![]() |
25.04.2016 13:52 | Pave Saarinen | ||
Ei tuo ollut mikään erityinen ongelma lähettää edellisenä päivänä hyötyyn verrattuna. Kyllä minun aikana lähtevä ja saapuva olivat samassa paikassa siinä länsisiivessä. Siihen saattoi helposti purkaa tai lastata matkatavarat autosta tai autoon. Nyt sinne junan vierelle ei autolla pääse. | ||||
![]() |
24.04.2016 12:44 | Pave Saarinen | ||
Arkipäivän kuva. Tämä oli tavallista, mutta kuva on sitä arvokkaampi. Tässä on sitä lopetettua asemapalvelua. Vr oli joskus kauan sitten palvelulaitos. Matkatavarat sai jättää junaan vietäväksi. Sinne meni keväisin sukset ja ahkiot ynnä muuta tavaraa. Kuka vielä muistaa, kun suksipakettiin merkittiin vanerinen lähetyslappu? Joka kevät se vuoltiin puhtaaksi ja käytettiin uudestaan. | ||||
![]() |
20.04.2016 19:13 | Pave Saarinen | ||
"bogievaunu" skailettikatolla. | ||||
![]() |
18.04.2016 16:02 | Pave Saarinen | ||
Jes, se on kuvattu samana päivänä 11-17.6/1974 | ||||
![]() |
18.04.2016 10:27 | Pave Saarinen | ||
Kuva on kiva johtuen juuri voikukkapellosta. On tosi mahtava kello veturissa. Kyllä hankala nega voi digiaikanakin viedä työaikaa. Analogisena aikana, tai eihän se ole ohitse, voi kyllä tehdä monenlaisia temppuja kuvankäsittelyssä. Itse asiassa monet digitemput tuovat samanlaisen tuloksen. Mv labrassa pitää vain usein käyttää erilaisia graafisia välinegoja ja maskeja ja suodattimia. No aikaa siinä menee ja monet ovat sitten kikkailleet ja sehän oli hienoa, jos vain minä osasin ja muut tulivat perässä. Useimmiten ei hienoa, kuten ei digikikkailukaan. Hyväksyttävää on tietysti aina oikeaan lopputulokseen pyrkiminen. Retusoiminen on taas taitolaji ja se tehdään käsin retussivälineillä hiukan jossain kohtaa kasvoja korostaen siten, että kukaan ei sitä huomaa. Ennen valokuvaamoissa aina retusoitiin ja mattapintaisen kuitupaperin piti olla siihen sopivaa. | ||||
![]() |
18.04.2016 09:24 | Pave Saarinen | ||
Täsmennys kuvausaikaan: tarkistin nega-arkistostani (olin skannannut kauan sitten enkä ole merkinnyt skannattuihin kuviin kuvausaikaa). Tässä se nyt on ihan tarkasti: kuvattu välillä 11-17.6/1974 | ||||
![]() |
17.04.2016 20:19 | Pave Saarinen | ||
Kuvan käsittelystä vielä: Eipähän se voi olla vahingollista, jos mielestään pyrkii parhaaseen tulokseen. Kyllähän analogisessakin kuvan valmistuksessa monen moisin keinoin vaikutetaan lopputulokseen. Paperilaatu, sen jyrkkyys, kehite, liuos, aika ym. | ||||
![]() |
17.04.2016 20:04 | Pave Saarinen | ||
Ok, käytä siinä kuvaajan eli faijan nimeä Mikael Saarinen | ||||
![]() |
17.04.2016 09:22 | Pave Saarinen | ||
Vetureissa on tuollainen kylmän koneen ja pitkään seisoneen harmaa pinta näkyvissä. Yritin venyä kuvankäsittelyssä, jotta saisi hiukan svyjä aikaan. Jonkun mielestähän se ei ole oikein. | ||||
![]() |
16.04.2016 19:29 | Pave Saarinen | ||
Voi hyvin olla aikaisemmin, skannauksiin en ole laittanut kuvauspäivämäärää, negoista sen löydän, | ||||
![]() |
13.04.2016 09:25 | Pave Saarinen | ||
Kamera pitää aina roikottaa mukana. Kuvaa kaikkea, vaikka et tiedä miksi. 1970-luvulla kamerat eivät olleet ihan pikkuisia taskuun mahtuvia. Harrastajat kehittivät filminsä itse eikä se ollut iso kynnys, silloin. | ||||
![]() |
08.04.2016 20:54 | Pave Saarinen | ||
On porkkanan väri vähän muuttunut. | ||||
![]() |
08.04.2016 07:31 | Pave Saarinen | ||
Vaunussa on oikein skailetti-katto. Tuollaisia muistan nähneeni liikenteessä vielä varhain 1950-luvulla. | ||||
![]() |
02.04.2016 10:37 | Pave Saarinen | ||
Samaa postikorttia on käsitely myöhemminkin https://vaunut.org/kuva/97085?u=2783 Postikorteissa olen leimasta huomannut, että kortin lähetyspaikka ei suinkaan aina ole ollut sama, mitä postikortti esittää. Olen myös tavannut Hangosta lähetetyn kortin, joka oli se viimeinen tervehdys ennen laivan lähtöä. |
||||
![]() |
30.03.2016 10:14 | Pave Saarinen | ||
Historiaa! Useimmat vorgin käyttäjistä ja lukijoista lienevät syntyneet vuoden 1962 jälkeen. Seuraava merkkitapaus on 200-v juhlat 2062. Lohdutuksena (tai mustaa huumoria) voin sanoa, että kyllä se pirun äkkiä on edessä. | ||||
![]() |
26.03.2016 13:30 | Pave Saarinen | ||
Hieno kuva. Kuvaaja on oivaltanut mitä pitäisi kuvata. Huomaa polkupyörä, siinä on rekisterikilpi ajan vaatimusten mukaan. | ||||
![]() |
21.03.2016 18:40 | Pave Saarinen | ||
Erinomainen kuva. Partansa ajaneita miehiä. | ||||
![]() |
21.03.2016 10:31 | Pave Saarinen | ||
Missä ne junat ovat? On kai viety kiskot parempaan talteen. | ||||
![]() |
19.03.2016 11:23 | Pave Saarinen | ||
Niin, ja kaikilla miehillä on hattu päässä, vaikka on kesä. Vanhan mv-kuvan rakeisuutta poistan digitaalisen kohinan poistolla! (Corel ohjelma). Postikortti tässä tapauksessa oli hopeapohjainen kuitupaperi. Ties vaikka alkaisi taas niitä tekemään! | ||||
![]() |
17.03.2016 18:30 | Pave Saarinen | ||
Erinomainen kuva. Pukeutuminen ajan hengen mukaisesti. Jonkinmoisia pamppuja kuvassa, mutta lierihattu pitää olla, vaikka kesä on. | ||||
![]() |
17.03.2016 17:41 | Pave Saarinen | ||
Olisko kaikki alikäytävät nimetty "kalmuureiksi". Ainakin Korsossa on kalmuurin käytävä hiukka asemalta pohjoiseen mentäessä. Äkkiä sitä ei hokaa, että ruotsinkielestähän se tulee. | ||||
![]() |
13.03.2016 08:45 | Pave Saarinen | ||
Telefoonihuudot näköjään tehdään ruotsinkielisestä nimestä, jos sellainen on, vrt Nyslott Nlt. Homma menee vähän samalla tavoin, kuin raitiovaunujen tunnukset hesassa ennen vanhaan. 4S tarkoitti salutorget eikä kauppatoria suinkaan. | ||||
![]() |
11.03.2016 08:08 | Pave Saarinen | ||
Lättä pitänee olla DM 6 ? | ||||
![]() |
29.02.2016 05:52 | Pave Saarinen | ||
Ei se häiritse. Kuvissa on erilainen skannaus tai kuvankäsittely tai originaalissa on eri sävyt. Hyvä näin, antaa vain olla kaksi. | ||||
![]() |
28.02.2016 14:04 | Pave Saarinen | ||
Oikein. Kuva on Helsingin konepajalta. Mutta en osaa sanoa miksi kone oli juuri siellä. Mutta lisähuomautus: alkuperäinen kuva on huomattavan suurelle levylle kuvattu laadukkaasta jäljestä päätellen. | ||||
![]() |
28.02.2016 13:41 | Pave Saarinen | ||
Suosittelen, rautatiehistoriaa: Vaimoväen-osasto http://www.reilia.fi/book/naisia_rautateilla_LoRes.pdf Naisia rautateiden palveluksessa Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki -------------------------------------------------------- Siteeraus em. teoksesta: Veräjänvartijat Veräjänvartijoiksi naisia palkattiin jo 1860-luvulla. VR:n ohjesäännön mukaan vilkasliikenteiset ylikäytävät oli varustettava tieliikenteen turvaavilla puomilaitoksilla, jos ylitettävänä oli vähintään kaksi raidetta. Kouvolassa oli kolme vartioitua ylikäytävää, jotka oli varustettu sulkevilla puomeilla. Kaksi turvasi Haminan tien liikennettä. Helsingin puomiksi kutsuttu puomi sijaitsi veturitallien vieressä Helsingin radan ylittävällä ylikäytävällä. Savon puomi oli lähellä VR:n puutarhaa ja toria. Tätä rataa käyttivät Kymintehtaalle ja Savoon menevät junat. Näitä ylityspaikkoja vartioivat veräjänvartijat vuorokaudet ympäri kolmessa vuorossa. Yövuoro oli joka kolmas yö. Kolmas puomilaitos oli niin ikään Savon radan varrella, mutta sen valvonta toimi sähköisesti. Myös Korialla ja Utissa oli vartioidut ylikäytävät. Koulutus ammattiin saatiin olemalla pari vuoroa veräjänvartijan kanssa samassa vuorossa. Puomin laskemisen ja nostamisen lisäksi tehtäviin kuului ylikäytävän ja lähiympäristön siivous sekä lumityöt. Virkapukua ei ollut, mutta käytännössä veräjänvartijoiden työvaatteeksi vakiintui tummansininen työtakki. Puominvartioille oli rakennettu pieni mökki, jonka ikkunoista näki radan molemmille suunnille. Puominvartijoiden kopin seinustalla oli puuvarasto, sillä kopin sisällä on kamina lämmitystä varten. Sisällä oli myös puulaatikko ja nurkkakomero. Huonekaluina kopissa oli yleensä tuoli ja pieni pöytä sekä toisella sivulla kiinteä penkki. Veräjän vartiointi loppui Kouvolassa vuonna 1961. Naiset siirtyivät rataosaston muihin töihin. |
||||
![]() |
27.02.2016 22:01 | Pave Saarinen | ||
Ai mistä vuosi 1900? Se on vain arkiston arvio kuten veturin tyyppikin, siis likimain. | ||||
![]() |
26.02.2016 10:08 | Pave Saarinen | ||
Tässäkin talvi pelkistää kuvan ja kohde erottuu. Puskimen päälläkö ne seisovat? | ||||
![]() |
26.02.2016 10:03 | Pave Saarinen | ||
Niin, kuva aika tasan 50 v sitten. Sinä ajassa ja lyhyemmässä kaikki muuttuu historiaksi. Miksi sitä on niin vaikea tajuta? Lyhyen kävelyn päässä oli tuossakin koti-ikkunasta kuvatussa maisemassa jatkuvasti vaikka mitä kohteita vaihdellen. Kannataa siis aina räpsiä, vaikka ei tietäisi miksi. Tästä pääsen taas lempiaiheeseeni, miten digikuvani säilyisivät 50 v? | ||||
![]() |
23.02.2016 15:29 | Pave Saarinen | ||
Rasteripintaisesta paperikuvasta ei voi ottaa kunnollisia skannauksia, tosin käsittelyssä voi vaikuttaa asiaan. Laitan kohta alkuperäisestä negasta . | ||||
![]() |
11.02.2016 17:55 | Pave Saarinen | ||
Kuvauspaikka lienee kansallismuseon torni. | ||||
![]() |
09.02.2016 13:25 | Pave Saarinen | ||
Jaa, kukahan sitä satamien aitausta on toivonut? Kaahailtu on asemillakin, Hiekkaharjussa poikaporukka kaahasi laiturilta kiskoille, lähtivät sitten ajamaan Tikkurilaan päin, kun siellä oli ylikäytävä, jossa olisi päässyt kiskoilta. Onnettomuudeksi siinä välissä oli vaihde käännettynä vastaantulevalle raiteelle. Sieltä tulikin sitten pikajuna vastaan..... | ||||
![]() |
08.02.2016 10:40 | Pave Saarinen | ||
Mainio kuva ajalta jolloin satama oli vielä satama. Suomessa on ollut ainutlaatuinen vapaus liikkua myös satamassa. En tiedä nykykäytäntöjä esim jossakin Vuosaaren satamassa, mutta ei sinne huvittaisikaan mennä, siksi paljon satama ja laivat ovat muuttuneet entisistä ajoista. | ||||
![]() |
07.02.2016 15:08 | Pave Saarinen | ||
Oli ennen asemapalvelu. | ||||
![]() |
05.02.2016 18:23 | Pave Saarinen | ||
Eipä tuosta trikolorista kouluhistoriassa kerrottu. Itse asiassa minullekin sen käyttö autonomisessa suuriruhtinaskunnassa on uusi asia. Niin, tai uusi asia siitä tuli vasta sitten, kun punalippu vaihtui trikoloroksi. | ||||
![]() |
05.02.2016 18:13 | Pave Saarinen | ||
Ajurin hattu kuvassa lienee venäläismallinen ja niin kaiketi koko puku. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0025uk Kuva on osasuurennos laadukkaasti painetusta postikortista. Digitekniikalla voi jopa parannella alkuperäistä. Helsingin pika-ajurit käskettiin vuoden 1904 alusta pukeutumaan venäläismallisiin ajurinpukuihin. Katujen nimikilpiin vaadittiin venäjänkieliset tekstit, joiden alapuolella oli kadun nimi suomen ja ruotsin kielellä. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm002688 |
||||
![]() |
04.02.2016 09:44 | Pave Saarinen | ||
Tuollaisia fraaseja ja plakaatteja voisi Suomenkin hallitus käyttää. esim. " kaikki maailman turvapaikan hakijat.... | ||||
![]() |
03.02.2016 14:01 | Pave Saarinen | ||
Vanhaan hyvään aikaan 6x6 ja 75 millinen oli oikeastaan pieni tele ja samalla laajakulma. | ||||
![]() |
31.01.2016 11:38 | Pave Saarinen | ||
Ihan nasta kuva, arvelen, että filmille kuvattu, jos vuosi on 1997. | ||||
![]() |
29.01.2016 11:18 | Pave Saarinen | ||
Näköispatsaista on ainakin Suomessa jo onneksi vihdoinkin päästy eroon. Kansa tietysti vieläkin rakastaa niitä. Tietenkin näköispatsas kertoo paljon historiasta ja on aikakautensa tuote. Suomen asema kuvassa on kuitenkin ajaton, kursailematon ja asiallinen, milloin lienee rakennettu? | ||||
![]() |
28.01.2016 15:28 | Pave Saarinen | ||
Tuo on jonkinlaisen panssariajoneuvon torni silloin noin 1918. Volodja seisoo sen päällä ja pitää puhetta kansalle. Tapahtui myös oikeasti tuossa Suomen aseman lähellä palattuaan Pietariin. Kuuluisat puheet pidetään aina panssarivaunun päällä, kuten myöhemmin olemme saattaneet havaita. Panssarivaunut yleensäkin nähtiin ensikerran vasta I maailmansodassa. Siten ei ole ihme tuon vehkeen primitiivisyys. | ||||
![]() |
03.01.2016 09:53 | Pave Saarinen | ||
"Pakkasta oli -33 astetta"... ja keskussuljin toimi hyvin! Digistä en sanoisi samaa. | ||||
![]() |
01.01.2016 21:55 | Pave Saarinen | ||
Samalla reissulla otettu, kuin tämä kuva: https://vaunut.org/kuva/105430?u=2783 Olikohan liikenne näin vilkasta, en siinä kauhean pitkään ole seisoskellut, kun pakkastakin oli -20 astetta. |
||||
![]() |
01.01.2016 17:58 | Pave Saarinen | ||
Mä ajattelin teräsrakenteisia rautatiesiltoja. Enkä laskisi siihen jotain kehäradan maasiltoja. | ||||
![]() |
31.12.2015 18:23 | Pave Saarinen | ||
Arvelen 1970-luvun alkupuolta. Kyllähän se negapusseissa tarkemmin lukee, kun ehdin etsiä. Näyttäisi olevan kolmannen raiteen jatkaminen tai Hiekkaharjun alikulkutyömaa tai molemmat yhtäaikaa? | ||||
![]() |
27.12.2015 22:33 | Pave Saarinen | ||
Harvinaisen nättisävyisiä kuvia, on talvipäivä pelkistänyt sävyjä vai onko sittenkin vähän käsitelty? | ||||
![]() |
26.12.2015 10:42 | Pave Saarinen | ||
Sipoolaisista ym. rahastajista on mainittava, että rahastajat pitivät myös järjestystä vaunuissa. Usein täyteen ahdetuissa vaunuissa kuuli rahastajan komennon: antakaa sijaa lapselle ja äidille. Nykyään jopa pressalle ei ole annettu vaunussa istumasijaa. | ||||
![]() |
25.12.2015 20:47 | Pave Saarinen | ||
Niin, no nyt yksityiskohdat on selvitetty, mutta mikä olisi kuvan historiallinen merkitys? 1) aika on muuttunut, sporaan on tullut mainoksia. Itse spora on perinteinen vihreä keltainen, sellainen kuin ne olivat kaikki vuosikymmeniä. Nykyisin on kaiken maailman värityksiä ja mainoksia. 2) Etuvaunussa on kujettajan lisäksi rahastaja. Ajatella, kuinka moni on nähnyt raitiovaunun rahastajan, niitä kuuluisia sipoolaisia! Perävaunussa eli sleepissä on myös rahastaja. 3) kertamaksun hinta oli muistini mukaan varsin kohtuullinen nykyiseen verrattuna. Olisi kyllä kiintoisaa verrata lippujen hintoja. Senhän voisi laskea verrannolliseksi rahamuseon koneella. Vielä lisää yksityiskohtia: tuossa vaunussa on aika mahtava virroitin, bygel sakasalaisella y:llä. Usein siitä lähti sinisiä kipunoita ja muistissa on siitä vahva otsonin haju. Tietyissä tilanteissa ennen vaihdetta kuljettaja kiskaisi virroittimen alas ja vaihde sitten kääntyi tai oli kääntymättä. Vuonna 1971 yhteistariffi tuli uudistettuna käyttöön, kertamaksu oli 50 penniä, rahamuseon rahakoneella laskien se olisi nyt 0,67 euroa. Nyt kertalippu huitelee jossakin viiden euron nurkilla? lähde http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/liikenne/maksut.htm |
||||
![]() |
25.12.2015 15:12 | Pave Saarinen | ||
Jos nyt olen oikeassa, tuollaista tyyppiä oli vain ykkösen linjalla? Vanha spora on muutenkin esimerkillinen: Tuossa on alas laskeutuva astinlauta nousemista helpottamassa ja silta oli matalampi. 1950-luvun puolivälin telivaunuihin oli tosi hankala nousta. | ||||
![]() |
25.12.2015 08:54 | Pave Saarinen | ||
Haapaniemen kentän pysäkki. Tuossa on näkyvissä sporan kulmasta urheilukentän koppi. Se oli käytössä talvisin, kun siinä oli luistinrata. Kenttä oli kesin pesäpallo- ja jalkapallokenttä. Nyt siinä on tekonurmi, tänäänkin vihreänä. Todella harmi, että luistinratana kenttää ei enää käytetä. Taustalla näkyisi olevan monttua, jossa rakennetaan virastotaloa. Vuosi on 1973-1974. Pysäkin kohtaa ja katua on levennetty. Talvisin oli pysäkkejä huoltamassa lumesta aina kaksi kaupungin miestä. Se oli sitä vanhaa hyvää aikaa. | ||||
![]() |
23.12.2015 20:14 | Pave Saarinen | ||
Taidokas kuvankäsittely! Käsittelemällä voidaan monta kuvaa saada pelastettua tai tehdä nautittavaksi. |