Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.11.2009 02:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kylläpä osaakin olla neuvostoliittolainen tunnelma. Taitaa näyttää vieläkin tuolta(?) | ||||
|
18.11.2009 01:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noi salamat keulassa on kyllä jotain aivan mieletöntä. | ||||
|
17.11.2009 18:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomalaiseksi ravintolavaunuksi tässä vaunutyypissä on huomattavan miellyttävä tunnelma. | ||||
|
17.11.2009 17:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kai tuo teksti oli englanniksikin? Siinähän lukee "lähtö vain toiselta laiturilta", mutta moni saksaa taitamaton matkalainen astunee helposti laiturissa odottavan junan avoimesta ovesta sisään, jos tietoa ei englanniksi ole. | ||||
|
Kuvasarja: Sm5 Tampereella |
17.11.2009 02:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä vielä linkki niihin Rautatiemuseon sivuilla oleviin panoraamakuviin: http://www.rautatie.org/web/fi/panoraama/ . Sivun käyttöliittymä on melko epäintuitiivinen, joten kerrottakoon että vasemman laidan linkeistä saa näkyviinsä linkkien mukaiset panoraamakuvat, joita voi sitten hiirellä pyöritellä. | ||||
|
Kuvasarja: Sm5 Tampereella |
17.11.2009 02:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitään lakia et rikkoisi, vaikka junaa ei virallisesti olisikaan esitelty. Jotain kohteliaisuussääntöä ehkä, mutta et mitään lakia. Junakalusto Oy:n sivuilta on linkki panoraamakuviin, joista näkyy käytännössä junan koko sisätila. Mitään sensuroitavaa niissä siis ei ole. Pistä siis vaan kuvat tänne näkyviin. | ||||
|
16.11.2009 00:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikä ilman puskimia onnistuisi kovin sujuvasti jarrutuskaan. Ystävyyssidettä käytettäessä on SA-3 -kytkimellisessäkin kalustossa aina oltava puskimet. | ||||
|
16.11.2009 00:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi 1096:ssa on erilaiset ilmanohjaimet kuin 1090:ssa? | ||||
|
15.11.2009 21:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, että Tikkurilassa tällaistakin on. Hyvä tietää, pidetään mielessä :) | ||||
|
15.11.2009 21:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Erittäin hyvä tilannekuva, jota on hauska jälkeenpäin katsella. Parinkymmenen vuoden päästä tällä on jo kiinnostavaa historiallista arvoakin, kun näkyy noinkin paljon ajalleen tyypillistä kalustoa ja tyyliä. | ||||
|
13.11.2009 20:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei ainakaan täsmälleen sama, koska samoja sähköpylväitä ei näy. | ||||
|
12.11.2009 19:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä DLR:n kartta: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Docklands_Light_Railway.svg . | ||||
|
12.11.2009 19:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ovatko virtakiskojärjestelmät samat metrolla ja overgroundilla? Eli voisiko metrojunilla periaatteessa ajaa overgroundlinjoja? | ||||
|
12.11.2009 19:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, tätäpä en tiennytkään. Kiitos tiedosta. | ||||
|
12.11.2009 13:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvä kuvakulma Pasilan asemaan. Ja idea linjojen kulmista kans hauska. | ||||
|
12.11.2009 12:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja onhan noita muuten päivitettykin. Pääsin tuollaisella Berliinissä matkustamaan sen korvatessa muuten puuttunutta kalustoa, mutta sisätilat olivat ankean harmaat ja yleisvaikutelma nuhjuinen. Vanha sisustus on paljon miellyttävämpi kuin uusi. | ||||
|
12.11.2009 12:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko se nyt sitten varmasti Suomessa laitonta jo tuolloin ollut ylittää tie muualta kuin suojatien kohdalta? (onko se muuten vieläkään?) | ||||
|
12.11.2009 02:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Itse itselleni vastaten, muistettuani että vaunu on eri asia kuin yksikkö.. Kyllä kahden puuttuvan vaunun matkustajat jäljelle jäävään neljään saa ängettyä. Niitä poikkeustilanteita ei kuitenkaan niin mahdottoman usein tule. | ||||
|
11.11.2009 20:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaikuttavaa, että jo 23 vuotta sitten on osattu englanti lisätä näyttötauluihin. Ja vieläpä ilman kirjoitusvirheitä. | ||||
|
11.11.2009 20:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| The gauge might look wider than it is, because the trains in England don't reach as far away outside the tracks as they do on the continent or in Finland. So, the distance between the tracks is smaller than we are used to and it kind of makes the gauge look wider. | ||||
|
11.11.2009 20:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| I would guess that BR is just an abbreviation that one of the companies has inherited from British Railways. The UIC info has probably appeared when they started its service. | ||||
|
11.11.2009 19:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kumma tuo piste paikannimen perässä. | ||||
|
11.11.2009 19:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti en siis ole ainoa, joka kaipaa vorkkiin takaisin mahdollisuutta pisteyttää kuvia. Ominaisuus poistettiin, koska osa pisteytti kuvan sisältöä ja osa sen laatua, jolloin kaikilla tuntui lopulta olevan paha mieli. Mutta jos pisteytettäisiin erikseen kuvan sisällöllinen ja kuvaustekninen laatu, saataisiin ihan kivaa tilastoa, jota minä ainakin mielelläni selailisin. "Parhaimmat pisteet saaneet kuvat viimeisen kuudauden ajalta" olisi kiva lista :) | ||||
|
11.11.2009 19:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvin sommiteltu, tunnelmallinen kuva. | ||||
|
11.11.2009 19:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Huh, hyvin olet, Juhana, saanut samaan kuvaan ison määrän ratikoita. Kuvasta tulee tunnelma, että ei kannata juosta, vaikka ratikka tahtoisikin nenän edestä mennä. | ||||
|
11.11.2009 19:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvä kuva Sm2:n matkustamosta. Kiitos. | ||||
|
|
11.11.2009 16:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ihan hyvää ajattelua Niilalta. Mahdetaankohan Espoossa jossain välissä pidentää asemat tukemaan pitempiä metroja? Sellaistakin on maailmalla nähty. Vai käykö niin, että poikkeustilanteissa on turkasen ahdasta? | ||||
|
11.11.2009 16:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lähinnä luonnoksena tuon kirjoitin. Talolle ei kieltämättä ole välttämättä kovin järkevää tekstuaalista ilmausta, joten käyttöjärjestelmän mukana tulevalla piirrustusohjelmalla olisi kai sitten hyvä piirtää jokin alkeellinen kartta. | ||||
|
11.11.2009 16:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pertti: Aika hämmentävää "ei kuulu minun vastuualueeseeni" -filosofiaa tuo kommenttisi. VR:n vastuulla ei siis ole tiedottaa, miten paikallisliikenteen metromaisesti liikennöidyistä junista siirrytään vaihtoasemalla metroon, koska VR:n vastuulla ei kuulu olla mitään tiedotusta, joka liittyy johonkin toiseen liikennöitsijään? HKL:nkään vastuulla tiedotus ei voi olla, koska se liittyy osin VR:n liikenteeseen. Kuitenkin tuollainen tiedotus olisi ihan oikeasti hyödyllistä ja vähintään HKL:n sivuille linkittäminen olisi ollut ihan asiallista. Ja jos mulla nyt olisi firma, jonka asiakkaiden kyky käyttää firmani palveluja olisi heikentynyt toisen firman takia, tekisin kyllä tiedotteen, josta selviäisi miten ongelman voi helposti kiertää. | ||||
|
|
11.11.2009 13:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| En ihan ymmärrä, miten poikkeusliikenteen hoito automaattimetron kanssa olisi jotenkin erityisen vaikeaa. Miksi tarvitsisi ajaa poikkeuksellisen pitkillä metroilla? | ||||
|
|
11.11.2009 12:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| @Jorma: En mä ongelmasta ole puhunut. Mulla vaan on sellainen hassu harrastus, että olen kiskoliikenteestä kiinnostunut. Monet pitävät sitä aika hassuna harrastuksena, mutta tällä sivustolla olen tottunut ollut havaitsevinani avoimempaa asennetta rautatieharrastusta kohtaan, joten en ole kaapissa piilotellut ;) Minuutti on metroliikenteessä varsin pitkä aika, ja jotain sillä pitää tehdä. Tietysti se minuutti kuluu jossain, ja juuri sitä mietinkin, että missä se jossain sitten on. Mutta, joulun alla tulee käytyä Helsingissä, niin näen itsekin. Mitä palkkausjuttuun tulee, niin Suomessa on tosiaan poikkeuksellisen hyvät oikeudet työntekijöillä, kiitos vahvojen sosialististen vaikutteiden. Ja tietysti pari päivää on aika lyhyt aika, eli silloin voidaan keksiä korvaavaa tekemistä tai maksaa palkkaa TV:n katsomisesta kotona. Päässä kolkutteli lähinnä ajatus, että Berliinissä S-Bahnien kuljettajista iso osa on lomautettu, mutta heilläpä onkin useamman kuukauden jakso ilman töitä. En muuten vielä ikinä ole tavannut ihmistä, jonka työsopimuksessa olisi palkka nimenomaan kuukausipalkkana. Tuntipalkka vakiolla tuntimäärällä per viikko se on yleensä aina. Ja silloin jos ei tee töitä, ei saa palkkaakaan. Tietty oma kokemukseni on vain fyysisestä työstä, jossa joutuu aika paljon pienemmistä asioista pomon kanssa tappelemaan kuin miten metrokuskien kohdalla asian laita lie. En pitäisi todennäköisenä, että vanhan vuorolistan mukaan ajettaisiin, koska ajoaika Rautatientori-Kamppi-Rautatientori on kuusi minuuttia, jolloin joka ikiselle kuljettajalle tulisi kuusi minuuttia ylimääräistä lorvailua aina tuon aseman kohdalla. Työvoiman tuhlaustahan se olisi, kun vaihtoehtona olisi myös pudottaa yksi metrojuna liikenteestä ja pistää yksi kuljettajista matkustajatiedotukseen laiturille. | ||||
|
|
11.11.2009 12:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomessa asuu kuitenkin ihan oikeasti paljon ihmisiä, jotka eivät ole eläissään käyneet Helsingissä - mikä on ihan terve merkki maassa, joka on poikkeuksellisen painottunut yhden kaupungin ympäristöön. Lisäksi on ihmisiä, joille HKL on vähintään nimeltä tuttu (mikähän muuten on prosenttiosuus Suomessa? 80?), mutta jotka kokevat Internetin jotenkin pelottavaksi. Tekee minullekin surffailukokemuksesta ärsyttävän, jos joudun manuaalisesti kaivamaan jonkun tahon linkin. Jollekin vähemmän kuin viisitoista tuntia päivässä netissä viettävälle saattaa olla vielä hankalampaa. Ja jos ei välähdä, että voisi vain kirjoittaa www.hkl.fi... Ainakin täältä katsoen googlettamalla HKL:ää saa jo viidennellä sivulla linkin otsikoituna "Helsinki City Transport - HKL". Esim. virolaiset saattaisivat hyvinkin tarvita tätä tietoa saapuessaan Tallinkin laivalla kohti työpaikkaansa Tampereella. VR:ltä puuttuu asiakaspalvelumentaliteettia, kun nettisivuille tiedotteita kirjoittavalla ei välähdä, että valtion pääkaupungin päärautatieaseman liikenneyhteyksien isosta muuttumisesta voisi tehdä sisällöllisenkin tiedotteen. | ||||
|
|
11.11.2009 00:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa lapussa jos seisoisi etäisyys ja edes jonkinlaiset kulkuohjeet. "Fennia-talon ovesta sisään rautatientorin toisella puolella - etäisyys noin 300m" voisi olla ihan kiva lisäys. | ||||
|
|
10.11.2009 23:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Taitaa tämä muuten sitten tarkoittaa, että joukko kuljettajia menetti muutaman päivän palkan? Miten tullaan huomenna toimimaan Rautatientorin aseman kanssa aikataulujen suhteen? Seistäänkö Kaisaniemessä ja Kampissa hieman tavallista pitempään vai lyhentyykö ajoaika Kamppiin ja Ruoholahteen noin minuutilla? | ||||
|
|
10.11.2009 23:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä osaavat pääaseman näytöt sanoa? Samaa nettiosoitettako vain? | ||||
|
10.11.2009 23:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jossain olen tuollaisen nähnyt.. Olisiko se kohta, jossa metron yhdysraide loppuu ja varikko alkaa. | ||||
|
10.11.2009 01:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tältäkin voi venäläinen ravintolavaunu näyttää, jos vähän halvemmalla junalla kulkee: https://vaunut.org/kuva/59087 . | ||||
|
|
10.11.2009 01:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olen matkustanut kuusi kertaa elämässäni venäläisellä kaukojunalla, joka kerta käyden ravintolavaunussa. Koskaan en ole nähnyt siellä kenenkään röökaavan. Kuvan ravintolavaunu on venäläisistä ravintolavaunuista siitä tyylikkäämmästä päästä. Ei aivan harvinaisuus, eivätkä ne keskiverrotkaan tästä paljoa jälkeen jää, mutta tätä kuvaa ei silti ihan siedä yleistää kaikkiin venäläisiin kaukojuniin. Tämän tyyppistä näkee vain firmennyi-junissa, eli niillä yhteyksillä, joilla on nimi, kuten "valkeat yöt", "kaksi pääkaupunkia", "lev tolstoi", "pohjoinen palmu", jne. Tavallisilla junilla, joilla on vain numero mutta ei erityistä nimeä, ei yleensä ole aivan yhtä komiaa ravintelia. Joka tapauksessa venäläiset ravintolavaunut ovat harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta paljon miellyttävämpiä kuin suomalaiset. | ||||
|
10.11.2009 01:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nuo ovet eivät ole lähimainkaan tiiviit, vaan niiden ja seinän väliin jää useamman sentin rako. Liukuvat ovet eivät ole tiiviisti seinää vasten. Tämä järjestelmä on käytössä vain kourallisella asemia ja otettiin käyttöön, jotta asemien rakennuskustannuksissa säästettäisiin. (Arvelisin kyseessä olevan turvallisuusvaatimukset siitä, miten leveä laituri tietylle ihmismäärälle on oltava) Myöhemmille asemille samaa ei rakennettu, koska ovet hidastivat liikennettä liian pahasti. | ||||
|
09.11.2009 00:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hesarin kommenteissa ainakin joku väittää olleen mielenkiintoista matkustaa metrolla, jonka lattialla lainehti vettä. Samalla ihmetteli, miten osa valoista oli vaunussa ollut poissa päältä, arvellen jonkun sulakkeen kärvähtäneen tai jotain. (Todellisuudessa kyse oli siitä, että metroja ajettiin aluksi tulva-alueen läpi ilman virroitinvirtaa, akkujen varassa, joka osattiin Hesarissa puolisen tuntia kommentin ilmestymisen jälkeen kertoa) Sitä en ihan ymmärrä, että miten muka metron sisään oli päässyt vettä ja voiko metro muka kulkea puoliksi sukelluksissa... | ||||
|
08.11.2009 22:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja niinhän siinä kävi kuin Joona ennusti :) | ||||
|
|
08.11.2009 22:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun vaan saisi kuvaa nähtäväkseen tuolta. Metrolehti.fi:ssä on kuva, jossa näkyy laiturilla joitakin senttejä vettä. Siitä ei kuitenkaan selviä, miltä esim. raiteet näyttävät. | ||||
|
08.11.2009 17:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä muuten kuva saksalaisvalmisteisesta (valmistuspaikkakunta Kiel) veturista, joss ovi on käyntisillalle: https://vaunut.org/kuva/29384 . Kyllä keski-Euroopassakin siis osataan tuollaisia suunnitella. Eikä näy kuormaulottmukakaan olevan ongelma. | ||||
|
07.11.2009 01:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Syyskuun puolella samaan aikaan on vielä kulkenut D1249, jolla ei ainakaan pääteasemana ole millään vaunulla mitään ukrainalaista kaupunkia. Lähde: http://koti.mbnet.fi/tuukkar/DSC_7104.JPG . | ||||
|
|
07.11.2009 01:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiovan junan vaunujen määränpäät: ma: Lviv, Odessa, 4xKiova. ti: 2xMinsk, 5xMoskova, Donetsk, Simferopol, 4xKiova. ke: Odessa, 4xKiova. to: Harkiv, Odessa, 4xKiova. pe: 2xMinsk, Pietari, 4xMoskova, Odessa, 5xKiova. la: Akmola, 3xSaratov, Ufa, Adler, Tsheljabinsk, Omsk, Novosibirsk, Simferopol, 3xKiova. su: 2xMinsk, Pietari, 5xMoskova, Donetsk, Harkiv, 3xKiova. Kyseessä on juna D 441, lähtöaika Berlin Ostbahnhofilta (joka ei ole junan pääteasema) 15:32. Huomaa, että antamani tiedot ovat vuoden 2009 tietoja, ei vuoden 2004. Brest oli joo väärin. Valko-Venäjän maantieto näemmä vähän vinksallaan. Korjataan asia :) | ||||
|
06.11.2009 21:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Wikipedian mukaan T21 on teknisesti sama kuin MaK 800 D. T21:llä näkyisi olevan vastaava paino, mutta vähän vähemmän tehoa kuin Dv15:lla. Miltä osin Dv15 siis on T2(1):n jälkeläinen? Onko erona vain moottori? | ||||
|
|
06.11.2009 15:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hmm, pitääpä tehdä faktatarkistus sitten.. Ehkä muistan kaupungin väärin tai sekoitan kaksi junaa yhdeksi.. Otin valokuvan aseman vaunujärjestystaulusta, jossa näkyy junan eri vaunujen määränpäät. Pitää vaan muistaa, mille siirrettävälle levylle kuvan tallensin. | ||||
|
06.11.2009 01:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sr2 sitten ilmeisesti luottaa mekaaniseen jarrutukseen heti kun ajolankojen jännite nousisi liian korkeaksi. Ei tarvitse tuhlata rahoja jarruvastuksiin, mutta jarrupaloja tarvitsee vaihdella vähän useammin (vai mikä oikeastaan on syy siihen, että halutaan nimenomaan sähköjarruttaa, jos jarrutusenergia kuitenkin menee vastuksille?) Tai sitten tämä todella ei ole ongelma 25kV langoilla. | ||||
|
|
05.11.2009 22:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Junien vanhuuteen sitten.. Kuorethan tuossa junassa ovat jostain kymmenien vuosien takaa, mutta sisuskalut voivat olla hyvinkin paljon modernimmat. Noita juniahan on valmistettu vielä ihan pari vuotta sitten ja sähkötekniikkaa on voitu uusia paljonkin, vaikka ovitekniikka, ohjauspöytä ja seinät olisivatkin ikivanhaa perua. Kun nuo kolmekin ovat kuitenkin ihan alusta loppuun vuosimallia 2005 ja 2006 eivätkä mitään peruskorjattuja vanhuksia, ei nykyaikainen sähkötekniikka ole niissä alkuunkaan niin mahdotonta. | ||||
|
|
05.11.2009 22:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jutellessani viime vuoden kesällä InnoTrans-messuilla Oslon uudet metrojunat valmistaneen Siemensin edustajan kanssa, hän selosti että junan alla on vastukset, joihin osa sähköjarrutuksessa vapautuvasta energiasta tarvittaessa laitetaan. Metrojunien virranotto on tehty niin, että ne sietävät parisataa volttia liian suurta tai vähäistä jännitettä. Eli jos nimellisjännite on 700V, metro kulkee vielä noin 500V jännitteellä. Yli 900V jännitte taas rikkoisi muiden junien virranotot. Takaisinsyöttävässä jarrutuksessa energian takaisinsyöttö nostaa väistämättä jännitettä. Oslon metrot ainakin sitten lämmittävät vastuksia pohjansa alla, jos virtakiskon jännite nousee lähellä 900 volttia. Tuntuisi yllättävältä, jos Sr2:ssa ei siis samanlaista järjestelmää joutuisi olemaan. Keksin kuitenkin yhden syyn sille, että Sr2:ssa ei tuota tarvittaisi.. (Huomaa tätä lukiessasi, että en tunne sähkötekniikkaa, eli tämä on maalaisjärkeen perustuva jokseenkin perusteltu _arvaus_) Suomessa on valtakunnan rataverkolla käytössä 25000 voltin jännite metroista tutun 700 voltin sijaan. (ja vielä, olisiko sittenkin, että metroissa onkin yleensä 600 V? Tai 650 V?) Voisi olla, että jos 700 V nimellisjännitteellä myös kolmasosan matalampi tai korkeampi jännite on ok, toimisivat Sr2:t sitten jotakuinkin jännitealueella 17kV...33kV. Tai ehkä vähän hillitymmin: 20kV...30kV. Jos sitten takaisinsyöttävä jarrutus joka tapauksessa jotenkin nostaa jännitettä vain joitakin satoja voltteja, ei se kymmenien tuhansien volttien jännitteille valmistetussa koneessa tekisi mitään eroa. Muttaniin, tämä on aika kohtuullisen tuulesta temmattu arvaus, jonka toivon jonkun asiasta tietävän osoittavan oikeaksi tai vääräksi. | ||||
|
05.11.2009 21:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toisaalta, jos rata on sähköistämätön ja erityisen huonokuntoinen ja juna lyhyt, ei TEM3 mikään ihan mahdottoman huono valinta ole veturiksi. Yleisen käytännön vastainen ja siten epätodennäköinen kyllä, mutta ei mahdoton. | ||||
