Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.02.2013 19:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Not mut hei: ei reaktioilla ole puoliintumisaikaa, vaan aineilla. Ninpä tuo alkuperäinen "teräksen puoliintumisaika" oli käsitteellisesti ihan oikein. Minulla itselläni ei kuitenkaan ole aavistustakaan, mikä se voisi olla. Ts, missä ajassa 0,03–1,7 % hiiltä sisältävän rautaseoksen aineesta puolet itsekseen hajoaa tai muuntuu toisiksi aineiksi. Hapettuminen eli ruostuminen on tietenkin sitten kokonaan toinen juttu, ja riippuvainen lähinnä olosuhteista eikä yksinomaan ajasta. Kuivassa ilmassa sitä tuskin tapahtuu. Tämä tällaisena niuhotuksena illan ratoksi. |
||||
|
|
20.02.2013 10:09 | Kurt Ristniemi | ||
| "Teräksen puoliintumisaika lähenee loppuaan"? Ts. että puolet alkuperäisestä teräsmäärästä on kohta hajonnut muiksi aineiksi? | ||||
|
20.02.2013 07:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvin sitä pärjää ilman stereonäköäkin. Ainakin minä pärjään. Voi toki olla, että veturinkuljettajilta sitä vaaditaan, mutta ei minulla ole koskaan ollut mitään vaikeuksia esim. autolla ajanmisessa, vaikken kolmiulottiesesti näekään. | ||||
|
19.02.2013 21:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Jorma taitaa olla eri linjoilla valtakunnan hallituksen kanssa, kun jo viisikymppiset työntäisi eläkkeelle. Muilta osinhan vertaus kyllä hyvin selvittää asian. Tvoo justikään X-litteralle muunnettu. |
||||
|
19.02.2013 16:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Kirjaanpa tähän muistiin seuraavan asian Rautatientorin historiasta: "Lopuksi senaatti Rautatientorin tasoittamisesta ja kiveämisestä oli määrännyt, että tämän työn, jonka kuvernöörin vuonna 1873 antaman päätöksen mukaisesti olisi pitänyt olla valmiiksi suoritettuna jo ennen vuoden 1875 loppua, tuli valmistua syksyllä 1878." |
||||
|
19.02.2013 14:04 | Kurt Ristniemi | ||
| No onhan se pendo juna heti sitten kun lakkaa siellä varikolla seisomasta ja ryhtyy kuskaamaan maksavia asiakkaita aikataulun mukaisesti paikasta toiseen. Siis siinä ammattikielessä. | ||||
|
|
19.02.2013 11:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Jep jep. Alkujaan yleiskielessä ja rautateilläkin samassa merkityksessä käytetty sana on jakaantunut homonyymeiksi, kun rautatieinsinööri/tilastonikkari/tms. on alkanut tarvita omiaa termejä eri käsittellle. Vahinko. | ||||
|
19.02.2013 11:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Korjataanpas sitten tuota edellistä möhläystäni: Linnunlaulun ensimmäinen silta, puusilta rakennettiin vuonna 1888. Toinen, eli edellä kahdessa linkatussa kuvassa esiintyvä rautasilta rakennettiin vuonna 1906. Se purettiin sitten vuonna 1968. Nämä tiedot sain Rautatiemusolta. Joten palataan alkuperäiseen aatokseeni: Tässä kuvassa taustalla näkyvä Linnunlaulun ylikulkusilta ei siis ole järjestyksessä toinen, vaan tosiaankin kolmas. Se vuonna 1970 rakennettu. |
||||
|
19.02.2013 09:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Keräsen suuri Dm4-artikkeli ei ollut Junat-lehden numerossa 4/1994, vaan 5/1994. Juuri sitä numeroa minulla valitettavasti ei ole, joten jäävät nekin kuvat sitten näkemättä. | ||||
|
|
19.02.2013 09:00 | Kurt Ristniemi | ||
| "Ennen kuin rautateiden junista tiedettiin vielä mitään, juna sanana oli jo olemassa, tosin eri merkityksessä kuin nykyään. Se tarkoitti (ja tarkoittaa edelleenkin murteissa) jonoa, riviä, juovaa. Kun Savossa Pielavedellä on sanottu, että "Pitkä juna hevosia män muantiellä", on viitattu hevosjonoon, peräkkäin kulkeviin hevosiin. Juvalta muistiin pantu lause "Turpeet pantii junnaa oja reonale" tarkoittaa, että turpeet ladottiin ojan pientareelle riviin." Noin tietää kertoa Kotimaisten kielten keskus. Ja kertoo se asiasta enemmänkin. Kannattaa lukea: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1057 |
||||
|
19.02.2013 08:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Heh. Juuri ja juuri 1940-luvun puolella syntyneenä minulle ainoassa oikeassa junassa on tuoksuva ja ontolla äänellä puhkuva höyryveturi ja sen perässä puuvaunut. Polvihousuiselle pikkupojalle vaunujen villaplyyshipenkit olivat tosin ilkeä koettelemus. Oikein hieno juna oli sitten se harmaa kiitojuna, jollaisella en kylläkään koskaan matkustanut. Kun ensimmäistä kertaa matkasimme sinisessä saksalaisessa teräsvaunussa, luulimme ensin tulleemme vahingossa ensimmäiseen luokkaan, kun oli pehmustetut käsinojalliset tuolit. |
||||
|
|
19.02.2013 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Samanlaisin ikkunoin varustettu vaunu https://vaunut.org/kuva/17619 ja postivaunu https://vaunut.org/kuva/48263 Molemmat asiaankuluvine tuuletuskoteloineen. Eikös tuossa ollut kyse jonkinlaisesta kokeilusta muuttamalla puuvaunuja kiitojunaan ulkonäöltään sopiviksi? Muistelen jopa kuulleeni, että tässä kokeilussa vaunuja samasta syystä myös vuorattiin metallilevyillä. |
||||
|
18.02.2013 11:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Von Wrightin maalauksen tolppa lienee todella jonkin sortin opastin. Onhan siinä opastinlyhty. Selasin VR:n historiikin ensimmäistä osaa, mutta siitä sai vaikutelman, että alusta asti olisi visuaalisina opastimina ollut semaforit eli siipiopastimet. Tiedä sitten mikä on totuus. | ||||
|
|
18.02.2013 07:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kartta on mitattu vuonna 1872, mutta korjattu vuonna 1886. Siitä koneesta, jolla kartta on, hajosi juuri näytönohjain, joten en saa karttaa nyt näkyviin. Muistelen tosin, että katsoin mitauksen ja korjauksen välillä olevan 14 vuotta. Hoffersin panorama: http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/panorama/Hki_panorama_iso.html |
||||
|
|
17.02.2013 21:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Tulipas möhlittyä: Nuo ensimmäiseksi ja toiseksi väittämäni Linnunlaulun ylikulkusillat ovat näköjään sittenkin yksi ja sama rautasilta. Olen nyt epätoivon vimmalla etsinyt netistä yhtä tiettyä valokuvaa, jonka tiedän muutama vuosi sitten nähneeni. Kuva esitti jotain siltaversiota, ja jos en väärin muista - vaikka toki saatan - sen yhteydessä mainittiin sillan uusimisesta. Jo kauan sitten. - Mutta kun en millään löydä sitä kuvaa enää. Vaikka mitä hakusanoja koittaisin. | ||||
|
|
17.02.2013 13:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitos Valtteri korjauksesta. Orastava flunssa ei tee päästä kovinkaan skarppia. Eikä havainnointikyvystäkään. | ||||
|
|
17.02.2013 13:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Kas, en itse huomannutkaan Tervasaaren raiteita. Olisin muuten rajannut kuvan pikkiriikkisen väljemmin. Raide tosiaan vie pitkälle laiturille, jonka poikkipääty itse asiassa juuri ja juuri pilkottaa kuvassa. | ||||
|
|
17.02.2013 12:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitäisiköhän uskoa Wikipediaa, jonka mukaan tämän paikan nimi heti rautatien rakentamisen jälkeen oli Föreningsbanken. Ei tietenkään Yhdyspankki, vaan yhdyspenger. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:F%C3%B6reningsbanken.jpg Tuossa linkatussa kuvassa on Magnus von Wrightin maalaus vuodelta 1862. Kuva esittää Töölönlahden ylittävää ratapengertä, jolla ei ole raidetta. Joidenkin tietojen mukaan maalaus on kesken, joidenkin mukaan raidetta ei ole vielä asennettu. Linnunlaulun leikkauksessa kuitenkin höyryää veturi. Mistähän suunnasta kiskotus vedettiin? |
||||
|
|
17.02.2013 11:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Teollisuusnäyttelyvuoden 1876 alussa Helsingissä oli 25 080 asukasta. Tämän kartan julkaisuvuonna 1886 asukkaita oli 43 345. 100 000:n asukkaan raja ylitettiin vasta vuonna 1907. Nämä tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastosta http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/24_06_09_tilasto_16_vuori.pdf | ||||
|
16.02.2013 19:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä ei ole se viimeinen sotakorvausjuna. Viimeinen on esim. tässä: http://suomenmuseotonline.fi/fi/kohde/Suomen+Rautatiemuseo/VR1%3A670?itemIndex=182536 tai tässä: http://www.museot.fi/nayttelykalenteri/index.php?nayttely_id=4897 Kuten näkyy, viiemisen kyydissä ei ole veturia. | ||||
|
|
16.02.2013 18:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Tapio tuolla edellä uteli nimeä tälle Helsingin ratapihan kohdalle. Alunperinhän tällä kohdalla ei ole muuta nimeä kuin Töölönlahti. Sittemmin kaiketi rautatiepenger. Mutta kun jatkuvien maantäyttöjen ja rata-alueen laajentamisen seurauksena tämä kohta muuttui tällaiseksi leveäksi maa-alueeksi, se on hyvinkin rautatieläisten omassa maailmassa saattanut saada nimenkin. Yhdessäkään kartassa en kuitenkaan ole tälle mitään nimeä nähnyt. Kuvaajan taka-oikealla on tietenkin Kaisaniemi, ja taka-vasemmalla olevan alueen nimi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kartoissa on ollut Ved-plan. Jospa joku rautatieläinen osaisi valistaa? |
||||
|
|
16.02.2013 17:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Kartassa muuten näkyvät molemmat ratapenkereen alittavat Töölönlahden vedenvirtausaukot: toinen pohjois- ja toinen eteläpäässä. Linnunlaulun siltaa ei kartassa ole, koska Eläintarhantietä ei vielä ole. Sensijaan tie alittaa ratalinjan Töölönlahden pohjukan kohdalla, hieman nykyistä Helsinginkadun alikulkua etelämpänä. | ||||
|
|
16.02.2013 15:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä tuo taustalla oleva Linnunlaulun silta on kolmas eikä toinen. Ensimmäinen silta rakennettiin 1880-luvulla, kun rakennettiin Eläintarhantie, joka ylitti Linnunlaulun kahta raidetta varten louhitun rautatiekuilun: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Linnunlaulunsilta.jpg Toinen silta oli 1960-luvulla 4-raiteiseksi levitetyn kuilun yli rakennettu rautasilta: https://www.vaunut.org/kuva/7999 Tässä kuvassa näkyvä oli kolmas, vuonna 1970 kuilun uuden levennyksen jälkeen rakennettu silta, joka ehti jo rakentamisvaiheessa sortuakin: https://vaunut.org/kuva/5055 ja https://vaunut.org/kuva/5679 Nykyisen, eli neljännen sillan rakentamisajankohtaa en tähän hätään löytänyt: https://vaunut.org/kuva/58439 |
||||
|
16.02.2013 10:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä tämä Tokoinrantaa on. Tokoinranta alkaa nimittäin justiinsa tästä rautatiepenkereesta ja jatkuu sitten vasemmalle aina Eläintarhanlahden itäiseen pohjukaan asti. Ks. http://wikimapia.org/13892718/fi/Tokoinranta Löyhkä tosiaan oli melkoinen silloin kun Töölölahteen ei vielä pumpattu puhdasta merivettä Seurasaarenselältä. |
||||
|
15.02.2013 21:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Jouni tuolla edellä 19.10.2009 kommentoi kuvaa http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1013924-1037.jpg , jotta siinä ratapenkereestä puuttuisi virtausaukko Töölönlahdelle. Niinhän asia ei suinkaan ole. Nykyinen alikulkuhan on penkereen pohjoispäässä, joka Lasipalatsin kuvassa on niin sumea, ettei siitä aukkoa näe, vaikka se siellä onkin. Se on nimittäin ollut olemassa jo aivan alusta alkaen. Ihan aluksi myös kuvan esittämässä penkereen eteläpäässä oli samanlainen aukko, mutta se suljettiin jo joskus 1890-luvulla ratapenkereen levennystöissä. | ||||
|
15.02.2013 14:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Nuo Tapion mainitsemat sillan eteläpuolen kaikki 6 raidetta näkyvät hyvin kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/59305 . Läntisimmän raiteen päättyminen Linnunlaulun sillan juureen näkyy puolestaan kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/7999 Mutta ei se lyhyempi raide tietenkään Juneksen villan (villa nro nro 9) luo päättynyt, vaan tuon tässäkin kuvassa näkyvän villa nro 12:n kohdalla. Ks. http://www.tarinoidenhelsinki.fi/tietokirjallisuus/linnunlaulun-tarina |
||||
|
15.02.2013 09:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Ruotsalainen 1920-luvun kiskotaksi on myös kuvassa http://www.nyed.se/Arkiv01/visasamlingfil.php?id=3383&aid=9 Silläkin on yhteyksiä Ljusne-Woxnaan. Ainakin siten, että yksi kyytiläisistä on Ljusne-Woxnan verkmästare. Kovasti on taksi vain erinäköinen kuin tämä. Eiköhän tämän kuvan ajopelin käynnistyskampi ole kuitenkin ihan keskellä eikä vasemmalla. |
||||
|
15.02.2013 07:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä on minun lapsuuteni maisemaa, ja siksi minulle sitä ainoaa oikeaa rautatietunnelmaa. Pidän erityisesti siitä, että kuvaaja on ottanut Linnunlaulun sillan rakenteet kuvan etualan rajaajiksi. En varmasti olisi itse ymmärtänyt sitä tuolloin tehdä. Linnunlaulun kuilu on vielä melko kapea vain neljine raiteineen, joista vasemmanpuoleiset vienevät Pasilan tavararatapihalle? Milloinkahan kuilua seuraavan kerran levennettiin ja lisättiin uusia raiteita? Tähän asuunhan kuilu saatettiin jo 1920-luvulla. Sitä varhaisemmmassa 1900-luvun alkupuolen asussa 2-raiteisena kuilu näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/78497 Lennätinlinjat näyttäisivät tässä ylittävän radan heti sillan pohjoispuolella. Opastimina on vielä siipiopastimet eli semaforit ja vasemmmalla taitaa olla järjestelyopastin. Mutta onko tämä todella tammikuulta? Kovin kun on aurinkoista ja vähälumista. |
||||
|
14.02.2013 20:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Tapio tykkää näköjään vanhasta. Niinkuin minäkin. Ja tottahan vanha on tähän maailmanaikaan jo harvinainen. Vaikkei valikossa XGa:ta olekaan, niin voihan tunnisteisiin silti lisätä Ga:n. Sellainenhan tämä on ollut. |
||||
|
14.02.2013 16:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama vaunu 04823 vielä BG-litteraisena Jyväskylässä maaliskussa 1994: https://vaunut.org/kuva/17601 | ||||
|
14.02.2013 16:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama vaunu 04823 XG-litteraiseksi mainittuna Jyväskylässä huhtikuussa 1995: https://vaunut.org/kuva/45725 | ||||
|
14.02.2013 14:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin, 'raitti': "Sana raitti on saattanut tulla suomen kieleen saksan kielestä. Saksan kielessä sana reitr tarkoittaa rakoa, uurretta sekä viitoitettua tai rajoitettua aluetta. Tästä samasta saksan sanasta tulee suomen kieleen myös sana reitti. Raitti on reittiä vanhempi muoto ja tarkoittaa kylän halki kulkevaa tietä.", tietää kertoa kysy.fi: http://www.kysy.fi/kysymys/mita-tarkoitaa-amersuomen-finliskan-sana-raitti Vaan olisinpa itsekin utelias tietämään tuon rillirata-sanan taustan. |
||||
|
14.02.2013 08:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Silkkaa tietämättömyyttäni (ja uteliaisuuttani) kysyn: Mistä tietää, että tämä oli aiemmin ollut Dk-vaunu? | ||||
|
14.02.2013 08:23 | Kurt Ristniemi | ||
| "2 Siddepladser". Onkohan tuo ohjeeksi siitä, ettei penkille tunge liikaa istujia, vai ettei kukaan yksinään varaa koko penkkiä? | ||||
|
|
14.02.2013 08:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Saksankielen 'Rille' todellakin tarkoittaa uraa, uomaa, kourua, kanaalia tai jopa taitetta tai harjannetta. 'Rillbahnista' en itse rohkene olla mitään mieltä, koska en tähän hätään löydä mitään lähdettä. Samaten en rohkene arvella mitään pikkurillin 'rilli'-osan merkityksestä. Pientähän sanassa tarkoittaa alkuosa 'pikku', eikä suinkaan loppuosa 'rilli'. - Raitiosta voinen todeta sen verran, että "Periaatteessa ’raitio’ ja ’raide’ ovat synonyymeja: molemmat ovat alunperin tarkoittaneet kärrynpyörien tienpintaan painamia jälkiä (kts. Nykysuomen sanakirja, WSOY 1956). ’Raitio’-sanalla on ollut myös laajempi merkitys ’kylätie, raitti’.", kertoo kysy.fi: http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-raitiovaunu-sanan-alku-raitio Sen lisäksihän sana tarkoitaa myös mm. poro-aitaa. Ks. http://fi.wiktionary.org/wiki/raitio - 'Raitio'-sanaa käytettiin Suomen Valtionrautateillä (S.V.R.) vielä 1900-luvun alun ohjesäännöissä 'raiteen' merkityksessä. Niissä mainitaan myös mm. 'raitionvaihtaja'. Samassakin ohjeessa saatetaan sitten toisaalla puhua myös 'raiteesta' samassa merkityksessä. |
||||
|
13.02.2013 15:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Luulenpa, että vetureiden suht varhainen sääsuojaustarve syntyi ihan luonnollista tietä: nopeuksien kasvaessa on varmasti käynyt koko lailla hankalaksi sateessa ja tuulessa työskentely. Hevoskyydillä sade oli vain kurjaa, mutta nopealla veturiilla jo työtä haittaavaa. Eikä 'oikeat raavaat miehet' ole sitä paitsi milloinkaan mitään neitimäisiä suojauksia edes sietäneetkään; kuulosuojaimia, hengityssuojia, saati sitten sateenvarjoa. Naisten ja herrojen kotkotuksia moiset. Öljytakki päälle, sydvesti päähän ja sadetta päin. Eli: joo, koko lailla uutta on minkäänlaisten suojien käyttäminen yleensäkään. |
||||
|
12.02.2013 07:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinhän se on. Niinkuin kaikki yläviistosta otetut kuvat. Syytä ei tarvinne pitkään pohtia. Vähäinen syväterävyys vielä edesauttaa asiaa. | ||||
|
11.02.2013 13:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa Mustijokeen laskevassa 'joessa' uiskentelin silloin kun olin pikkuinen vielä. Ei kuitenkaan tässä rautatiesillan kohdalla, vaan 100 m eteenpäin maantiesillan luona. Silloin 50-luvulla, kun junat vielä oli tuommottia. | ||||
|
11.02.2013 10:40 | Kurt Ristniemi | ||
| On. | ||||
|
11.02.2013 07:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Minden-Deutz 44 (leicht) ? | ||||
|
|
10.02.2013 21:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitkäs telit tässä on? | ||||
|
08.02.2013 09:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Eipä se mikään ihme ole, että Georgiaa tuolloin Gruusiaksi sanottiin. Olihan se osa Neuvostoliittoa, jossa maata kutsuttiin nimellä Gruzija (Грузия). Sikäläiset arbuusit (vesimeloni, ven. арбуз), oli muuten tosi hyviä. | ||||
|
03.02.2013 11:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä Ornon vaalea rakennus näkyy hyvin takana vasemmalla kuvassa https://vaunut.org/kuva/58070 , joka on otettu Asemansilalta kohti etelää. | ||||
|
Kuvasarja: Ornon valaisintehtaan jättimäinen kattokruunu lähdössä Leningradiin |
03.02.2013 10:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Korjasin kuvasarjan tekstiin Ornon historiatietoja. Eri lähteissä on tosin kokolailla erilaisia tietoja ja esim. eri vuosilukuja. Mutta mennään näillä taas toistaiseksi. | ||||
|
03.02.2013 08:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisänä rikka rokassa: y = paljeylikäytävällinen läpikuljettava (mit Durchgang und Faltenbalgübergängen) Personen- tai Eilugwagen. (ü on sama Schnellzugwageneille.) g = palkeen sijalla ylikäytävällä on kumi'rengas' (Gummiwulst / eng: bulge) Nürnberg on vaunun kotipaikka. |
||||
|
30.01.2013 19:52 | Kurt Ristniemi | ||
| http://www.elisanet.fi/pallasoja/tuotteet_403-SX.htm | ||||
|
29.01.2013 14:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama kuva: https://vaunut.org/kuva/42522 | ||||
|
29.01.2013 14:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama kuva: https://vaunut.org/kuva/26699 | ||||
|
|
29.01.2013 14:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Kerava-seuran arvion mukaan tämä kuva on 1950-luvulta. Se on Gevaertin kustantama postikortti. Kuvan https://vaunut.org/kuva/4202 yhteydessä pohdiskellaan vesitornien lukumäärää keravan asemalla. Tässä kuvassa näkyy raiteen 1 vasemmalla puolen yksi vesitorni miltei kuvan oikeassa reunassa ja toinen on Porvoon radan varressa (se vielä 1970-luvulla pystyssä ollut). Se jää tämän kuvan ulkopuolelle oikealle. Lisäksi raiteiden 2 ja 3 välissä on vesiviskuri tuolla laiturin päässä. Tunnisteisiin voisi lisätä tuon Paikun 775. |
||||
|
28.01.2013 12:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja tässä koko (jo unohdettu) Ratahallintokeskuksen ratasuunnitelmakartta: http://www.kerava.fi/ep/tiedostot/ratasuunnitelma_kartaa_selostus_meluselvitys.pdf KerCa:n tilanteesta enemmän keskustelussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5537.msg36781 , jossa on linkit myös kaavakarttoihin. |
||||
|
27.01.2013 17:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Suolan käytöstä jäähdyttämisessä Otavan pieni tietosanakirja vuodelta 1926 kertoo: Jäähdytysseos, kahden tai useamman aineen seos, jotka liuetessaan toisiinsa sitovat paljon lämpöä. Esim. 3 osaa lunta ja 1 osa keittosuolaa antaa —20° C, 7 osaa lunta ja 10 osaa kalsiumkloridia —55° C. |
||||
