604-86877 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 13.11. 15:35 Kurt Ristniemi  
  Arvelinkin, että tuo kotipaikkamerkintä-ohjeteksti oli määräyskokoelmasta, sillä v. 1958 käskylehden ilmoituksessa merkinnän lopettamisesta viitataan määräsykokelmaan IV.
Sitä ihmettelen, että tietoa merkinnästä ei ole kummassakaan niistä koneosaston kiertokirjekokoelmista, jotka minulla on hyllyssäni.
Sekä sitä, että tekstissä viitataan ainoastaan Rh kiertokirjeeseen 38/1913, joka ei kerro vielä mitään merkinnän muodosta ja sijoittamisesta. Toistaiseksi en ole löytänyt myöhempää kierto- tai muuta kirjettä, jossa merkintätapa ohjeistettaisiin. Piirustuskin löytyy vasta 1940-luvulta.
kuva 11.11. 10:58 Kurt Ristniemi  
  Tuo teksti "Omistaja-asema. Henkilövaunujen (siis myös F) kotiasema lennätinlyhennyksenä merkitään seinän vasempaan alasivuun suorakaiteeseen sen luettelon mukaan, jonka rautatiehallitus on antanut konepajalle" on jostakin myöhemmästä määräyksestä kuin Rh kiertokirjeestä 38/1913.

Rh 38/1501 16.5.1913 on otsikoitu "matkustaja- ja konduktöörivaunujen merkitsemisestä ja käyttämisestä". Siinä ilmoitetaan aikeesta painattaa vaunuluettelo ja siitä, että konepajojen tulee merkitä vaunut ko. luettelon mukaan. Mutta siinä ei vielä kerrota, miten ja mihin kohtaan merkintä tehdään.
kuva 04.11. 18:49 Kurt Ristniemi  
  Voisitko Lasse lopettaa tuon idiotismisi?
kuva 29.10. 11:45 Kurt Ristniemi  
  Olen Hannu Peltolan kanssa samaa mieltä: Parinkymmenen vuoden takaisen 'huumorin' pakonomainen toistelu on todella kyllästyttävää ja säälittävää. Ei sen inflatorisella toistelulla pääse mukaan jengiin, vaan leimaa itsensä vain aikaa ja tilannetta ymmärtämättömäksi hölmöksi.
On perin turhauttavaa joutua kahlaamaan näitä anakronismeja.
kuva 25.10. 12:22 Kurt Ristniemi  
  Takana seisovan herran hattu ei millään muotoa ole mikään suomalaismalli. Samaa hattumallia samaan tapaan käyttivät mm. Pohjois Amerikan kaurapaimenet 1900-luvun alussa.
Ja molemmilla herroilla on itse asiassa samantyyppinen hattu. Istuva herra on vain lyönyt hattuunsa tavanomaisen ja muodinmukaisen vekin, seisova ei ole. Vekin tarkoitus on antaa hatulle oikea muoto, lisätä hatun istuvuutta ja jäykistää hattu pysymään muodossaan.
kuva 28.09. 17:02 Kurt Ristniemi  
  'Sataman valot' levytti Harmony Sisters (eli Valtosen sisarukset) vuonna 1937.
Metro-tytöt perustettiin 1940-luvun lopulla.

Niinkun tällä nyt sitten olisi mitään tekemistä raideliikenneharrastuksen kanssa.
kuva 27.09. 09:25 Kurt Ristniemi  
  Vega oli kyllä tamperelaisen lakkitehtaan nimi (Oy Lakkitehdas Vega), mutta vasta vuodesta 1928, ks. https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/v​egalakkitehd.shtml
Lakkimallin Vega-nimi syntyi paljon aiemmin, vuonna 1880, kun Nordenskiöld palasi Vega-laivallaan koillisväylän tutkimusmatkaltaan. Laivan miehistöllä oli Venäjän laivaston käyttämä lakkimalli. Malli, jota alettiin sitten kutsua Vega-lakiksi. ks. https://venelehti.fi/veneilyvaatteiden-h​istoria-kiiltolippa-valistuneille-vega-h​attu/

Oman kiiltävälippaisen Vega-lakkini ostin joku vuosi sitten Wahlmanin Sofiankadun myymälästä Helsingissä. Enää lakkimalli ei näytä kuuluvan kaupan valikoimaan.
kuva 03.09. 20:50 Kurt Ristniemi  
  Onko tämä alkuperäinen värikuva, vai tekoälyn kuvitelma väreistä?
kuva 30.08. 10:40 Kurt Ristniemi  
  Tämä kommentointitapa oli hauska joskus 20 vuotta sitten. Ideana oli yksittäisen kommentin lisääminen. Siis yhden.

Mutta sitten tuli Lasse Holopainen ja muunsi hauskuuden ikäväksi ja typeräksi spämmiksi. Ei ole hauska selata Kommentit-sivua, jolla vilisee vain Lasse Holopaisen typeriä vanhan vitsin väljähtyneitä spämmiviestejä.

Vositko Lasse Holopainen ystävällisesti lopettaa, jottei tarvitse pyytää ylläpitoa tätä typeryyttä lopettamaan.

Toisaalta vodaan tietenkin ruveta kutsumaan tällaista typerää spämmäämistä lasseholopaasaamiseksi.
kuva 16.08. 19:38 Kurt Ristniemi  
  Kaapeli- ja kumisaapasyhtiön logo oli kyllä Microgramma-pohjainen, mutta vain -pohjainen.
https://kritiikkiblogi.wordpress.com/201​2/09/07/nokia-logo-voiko-sita-enaa-vaiht​aa/
kuva 30.07. 10:18 Kurt Ristniemi  
  LGB:n ensimmäiset kolme veturia vuonna 1968 olivat varsin samanlaisia kuin tämä veturi. Ne olivat Krauss-Linzin Bn2t-vetureita.

LGB 2010: Krauss-Linz 1994/1889 Bn2t, Salzkammergut-Lokalbahn No 1.
LGB 2020: Krauss 2774/1892 Bn2t, Steiermärkische Landesbahn No 2 'Stainz'.
LGB 2040: Krauss XXXII 2700/1923, Hüttenwerke Siegerland.

Ulkoisesti LGB:n mallit erottuivat väritykseltään ja savutorviltaan: Kaikissa oli punainen aluskehys ja musta kattila, mutta kuljettajansuojuksen väri oli erilainen:
2010, nro 1: vihreä, suora savutorvi, jonka huipussa laippa
2020, nro 2 'Stainz': ruskea, Kobelin kipinänsammutin
2040, nro 4: musta, suora savutorvi.

Vuonna 1975 2010:n ja 2020:n värit vaihtuivat ristiin: Stainzista tuli vihreä.
kuva 22.07. 10:39 Kurt Ristniemi  
  Kuva suurempana: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/c​ommons/6/65/Arabia_industrial_area_in_To​ukola%2C_Helsinki%2C_Finland%2C_1965.jpg
kuva 22.07. 10:35 Kurt Ristniemi  
  Aiheesta enemmän: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/​tolosocker.shtml
Tämä kuva on Pörssitiedossa linkin '3' takana.

Kuva suurempana: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/c​ommons/7/7f/Panoraama_Kansallismuseon_to​rnista_pohjoiseen_-_N355_%28hkm.HKMS0000​05-000000je%29.jpg
kuva 22.07. 10:24 Kurt Ristniemi  
  Aiheesta enemmän: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/lisaa/​masut.shtml
Tämä kuva on tuolla Pörssitiedossa kohdassa 'Sörnäisten varasto'.

Ja yhtiön nimi siis Masut, ei Masul, niikuin Jounin kuvatekstissä.
kuva 02.07. 13:57 Kurt Ristniemi  
  Täytyy näköjään muistuttaa Jussiakin siitä, että vorg ei ole JUNAkuva-arkisto, vaan kiskoliikennekuva-arkisto. Niinpä Jussin perustelu on yksinkertaisesti väärä, kun hän vetoaa vain JUNA-perusteluihin.
kuva 17.06. 16:53 Kurt Ristniemi  
  Tuo Jounin linkkaama kuva helposti ja vaivatta Finnasta: https://www.finna.fi/Record/hkm.B8F8F4B0​-CFC1-4839-9C5E-116C7F215CD8
"Maurinkatu 4, ns. Ramsayn talo. Riihimäen lähdeveden myyjä hevosrekineen talon edustalla."
kuva 16.06. 05:17 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1909 Suomessa suunniteltiin aaltopeltisten vaunujen rakentamista Helsingin - Malmin jätejuniin.
Ks. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,14683.0.html
kuva 15.06. 16:19 Kurt Ristniemi  
  Vaunutyypin synnystä on tietoa keskustelupuolella: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,14679.0.html
kuva 12.06. 20:26 Kurt Ristniemi  
  1. syyskuuta 1964 aurinko laski Tampereella klo 19.33.
kuva 05.06. 16:40 Kurt Ristniemi  
  Löytyipä tuohon ihmettelyyni vastaus:
Rautatiehallitus sitoutui luovuttamaan vaunut vedenmyyjälle veden kuljettamista varten. Tuskinpa kuitenkaan ihan omistukseen, vaan käyttöön.
kuva 03.06. 15:39 Kurt Ristniemi  
  Minkähänlainen diili SVR:llä oli vedenmyyjän kanssa, kun tynnyrissä on vedenmyyjän telefooninumero? Ilmeisesti SVR kuitenkin omisti vedenkuljetusvaunut tynnyrisäilöineen, koska vaunuista 1920-luvulla tehtiin virkatarvevaunuja.
Tai voihan olla, että SVR silloin lunasti vaunut vedenmyyjältä?

Vaunujen käytöstä on varmaan tehty sopimus. Sellaista en vain toistaiseksi ole löytänyt.
kuva 02.06. 17:13 Kurt Ristniemi  
  Timo: Heh, valitit sitä, että et nähnyt kuvassa MITÄÄN JUNA-AIHEISTA.
Ts. sitä, että kuva sotii itse asettamaasi sääntöä vastaan. Ei hyvä: vorgissa ei sellaista sääntöä ole. Vorg on kisoliikennekuva-arkisto, ei junakuva-arkisto.
Kyse ei ole 'tarpeen mukaan' -selityksestä, vaan tosiasiasta.
kuva 02.06. 15:11 Kurt Ristniemi  
  Timo: Eipä vorgin kuvissa tarvitse MITÄÄN JUNA-AIHEISTA ollakaan, kun vorg on kiskoliikennekuva-arkisto.
Tampereen ratikan liityntäliikenne *liittyy* kiskoliikenteeseen, vaikkei sitä itse olekaan.
kuva 02.06. 14:48 Kurt Ristniemi  
  Tuo kuvalaattapiirros varnistaa, että tämän kuvan palovaunun numero todella on 030861.
Olisiko käynyt niin, että palovaunu sai ensimmäisen vapaaksi jääneen XGv-numeron sen jälkeen kun tynnyri-XGv:t oli kaseerattu? Sen varnentamiseksi pitäisi löytää tieto, milloin tynnyrivaunut kaseerattiin.
Se merkitsisi sitä, että tällä vaunulla oli palovaununa aikasemmin joku muu numero, sillä palovaunu perustettiin jo vuonna 1917. Ja tietenkin vielä joku muu numero ennen muuntamista palovaunuksi vuonna 1917.

XGv 030861 oli yksinään vaunuluetteloissa aina vuoteen 1930. Mutta se saattoi siis olla tämän kuvan palovaunu!

En ole löytänyt sitä luetteloa, missä näkyy vesivaunujen siirto XGv-sarjaan 1920-luvulla.
Enkä toisaalta sitäkään luetteloa, missä näkyisi M 7632 (ex M 2232) muuntaminen Gv:ksi.
kuva 01.06. 12:24 Kurt Ristniemi  
  Vaunun Gv 9612 varhaisemman historian mysteeri on ratkaistu: Vaunu munnettiin vuonna 1907 ruuvijarrullisesta M-vaunusta 81500.
kuva 31.05. 19:41 Kurt Ristniemi  
  Sitäpä suuremmalla syyllä olisi omituista, että toisessa vedenkuljetusvaunussa olisi 1920-luvulla kuvan esittämä ruuvijarru.
Ensimmäisessä vedenkuljetusvaunussa oli 'käsijarru', eli vipujarru sekä vuoden 1885 Rörliga Materiel -kirjan että kuvan http://vaunut.org/kuva/168376 mukaan.

Mistähän löytäisi vaunun Gv 9612 eli Gv 30862 varhaisemmat vaiheet. Täytyy selata vaunukirjoja.
kuva 31.05. 10:22 Kurt Ristniemi  
  Kuvan vaunussa kiinnostavin on ikivanha ruuvijarru. Pitäisi nähdä selvä kuva kummastakin vedenkuljetusvaunusta, jotta näkisi oliko toisessa tällainen jarru. 9611:ssä oli vipujarru, mutta millainen oli 9612?
Niinpä ainakaan 9611 tämä ei ole voinut olla. Ei olisi mitään järkeä poistaa vipujarrua ja asentaa tilalle vanha ruuvijarru.
kuva 30.05. 21:03 Kurt Ristniemi  
  Ongelmani ei ole vaunun 30862 myöhäisempi historia, vaan varhaisempi: Mikä se oli alunperin vuonna 1892 ja ennen vuotta 1907, jolloin se ilmestyi vuosikertomusten vaunutaulukoihin toiseksi vedenkuljetusvaunuksi. Numeronaan silloin arvatenkin 9612. Jos se olisi tullut vuotta aikaisemmin, sen menneisyyden oilsi nähnyt vuoden 1906 vaunutaulukosta, johon on kirjattu entiset vaununnumerot.

En usko että tämän kuvan vaunu on koskaan ollut vedenkuljetusvaunu, vaikka sillä onkin vedenkuljetusvaunun virkatarvevaununumero.
Niissä valokuvissa, joissa on kaksi vedenkuljetusvaunua, vaunut ovat keskenään samannäkoiset tynnyrivaunut. Tämän vaunun rakenne on tyypillinen avonaisen tavaravaunun rakenne.
kuva 30.05. 11:43 Kurt Ristniemi  
  Seison korjattuna: Ei Kluuvikadun, vaan Keskuskadun.

"Kaivokatu on saanut nimensä Kluuvin kaivosta, joka sijaitsi nykyisen Keskuskadun ja Kaivokadun välisessä risteyksessä pienellä aukiolla. Kaivo poistettiin 1800-luvun lopulla, kun vesijohtoverkosto laajeni, mutta sen määrittämät katulinjaukset ovat edelleen nähtävissä."

https://historia.hel.fi/fi/alueet/etelai​nen/kluuvi-hetteikosta-liikekeskustaksi
kuva 30.05. 11:04 Kurt Ristniemi  
  Kaivokatu sai nimensä kadulla rautatieaseman nurkalla olleesta Kuuvin kaivosta. Kaivo oli Kaivokadun ja Kluuvikadun risteyksessä, ei rautatieaseman ratapihalla, niinkuin tämän kuvan 'kaivo'.
https://www.finna.fi/Record/hkm.855EFCB6​-24E9-4B0B-AAD3-F700C3B1F473

Helsingin kaivojen vesi pilaantui eläinten ja ihmisten jätöksistä.
kuva 30.05. 10:32 Kurt Ristniemi  
  Omista lähteistäni en pysty jäljittämään vedenkuljetusvaunun 30862 varhaisempaa historiaa. Myöhäisin numeromuutokset sisältävä luetteloni on vuodelta 1906. Siinä on vain yksi Gv, nro 9611, eli Gv 9612 on muunnettu/rakennettu sitä myöhemmin.
kuva 30.05. 09:24 Kurt Ristniemi  
  Vielä voisi pohtia sitä, mikä tuo kaivoksi kutsumani pömpeli tuossa vesivaunun vierellä oikeasti on.
Se saatta olla merkitty Kaivokadun yli johtavan raiteen ja Gallerian (laiturikatos) nurkalle johtavan raiteen väliin kartassa http://vaunut.org/kuva/129106
kuva 30.05. 09:15 Kurt Ristniemi  
  Mielestäni tämä vaunu ei ole voinut olla vesivaunu Gv 9611. (ks. http://vaunut.org/kuva/168376 ) Vaunut ovat niin perin erilaiset esim. jarrujensa osalta. 9611:ssä oli vipujarru jo vuoden 1900 paikkeilla, ja tässä on ikivanha ruuvijarru vielä 1920-luvulla.

Kuitenkin A. W. Torén määräsi 3.6.1912 muutamien pienempien vaunuryhmien uudelleennumeroinitimääräyksessään Gv-vaunut uudelleennumeroitaviksi seuraavasti:
9611 -> 30861
9612 -> 30862

(Kummallista kyllä, vuoden 1911 lopun 'Kuvia liikkuvasta kalustosta' -opuksessa vedenkuljetusvaunuilla on jo numerot 30861 ja 30862.)

Tämän vaunun numero näyttää olevan 030861, mutta ykkönen on kyllä perin hentoinen. Tekisi mieli uskoa, että tämä on 030862.
kuva 29.05. 19:01 Kurt Ristniemi  
  Erkki: Vaunuthan eivät ole kaasulaitokselle johtavalla raiteella, vaan juuri sillä raiteella, joka vasemmalla johtaa Kaivokadun yli ja oikealla konepajalle. Ellei sitten sillä nysällä, joka em. raiteelta johtaa Gallerian taakse. Se selittäisi tuon kaivon näköisen vaunujen takana: http://vaunut.org/kuva/129106

Kaasulaitoksellekin johti kyllä raide vuoden 1873 kartan mukaan: http://vaunut.org/kuva/132072 Kartoista ei tosin koskaan tiedä, esittävätkö ne suunnitelmaa vai toteutusta.
kuva 29.05. 18:45 Kurt Ristniemi  
  Kysyin Riihimäen Vedeltä, mitä Riihimäen lähteestä tiedetään, ja sain seuraava vastauksen:
"Riihimäen Veden historia -kirjassa ainoa viittaus kyseiseen lähteeseen on seuraava teksti, joka on lainaus teoksesta Hoffrén J. & Penttilä K. 1979 Riihimäen historia I vuoteen 1960. Hämeenlinna.:
"Lähellä kolmikulmaista puistoa oli lähde, jonka päälle kyhättiin pienoinen rakennus istuinpenkkeineen, ja kun ´Riihimäen lähdevesi´ oli hyvässä maineessa, nähtiin sekä paikkakuntalaisten että matkustajien viivähtävän lähteellä ja virvoittavan itseään sen kirkkaalla vedellä"".

Riihimäen Veden historia -kirjan 'Johdanto: Vesirikas Riihimäki' - luku taas kertoo:
Vuosisadan vaihteessa Riihimäen laadukas vesi tunnettiin kautta maan. Riihimäellä oli runsaasti lähteitä, joiden vesi oli hyvää. Lähteiden vettä käyttivät paitsi tavalliset ihmiset niin myös yksityinen yritys, Tikkurilan Lähdevesiyhtiö. Yhtiö myi vettä vuosina 1876-1907 jopa 200 000-400 000 litraa
vuodessa, etupäässä Helsinkiin, jossa vesitilanne oli kurja.

Ja jo aiemmin siteerattu Seurahan kertoi v. 1937:
Kun aamujuna saapui Riihimäeltä Helsinkiin, vietiin lähdevesivaunu suoraan Merisatamaan, jossa vesi pumpattiin odottaviin ajoneuvoihin — tynnyreihin — ja jaettiin asiakkaille. Monet vanhat helsinkiläiset ajurit ovat nuoruudessaan kuljettaneet tynnyrirattaita pitkin Heisingin katuja ja mitanneet ämpäreillään asiakkaille Riihimäen kuuluisaa lähdevettä. Mutta sittemmin — noin viisitoista vuotta takaperin — kuoli tämä erikoislaatuinen liiketoiminta. Vantaan vesi virtasi vuosi vuodelta yhä useampien ja nerokkaampien suodattimien läpi, se raikastui ja parani ja muuttui yhä värittömämmäksi — ja vähitellen unohtivat ihmiset Riihimäen veturitallin läheisyydessä pursuavan luonnonlähteen ja sen antimet."
kuva 29.05. 18:32 Kurt Ristniemi  
  Sijaintipulma ratkaistu: Kuva on otettu Helsingin ratapihalla, taustalla vasemmalla kaasulaitoksen rakennuksia. Oikealla SVR:n rakennuksia, mahdollisesti pyykki- ja leivintupa.
Parhaat kiitokset asiaa selvitelleille.
kuva 29.05. 16:31 Kurt Ristniemi  
  Petri K: OK, keskimmäisen paalujuntan kohdalla on todella tuon vasemman reunan kerrostalon kaltainen talo valkosine mainospohjineen.
Mielestäni ollaan aika kaukana Kaivokadusta, kaasulaitoksen tontilla. Pitää tutkailla lisää.
Hyvä havainto! Kiitoksia.
kuva 29.05. 15:42 Kurt Ristniemi  
  Petri S: Juuri niin. Ja Seuran kirjoituksen mukaan vaunu vietiin Merisatamaan, eli linkkaamaasi paikkaan.
Myös I. K. Inha on ottanut kuvan, jossa yksi vesivaunu on Merisatamassa. Kuva on kirjassa HELSINKI valon kaupunki.

Petri K. Ehkä hyvinkin vertaamme eri päätyjä. Minä katson Kaivokatu 12:n kohdalla olevaa. Mutta en muuallakaan näe 'nokkavaa' päätyä.
kuva 29.05. 15:32 Kurt Ristniemi  
  Reijo, laiturihalli on linkkaamassasi kuvassa vasemmalla, aseman takana. Sen takana ei näy mitään.
Jos taas tarkoitat linkkaamassasi kuvassa oikealla, aseman jatkeena näkyvää rakennusta, se ei näkyisi tähän vaunukuvaan.
Tämän kuvan oikean reunan rakennukset ovat raiteen länsipuolella. Asema rakennuksineen on itäpuolella.
kuva 29.05. 15:07 Kurt Ristniemi  
  Vaunukuvassa näkyy korkean talon edessä matalampi tiilinen rakennus, jonka katon reunassa on pari savupiippua.
Samanlainen tiiliseinä savupiippuineen löytyy Kaivokatu 10:n valokuvassa https://www.finna.fi/Record/hkm.1A15321E​-CD4D-4CC8-B23F-D0EA1F9FCFBC?sid=4722410​739 Jos oletamme, että kuvan etualan autot ovat pari kerrosta katutasoa alempana, niin sen tiilirakennuksen katto savupiippuineen on taas pari kerrosta katutasoa ylempänä. Jos kuvan raide olisi seinän vierellä, sen takana olisi kaksi kerrosta, ei yksi, niinkuin kuvassa.

Kahlasin Finnassa Kaivokatu 12:n piirustukset eri vuosilta. Mikään niistä ei kuvaa taustan korkeaa taloa.
kuva 29.05. 14:33 Kurt Ristniemi  
  Erkki, linkkaamassani kaupunginmuseon kuvassa ovat Kaivokatu 9, 7 ja taustalla 5 (rautatieasema). (Ks. myös https://www.finna.fi/Record/hkm.C5F91A83​-2A1D-4997-82E1-6AD11B1976E0?sid=4722383​664 )
9 ja 7 eivät ole kaasulaitoksen korttelissa, välissä on Gasverksgatan.
Sokos olisi osoitteessa Kaivokatu 11.
Ks. https://helsinkiennen.fi/ v. 1900.

Reijon ja Petrin kuvissa en näe yhtäläisyyttä.
- Reijon linkkaamassa kuvassa on vanha rautatieasema ja sen takana laiturihalli. Kummankaan pääty ei vastaa kuvassa näkyvää rakennusta.
- Petrin kuvassa Kaivokatu 10 tai 12 kohdalla olevan korkean kerrostalon pääty on suora. https://www.finna.fi/Record/srm.16691874​0995500?sid=4722380235
kuva 29.05. 12:03 Kurt Ristniemi  
  Talon katolla oleva puhelinjohtojen tällinki ei välttämättä merkitse puhelin(ala)keskusta. Alkuaikoina (en tiedä mihin asti) jokaisella puhelimenomistajalla oli oma fyysinen johtonsa puhelin(ala)keskuksesta. Niinpä talojen katoilla oli noita puhelinjohtotällinkejä kannattelemassa seudun tilaajajohtoja.
kuva 29.05. 11:03 Kurt Ristniemi  
  Jos kuva olisi Kaivokatu 10:n pihalta ja kuvasuunta pohjoiseen, taustalla pitäisi näkyä Kaivokadun pohjosreunan rakennukset: https://www.finna.fi/Record/hkm.9F6EB360​-BC91-4EDE-8BD3-F9E983AD59E5?sid=4722278​730 eikä maantaso voisi olla korkeammalla kuin oikean reunan rakennuksen taso.
kuva 29.05. 07:20 Kurt Ristniemi  
  "Päällekkäinen vaihdehässäkkä" on nimeltään vasenkätinen kaksoisvaihde.

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 4, Vaihteet:
4.1.4.2 Kaksoisvaihteet
Kaksoisvaihteessa (KV) on kaksi yksinkertaista vaihdetta kytketty sisäkkäin ja
kätisyys määräytyy ensimmäisen poikkeavan raiteen mukaan.
kuva 29.05. 07:14 Kurt Ristniemi  
  Vaihdoin kuvan rajaamattomaan, jotta kuvauspaikkaa voisi paremmin selvittää. Ajattelin alun perin, että paikka olisi Riihimäen lähdeveden lähde, joka oli Riihimäen veturitallilla. Mutta Riihimäen tallilla ei noin korkeaa rakennusta tainnut olla.
- Etualalla taitaa olla katu tai tie, joka on viertotie (jyrätty kivi- tai sepelipinnoite).
- Tien reunassa on yksi korkea katuvalo ja kaksi n. 3-4 -metristä lyhtyä.
- Tie ja rata ovat penkereellä: Oikean reunan talo on radan pintaa matalammalla.
- Raiteita saattaa olla kaksi, toinen kaivon takana.
- Korkean rakennuksen katolla on telefoonijohtojen teline.
- Korkean rakennuksen pääty on metka: ei suora, vaan ulostyöntyvä kulma, jossa kulma ei ole katonharjan kohdalla.
kuva 28.05. 12:04 Kurt Ristniemi  
  Lisäsin kuvatekstiin tuon G-vaunun tiedot.

Kaivokadun rakennuksista saanee paremman käsityksen kuvan http://vaunut.org/kuva/129106 kartasta. Kartta tosin on 1870-luvulta.
kuva 28.05. 06:05 Kurt Ristniemi  
  Suomen Rautatiemuseolta löytyy yksi vedenkuljetusvaunuja koskeva piirustus: 'Vedenkuljetusvaunun N:o 9611 sarvirauta' vuodelta 1911.
kuva 28.05. 05:02 Kurt Ristniemi  
  Kuva on rajaamattomana keskustelupuolella: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,14665.msg113118/topicseen.html#msg​113118
Siinä rakennukset näkyvät paremmin. Samaten se, että raide on ylemmällä tasolla kuin oikealla oleva rakennus: ratatason reunalta on ainakin kerroksen verran pudotusta alapihalle.
kuva 27.05. 20:17 Kurt Ristniemi  
  Puhdas juomavesi ei ollut itsestäänselvyys Helsingissä runsaat sata vuotta sitten.

Seura kertoi vuonna 1937 menneistä ajoista näin:
"Punainen vaunu, joka kytkettiin Riihimäellä aamujunaan.
Eräät vanhat ja keski-ikäisetkin pääkaupunkilaiset muistavat vielä hyvin ajan, jolloin Riihimäeltä saapui punaiseksi maalattu erikoisvaunu aamujunan mukana ja vaunussa oli pari—kolmetuhatta litraa erinomaisen raikasta lähdevettä. Riihimäen vesi — oikeammin Riihimäen lähdevesi — oli sitä paitsi todettu hyvin terveelliseksi. Lähde sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Riihimäen veturitallin alueella, joten sitä voitiin vaivatta pumpata edellämainittuun punaiseen, tarkoitusta varten rakennettuun vaunuun.
Kun aamujuna saapui Riihimäeltä Helsinkiin, vietiin lähdevesivaunu suoraan Merisatamaan, jossa vesi pumpattiin odottaviin ajoneuvoihin — tynnyreihin — ja jaettiin asiakkaille. Monet vanhat helsinkiläiset ajurit ovat nuoruudessaan kuljettaneet tynnyrirattaita pitkin Heisingin katuja ja mitanneet ämpäreillään asiakkaille Riihimäen kuuluisaa lähdevettä. Mutta sittemmin — noin viisitoista vuotta takaperin — kuoli tämä erikoislaatuinen liiketoiminta. Vantaan vesi virtasi vuosi vuodelta yhä useampien ja nerokkaampien suodattimien läpi, se raikastui ja parani ja muuttui yhä värittömämmäksi — ja vähitellen unohtivat ihmiset Riihimäen veturitallin läheisyydessä pursuavan luonnonlähteen ja sen antimet."

Vieläköhän tuo lähde on Riihimäen ratapihalla olemassa?
Kuvan vaunu ei näytä punaiselta. Ehkä Seuran juttu kertoo siitä toisesta vesivaunusta, vaunuja kun oli jossakin vaiheessa (ainakin) kaksi.
kuva 27.05. 15:39 Kurt Ristniemi  
  Pitää vielä korjata tuota klo 13:54 kommenttiani:
Vuoden 1902 Rörliga Materielen po. 1906 Rörliga Materielen. Siinä vaunu 9611 on vuosiluettelossa litteralla M, mutta loppuosan litteraluetelossa litteralla Gv.
kuva 27.05. 15:28 Kurt Ristniemi  
  No niinpäs näkyy olevankin. Sivulla 56. En hoksannut katsoa kirjan lopun litterakohtaisesta luettelosta.
Alkuosan vuosittaisessa luettelossa vaunu tosiaan on merkitty M:ksi.
   >>