141-20392 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.04.2009 14:42 Tuukka Ryyppö  
  Onko Havannassa (ollut) ratikkaliikennettä?
kuva 21.04.2009 14:39 Tuukka Ryyppö  
  http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/baltic-states/baltic-states.gif
kuva 21.04.2009 14:38 Tuukka Ryyppö  
  Onko nähtävillä kuvia Balti Jaamin sisätiloista ennen remonttia?
kuva 29.03.2009 17:40 Tuukka Ryyppö  
  Riippuu tiätty vähän siitä, mikä linja lämähtää kulkemaan eripuolisesti kuin nyt ja miten paljon kaikenlaisia poikkeusliikenteitä päätyy ilmenemään.
kuva 29.03.2009 17:35 Tuukka Ryyppö  
  Mikäs mikäs vorkkibugi tuossa yllä? Rikun ja Tapanin tekstien taustavärit näkyvät molemmat tummalla taustavärillä, vaikka joka toisen pitäisi olla vaalia.
kuva 29.03.2009 17:28 Tuukka Ryyppö  
  Kyseisen turvalaiteratkaisun kansanomaisin nimitys lie "liikennevalot", eikö?
kuva 29.03.2009 17:26 Tuukka Ryyppö  
  Älä harmittele. Rumahan se oli. Niin tosin on tämäkin, mutta sentään vähemmän ruma kun väritys ei vaihdu kesken vaunuparin.
kuva 27.03.2009 21:48 Tuukka Ryyppö  
  Mitenkähän mahtaa lukko tykätä lumipyryssä ajamisesta?
kuva 27.03.2009 21:42 Tuukka Ryyppö  
  Mut, sitten aiheeseen jonka takia tänne pelmahdin. Ajattelin ilahduttaa teitä parilla linkillä: http://tinyurl.com/dkcf5d ja http://tinyurl.com/cmsqqs . Nuo linkit - ainakin toivottavasti - johtavat Linjaoppaaseen ja esittävät noiden kahden uusiolinjan reitit.
kuva 27.03.2009 21:39 Tuukka Ryyppö  
  Kuitenkin, kun voidaan silti joka tapauksessa sanoa "ruveta tekemään", ei ole mitään käytännön perustetta kieltää ihmisiä sanomasta "alkaa tekemään". Verbejen ruveta ja alkaa merkitykset ovat sama, joten en oikein ymmärrä miksi niiden rektioita on välttämättä kynsin hampain pidettävä erilaisina. Etenkin jos ihmiset ihan oikeasti puhuvat niin. Toisin kuin esim. yhdyssanavirheiden kohdalla, tekstin ymmärrettävyyttä ei pitäisi haitata, vaikka käytettäisiinkin "väärää" rektiota. Tulkinnanvaraisuutta ei synny. Mun kaaliin ei oikein mahdu, että miksi tämä asia on niin monille niin tärkeä. Muuten kuin siksi, että "noku kielioppikirjassa lukee niin!". Suomen kirjakieli on joka tapauksessa kieliopillisesti varsin erilainen kuin standardi puhekieli. Myöskin pronomini "mä" on kirjakielen speksin mukaan virheellinen.. Siitä vaan valittamaan vaikka mulle, joka moista sanaa viljelen.
kuva 27.03.2009 19:26 Tuukka Ryyppö  
  Tästä kuvasta näkee hyvin sen, että Helsinki on todella Euroopan nopeimmin kasvava kaupunki.
kuva 27.03.2009 19:25 Tuukka Ryyppö  
  Kyllähän tämän 1990-vuoden onnettomuudenkin aikana uutisoitiin päiväkaudet siitä, että "ehkä joku on sittenkin kuollut". Ennenkaikkea "aseman talonmiehen" arveltiin aluksi mahdollisesti jääneen junan alle. Ajan myötä sitten ilmeni, että kyllä ne kaikki hengissä selvisivät.
kuva 25.03.2009 22:47 Tuukka Ryyppö  
  Kielitoimisto tosin on heittänyt vähän sellaista läppää, että "alkaa tekemään" on virhe vain puhtaassa asiatekstissä ja vapaammassa keskustelussa se on ok. Lisäksi ollaan enenevissä määrin muutenkin kallistumassa sen kannalle, että sekä "alkaa tehdä", että "alkaa tekemään" olisivat oikein. Vielä, kyseessä on myöskin murre-ero. Yhdessä osassa Suomea sanotaan yhdellä tavoin, toisessa osassa toisin tavoin. Kuulostaa toki kummalta, mutta ei puhtaan asiatekstin ulkopuolella ole oikeastaan sen suurempi virhe kuin jos sanoo "mie" "minä":n asemesta. Kummalta se miuttelukin kuulostaa moniin korviin, vaikka ihan normaalia puheenpartta joillain alueilla onkin.
kuva 25.03.2009 22:42 Tuukka Ryyppö  
  Mne tozhe o4en' nravitsya!
kuva 25.03.2009 21:05 Tuukka Ryyppö  
  Tarvitaanko JKV-laitteen lisäksi sitten vielä jotain muutakin kuin 90-lukulaisen kännykän kokoinen
JKV-pääte?
kuva 25.03.2009 20:59 Tuukka Ryyppö  
  Mä en koe sitä kovin hyväksi asiaksi, että kaikki ihmiskunnan kannalta järjellinen maalataan vihreäksi. Sitä aloin ajatella, kun havaitsin erään luomumarkettiketjun olevan väritykseltään sinipunainen. Tuli heti sellainen olo, että "hei, tässähän on ihan luonnollisesta asiasta kyse, voisinpa melkeinpä sujahtaa sisään katsomaan mitä myyvät". Jotenkin se vihreä väri marginalisoi, ainakin mun silmissä.
kuva 25.03.2009 20:56 Tuukka Ryyppö  
  Pitää kacella YTV:n linjaoppaasta, miltä nuo reitit sitten näyttää ruudulla :)
kuva 20.03.2009 22:54 Tuukka Ryyppö  
  Olisiko RZhD:n standardi, että kansainvälisissä junissa joissa latinalaisia aakkosia tarvitaan, kirjoitetaan paikannimet nimenomaan englanniksi? Ainakin jossain Moskova-Amsterdam -junassa tämä on ihan tarpeellinen päätös. Välillä käydään nimittäin Puolassa ja Saksassa.
kuva 18.03.2009 22:08 Tuukka Ryyppö  
  Eikös niitä hyypiöitä kuitenkin ennen vanhaan lämmittäjiksi kutsuskeltu ihan kalustosta riippumatta? Vai heittääkö piässä nyt taas liikaa?
kuva 18.03.2009 20:24 Tuukka Ryyppö  
  Voi näitä nykyisiä aikoja. Ennen osattiin vielä sanoa "vanhat hyvät ajat", ei jotain "entiset"-hörpäntörttää.
kuva 16.03.2009 22:00 Tuukka Ryyppö  
  Ihan DB:n logoin?
kuva 16.03.2009 21:51 Tuukka Ryyppö  
  Ainakin Hesarissa (mahd. kyseessä kuukautis- tai nyt-liite) on ollut viimeisen kahden vuoden aikana artikkeli, jossa käytiin Kampin alemmilla laitureilla.
kuva 16.03.2009 21:45 Tuukka Ryyppö  
  Kaverini kehuivat pari vuotta sitten liftanneensa tämän vaunun kyydissä välin Katajanokka-Senaatintori. Siinäkin ihan hyvä meininki sekä matkaajilla, että kyydin tarjoajalla :)
kuva 16.03.2009 21:43 Tuukka Ryyppö  
  Toisaalta, Muilla rautatieasemilla ympär maata ei lue "Ähtäri - Etseri". Ei RHK:lla kai ole mitään velvoitetta jättää ruotsinkielistä tekstiä pois, vaikka porilaiset eivät ruotsia äidinkielenään puhuisikaan. Eivät kaikki Porin aseman käyttäjät ole porilaisia. Ainakaan minä en ollut.
kuva 16.03.2009 21:30 Tuukka Ryyppö  
  No, nyttemmin on jo historia kerennyt tehdä kaikille selväksi, että tuohon aikaan oli Nokialla tehdas tuolla :)
kuva 16.03.2009 21:25 Tuukka Ryyppö  
  Mä olinkin aina miettinyt, että miksi sähköveturissa työskentelevä hyypiö on nimeltään "lämmittäjä". Mut, nytpä tuo selvisi. Kahviahan se lämmitteli!
kuva 16.03.2009 21:21 Tuukka Ryyppö  
  Hämmentävää, koska ei se fontti tehtaan kyljessä noin uudelta näytä. Mut, kaipa ne on olleet jotenkin menneisyydenkaipuisia tai jotain :)
kuva 16.03.2009 19:14 Tuukka Ryyppö  
  Ahtausongelmahan ratkeaisi heittämällä moottori sivuun veturin keskilinjalta, jolloin toiselle laidalle saataisiin käyntisilta ja toinen laita olisi siten suora seinämä ilman mitään sisennystä.
kuva 04.03.2009 00:54 Tuukka Ryyppö  
  Italian "sekavuudelle" on hyvät syynsä. Kun jännite on matala, nousevat virrat korkeiksi. Ajettaessa suurilla nopeuksilla, nousevat matalajännitteisesti sähköistetyn radan virrat niin suuriksi, että ajolanka uhkaa kärähtää katki. Tämän takia matalajännitteisellä radalla ei voi ajaa kunnolla edes kahtasataa. Jo satasen ylittäminen alkaa vaatia erityisjärjestelyjä ainakin Hollannissa ja Ranskassa yleisesti käytössä olevalla 1500V verkolla. Vastaava ongelma on myös raskaiden junien kanssa. Jännitteen mataluus rajoittaa junapainoja. Tämän takia uudet sähköistykset tehdään usein standardijännitteellä 25kV - jota suomalaisten onneksi Suomessa käytetään kaikkialla. Italiassa 25kV rataa on niillä pätkillä, joilla halutaan voida ajaa erityisen kovaa - kovempaa kuin mitä 3000V tasavirralla mitenkään on mahdollista. Samasta syystä Ranskassa on suurnopeusjunille kaikkialla omat radat, mutta esim. Saksassa - jossa normaalijännite on 15000V - erityisesti suurnopeuskalustolle varattua rataa on vain pätkä siellä, toinen täällä. Hollannissa taas kun rakennettiin tavaraliikenteelle uusi rata Rotterdamista Saksan rajalle, varustettiin rata 25kV sähköillä koko muulla rataverkolla olevan 1,5kV:n sijaan. Näin saatiin junapainot korkeammiksi. Italiassa ei kuitenkaan ole todellista sekavuutta, koska 25kV radat on tosiaan suurnopeuskalustolle varattuja, eikä niillä kuitenkaan saisi ajaa normikalustolla, vaikka sähköt samat olisivatkin.
kuva 03.03.2009 23:48 Tuukka Ryyppö  
  Tämä on kai sopivin tilaisuus kysyä, että onko Knorrin jarrut tehty Berliinin Marzahnissa sijaitsevassa Knorrin jarrutehtaassa? Sitä on usein tullut katseltua ja ihmeteltyä, että ei kai nyt sentään länsisaksalaistyyppisiin vaunuihin itäsaksalaisia jarruja?
kuva 03.03.2009 00:00 Tuukka Ryyppö  
  Ihme juttu, että tuohon tolppaan on kirjoitettu jokin lause kiinaksi.
kuva 02.03.2009 20:17 Tuukka Ryyppö  
  Ei Suomikaan sitten taas ole niin vaikea kuin usein ajatellaan. Tietysti äidinkielenään englantia tai saksaa puhuvalle tulee suomen oppimisessa samat vaikeudet kuin suomalaiselle englantia opiskellessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kieli sinänsä olisi vaikea. "Vaikeaa" parempi ilmaus on "erilainen". Esimerkkilauseessasi muuten sana "kaksi" on perusmuodossaan. Muttaniin.. Mikähän olisi venäjässä oikeasti vaikeaa? Perfektiivinen aspekti ehkä? Sitä käytetään lähinnä juuri niissä samoissa tilanteissa kuin suomessa perfektimuotoa, joten käsitteenä sekin on simppeli. Sen käyttäminen kuitenkin on vähän hankalaa, kun sen muodostaminen tuntuu tapahtuvan joka sanan kohdalla eri tavoin. Kielioppikirjaa selaillessa on kuitenkin saanut havaita, että kaikki se, mitä venäjänopiskelijat pitävät vaikeana, on joko suomen tai germaanisten kielten kieliopeista tuttua.
kuva 02.03.2009 18:43 Tuukka Ryyppö  
  Ovivikalaput voisi ehkä kiinnittää jotenkin niin lähelle niitä painonappeja - samalla vaikka napit blokaten - että eivät jäisi huomaamatta. Tietysti lappujen pitäisi silloin olla säänkestäviä, mutta suuriko järjestely siinä nyt sitten olisi. Lisäksi, Suomessa ovat ne laput kuitenkin niin naurettavan pieniä, ettei niitä ihan helposti huomaa. Etenkin kun ne on väritettykin naamioitumaan ympäristöönsä.
kuva 02.03.2009 18:30 Tuukka Ryyppö  
  Venäjässä on muutenkin metkaa, että suurin osa sen omituisuuksista löytyy suomestakin. Ai, on vaikeaa hahmottaa että lukusanan jälkeen substantiivi ei olekaan nominatiivimuodossa? Mietis, miten suomessa sama asia tehdään. Vinkki: "Kaksi kalaa" ei ole nominatiivimuoto. Ei ole mitään vastinetta englannin have-verbille. Eipä ole suomessakaan ja prepositio u vielä tarkoittaa aika jetsulleen samaa kuin -lla. Suurin osa suomen sanonnoistakin tuntuu löytyvän myös venäjältä. Marraskuusta asti päivittäin venäläisen kanssa kommunikoidessa on tullut kai kerran vastaan suomalainen sanonta jota ei Venäjällä tunneta. Että ei sekään kovin vaikeaa ole. Suomalaiset on hassua kansaa, kun identifioidutaan kulttuurillisesti samankaltaisiksi kuin ruotsalaiset, vaikka oikeasti venäläisten kanssa on yhtä paljon yhtäläisyyksiä kuin ruotsalaistenkin kanssa. Yhtä hyvin suomalaiset voisivat siis kokea Venäjän vahvimmaksi kulttuurilliseksi vertaisryhmäkseen. Etenkin itselleen parempaa puoliskoa lähinnä muiden ulkomaalaisten joukosta etsiskellessä on saanut havaita, että ruotsalaisten, balttien ja venäläisten kanssa synkkaa helpoiten, yhteisestä kulttuuritaustasta johtuen. Sitten tulee perässä Saksa, Puola ja Benelux-maat. Seuraavana Ranska, sitten Italia ja Espanja.
kuva 01.03.2009 18:14 Tuukka Ryyppö  
  Tämä kommentti haukkui kuvan laatua. Mutta, vika olikin lopulta katsojan käyttämässä muttei omistamassa monitorissa, jossa tummat sävyt näkyivät mustana..
kuva 01.03.2009 17:00 Tuukka Ryyppö  
  No, mut puolassa on kyllä enempi s-tyypiisiä äänteitä kuin venäjällä. Ja tekstiviestit Venäjällä kuitenkin usein kirjoitetaan latinalaisilla, koska kyrillisiä aakkosia mahtuu tekstariin vain noin puolet siitä määrästä mitä latinalaisia. Eli tulee halvemmaksi kirjoitelle latinalaisilla. Tullut itsekin paljon harrastettua, enkä koe latinalaisia aakkosia mitenkään erityisen epäsopiviksi. Parhaiten toiminee, jos käyttää vastaavia merkkejä kuin tšekissä käytetään. Tällöin kaalikeitto on šči. Ei ollenkaan mahdotonta. Tietysti, latinalaiset ja kyrilliset aakkoset on niin samankaltaiset, ettei uusien aakkosten opettelu oikeasti mikään kovin kummoinen este ole.
kuva 01.03.2009 00:23 Tuukka Ryyppö  
  Mikalta jäi ainakin plasma listan ulkopuolelle. Ja mikäs oli vielä se viides olomuoto? :) Muttaniin, jos kysymys oli, että voidaanko Pendolinoa pätkiä lyhemmäksi tai pidentää, voin antaa ainakin jonkinlaisen vastauksen: Pendolinot on suunniteltu kokonaisuuksiksi, joissa samat 6 vaunua pysyvät aina naimisissa elämänsä loppuun saakka. 3-vaunuiset pendot esim. Sloveniassa on sitten suunniteltu olemaan aina 3-vaunuisia jne. Vaunut on mahdollista erottaa toisistaan, mutta niin ei normaalitilanteessa tehdä. Poikkeuksen muodostaa esim. huolto, jossa junan pätkiminen osiin voi tulla tarpeeseen. Tietyssä kohdassa pendolino-runkoa on kuitenkin oltava juuri tietynlainen vaunu aina. Suomessakin on kuitenkin harrastettu sitä, että kun pendoja on mennyt ryttyyn, on muista pendolinoista otettu vaunuja varaosiksi ryttyyn menneiden tilalle. Tietysti tällöin on uuden vaunun oltava otettu samasta kohdasta pendolinoa kuin mihin se halutaan liittää. Ja se pendolino, josta vaunu on "lainattu", ei sitten voi kulkea mihinkään. Pendolinossa on kai muutama vaunu, joissa ei ole sen kummempaa tekniikkaa kuin teleissä olevat moottorit, joten niitä voisi kai periaatteessa heittä mäkeen ja luoda siten 5- tai 4-vaunuinen pendolinorunko. Pendolinon tunnetusti herkkänähkainen tietokone kuitenkin luultavasti tykkäisi kyttyrää eikä suostuisi käynnistymään. "Ihan sama, vaikka tämän kaiken järjen mukaan pitäisi voida liikkua. Mutta kun ei niin ei!". Sama koskenee myös lisävaunujen laittamista pendolinon keskelle, niin että saataisiin aikaan 7-vaunuinen runko. Vorkissa on Turun aseman seutuvilta kuvia, joissa pendolinoja on pätkitty osiin ja järjestelty psykedeelisiin järjestyksiin pendolinohuoltohallin vierustalle. Ohjaamo puolessa välissä junaa jne :)
kuva 28.02.2009 22:04 Tuukka Ryyppö  
  Kyl saa kauniista kaupungista ruman maiseman kuvattua. Kuva on tietysti hyvä, ei siinä mitään. Ongelma on ihan puhtaasti kuvauskohteen vika, ei kuvaajan :)
kuva 28.02.2009 22:00 Tuukka Ryyppö  
  Mitä tarkoitat kiinteällä vaunulla? Ne pysyvät yleensä kasassa ilman että matkustajien tarvitsee kynsin hampain pidellä seiniä paikoillaan. Vai tarkoititko jotain muuta? :)
kuva 28.02.2009 19:39 Tuukka Ryyppö  
  Katselin noita kadunvarsimainoksia. Ensin näin nuo neljä taaimmaista, sen jälkeen huomioni kiinnittyi tuohon etualan "Kuoressa"-mainokseen, johon on selkeästi kuvattu sama tuote kuin taaempana olevissa mainoksissa. Aikamoisia kumipitsoja lienevät?
kuva 28.02.2009 19:36 Tuukka Ryyppö  
  Näin kyltin näkee hyvin silloin kun seisoskelee junan seinustalla ja ihmettelee, mihin osaan junaa oikeastaan pitäisi nousta. Ja viesti menee kyllä takuuvarmasti perille. Jos kyltti olisi ehdottamallasi tavalla, kylttiä itseään ei näkisi kovinkaan helposti.
kuva 28.02.2009 11:55 Tuukka Ryyppö  
  Olikos tämä muuten Suomen rataverkon ensimmäinen kaksikerrosvaunutyyppi? :)
kuva 27.02.2009 22:36 Tuukka Ryyppö  
  Jonkinlaista tähtien sotaahan tässä käydään. Huru tykittää plasmakanuunalla jotain lähestyvää Nykyajan Hapatusta. Samaan aikaan Nykyajan joukot tulittavat Hurua kellotornin huipulta käsin, kuitenkaan vauriota aikaansaamatta. Puiston suunnasta sitten ilmeisesti Risto tai jokin vastaava ampuu suojatulta käyrälaserilla.
kuva 27.02.2009 22:16 Tuukka Ryyppö  
  Kiva kuva, mutta mennyt ihan pikselimössöksi. Jos tästä on vielä originaali tallella, voisitko kokeilla kuvan vaihtoa siistimpään? Vai onko se nykyvorkin aikana ylileveiden kuvien kanssa mahdotonta?
kuva 26.02.2009 20:53 Tuukka Ryyppö  
  Venäläisnaiset pönöttää. Aina. Ihan sama, onko kyse siitä, onko ruoka valmista, odottaako hän sovitulla tapaamispaikalla, onko juna valmiina lähtöön vai katsellaanko muuten vaan maisemia. Hauska kulttuuri :)
kuva 26.02.2009 20:22 Tuukka Ryyppö  
  Ja mikä tässä EU-standardin mukaisessa numeroinnissa sitten on UIC-numeroinnista eriävää? Ainakin EU-standardin mukaiset numerot ovat täsmälleen samassa formaatissa kuin UIC-numerot, eli saman logiikan mukaan väännetty.
kuva 26.02.2009 20:21 Tuukka Ryyppö  
  Ainakin vaunuissa se sama numerointi on ollut käytössä jo tuhatkunta vuotta. Vetureihin ei ehkä ole viitsitty kirjoittaa kun eivät niin paljoa vierailla valloilla liiku, joten numeron kirjoittaminen kylkeen ei välttämättä tosiaan ole viittä vuotta vanhempi tapa. Pitäisi kaivaa jostain kymmenisen vuotta sitten otettuja kuvia joissa näkyy keskieurooppalaisen kaluston kylkiä ja katsella ainakin niistä. Luulisi netistä sentään sen ikäisiä kuvia löytyvänkin.
kuva 26.02.2009 19:56 Tuukka Ryyppö  
  Juurten alapuolella olemisen voi tarkistaa yhdistelemällä kahden työkalun käyttöä. Täältä kurkitaan ensin, missä kohtaa se asema tarkalleen ottaen luuhaa: http://www.bvg.de/index.php/de/Common/Document/field/file/id/4172/filename/SUnterdenLinden.PDF ja täältä sitten, sattuuko kyseisessä kohdassa olemaan lehmus. Ja vastaushan on: Kyllä. Vähintäänkin viisi senttiä lehmuksen juuristosta yltää aseman yläpuolelle. Mahdollisesti jopa kokonainen lehmus.
kuva 26.02.2009 19:50 Tuukka Ryyppö  
  Mää se vaan en vieläkään ole ihan älynnyt, että miksi Suomessa on niin matalat laiturit, kun korkeammilla tosiaan saisi sen matalalattiaisuuden helposti aikaan ja viidakkoasemilla voisi jonkun levyn alta paljastua ne portaat.
kuva 26.02.2009 19:46 Tuukka Ryyppö  
  Nuo kaksi veturia ovat irroitettavissa toisistaan ja käytettävissä erikseen. Venäjällä vastaavaa on käytössäkin. Aika monessa vorkkikommentissa sanotaan jotain tyyliin "Puolikas 2TE10". Jos vetureita halutaan käyttää erikseen, niillä on kätsää olla eri numerotkin :)
kuva 26.02.2009 19:42 Tuukka Ryyppö  
  Rautalanganvääntönä tästä vaikkapa slovakialainen veturi, jossa näkyy miten keulassa oleva malli- ja yksilönumero löytyy sellaisenaan kyljessä olevasta täysimittaisesta numerosta: https://vaunut.org/kuva/54879 . Slovakit käyttävät mallinumeroissa neljän sijaan kolmea numeroa, mutta muutoin on tasan samasta käytännöstä kyse. Eli kuvassa olevaan slovakkiveturiin voi turvallisin mielin viitata ilmauksella "754-054", eikä tarvitse pölistä koko litaniaa "92561754054-5".
<<   >>