|
18.04.2010 19:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja Johanneksen mainitsemasta syystä johtuen veturit ovat yleisesti ottaen keskenään hyvin samannäköisiä. Hyvänä esimerkkiparina esim. veturimallit Hv1 ja Sr2. Molemmista puskurit ja ohjaamot ja molemmat kulkevat. Jos jotakuta täällä nyt kismittää, että eihän kaksiohjaamoinen samalta näytä kuin yksiohjaamoinen, otetaan vertailuun - Johannesta kompaten - vaikkapa sarjat Dr12 ja Dr13, joiden erottaminen toisistaan on useille harrastajille huomattavan vaikeaa. Molemmista löytyy jopa sama määrä ovia ja valaisimia! Aivan mahrottomia kapistuksia, niin kuin saatanallisen Savon ulkopuolella sanotaahan ;) Pahoittelen siis implikomaani väitettä, että veturien keskinäiselle ulkonäköyhtäläisyydelle voisi olla joku erityinen syy, jolla voisi olla mielenkiintoisuusarvoa. Samalta ne näyttää kaikki, veturi kuin veturi, valmistaja kuin valmistaja. Sitten asiasta toiseen: Onko joku keksinyt tavan erottaa ulkonäön perusteella toisistaan EVR:n TE-sarjalaiset ja GE:n valmistamat veturit? | ||||
|
|
18.04.2010 02:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikös tuohon aikaan sattunut Pietari-Moskova -välillä pommi-isku, jonka takia junat ajettiin Venäjällä pitkää kiertotietä sähhköistämätöntä yksiraiteista rataa pitkin? Koska tämä myöhästytti Tolstoin kulkua Venäjällä niin paljon, olisi runkokierto mennyt päin seiniä jos runko olisi tuotu rajalta Helsinkiin asti. Siksi matkustajat tuotiin Helsingistä suomalaisella kalustolla Vainikkalaan, jossa he siirtyivät Tolstoihin. Siellä Venäjältä saapuneesta Tolstoi-rungosta sitten siirrettiin matkustajat puolestaan siihen Vainikkalaan tulleeseen suomalaisjunaan, jolla heidät vietiin Helsinkiin. Ihan nerokas ratkaisu, sanoisin. Sitä, miksi juna on vedetty dieselillä, en kyllä tiedä. | ||||
|
|
17.04.2010 16:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä meinasin tulla kommentoimaan, että luulin kuvaa aluksi Englannissa otetuksi. Mutta tähän lienee osasyynä se, etten ikinä nähnyt DB:n mintunvihreää lähiliikennekalustoa. | ||||
|
|
17.04.2010 16:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| ..jolloin tämän kuvan veturi olisi yksilö 3210. (Ensimmäinen nokialainen, jossa oli matopelin pelaamiseen kunnolla sopivat näppäimet) | ||||
|
|
17.04.2010 16:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hihi, hauskasti sanottu :) Niille, jotka rautatiekalustovalmistajien historiasta vähemmän tietävät, kerrottakoon kuitenkin selvyyden vuoksi seuraavaa: Vempujen perusulkoasu on kopioitu (vai lisensoitu?) Saksassa, Kielin kaupungissa toimineelta MaK-yhtiöltä. Vrt. MaK:n valmistaman SJ:n T21-veturin kuvia: http://www.olaviahokas.com/trainstuff/r6/t2183a.jpg tai http://www.olaviahokas.com/trainstuff/r8/t21105a.jpg . Ja yleisemmin juttua SJ:n vanhoista dieseleistä: http://www.olaviahokas.com/trainstuff/oasjdiesel.html . Suomessa Deevereiden ulkomuoto on jatkokehitelmää Vempusta ja Dr14 taas on saanut paljon vaikutteita Deevereistä. Eli loppujen lopuksi Dr14:n ulkoasu on plagioitu mutkan kautta MaK:n vetureista. MaK taas on nykyään osa Vossloh-yhtiötä, jonka valmistama kuvan esittämä ÖBB:n 2070-sarjalainen on. Artikkelista http://de.wikipedia.org/wiki/%C3%96BB_2070 voivat saksantaitoiset lukea, että 2070-sarjan on valmistanut MaK, sittemmin Vossloh ja valmistajan tyyppimerkintä tälle veturityypille on G 800 BB. Kyseessä on siis jatkokehitelmä siitä veturin ulkoasusta, jota SJ:n T21 (eli MaK 800 D) edustaa. Seepran ulkoasu on siis kopio siitä Vosslohin veturiulkoasusta, jota kuvankin veturi edustaa :) | ||||