1202-173711 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.10.2015 20:48 Kurt Ristniemi  
  Tämä kuva on otettu selvästi enemmän oikealta kuin Mikan linkkaamaa kuva.
Se on myös selvästi myöhemmältä ajalta: Vasemmalla olevaa poikkipäätyistä rakennusta on siinä korotettu yhdellä kerroksella, jolloin rakennus on muuttunut yksinkertaisen harjakattoiseksi. Sen etualalle on rakennettu korkea poikittainen rakennus. Tämän kuvan etualan raidetta ja makasiinia siinä ei rajauksen vuoksi näy lainkaan.
kuva 20.10.2015 16:24 Kurt Ristniemi  
  Kyllähän tuossa on yltäkyllin ihmettelyn aihetta: Rautatiekirjakaupassa myytiin kirjoja ja lehtiä - ja kaiketi myöhemmin muutakin - mutta ei matkalippuja juniin. Eikä se ollut tällä tavoin asemarakennuksessa, vaan omassa kioskirakennuksessaan asemalaiturilla.
Jotta kovasti on ajat muuttuneet. Mutta kyllähän esim. postin palvelut paranivat huimasti, kun miltei aina auki olevat R-kioskit ottivat hommat hoitaakseen vain valtion virka-aikaan auki olleilta postikonttoreilta. Eiköhän tässäkin ratkaisussa palvelut parane VR:n tasoon verrattuna.
T:voo seniorikansalainen.
kuva 13.10.2015 15:48 Kurt Ristniemi  
  Jos joku tieto on väärin, on parempi se korjata.
Jos joku tieto on tarpeeton, on parempi se poistaa.
Minusta tämä on perin yksinkertaista. Mutta niinpä minä sitten taidankin olla yksinkertainen ihminen, enkä kykene ymmärtämään, miksi joku vääräksi tiedetty pitäisi ehdottomasti vääränä säilyttää.
kuva 13.10.2015 07:53 Kurt Ristniemi  
  Jouni: Eipä ole sama kartta, vaikka vuodelta 1913 onkin. Siinä kadonneessa todellakin on merkittynä 'Djurgårds Bangården'.
kuva 12.10.2015 14:21 Kurt Ristniemi  
  En ole enää onnistunut löytämään tuota edellä mainitsemaani vuoden 1913 Helsingin karttaa, jossa 'Djurgårds Bangården' olisi merkittynä. Mutta viime päivien Alppilan alikulun ja ylikäytävän kuvien innoittamana piirsin kuvista yhteenvedon. Sen mukaan Eläintarhan laituri oli välittömästi ylikäytävän vieressä, sen eteläpuolella. Siis siten että laiturille mentiin mm. ylikäytävältä.

Olisi tietenkin mukava löytää uudestaan tuo vuoden 1913 kartta, ja katsoa mihin kohtaan laituri siinä tarkalleen ottaen on merkitty. Mutta olisi vieläkin mukavampaa, jos vorgilaisten kätköistä löytyisi vielä lisää kuvia Alppilan ali- ja ylikäytävältä ja tietenkin Eläintarhan laiturilta. Radan varrelta -kirjassahan on yksi kuva, jota ei muualta löydy. Siitä näkyy laiturin rakennelmat, eli penkki, vahtitupa(?), milteipä maitolaiturin näköinen vajanen ym.
kuva 10.10.2015 19:11 Kurt Ristniemi  
  Olen pitkään pohtinut, onko tämä kuva väärinpäin. Ts. peilikuva.
No, tänään kokeilin, käänsin sen ja kas: nythän se vastaa kuvaa https://vaunut.org/kuva/105425 : alikulku on tasoristeyksen pohjoispuolella, ja kalliokin asettuu oikein päin maantiehen nähden.

Selailin Finnassa muita kuvia, jotka vahvistivat sen että alikulku tosiaan oli tasoristeyksen pohjoispuolella. Ks. esim. https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19121222%3A61 Niinpä: tämä kuva on peilikuva!
kuva 10.10.2015 15:40 Kurt Ristniemi  
  Oikeastaan tämä jalankulkijoiden aalloppi on alhaalta kapeampi eikä ylhäältä laajempi :)

Tiedän, että useimmat eivät näe noissa mitään eroa ja pitävät väitettä kenties jopa ihme niuhotuksena. Mutta analyyttisille väite kenties paljastaa rakenteen syyn: Maan painetta vastaan on huomattavasti vaikeampi rakentaa pystysuora seinämä kuin painetta vastaan vinossa oleva seinämä. Onhan ratapenkkakin alhaalta leveämpi kuin ylhäältä juuri sen vuoksi jotta maamassat eivät lähde sortumaan ja valumaan.

Holvikaaren keskellä on muuten harvinaisen esimerkillinen lakikivi (keystone).


Mutta: Tämä ei ole ainakaan Tivolitien alikulku, sillä se oli jo 1960-luvulla leveämpi. Ja erinäköinen: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0023j4
kuva 10.10.2015 08:09 Kurt Ristniemi  
  Jormahan tuon paikan jo naulitsikin: Kuva otettu Vesilinnanmäeltä lännen suuntaan nykyisen Tivolitien kohdalla.
Alueesta on olemassa kokolailla mainio Helsingin kaupungin laatima kuvaus 'Eläintarhan alueen ympäristöhistoriallinen selvitys' www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2013-2.pdf Tämäkin kuva siitä löytyy, sivulta 37.

Taustalla näkyvä rakennus on käsittääkseni kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnittelema ja vuonna 1909 valmistunut kaupunginpuutarhurin virka-asunto, nykynimeltään Villa Jyränkö. Nykyisin rakennus on Palmian käytössä. ( http://www.vihreatsylit.fi/?p=256 ja http://www.hel.fi/hki/Palmia/fi/Catering-palvelut/kokoukset-ja-juhlat/tilat/Villa_jyranko )
kuva 09.10.2015 12:16 Kurt Ristniemi  
  Näistä Huoltojaoston asuntovaunuista VR-historiikki 1937-1962 tietää kertoa seuraavaa (s. 315):

"Huoltojaoston 4-akseliset majoitusvaunut, BT 01151-01159, on rakennettu vanhoille aluskehyksille v. 1956-59. Vaunujen kokonaispituus 18.68 m. Niissä on 2 hengen hytit, yhteensä 13 vuodesijaa (yksi 1 hengen hytti), nestekaasuliedellä varustettu keittiö ja lisäksi kuivaushuone."

Ei siis edelleenkään selitystä ilmanvaihtokoteloille, eikä sille onko vaunut muunnettu joistain vanhoista vaunuista, vai todellakin rakennettu uusina vanhoille aluskehyksille.
kuva 09.10.2015 08:16 Kurt Ristniemi  
  Hechtwagenille eli haukivaunulle on ominaista hauenpään tavoin kapenevat päädyt, joiden avulla vaunu mahtuu ulottuman puitteisiin tiukoissakin kaarteissa. Sellaisiahan tässä ei ole.

Pikemminkin vaunu ulkoisesti mielestäni muistuttaa saksalaisia Umbauwageneita. Suomen radoilla jonkinasteista sukunäköä löytyy sodan ajalta esim. Rannikkosotilaitten Huoltoyhdistyksen (RSHY) sotilaskotivaunusta. Se oli sijoitettu Hangon satamasta nostettuun ja Pasilan konepajalla kunnostettuun rautatievaunuun. Vaunu kuvattuna Uuksussa kesällä 1943: http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_preview_max&lang=FIN&doc_id=7aa7d225632542109f2fe05ceafeced6&archive=&zoom=YES
kuva 08.10.2015 19:37 Kurt Ristniemi  
  Ihan niinkuin kuvatekstissä 10 vuotta sitten uumoiltiinkin, vaunu on ollut asuntovaununa. Se rakennettiin VR:n huoltojaoston asuntovaunuksi BT 1153 vuonna 1956.

Tämä asuntovaunutyyppi esiteltiin erityisessä tilaisuudessa Helsingin rautatieasemalla 16.11.1956. Ks. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014%3AVR1%3A2621 (Lisää kuvia haulla 'T-sarjan vaunu').

Mutta voiko vaunu olla kiitojunan ikkunoiden ja ilmanvaihtolaatikoiden kokeilumalli?
Vaunumalli on siis vuodelta 1956. Kiitojunaliikenne puolestaan oli alkanut jo vuonna 1954. Ensimmäisissä kuvissa kiitojunissa ei kuitenkaan ole ikkunoiden päällä noita ilmavaihtolaatikoita (ks. esim. https://vaunut.org/kuva/6492 ) Niinpä on hyvinkin mahdollista, että niitä kokeiltiin ensin vaikkapa näissä huoltojaoston asuntovaunuissa.

Olisi mielenkiintoista tietää, montako näitä asuntovaunuja rakennettiin (ainakin BT 1152 ja BT 1153), ja mille alustoille ne rakennettiin.
kuva 08.10.2015 08:19 Kurt Ristniemi  
  Kuvasta https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014%3AVR1%3A8917 nähdään (juuri ja juuri), että VR:n satavuotisnäyttelyjunassa oli erikoisväreihin maalattuina puumotin neljän liitevaunun (A61-A64) lisäksi myös kaksi 'tavallista' vaunua. Onko siten varmaa, että juuri tässä näkyvä 'tavallinen' on litteraltaan A 65? Ja mikä mahtoi olla sen toisen erikoisväreihin maalatun 'tavallisen' littera?

Lisäksi näyttelyjunan alkupäässä on yksi nomaalivärinen vaunu ja lopussa vaunu, joka taitaa olla sama kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/17619

Itselläni on tuosta Finnan kuvasta reilusti isompi kopio, jossa vaunut näkyvät paremmin.
kuva 07.10.2015 11:05 Kurt Ristniemi  
  Pari vuotta sitten Teppo näkyy todenneen, että " Hieman erikoisempia 'kierrätyksiä' lienevät Ei 22193 ja 22203."
Hatarasti uumoilen, että ainakin toisen kohdalla saattaa olla kyse kiitojunaratkaisujen kokeilusta. Vai olenko vallan hakoteillä? Minkämoisesta kierrätyksestä oikeasti on kyse?
kuva 04.10.2015 19:20 Kurt Ristniemi  
  Valtionrautateillä oli 1900-luvun alussa erillisiä ohjesääntöjä vähän joka lähtöön. Säännöt jaettiin kaikille niille ammattinimikkeille, joita ne koskivat. Siten eri ammattiryhmillä saattoi olla enemmän tai vähemmän samanlaiset sääntökokoelmat.

Sääntökokoelmien säilyttämistä varten oli tällaisia kansia, johon sääntöjen saajat säännöt kokosivat. Itselläni on tällaisen 'Lokomotiivinkuljettajille ja lämmittäjille' tarkoitettujen kansien lisäksi myös kannet 'Kirjureille piletinmyyjille ja sähköttäjille'. Ja eiköhän noita liene ollut muillekin ammattiryhmille omien ohjesääntöjensä säilyttämiseen.
kuva 03.10.2015 12:44 Kurt Ristniemi  
  Jorma tuossa edellä pohdiskeli erilaisia aatoksia signaalinuorasta. Oman muistini mukaan osa pohdinnoista sopii Helsingin vanhoihin raitiovaunuihin; Niissä oli sisällä signaalinuora, joka oli kytketty kuljettajan luona olevaan soittokelloon.

VR:n signaalinuora kulki vaunujen ulkopuolella, katon reunassa olevien koukkujen kautta. Nuoraa käytettiin vaununsillalta käsin. Nuora oli veturissa kytketty karkeaan viheltimeen, ja myöhemmin mahdollisesti jarruventtiiliin.
kuva 03.10.2015 11:37 Kurt Ristniemi  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/91041 tekstissä mainitaan, että "Herra konetirehtööri määräsi 10. tammik 1919 signaalinuorien koukut poistettavaksi matkustaja- ja tavaravaunuja korjattaessa aina kun koukut ovat joutuneet epäkuntoon tahi kun koukkujen poistaminen ei haittaa vaunuja."

Tuohon olisi hyvä löytää lähde, sillä vielä vuonna 1920 painettu Käsikirja Suomen Valtionrautateiden Koneosaston henkilökuntaa varten määrittää, että "Signaalinuora on junaa järjestettäessä pidettävä kokonaan irroitettuna ja junasta poustettuna ennenkuin vaunujen vaihtaminen saa alkaa".

Itse en tiennyt signaalinuoria käytetyn tavaravaunuissa, varsinkaan säiliövaunuissa. Tosin turvavaunuina käytetyissä tavaravaunuissahan niitä on tietysti pitänyt käyttää. Ja matkustajajunissa on saanut kuljettaa turvavaunujen lisäksi muitakin tavaravaunuja, ilmeisesti jopa 'ei-vaarallisten' aineiden säiliövaunuja, joten niissäkin on kaiketi pitänyt olla koukut signaalinuoralle.
kuva 28.09.2015 08:57 Kurt Ristniemi  
  Korjataanpa vielä: Haarakallio. (http://wikimapia.org/15511896/fi/Haarakallio)
Haarankallio taas liittyy vaikkapa lakkautettuun ja purettuun Voikkaa-Haarankallio -teollisuusrataan.
kuva 21.09.2015 21:14 Kurt Ristniemi  
  Tottahan liikenne vähenee VR:n kilpailukyvyttömällä politiikalla. Jota kaluston hävittäminen edelleen vahvistaa: Itsetuhoinen noidankehä, josta tuskin on enää ulospääsyä.
kuva 20.09.2015 18:23 Kurt Ristniemi  
  Helsingin Kaiku no 32-33, 18.08.1906, s. 9. tietää kertoa, että kuvassa on punakaartilaisten Riihimäen ja Ryttylän väliltä rikkoma rautatiesilta. http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872455#?page=9
Samalla sivulla on myös kuva, jossa tuo kalkkivaunu (Gt) on pudonnut sillalta.

Kartan mukaan Haapahuhdan silta taitaa olla ainoa sopiva vaihtoehto.
kuva 26.08.2015 10:31 Kurt Ristniemi  
  Kokeilin kuvankäsittelyn keinoja. Ihan vain valoisuus- ja kontrastikorjausta yms. perustavaraa. Ja kummitus alkoi kuin alkoikin saada hahmoa. Panin kuvan keskustelualueelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8550.msg65473&topicseen=
kuva 25.08.2015 13:26 Kurt Ristniemi  
  Jospas siellä lymyääkin Kisko-Kalle.
kuva 24.08.2015 15:43 Kurt Ristniemi  
  Raidenumerot on nyt korjattu 1960-luvun asuun. Junatietoja en kuitenkaan rohkene vielä lähteä muuttamaan.
Kun en (vieläkään) löytänyt 60-luvun raidekaaviota, jouduin alunperin tyytymään vuoden 1945 kaavioon. Ja ainakin siinä tuo pakoraiteen numero todella on Petrin olettama 26.
kuva 21.08.2015 06:34 Kurt Ristniemi  
  Juu, tarkoitan laituritraktoria.

Näyttää siltä kuin moottorikiitojunan ovella konduktööri tarkastaisi kyytiin pyrkivien matkalippuja. Kenties junaan oli pakollinen paikka- tms. spesiaalilippu, jota ilman kyytiin ei edes päässyt?

Kiitokset kommenteista, joiden avulla kuvatekstiin on saatu rautatieharrastajan kaipaamaa tietoa, jopa yllättävän tarkasti, melkeinpä kellonaikaa myöten. - On suuri vahinko, ettei Kaupunginmuseolla ole keinoja saada yhtä perusteellista kuvien analyysiä.
kuva 20.08.2015 20:45 Kurt Ristniemi  
  Mutta miksi pitäisikään kutsua tuota VR:n vetolaitetta, joka laiturilla vetää omaa liitevaunuaan?
kuva 20.08.2015 12:43 Kurt Ristniemi  
  Diamond -teli on varsin yleinen telityyppi, jonka sivukehys on timantin muotoinen - ikäänkuin. Ks. esim. https://www.google.com/search?q=diamond+bogie&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0CBsQsARqFQoTCKu9yP6qt8cCFQuOLAodTo0EiA&biw=1366&bih=633

Suomen ensimmäisen höyrylapion, eli Bucyrus C70:n tilaaja oli Tie- ja vesirakennusten ylihallitus, joka hankki tämän 'soranlastaajakoneen' vuonna 1912. Kone ostettiin toiminimeltä The Bucyrus Company, South Milwaukee. Tehdas toimitti koneen Hangon satamaan ja luovutti sen kokoonpantuna hintaan 89 269,70 markkaa. Konetta seurasi yhdysvaltalainen monttööri, joka ohjasi kokoonpanon sekä käyttöönoton. Esittelynäytös oli Karjaalla 22.7.1912.

Näin kertoo Martti Piltz artikkelissaan 'Suomen ensimmäinen kaivinkone', Infrarakentaja 4/2009.

Tie- ja vesirakennusten ylihallitus oli luonnollinen hankkija, koska se vastasi nimensä mukaisen infran rakentamisesta.

Piltzin artikkelissa mainitaan myös, että kone "oli asennettu telivaunun päälle". Maininta jättää epäselväksi, oliko mainittu telivaunu valinnainen, muualta hankittu vaunu, vai Bucyrusin valmistama osa itse höyrylapiota.
kuva 19.08.2015 20:03 Kurt Ristniemi  
  Kiitojunatuntijat osannevat ajankohdan ja ehkä maalaustavankin perusteella kertoa, onko juna moottorikiitojuna-, kiitojuna-, erikoispikajuna- vai missä käytössä. Ja ehkäpä senkin, mikä tuon vaunun littera todella on.
kuva 15.08.2015 13:32 Kurt Ristniemi  
  Korjasin numeron. Jahka pääsen taas kotikirjaston ääreen, täytyy tutkailla vuonna 1907 voimassa olleita numeroita. Jos löytyy.
kuva 15.08.2015 08:15 Kurt Ristniemi  
  Youtubessa on oivallinen 8 minuutin historiikki Panaman kanavan rakentamisesta, jossa Bucyrusit olivat avainasemassa: https://www.youtube.com/watch?v=2S3w1h_Pd_8
kuva 15.08.2015 07:54 Kurt Ristniemi  
  Netin tutkailun seurauksena olettaisin tuon retuliinin olevan hyvinkin Bucyruksen normaaliväri. Alta voi siten paistaa joko pohjamaali tai kovasti säistynyt puu?
Kuvasarja:
Bucyrus höyrykaivinkone
 
 15.08.2015 07:48 Kurt Ristniemi  
  Bucyrus siirtyi Caterpillarin omistukseen vasta vuonna 2011. Ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Bucyrus-Erie

Väärinkäsitys on helppo ymmärtää, kun lukee lähteenä käyttämäsi wikipedian tekstin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koskenkorvan_rautatieasema#Suomen_ensimm.C3.A4inen_kaivinkone
kuva 14.08.2015 11:40 Kurt Ristniemi  
  Bucyrus höyrylapio on kuvassa ilmeisesti Culebran leikkauksessa (ent. Gaillardin leikkaus). Samasta tilanteesta on nimittäin otettu toinenkin valokuva, jonka sanotaan olevan Culebran leikkauksesta: http://www.latinamericanstudies.org/panama-canal3.htm (viimeinen kuva).

Höyrylapion oven ICC-tunnus kertoo höyrylapion kuuluvan 'Isthmian Canal Commission'ille. ICC oli amerikkalainen hallintoelin, joka valvoi Panaman kanavan rakentamista. 10 mailia leveä kanavavyöhyke kuului USA:lle. Ks. http://www.raremaps.com/gallery/detail/25174/Isthmian_Canal_Commission_Map_of_the_Canal_Zone_to_Accompany_the_Annual/Isthmian%20Canal%20Commission%20.html
kuva 13.08.2015 15:54 Kurt Ristniemi  
  Hoksasin vasta nyt että kalkkivaunun merkinnät ovat ovessa kahdessa palstassa. Asettelu lie vanhaa kantaa, sillä vuoden 1901 schemassa merkinnät ovat yhdessä palstassa. - Mahtaisiko jostakin löytyä tämän kuvan mukainen asetteluohje?

Haeskelun tuloksena löysin toistaiseksi vain yhden kuvan, jossa on likipitäen sama asettelu: https://vaunut.org/kuva/26566
kuva 13.08.2015 15:36 Kurt Ristniemi  
  Huikeita visioita, mutta todellisuus lie taas kerran tarua ... arkisempi.

Kalkkivaunu - tuon ajan virallinen nimitys - on toki vain sivustakatsojana etualan postitapahtumalle. - Gt-littera muuten merkittiin kalkkivaunujen kylkiin vasta vuodesta 1901 alkaen. Sitä ennen kalkinkuljetukseen siirrettyjen vaunujen ainoana tunnuksena olivat nuo seinien valkeat kolmiot.

Itse oletan, että kuvassa odotellaan Suomesta tulevaa postijunaa, kärryt täynnään Suomeen lähtevää postia. Ensin vastaanotetaan Suomesta tuleva posti, ja sitten lähetetään Suomeen menevä posti. Mutta oletus on toki vain oletus.
kuva 12.08.2015 14:32 Kurt Ristniemi  
  Taustalla näkyy Rautatiekadun ja Äyräpäänkadun kulman ilmeisesti vuonna 1902 valmistunut komea rakennus, jonka takaa häämöttää apteekin talo.
kuva 11.08.2015 22:14 Kurt Ristniemi  
  Puukoriset matkustajavaunut olivat toki käytössä ihan Suomen Valtion Rautateiden (SVR) alkuhetkistä alkaen. Vuonna 1912 tuli sitten käyttöön tuo kuvassa näkyvä malli, jota nykyään elävät ihmiset tarkoittavat puhuessaan puuvaunuista.
kuva 11.08.2015 19:35 Kurt Ristniemi  
  No sehän se onkin. Olin ensin aikeissa kirjoittaa ehkä kuvaavamman kuvauksen: 'Umpivaunu, jossa on vain runkotolpat. Ei sivuseiniä eikä kattoa'.

VR-historiikin 1862-1912 mukaan nämä vaunut olivat jäämässä pois käytöstä, koska yläpäästään yhdistetyt tolpat haittasivat vaunun lastausta ja purkua.

Kuvasta ei oikein varmasti näe onko vaunussa sivuluukut vai ei. Jos on, littera on HL; jos ei, niin littera on L.
Olen kyllä taipuvainen näkemään sivuluukut. Mutta litteralistasta ei löydy litteraa HL!
kuva 07.08.2015 13:21 Kurt Ristniemi  
  Ja 'Rössli' taas on sveitsiläisille tyypillinen diminutiivimuoto sansta 'Ross', 'hevonen'.
kuva 06.08.2015 13:45 Kurt Ristniemi  
  Sama kuva, mutta merkittävästi parempilaatuisena, on osoitteessa http://www.rmweb.co.uk/community/index.php?/topic/69632-british-outline-locos-overseas/page-3
kuva 06.08.2015 12:23 Kurt Ristniemi  
  Aseman nimi näkyy nykyään todella olevan Lusto: http://www.lusto.fi/taustat/punkaharju/punkaharjun_vanha_rautatie-asema.html Mutta kuvien ottamisen aikaan, vuonna 1905, asema oli Punkaharju.

Fyysisen sijoittamisen kannalta Lusto tietenkin tällä hetkellä veisi oikeaan. Mutta entäpä jos nimi taas joskus muuttuu? Silloin Lusto olisi ehdottoman väärin.

Nimenmuutokset tuovat oman haasteensa tällaisiin nimen perusteella tehtäviin paikannuksiin. Vahinko, ettei liikennepaikkaluettelossa ole alkuperäistä Punkaharjua. Kerrassaan loistavaahan olisi, jos luettelossa olisi aikaansidotut paikannimet. Ja vieläpä linkitys eri nimivaiheiden välillä. Siten Punkaharju 1905 samaistusi Lustoon 2015.
kuva 10.07.2015 23:57 Kurt Ristniemi  
  Tuomo tarkoittanee 'sekä sonni- että lehmävasikoita'.
En oikein ymmärrä, mitä nimenomaista ongelmaa olisi juuri härän ärsyttämisessä. En kyllä näe eläinten ärsyttämisessä mitään ideaa mutenkaan. Mutta jos jotain sitten pitäisi eritysesti varoa ärsyttämästä niin kaiketi pikemminkin sonnia. Härkä, eli kohittu sonni kun on selkeästi lauhkeampi kuin sonni.
kuva 07.06.2015 18:12 Kurt Ristniemi  
  Se sitten vissiin niin, että SÄHKÖVETOa on se, kun vedetään muuntajaa. Vaikka muuntaja ei olsikaan kytkettynä, eikä siis sähköä missään.

Eli siis: Ei, en ymmärrä minäkään. Mutta väliäkö sillä.
kuva 29.04.2015 15:40 Kurt Ristniemi  
  No, minä annoin palautetta. Osoitteeseen https://www.vr.fi/cs/vr/fi/palaute
kuva 20.04.2015 16:48 Kurt Ristniemi  
  Ainakin tässä kuvassa huomioväri hyppää silmille varjossa olevasta keulasta.
Mutta niinhän se on, että suurin viisaus on tietenkin vorgissa.
kuva 20.04.2015 13:02 Kurt Ristniemi  
  Tuon lähimmän umpivaunun numero on 5990. Se näkyy koko lailla hyvin suuressa kuvassa kirjassa 'Helsinki valon kaupunki'.
Kuva on alunperin kuvattu 'Helsingin opas' -kirjaa varten. Kuvateksti on 'Tulli- ja pakkahuone'.
Valokuva - tai mahdollisesti digitointi - on hieman tärähtänyt, joten isostakaan kuvasta ei saa selville vaunun litteraa. Ga on kuitenkin varsin todennäköinen.
kuva 18.04.2015 16:42 Kurt Ristniemi  
  No minä nyt kumminkin otin numeron pois. Ja toivon, että se pysyykin poissa kunnes joku kykenee uskottavasti näyttämään toteen, että veturi todella on 3211.
kuva 18.04.2015 15:31 Kurt Ristniemi  
  Kas, joku on tunnistanut veturin numeroksi 3211. Itse en edes alkuperäisestä kuvasta kyennyt numeroa hahmottamaan. Viimeiseksi numeroksi olisin arvellut pikemminkin seiskaa.
Mutta ehkäpä yksilö onkin tunnistettu jonkin minulle tuntemattoman tunnuspiirteen perusteella?
kuva 18.04.2015 07:46 Kurt Ristniemi  
  On aika lailla hassua, miten arjen pienten yksityiskohtien muuttuminen ei tallennu muistiin ja/tai historiaan. Ja kuitenkin juuri ne yksityiskohdat tarjoaisivat oivallisen ajoituskeinon, kun sitten joskus myöhemmin yrittää muistella vaikka sitä, milloin joku valokuva on otettu.

Lipunmyyntivaunun pysähtymispaikkakilvet olivat Saviolla ainakin jo loppukesällä ja syksyllä 2001, kun viimeinkin sain ikuistetuksi aseman sellaisena kuin se oli ennen Keravan kaupunkiradan toisen raiteen mukanaan tuomaa uudelleenrakentamista: https://vaunut.org/sarja/1637

Pitänee udella ajankohtaa ja perusteluja VR:ltä.
kuva 07.04.2015 08:03 Kurt Ristniemi  
  Tuomas tuolla edellä jo selvittikin, miksei tämä nostalgiajuna ole museojuna. Sillä, käytetäänkö kalustoa liikenteessä vai seisooko se vain museossa, ei ole mitään tekemistä museojuna-termin määrittämisen kanssa.
Suomessakin on museojunia, jotka liikennöivät enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Onpa kokonainen museorautatiekin, jolla museojunat todellakin liikennöivät.
kuva 13.03.2015 07:13 Kurt Ristniemi  
  Eivätköhän mukit olleet vahattua kartonkia.
Mukin reuna oli rullattu rullalle niin että siitä tuli mukille jäykiste. Ja olihan se juomisenkin kannalta mukavampi.
Kun oli kahvit juonut, ja tuli tekemisen puute, reunan saattoi näprätä auki, jolloin muki tietenkin menetti tukevuutensa ja tuli lerppareunaiseksi.
kuva 12.03.2015 11:55 Kurt Ristniemi  
  Pitääköhän ottaa takapakkia: Tuossa kun näkyy olevan aika reilustikin tlaa asemarakennuksen ja tuon mainosseinän välillä, niin voiko kyse sittenkään olla Kaivokatu 7:stä? Sen tonttihan tuli ihan ihan kiinni uuden asemarakennuksen länsipäätyyn.

Olisiko tuossa Kaivokatu 7 jo purettu pois, ja seinä olisikin Kaivokatu 9:n seinä? Vai onko seinä niinkin etäällä, että Kaivokatu 9:kin olisi jo purettu, ja seinä olisikin Kaasutehtaankatu 4:ssä olevan rakennuksen seinä?

Näitä pohdin kun tutkailin sivuston http://helsinkiennen.fi/ aikajakson 1910 karttaa. Siinä on jo purettu sekä Kaivokatu 7 että 9 ja jäljellä on vain oikein hyvä pitkä seinä. Edellyttäen tietenkin, että tuolla kohtaa oli rakennus.

Vahinko ettei missään näistä kuvista näy korttelin eteläreuna, jotta näksi, miten Kaivokatu siinä kulkee: suoraan, viistoon, vai vai suorastaan mutkalla...

Tällä hetkellä voisin ehkä olla taipuvainen kuvittelemaan, että kyse saattaisi ehkä olla Kaivokatu 9:n seinästä. Kun sitä välimatkaa näyttäsii olevan aseman seinään. Ja kun seinä mitä ilmeisimmin näyttäisi olevan kahden rakennuksen välinen seinä, vaikka siinä ikkunoita onkin.
kuva 12.03.2015 11:11 Kurt Ristniemi  
  Veturien sarjamerkinnät uudistettiin lokakuussa 1942. Niinpä tässä ollaan vielä reilusti vanhan merkinnän puolella.

H9 674 kuuluu vetureihin, jotka Lokomo valmisti ilman tilausta ja jotka VR sitten osti vuonna 1922. Näin ainakin mikäli uskomme Suomen höyryveturit -sivustoa http://koti.mbnet.fi/kasii/hoyryveturit/hv2t.htm - ja miksi emme uskoisi?
<<   >>