16.03.2017 15:55 | Kari Roininen | |||
Tka-8:n moottorin ylilämpö pudottaa suunnanvaihdon vapaalle,ja moottorin tyhjäkäynnille. Lisäksi tietenkin pirisee kello apupöydässä. Moottorin oljynpaineen ja vaihteiston kytkentäpaineen lasku alle alimman raja-paineen sammuttaa moottorin. | ||||
04.01.2017 15:19 | Kari Roininen | |||
Kuvan nosturi ilmeisesti Kouvolan Ardelt Tnk-Rto 15. Tunnus nosturin takapäässä,jää veturin taakse piiloon. | ||||
01.01.2017 16:11 | Kari Roininen | |||
Tässä rakenteilla ns. holvirumpu,ei näistä työmenetelmistä taida paljonkaan kuvia olla. Kivien muotoilu kartioiksi varmasti oma lukunsa. Ja paikoilleen saaminen,kun ei nostureita tainnut käytössä liiemmin olla. Silti niitä tehty,ja hyvin. Entisaikaiset työmenetelmät olleet mestareiden käsialaa. | ||||
27.12.2016 18:29 | Kari Roininen | |||
Ruskoon ei ole liikennettä. Laanilassa purettu osa raiteesta pois. | ||||
27.12.2016 18:16 | Kari Roininen | |||
Kyllä se routakiilavarastolta näyttää. Kiilapino pilkottaa hajonneesta seinästä. | ||||
18.07.2016 18:00 | Kari Roininen | |||
Ja ehkä myös tuo heijastintolppa kaiteen vieressä ole kyseisiltä vuosikymmeniltä? | ||||
05.01.2016 17:38 | Kari Roininen | |||
Liikennepaikka on Oulu asema,pieni tarkennus kuvaan. | ||||
15.12.2015 14:06 | Kari Roininen | |||
Ehkä kiinnike ei mahdu paikalleen,kun puuttuu tuo vasemmanpuoleisissa pölkyisssä oleva sovituskappale. Kun tässähän on K43 kisko,ja aluslevyt K54. | ||||
14.12.2015 15:32 | Kari Roininen | |||
Ei taida olla. Asemalla asunut junansuorittaja oli tämän TL,411 Volkswageneiden harrastaja. Niitähän oli melkoinen määrä takapihalla,ja huhujen mukaan suorittajan kotikonnuilla enemmänkin. | ||||
02.12.2015 17:01 | Kari Roininen | |||
Muistaako joku,milloin liikenne raiteilla päättyi? Etualalla kasvava koivu on sen verran vahva,että varmasti kymmenistä vuosista puhutaan? | ||||
17.11.2015 17:01 | Kari Roininen | |||
Siltä se näyttäisi. Vaihde ollut luultavasti Nokelan ratapihalle,henkilöasemalta Kempeleen suuntaan lähtenyt lättä ajanut umpivaihteeseen. Kuvassa näkyvät lankalinjat tulo-opastimille,oikealla puolen idän raide,ja sen pukit. Eli siipiopastimet vielä käytössä,eikä nykyistä Paavo-opastinta ole ollut olemassa. | ||||
20.10.2015 17:48 | Kari Roininen | |||
Oulujoki Oy:n Marion Sotkajärven ruoppauksen jälkeen jäi Oulujoen eteläpuolelle,Utajärven puolelle. Myynti-ilmoitus kyllä pitää paikkansa. Torniolainen romuliike paloitteli kaivurin. | ||||
20.10.2015 16:39 | Kari Roininen | |||
Iin Raasakassa ollut Marion oli Vesipekka Oy:n kone,valmistusvuosi muistaakseni 1966. Sotkajärven kone taas mallia 1951. Lisäksi oli kolmaskin Marion,Kemijoki Oy:n kone,joka on ainoa vielä toiminnassa oleva. Sijainti USA. | ||||
18.10.2015 16:31 | Kari Roininen | |||
Arvelinkin,että olisit maininnu,jos olisit Marionia käynyt katsomassa,,ja kuvia laittanut kyseisestä koneesta. Sen merkitys Oulujoen voimalaitosrakentamisessa merkittävä. Kone purettiin 1986. Kuvia Oulujoen ja Vesipekka Oy:n Marioneista löytyy sivulta Kuukuna Gallery. | ||||
18.10.2015 14:53 | Kari Roininen | |||
Melkoista reissailua. Kävitkö Elias Oulujoki Oy:n kaivinkonetta Marion 7400 katsomassa? Sen viimeinen sijoituspaikka Pällin voimalaitokselta viitisen kilometriä Utajärven suuntaan,Sotkajärven länsipäässä,joen eteläpuolella. | ||||
26.08.2015 16:56 | Kari Roininen | |||
Kyllä varmaan muistat oikein,olin 80-luvun alussa savotassa,jossa kuormattiin vaunuihin raide-elementtejä,Tuiran suunnasta purettuja. Liikenne oli silloin jo käännetty uudelle raiteelle. Kuormauksen hoiti Oulun Orton-nosturi,elementtien paino, (maata pölkkyjen päällä) yllätti nosturinkuljettajan. Ilman vapaapudotusta,mikä oli Ortonissa mahdollista,nosturin kaatuminen olisi ollut tuloksena. Tämä siinä ensimmäisen sillan Kemiran puoli päässä. Elikkä murheita myös raiteilla,ei yksin autoliikenteessä. | ||||
24.08.2015 14:03 | Kari Roininen | |||
Muistaako Heikki,mille vuosille ajoittui nykyisen Kemiran/Ruskon raiteen rakentaminen? Itse veikkaisin 70-lukua,ehkä loppupuolta? | ||||
12.08.2015 17:58 | Kari Roininen | |||
Katselin tuossa Tka-5 sarjan koneita,ja tulos oli että kuvassa on JA-14 Bp. Reino ei silti maininnut,että kuvassa olisi JA-15 BP,vain että löysi ko. ohjekirjan,tässä jäi siis katselijalle hiukan miettimistä? | ||||
12.08.2015 17:42 | Kari Roininen | |||
Kuvassa ei kuitenkaan ole JA-15 Bp? Vai onko JA-15 BP uusin versio? Eljas taitaisi tietää vastauksen,toivottavasti käy tällä sivulla! | ||||
08.08.2015 14:30 | Kari Roininen | |||
Tuossa Jimin esimerkissä on Liike-järjestelmä antanut junannumeron. Voi siis valita kumpaa käyttää. Omavalinnan ainoa ehto on siis 5 numeroa,ja alkuun 7. Aikataulun hakeminen järjestelmästä helpottuu.kun käyttää loppuosana koneen tunnusta. | ||||
07.08.2015 17:34 | Kari Roininen | |||
Numero voi olla mikä tahansa,kun on viisinumeroinen,ja alkaa numerolla 7. Kuitenkin aikataulun tilaajalle/kuljettajalle helpompi käyttää työkoneen numeroa aikataulua tehdessä,siitä vain johtuu koneen numeron käyttö junanumeroissa. | ||||
31.07.2015 16:54 | Kari Roininen | |||
Minulla taas on JXB 12,JXB 13,JA- 4SI,JA-4SU ja JA-5SU huolto ja käyttöohjekirja. Onko nämä sitten ne ensimmäiset mallit? Kun kyseessä Sisu AMI bensiinimoottori,ja Leylandin dieselmoottori 0.375 ,merkintä Sisu AMU. | ||||
26.07.2015 16:26 | Kari Roininen | |||
On tämä kuvasarja kuitenkin erikoinen,ei näitä ristikkosiltojen tekovaiheita ole aiemmin näkynyt? Oliko kaikissa vastaavissa silloissa samanlainen työmenetelmä? | ||||
25.07.2015 07:17 | Kari Roininen | |||
Tässä valmistussarjassa oli alunperin Cummins V8 diesel,sama mitä kokeiltiin Ukko-Sisussa huonoin tuloksin. Näihin koneisiin vaihdettiin Valmet 611 moottorit,josta johtuen ilmanpuhdistin tuossa keulassa,luultavasti tilanpuute konepeiton alla. | ||||
12.06.2015 16:57 | Kari Roininen | |||
Oisko syytä Mikon tarkistaa,miten tämäkin vaihteenosa kuljetettiin? Tuosta Kankkusen Reijon 9.6.2015 Kuopiossa ottamasta kuvasta se selviää. Taitaa VrTrack kuljettaa vaihteet itse,vai olenko väärässä? | ||||
28.05.2015 17:12 | Kari Roininen | |||
Kyllä näissä molemmissa tapauksissa on kyse routakiilauksesta. Raiteen toppaus (tukeminen) mahdollista vain kun tukikerros on täysin sulanut. Ja toppakoneella (tukemiskoneella) Routakiilaus nykyään jäänyt vähemmlle,nopeusrajoitukset tulleet käytäntöön. | ||||
28.05.2015 16:56 | Kari Roininen | |||
Ei tämä taida tukemiskone olla,näyttäisi ns.rekkauskoneelta,joka ainoastaan oikoo raiteita. | ||||
26.03.2015 15:59 | Kari Roininen | |||
Voisiko olla Kontiomäki,ja ns.öljytie? | ||||
14.03.2015 16:27 | Kari Roininen | |||
Toivotaan että ei tule haukkuja pilkunviilauksesta,mutta kyllä tämä näyttäisi sepelinlastaukselta. Kun raidesepeliksi ei kelpaa mikä tahansa kivilaatu,sepelin täytyy täyttää määrätyt kovuusvaatimukset,yms. Viittaan vielä rataluokituksiin, tukikerros sora/sepeli. | ||||
11.02.2015 16:43 | Kari Roininen | |||
Varmaankin more-tallit nuo johon kiskotuskin on. Eipä näitä tälläisia rakennuksia ole nykyään juuri olemassa. Mennyttä aikaa,näitä kuvia lisää,jos vain löytyy,erittäin mielenkiintoisia,kuten Visa jo mainitsikin. | ||||
09.02.2015 16:04 | Kari Roininen | |||
Kuvassa umpivaunujen kanssa samalla raiteella jokin nosturi,onkohan siitä sen tarkempaa tietoa? | ||||
09.02.2015 15:54 | Kari Roininen | |||
Ennen aikaan jätettiin pahimmat routimispaikat auraamatta,lumihan on hyvä eriste,hidastaa roudan painumista syvemmälle. Itse talvihan kuitenkin se joka eniten vaikuttaa,viime talvi joka oli leuto,routavauriot vähäisiä. | ||||
07.02.2015 15:04 | Kari Roininen | |||
Tuskin tätä telinettä sähköistystöissä on tarvittu. Sitä vartenhan oli Ttv-kalustoa ja matkustajajunavaunuista tehtyjä työvaunuja. | ||||
06.02.2015 15:29 | Kari Roininen | |||
Todennäköisesti vaunu on M, olivat käytössä työvaunuina tuohon aikaan. | ||||
01.02.2015 09:52 | Kari Roininen | |||
Onkohan sen takia ulkona,että ei mahdu sisälle? Äkkiseltään katsottuna kattovalonheittimien puolesta ei? | ||||
17.01.2015 14:22 | Kari Roininen | |||
Lv-Rto 56 on nosturinkuljettajan asuntovaunu. Näille nostureille oli aikoinaan sijoituspaikasta riippuen tietty säilytysraide,josta tarpeen mukaan saattoi hakea kuljetuskunnossa olevan nosturin esim. vauriopaikalle. | ||||
12.01.2015 17:57 | Kari Roininen | |||
Tuosta radio-ohjauksesta sen verran,että eikö näistä vetureista vain 2564 ole varustettu tällä varustuksella? | ||||
09.01.2015 17:16 | Kari Roininen | |||
Tästä tapahtumasta olen kuullut sen verran,että kun Tka:sta todettiin vastaantuleva veturi,niin Tka:n kuljettaja tietenkin jarrutti minkä voi,ja ilmoitti että hypätään kyydistä ja kapteeni ( kuljettaja) jättää laivan viimeisenä. Näin tiettävästi tapahtui,ja kaikki pelastuivat. Todenperäisyys jää tietenkin lukijoiden mietittäväksi,mutta näin tarina kertoo.... | ||||
07.01.2015 14:15 | Kari Roininen | |||
Voisi olla myös Tka-1,loppupään sarjaa,kun tuossa veturin edessä oikella taitaa olla Tka:n konesuojan sivupelti? | ||||
06.01.2015 15:25 | Kari Roininen | |||
On ollut,80-luvun alkupuolelta,sensuuri oli tainnut puuttua asiaan,tekstit oli.mutta kuvia ei saanut näkyviin. Oulun nosturilla Tnk-5 992 sama kohtalo Jyväskylässä,siitä tapauksesta ei kuvia tietääkseni ole ainakaan tällä sivustolla. Syyt kuitenkin erilaiset ko. tapahtumissa. | ||||
04.01.2015 15:40 | Kari Roininen | |||
Katsoin vielä tuota Eljas Pölhön luetteloa raidenostureista,siellä mainitaan Tnk6 999,nostokyky 125t,valmistaja Kirow,valmistusvuosi 1980,vastaanotettu 1981,valmistajan nimi koneen kyljessä Takraf. | ||||
04.01.2015 07:42 | Kari Roininen | |||
Oliko kuitenkin niin,että valmistaja oli Takraf Kirow, nosturissahan oli teksti Takraf kyljissä? | ||||
20.12.2014 07:04 | Kari Roininen | |||
Muistaakseni 80-luvulla oli Sisulla suunnitteilla rakentaa ratakuorma-auto,joka perustui maantiekuorma-autoon. Yksi syy hankkeesta luopumiseen taisi olla Valmet-aurat,niiden paino ja kuormitus auratessa vaatii vahvan runkorakenteen. | ||||
15.12.2014 07:48 | Kari Roininen | |||
Kari muistaa aivan oikein,80-luvun alussa on tuo silta rakennettu. Onkohan Nokelan ja henkilöaseman välillä joku työ käynnissä,kun matkustajajuna tulee tavararatapihojen kautta? | ||||
06.12.2014 12:54 | Kari Roininen | |||
Syy voisi olla vaikka että tässä mallissa on jo perien rakenne selvästi vahvempi,eli suurikokoisempi. Aikaisemmasta mallista katkesi vetoakselit kohtuu helposti,tässä niitä ongelmia ei enään ollut. | ||||
21.11.2014 15:11 | Kari Roininen | |||
Kalustoluetteloissa tämä on Railco 4,kuten konekopassa oleva teksti ilmaisee. Tämä mahdollisesti pian ainoa jäljellä oleva tästä mallista. | ||||
18.11.2014 15:58 | Kari Roininen | |||
Saattaapi olla,että tästä laitteesta kauko saa paikut pois ainoastaan,että niitä ei ole otettu käyttöön. Kun tämä varmaankin Pohjanmaan radan sähköistyksen aikainen turvalaite. Sen sijaan esim. Oulun pohjoispuolen laitteissa kuittausta ei välttämättä tarvita,rakennusajankohdalla näiden toiminnoissa suuri merkitys. | ||||
17.11.2014 17:34 | Kari Roininen | |||
Ja onhan kuvassa paljon muutakin,käyttöavaimen kosketinlaitelaatikko sekä paikallislupien kuittauspainikelaatikko. | ||||
10.11.2014 17:57 | Kari Roininen | |||
Tapio on oikeassa,K 43 ja 54 kulkupinta samanlevyinen,ero siinä,että K54 kiskon hamara korkeampi,varsi vahvempi,ja jalka leveämpi. Eli kyllä tässä Tapion viittaama liitäntäkiskopari on. | ||||
10.11.2014 17:48 | Kari Roininen | |||
Näin on. Mutta aika pitkään oli hytin viereen sijoitettuja nostureita,muistaakseni Tka-95:ssä tälläinen oli,käyttövivut kuitenkin sisällä hytissä. | ||||
09.11.2014 04:37 | Kari Roininen | |||
Taitaa olla toisinpäin. Raiteen rakentamiselta näyttää. |