Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2019 18:26 | Teemu Sirkiä | ||
| Peilikuva: https://vaunut.org/kuva/67012 Sikäli kuin tuo oikean reunan yksittäinen ovi on suorittajan ovi laiturille, niin sellaista ei ole Nummelassa koskaan ollut, vaan suorittajan huoneesta pääsi ulos vain sivuseinässä olevan oven kautta. | ||||
|
26.08.2019 23:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Ehkäpä tässäkään ei nyt ole sen kummempia kuin huono GPS-signaali, mikä aiheuttaa lopputuloksena ihan puppua. Ja sieltähän sen käyrän saa junan numerolla edelleen näkyviin. | ||||
|
20.08.2019 00:28 | Teemu Sirkiä | ||
| Hmm, onpas hassua. Kuvittelin nähneeni herrat G.A. ja K.K. Dr13:n ohjaamossa, kun Valtteri lipui Helsingin asemalle ennen kymmentä. Alkaakohan jo ikänäkö vaivata :D | ||||
|
|
19.08.2019 22:56 | Teemu Sirkiä | ||
| Onko tämä muuten G:n ottama kuva, kun kuvittelin nähneeni hänet samoihin aikoihin Helsingissä Valtterin puikoissa? :) | ||||
|
|
19.08.2019 22:52 | Teemu Sirkiä | ||
| Siihen rakentuu jokin monitoimiliikuntahalli. | ||||
|
14.08.2019 21:52 | Teemu Sirkiä | ||
| RFID-tägien lukeminen kalustosta on toissijainen homma, ensisijainen on mitata laakereiden lämpötiloja. | ||||
|
10.08.2019 16:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Junan GPS-tiedot näyttävät olleen ihan höpöä Jyväskylästä eteenpäin. Junan kulkupäivä 9.8.? | ||||
|
08.08.2019 22:04 | Teemu Sirkiä | ||
| Onko tuossa takana vaihde? Voisi ilmaista vaihteen asentoa, vrt. https://vaunut.org/kuva/55361 | ||||
|
17.07.2019 09:35 | Teemu Sirkiä | ||
| Itsekin olen näin maallikkona katsellut, että ainakin hyvässä valaistuksessa keltainen erottuu kyllä hyvin ja kaukaa. Toki jos ollaan keltaisessa keinovalossa, niin tilanne on toinen. Ilmeisesti joiltain osin ollaan palaamassa vanhaan mustavalkomalliin. Olisikohan näiden hyvät puolet kuitenkin voinut yhdistää? Keltaisella pohjalla iso musta nuoli sivulle ja vaihteen numero johonkin sopivaan kohtaan. | ||||
|
15.07.2019 12:43 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämä olikin erittäin mielenkiintoinen yksityiskohta, että alkuperäisessä asetinlaitteessa on ollut pääopastimet vain pääraiteella. Ilmeisesti muillekin raiteille on kuitenkin ollut sähkökääntöiset vaihteet, kun kolmella raiteella on painikkeet? Olisiko tämä vielä ollut sen verran vanhaa mallia, etteivät vaihteet ole kääntyneet kulkutien mukana, vaan ne on pitänyt itse kääntää. Tämä vaihe on jäänyt Savon radan kirjassa aika vähälle käsittelylle. Itse olen luullut, että kauko-ohjauksen rakentamisen yhteydessä olisi lisätty vain linjasuojastus ja kauko-ohjauksen vaatimat laitteistot, mutta samalla on sitten tehty muutakin laajennusta. | ||||
|
06.07.2019 14:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä tämä on Mommilasta otettu, nuo rakennukset täsmäävät tosiaan ihan täysin nykypäiväänkin. | ||||
|
|
05.07.2019 21:04 | Teemu Sirkiä | ||
| Jos tämä olisi Taavetista, niin vaihdekujan suunta huomioiden ratapiha on kuvassa vasemmalla eli junan kulkusuuntaan nähden oikealla. Juna olisi siis tulossa Kouvolan suunnasta. Sinne päähän ei kyllä taas sovi tällainen peltomaisema. | ||||
|
|
05.07.2019 20:03 | Teemu Sirkiä | ||
| Eikö aurausmerkki ole vaihdetta varten? | ||||
|
04.07.2019 17:41 | Teemu Sirkiä | ||
| Vaihtotyönä liikkuminen liikennepaikan osalta toiselle ei vaadi ratakapsiteettia, poikkeuksena Hki-Ilr-Hki. | ||||
|
01.07.2019 23:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Näillä ei liene elinaikaa enää kovin monta kuukautta. | ||||
|
27.06.2019 22:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuinka purettuja nämä ovat tekniikasta? Onko siis edes teoriassa enää ajokuntoinen? | ||||
|
26.06.2019 17:13 | Teemu Sirkiä | ||
| Riippuu varmasti, mitä GPS-tietoa tarkoitetaan, mutta liikenteenohjauksen käyttämä junien GPS-tieto, jota myös avoimessa datassa jaetaan, tulee juurikin KUPLA-päätelaitteesta joko tabletin omasta GPS:stä tai muusta lähteestä, jonka KUPLA voi lukea ja välittää. | ||||
|
23.06.2019 23:54 | Teemu Sirkiä | ||
| Rakentuiko suojastus Ri-Tpe -välille samaan aikaan releasetinlaitteiden kanssa 1960-luvun alkupuolella vai ehtikö asemilla olla asetinlaitteita käytössä jonkin aikaa myös ilman suojastusta? | ||||
|
|
23.06.2019 18:19 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuon lehtikuvan perusteella kivessä lukee siis: "KUURILAN JUNAONNETTOMUUS 15.03.1957 klo 9.45 - Onnettomuuden syy oli katkos liikenteenohjauksen tiedonkulussa yksiraiteisella rautatiellä. Rauhanajan suurin junaonnettomuus. Onnettomuudessa kuoli 26 ja loukkaantui 59 henkilöä. Muistomerkki pystytetty Uhrien muistoa kunnioittaen, sekä onnettomuuspaikan muistoksi." | ||||
|
18.06.2019 00:23 | Teemu Sirkiä | ||
| Ohessa on valkoisen lipun sinfonian nuotit: https://photos.app.goo.gl/NwWQH1pjn22rj2w67 Ja vanhempi versio: https://photos.app.goo.gl/yEsKzHuCf5SqwCRCA | ||||
|
17.06.2019 22:52 | Teemu Sirkiä | ||
| Saa nähdä, milloin täällä myös kaikissa kodeissa asutaan. Lehtikirjoitusten mukaan täällä on satoja myymättömiä asuntoja, koska eivät ole menneet kaupaksi. | ||||
|
17.06.2019 22:49 | Teemu Sirkiä | ||
| Avoin data ei ainakaan tunne aikaisempaa käyntiä. | ||||
|
16.06.2019 00:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Sinällään siis aika pienestä kiinni, eikä mikään varmaan estäisi käyttämästä noita vaikka varakalustona. | ||||
|
Kuvasarja: Lähiliikennealue ilmakuvissa 2019 |
15.06.2019 00:02 | Teemu Sirkiä | ||
| Kerrassaan hieno projekti! Tämä osoittaa myös, kuinka helpoksi tällaisen sarjan tekeminen on nykyään tullut (jos jätetään kuvaamiseen kuluva mittava työ huomiotta), sillä eipä olisi ollut vielä jokin aika sitten edes mahdollista uneksia, että melkeinpä kuka vain voisi tällaisen käydä kuvaamassa. | ||||
|
03.06.2019 23:12 | Teemu Sirkiä | ||
| Olisikohan tämä otettu Kulonpalon tunnelin tuntumasta? | ||||
|
02.06.2019 18:02 | Teemu Sirkiä | ||
| "Valtteri sai nimensä salonkivaunun rakennuttajalta Valtteri on saanut nimensä vuorineuvos Walter Ahlströmiltä (1875–1931), joka oli merkittävä suomalainen teollisuusvaikuttaja. Ahlström on rakennuttanut ainoana suomalaisena yksityishenkilönä salonkivaunun omaan käyttöönsä vuonna 1927. Salonkivaunu on nyt osa Valtteri-junaa. Ahlströmin kuoltua hänen perikuntansa myi salonkivaunun valtiolle, ja se oli ensin kulkulaitosministerin ja sitten VR:n pääjohtajan edustuskäytössä 1990-luvulle asti." https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/perinnejuna-valtteri-valmiina-vrn-juhlavuoteen-310120120953/ | ||||
|
01.06.2019 19:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämähän oli käytännössä triviaali, kun sähköratapylväässä näkyy kilometrilukema. Ilman sitä olisi ollut ehkä vähän enemmän haastetta. | ||||
|
27.05.2019 22:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämä Mustion sivuraide on sikäli mielenkiintoinen, että kuten kuvastakin näkyy: raskaat kiskot ja betonipölkyt. Käyttöähän tuolla ei ole nykyään juuri lainkaan. | ||||
|
08.05.2019 18:21 | Teemu Sirkiä | ||
| Mikä tuon vaihteen idea oli? Oliko se pelkästään poikkeustilanteita varten vai ihan säännöllisessä käytössä? Nykyrataverkoltahan ei taida löytyä paikkoja, joista olisi mahdollisuus ajaa väärän puolen raiteelle. | ||||
|
07.05.2019 21:37 | Teemu Sirkiä | ||
| Sen lisäksi, ettei noita 946-paikantamismerkkejä ole kovin monta, niin kilvessä on suoraan liikennepaikkaväli tekstinä. :-) | ||||
|
30.04.2019 20:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Parikkalan ja Savonlinnan välillä otetaan käyttöön ensimmäisenä uusi KAKO-nimeä kantava kauko-ohjaus tämän vuoden aikana. Tässä yhteydessä on varmasti haluttu samalla parantaa turvallisuutta ja samalla välttää vanhan lähtölupajärjestelmän integroiminen uuteen järjestelmään. Vastaavia muutoksia olisi toki mukava nähdä muuallakin, jolloin voitaisiin ajaa näkyvien opasteiden mukaisesti. | ||||
|
29.04.2019 21:20 | Teemu Sirkiä | ||
| Suurempi uudistus on, että ratapihalla on nyt myös näkyvät lähtösuunnan pääopastimet. | ||||
|
17.04.2019 17:41 | Teemu Sirkiä | ||
| Virallinen käyttöönotto on kesäkuun muutosajankohdassa. | ||||
|
18.03.2019 20:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo kuvan turvavaihde jäi nyt tavallaan vähän tarpeettomaksi, kun Kehäradan myötä linjaraiteita alettiinkin ajaa toiseen suuntaan. Enää ei nousta mäkeä ylös tuota reunimmaista raidetta. | ||||
|
Kuvasarja: Salon asema |
17.03.2019 10:56 | Teemu Sirkiä | ||
| Onko näille kuville käynyt käsittelyvaiheessa jotain outoa, kun kuvat ovat yksityiskohtien osalta jollain tapaa oudon epätarkkoja? | ||||
|
12.03.2019 20:35 | Teemu Sirkiä | ||
| https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=30&cancelled=false&via=%C3%84KI | ||||
|
08.03.2019 19:47 | Teemu Sirkiä | ||
| Oletko Osku nyt ihan varma, ettet ymmärrä, mitä se tarkoittaa? | ||||
|
20.02.2019 21:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Kiitos Jouko! Tuo on erittäin mielenkiintoinen kirja, piti lukea se kertaistumalta läpi. Hienoa, että tuo hanke on noin tarkasti dokumentoitu. Nyt voisi käydä mielenkiintoista ajatusleikkiä, miltä osin maailma näyttäisi erilaiselta, jos VL86F:n sarjatuotanto olisi alkanut alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. | ||||
|
06.02.2019 22:48 | Teemu Sirkiä | ||
| Ainakin joskus on muinoin on voitu ajaa vain osalla koko rungosta: https://vaunut.org/kuvat/?u=206&t=puolikas | ||||
|
28.01.2019 23:20 | Teemu Sirkiä | ||
| Sellainen pieni rakenteellinen muutos näihin tehtiin vielä ihan viimeisinä vuosina, että liikennepaikkojen tulo- ja lähtöopastimien symbolit käytännössä hävisivät ja kyseiset opastimet merkittiin omina riveinään liikennepaikan ylä- ja alapuolelle. | ||||
|
|
25.01.2019 21:47 | Teemu Sirkiä | ||
| Tällä formaatilla olleet selostukset julkaistiin mielestäni viimeisen kerran vuonna 2010. Nykyään on reittikirja ja linjakaavio. | ||||
|
22.01.2019 21:21 | Teemu Sirkiä | ||
| Kielto ei näemmä ole aivan eksplisiittinen, mutta rautatieliikenteenohjauksen käsikirja toteaa näin kohdassa 10.2: "Lupa peräyttämiseen voidaan antaa, mikäli yksikön kuljettajan mukaan liikennöinti vaihtotyönä ei ole mahdollista." Käytännössä kaukoliikenteessä liikkuminen vaihtotyönä on aina mahdollista, koska junassa on konduktööri. | ||||
|
|
22.01.2019 19:02 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja jos keulassa on Sr1, niin ainoa vaihtoehto on laittaa konduktööri tähystämään. | ||||
|
|
22.01.2019 19:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Eikö tällaiset voisi laittaa keskustelupalstan puolelle ja kuva liitteeksi? Matkustajajunaa ei muuten saa peräyttää, vaan se on tehtävä vaihtotyönä. Eli joko kuljettaja kävelee rungon toiseen päähän tai konduktööri tähystää. | ||||
|
20.01.2019 19:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Vaikka JKV otettiin kaupalliseen käyttöön vasta 90-luvulla, niin tekniikka on kyllä Kekkosen elinajan loppupuolelta 1980-luvulta. Ks. esim. https://vaunut.org/kuva/82075 | ||||
|
20.01.2019 11:04 | Teemu Sirkiä | ||
| Toisen lähteen mukaan asetinlaitteen rakentaminen alkoi toukokuussa 1967 ja olisi päättynyt loppukesästä 1968. | ||||
|
|
19.01.2019 23:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Ylivieskan releryhmäasetinlaite lienee valmistunut vuonna 1970. Se on samalla viimeinen Ericssonin asetinlaite rataverkollamme ja poistuu käytöstä, kun meneillään oleva uusimistyö on valmis. | ||||
|
|
19.01.2019 18:55 | Teemu Sirkiä | ||
| Tämä on turvalaiteteknisestikin mielenkiintoinen kuva. On lähtöopastimia iso liuta kahdessa eri rivissä, vaihdonkielto-opastin ja vielä junanlähetysopastinkin. | ||||
|
02.01.2019 16:13 | Teemu Sirkiä | ||
| Jyväskylä-Leppävesi -välin suojastuksesta löytyi lisää tietoa. Se on ollut hyvin ainutlaatuinen, nimittäin se on ollut toteutettu Siemensin moottorilaskuriin perustuvalla akselinlaskennalla. Muut tuohon aikaan olleet osuudet ovat perustuneet raidevirtapiireihin. Suojavälin päissä on ollut kummassakin päässä kaksivaloinen pääopastin, jotka ovat olleet ainoat opastimet tuolla reilun 10 km:n pituisella välillä. Leppäveden päässä järjestelmässä on ollut riippuvuuksia vielä myös siipiopastimiin. Järjestelmä on rakennettu 1960-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 1969 Jtt listaa jo tuon radan suojastetuksi. Yllä olevan kommentin kuvaa ei enää ole, täältä https://vaunut.org/kuva/12859 löytyy myös jotain tietoa aiheesta. Jos joku tietää vielä lisää, niin saa kertoa. | ||||
|
25.12.2018 21:34 | Teemu Sirkiä | ||
| Olisikohan maalaustyyppi vaihtunut samoihin aikoihin, kun tämäntyyppinen https://vaunut.org/kuva/126529 jalka otettiin käyttöön? Kv-Pm -välillä oli myös vanhan järjestelmän aikaan jotkin opastimet tällaisella jalalla - ilmeisesti, mikäli alkuperäistä opastinta oli esimerkiksi siirretty muutosten yhteydessä. | ||||
|
22.12.2018 16:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuolta niitä myös saa: http://www.kustantajalaaksonen.fi/ Kirja kuvaa asetinlaitetyypin rakennetta ja kytkentöjen suunnittelua. Se on kirjoitettu enemmän siis reletekniikan kuin junasuorittajan näkökulmasta. Jos turvalaitetekniikka kiinnostaa, niin kirja on erittäin mielenkiintoinen. | ||||