290-66277 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.10.2012 10:43 Kurt Ristniemi  
  Kuinkahan suurina katupuita tuolloin lie istutettu? Wikipedia nimittäin kertoo Mannerheimintiestä mm. seuraavasti: "Maailmansotien välisenä aikana Henrikin esplanadi alkoi muodostua tulpaksi kasvavalle autoliikenteelle. Kaupunki päätti vuonna 1935 kaataa esplanadin satavuotiaat lehmukset ja yhdistää Läntisen ja Itäisen Heikinkadun toisiinsa. Raitiovaunut, jotka olivat aiemmin kulkeneet muun liikenteen seassa, saivat oman kaistansa uuden leveän kadun keskelle entisen lehmuskujanteen paikalle. Hävinneen lehmuskujan korvaukseksi kadun reunoille istutettiin puurivit. Paljon myöhemmin myös kadun keskellä kulkeva raitiovaunukaista reunustettiin puilla."
Tässähän nuo Wikipedian kertomat remontit on tehty (pl. raitiovaunukaistojen puurivit), ja puut ovat jo aikalailla isoja. Voitaisiinko tässä olla jopa jo 1940-luvulla?
kuva 15.10.2012 09:58 Kurt Ristniemi  
  Kyllä vaan; siinähä se vanha asema on merkittynä vielä katkoviivoin. Tässä kartassa on jo purettu Kaivokatu 7:n rakennus, jonka seinän mainokset näkyvät kuvassa https://vaunut.org/kuva/51942
kuva 14.10.2012 17:19 Kurt Ristniemi  
  Nykyisen aseman pääsisäänkäynti jää kokonaan vanhan aseman taakse. Vanhan aseman eteläpääty oli Kaivokadun pohjoisreunassa. Vanha ja uusi asema näkyvät molemmat vuoden 1913(?) kartassa, jota täällä vorgissa ei valitettavasti ole.
kuva 14.10.2012 10:33 Kurt Ristniemi  
  Kaivokatu 7:ssä ollut rakennus näkyy hyvin tässä vuoden 1920 kartassa: https://vaunut.org/kuva/38085 Uusi asema sijoittuu vanhan aseman pohjoispuolelle ja valtaosaltaan sen länsipuolelle.
kuva 13.10.2012 18:33 Kurt Ristniemi  
  Mäen päällä kadun päässä on kruununmakasiini, joka on merkitty ainakin jo vuoden 1876 karttaan.
kuva 13.10.2012 14:17 Kurt Ristniemi  
  Toden totta, kuvahan kuuluukin neljän kuvan panoraamaan, niinkuin tuosta Ianin linkistä käy ilmi. Satamarata näkyy niistä kahdessa.
kuva 13.10.2012 14:10 Kurt Ristniemi  
  Selitys on oikeastaan hyvin yksinkertainen: 1800-luvun lopun Helsinki oli jo aivan kokonaan eri paikka kuin vuonna 1861, jolloin ensimmäinen asema valmistui. Kaupunki oli kasvanut hurjasti, ja asema oli yksinkertaisesti käynyt pieneksi.
kuva 13.10.2012 09:40 Kurt Ristniemi  
  "Suurin peittovoima, suurin kestävyys" mainostanee sinkkivalkoista. Sillä näkyy saadun mustakin valkoiseksi. Mainokset on maalattu joko Kaivokatu 7:ssa olleen rakennuksen, tai jopa Kaivokadun eteläpuolisen rakennuksen itäseinään. (Täytyy tutkia vanhoja karttoja tarkemmin). Oikeassa reunassa on tosiaan aseman lounaisnurkka, eli III luokan odotussali. Se valmistui vuonna 1919. Autot ovat pyöristetyistä lokasuojista päätellen 1920-luvulta.
kuva 12.10.2012 22:05 Kurt Ristniemi  
  Itse kaipaan lähdetietoja tavallaan silkasta uteliaisuudesta: on mukava tietää milloin kuva on otettu tai ainakin milloin ja missä julkaistu. Se tieto useimmiten auttaa ajoittamisessa sekä myös mahdollisten lisätietojen löytämisessä. Itse ainakin pyrin 'todistamaan' esim. kommenteissa esittämäni väitteet kertomalla lähteet, mistä tiedot ovat lähtöisin. Silloin lukija voi harrastaa lähdekritikkiä, eli muodostaa mielikuvaa siitä, kuinka uskottavia tiedot ovat. - Nämä kuvathan on joku kopioinut jostakin. Kopioija tietää/on tietänyt, mistä. Tällaisenaan kuvat jäävät tavallaan roikkumaan tyhikisi heitoiksi, revittyinä irti historiastaan ja ajastaan.
kuva 12.10.2012 21:57 Kurt Ristniemi  
  Sokoksen tontilla on rakennustyöt käynnissä. Sokos avattiin 17.3.1952, mutta alunperin tarkoitus oli saada suurmyymälä avatuksi jo olympiakesänä 1940. Sota tuli kuitenkin väliin ja myöhästytti rakentamista - niinkuin olympialaisiakin. - Minulle ei ole vielä selvinnyt, aloitettiinko Sokoksen rakennustyöt jo 1930-luvulla.
kuva 12.10.2012 21:32 Kurt Ristniemi  
  Jos Wikipediaan on uskomista, niin kuva on otettu aikaisintaan vuonna 1935: "Kaupunki päätti vuonna 1935 kaataa esplanadin [=Heikinpuisto] satavuotiaat lehmukset ja yhdistää Läntisen ja Itäisen Heikinkadun toisiinsa. Raitiovaunut, jotka olivat aiemmin kulkeneet muun liikenteen seassa, saivat oman kaistansa uuden leveän kadun keskelle entisen lehmuskujanteen paikalle. Hävinneen lehmuskujan korvaukseksi kadun reunoille istutettiin puurivit. Paljon myöhemmin myös kadun keskellä kulkeva raitiovaunukaista reunustettiin puilla." http://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheimintie_%28Helsinki%29
kuva 12.10.2012 20:56 Kurt Ristniemi  
  Kuvasarjan otsikko on vorgilaisittain varmaankin vaikeasti sulatettava. Sarjaan toistaiseksi liitetyt kuvat kuitenkin näyttävät liittyvän rautateihin nimenomaan teollisuusnäkulmasta, tai kääntäen teollisuuteen rautatienäkökulmasta. - Olisikohan kuvasarjan otsikkoa siis tarkistettava vorgilaisten mielenrauhan vuoksi :) - Lähdetietoja minäkin kuville toivoisin. Ainakin jatkossa kannattaa kirjata muistiin, mistä kuvat on kopsattu. Jopa sivunumeroa myöten!
kuva 12.10.2012 20:48 Kurt Ristniemi  
  Leppäsuolla ollaan. Rakennus on Leppäsuon huvila B (Leppäsuo N:o 68 b), ja sen edessä on satamarata. Takavasemmalla on kolerasairaalan parakit. Kuvan on ottanut Signe Brander vuonna 1907. Kuva on otettu nykyisen Malminkadun pään kohdalta likimain pohjoisen suuntaan. (Kuva on Branderille tyyppillisen kahden kuvan panoraman oikeanpuoleinen kuva. Sen oikeasta reunasta puuttuu n. 1/6.)
kuva 12.10.2012 14:45 Kurt Ristniemi  
  Juuso Hyvärinen kirjoitti onnettomuudesta blogissaan 15.3.2007 http://hyvarinen.blogspot.fi/2007/03/50-vuotta-kuurilan-rautatieonnettomuude.html
"Pahaa jälkeä syntyi, kun pikajunan veturi, Hr1 nro 1005 "Ukko-Pekka" yli 100 tonnin massallaan leikkasi kahtia moottoripikajunan peltikuorisen Dm4 nro 1607 -vetovaunun ja ensimmäisenä olleen puukorisen matkustajavaunun. Pikajunan höyryveturi kaatui, ja sen ensimmäisenä vaununa ollut puukorinen makuuvaunu jäi tenderin alle. - Aiheesta on kirjoittanut mm. Tuomo Schering Resiina-lehden numerossa 2/1987. Verkosta löytyy tapahtumakuvaus ainakin YLEn Elävästä arkistosta ( http://www.yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/junien_yhteentormays_kuurilassa_16980.html#media=16983 )."
kuva 12.10.2012 12:21 Kurt Ristniemi  
  Kuvan ajoittaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu. Kuvassa näkyvä Observatorio on valmistunut vuonna 1834 ja Kalliolinna vuonna 1843. Klippanille puolestaan nousi huvila vasta vuonna 1898. Siinä siis eturajaa ajoitukselle. Takarajaa pitäisi sitten hakea siitä, milloin kuvasta puuttuvat nykyiset rakennukset ovat valmistuneet.
kuva 12.10.2012 11:53 Kurt Ristniemi  
  Marskin salonkivaunuksihan omistajat ovat vaunun nimenneet, vaikka siis ravintolavaunu onkin: https://vaunut.org/kuva/5513 ja http://www.kiskokabinetti.net/
kuva 12.10.2012 11:46 Kurt Ristniemi  
  Luulenpa, että vasemmalla on Kalliolinna ja oikealla takana Observatorion vuori, eli Tähtitorninmäki, ja oikeassa on reunassa laivatokka, jonka kohdalla nykyisin on Eteläsataman Olympialaituri. Näillä arvauksin oletan, että kuva on otettu Klippanin portailta. Ne raideliikennemuodot olisivat siten raitiotie ja rautatie.
kuva 11.10.2012 20:44 Kurt Ristniemi  
  Markku ei ymmärrä. Ei ymmärrä sitä, että maailma oli 1980-luvulla erilainen. - Ei markku ole loukannut kenenkään pyhiä tunteita. Ei Markku ole sohaissut muurahaispesään. Sen sijaan Markku ei ole lainkaan onnistunut ymmärtämään saamaansa palautetta: Ei nykyajasta huutelu muuta 1980-luvun ihmisten käyttäytymistä ja asenteita. On valitettava harha kuvitella, että menneisyyttä pitäisi tai voisi arvostella nykyhetken asenteilla. Se ei johda historian ymmärtämiseen.
kuva 11.10.2012 20:07 Kurt Ristniemi  
  Alex on aivan oikeassa: "Dv 16 nro 2016 ja Dv 12 nro 2554 Tampereen veturivarikolla. Vertaile veturien näkyviä eroavuuksia!" Mikko Alameri - Ilkka Hovi: Rautatiet ja pienoisrautatiet, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1984, ISBN 951-30-6104-3, s. 125.
kuva 11.10.2012 07:29 Kurt Ristniemi  
  Kuvatekstiin viitaten: Ennen alikulkutunnelin valmistumista raiteita yliteltiin ihan rutiininomaisesti laiturilta toiselle siirryttäessä. Laiturit olivat matalat, junat liikkuivat asema-alueella hitaasti, ja junat pitivät sen verran kovaa meteliä, että ne hyvin huomasi. Lisäksi liikenne oli nykyistä vähäisempää. Raiteiden välissä ei ollut aitoja ja kaiken kukkuraksi laitureiden pohjoispäässä oli lankkupolku raiteiden yli.
En ole voinut olla huvittumatta muiden vanhojen kuvien yhteydessä esitetystä ankarasta paheksunnusta raiteilla liikkumisesta. Ajat nyt kertakaikkiaan olivat ennen toisenlaiset.
kuva 10.10.2012 18:31 Kurt Ristniemi  
  Ei sitä tarvitse mennä edes 25 vuottakaan taaksepäin, kun ratapihoilla käveltiin vielä ihan vapaasti. Ei tullut kukaan pois ajamaan eikä sitä pidetty mitenkään pahana. - Mennyttä aikaa ei pitäisi arvostella nykyisten käytäntöjen, arvojen ja asenteiden mukaan.
kuva 09.10.2012 14:26 Kurt Ristniemi  
  Kyl kyl: höyryveturi. Ihan niinkuin Eljas tuolla jo aiemmin mainitsi. Olin epätarkka. Kiitos korjauksesta.
kuva 09.10.2012 13:24 Kurt Ristniemi  
  Tuossapa tuo: http://goo.gl/maps/gHgz0
kuva 09.10.2012 07:09 Kurt Ristniemi  
  Vaiko 'Пaрoвoц Teндeрнoи 4' ('Parovotz Tendernoi 4'), niinkuin Wikipedia kertoo? Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/PT-4 Ei varmaankaan, sillä 'veturin' oikea kirjoitusasu on 'Паровоз'. Ks. http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%B0%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%BE%D0%B7
kuva 08.10.2012 10:01 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1943 tuon veturien kulkuraiteen numero oli Petrin uumoilema 26, mutta silloin tämä H 213:n raide oli numeroltaan vielä 5. Ks. https://vaunut.org/kuvasivu/40500 Tiedä sitten, mikä veturiraiteen numero oli vuonna 1968.
kuva 08.10.2012 09:47 Kurt Ristniemi  
  Tapahtui myöhemmin:

* Vuonna 1952 olympialaliikenteen vuoksi laitureita pidennettiin. Lisäksi rakennettiin Töölön tavararatapihalle ja Pasilaan tilapäislaiturit.

* Vuonna 1957 rakennettiin uusia laitureita hallintorakennuksen itäisen ja läntisen siiven pohjoispuolelle sekä suoritettiin muitakin raidejärjestelyjä (VR 1937-1962, s. 186). - Löytyykö mistään tuon ajan ratapihakaaviota, mistä näkisi, montako laituria ja raidetta silloin rakennettiin, ja mihin?

* Vuosien 1969-1971 -uudistuksessa rakennettiin lisäraiteita osittain Kaisaniemen puistoon (nykyiset raiteet 1-3) (VR 1962-1987, s. 178). - Mitenkäs tämä tuntuu jotenkin riitelevän tuon edellisen uudistuksen kanssa?
kuva 04.10.2012 06:35 Kurt Ristniemi  
  Juu, puomit siinä on. Kilpisenkatu(?) ylitti ratapihan heti aseman lounaispuolella ainakin vielä 1970-luvulla, kun olin Jyväskylässä opiskelemassa. - Eikös taustan rakennus ole alunperin Jyväskylän kaupungin sähköasema? Ks. http://www.jenergia.fi/tuotanto/sahko
kuva 03.10.2012 07:30 Kurt Ristniemi  
  Ikävä särkeä mielikuvia, mutta "Kives on alkuaan ollut tuohesta tai vastaavasta luonnonmateriaalista tehty pussi tai kotelo, jonka sisälle on pantu kivi tai kiviä. Tätä laitetta on käytetty nuotan tai verkon [tai jonkin muun kalanpyydyksen] painona. Tämä alkuperäinen merkitys on vielä esimerkikiksi paikannimessä Kivesjärvi." http://urbaanisanakirja.com/word/kiveksen-etymologia/
kuva 02.10.2012 07:11 Kurt Ristniemi  
  Eikös tämä ole kuitenkin ihan tavallinen Gb eikä Gbr?

Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tämä olisi ruotsalaivalmisteista sarjaa? Numeron ja vinojäykisteiden perusteella vaunu on nimittäin normaali puurunkoinen suomalaisvaunu. Vuonna 1952 valmistuneiden ruotsalaisalustaisten vaunujen numerot olivat 57'251-57'600, ja vaunujen profiiliteräksestä valmistetut vinojäykisteet olivat A-muodossa: / .

Jäykisteiden maalaaminen mustiksi ei taida olla esikuvan mukaista? Vrt esim. https://vaunut.org/kuva/38893 Ja eikös siirtosankojen tulisi olla keltaiset?
kuva 27.09.2012 20:46 Kurt Ristniemi  
  Heh. Ei 50-luvulla tupakointi ollut mitenkään kummallista. Ei kenellekään olisi tullut mieleen, että veturimiehen olisi pitänyt piilottaa sätkänsä. Ajat ovat muuttuneet. Ei nykyhetken nuori voi todella käsittää, miten erilainen aika se oli. Pitää vain ymmärtää, että ajat ovat erilaisia.
kuva 26.09.2012 08:47 Kurt Ristniemi  
  Suomessa käytössä oleva K17-teli on Axiom Railin valmistama(?) Axle motion III (AMIII) telimalli. Telimalli tuli markkinoille vuonna 1998 ja se on nykyisin käytössä Iso-Britanniassa ja Suomessa. AMIII:n on Y25-teliä vakaampi suurissa liikennöintinopeuksissa ja sen kaarreominaisuudet ovat paremmat. Ks. http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2011-04_rataan_kohdistuva_web.pdf

Itse asiassa Axiom Rail vastaa K17-telien suunnitelusta ja kehitystyöstä ja ČKD Kutná Hora a.s. Tšekistä valmistaa telit. Ks. http://www.netnic.fi/tklk/Tenderi2006-2.pdf ja http://www.rail.dbschenker.co.uk/cmsnews/news_article.asp?guid={3425FAD8-0604-4B3C-B133-EFCAB5D0F0CF}

VR tilaa telit Axiom Raililta kilpailuttamatta: "K17-telin pyöräkerran tuenta sisältää patentoituja ratkaisuja, joiden avulla se on saatu toimimaan optimaalisesti valituissa käyttökohteissaan Suomen rataverkolla. K17-telistä rataan kohdistuvien dynaamisten voimien on todettu jäävän 25t kuormassa VR:n käyttämän K16-telin 22,5t akselipainolla mitattujen vastaavien arvojen alapuolelle. Kysessä on ainoa toimittaja joka valmistaa(?) K17 teleja. Muita 25t teleja ei ole Suomen rataverkolle hyväksytty." Ks. http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2012-048228/

Axion Railin terminologiassa teli on AMIII Broad Gauge -teli (Axle Motion III), joka on suunniteltu Suomea varten: "The AMIII Broad Gauge bogie was designed to meet the demands of 25 tonne axle load requirements in Finland. The design is based on a low profile axle motion bogie with some features that have been uniquely developed for operations in cold climates." Ks. http://www.axiomrail.com/suspension_systems/amiii_broad_gauge.asp

ČKD Kutná Hora näkyy todella valmistavan ainakin 'tavallisia' AMIII-telejä. Ks. http://www.virtualmarket.innotrans.de/index.php5?id=1022445&compact=0&Action=showProduct

Vaikka AMII Broad Gauge -teli onkin kehitetty Suomea ja kylmää ilmastoa varten, niin "VR:n käyttökokemuksien mukaan telin huonoimpina puolina ovat olleet pyörien kulumisherkkyys, sekä lumen ja jään pakkautumisilmiö etenkin jousituksen ja laakeripesän ympärille." Ks. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2010-09_rautateiden_liikkuvan_web.pdf Tieto tosin on 2 vuoden takaa, joten ehkä K17.02:ssa on jo paremmat ominaisuudet?
kuva 25.09.2012 07:07 Kurt Ristniemi  
  Katon 'viritys' on jugend-tyyliin kuuluva kattokoriste eli harjakoriste, ihan niinkuin Carl tuossa jo arvelikin. Varsin samankaltainen koriste on nähtävissä esim. Museoviraston ohjeessa 'Rautatierakennusten korjausohjeet 3, Asemapäällikön talo'. http://www.nba.fi/fi/File/43/rautatierak-korjohj3-asemapaal.pdf
kuva 24.09.2012 19:15 Kurt Ristniemi  
  Resiinan 3/95 kannessa on epäilemättä samalla kertaa otettu kuva. Kuva on otettu laajemmalla perspektiivillä enemmän vasemmalta ja tämä sama juna on siinä jo kokonaan sillalla.

Kuvateksti: "H 467 Tampereelta Poriin ylittää Kokemäenjoen Pahankosken siltaa 17.5.1985. Pahankosken seutu, kuten Porin rata monilta muiltakin osin, on mitä viehättävintä jokivarsimiljöötä. Kuva M. Nummelin."

Samalla tässä selvisi tarkka päivämäärä ja junan numero.
kuva 05.09.2012 14:46 Kurt Ristniemi  
  Asiahan ei minulle kuulu, mutta olisi mukava tietää, miksi kartoissa kadun nimi vaihtuu Näsijärvenkadulta tulevan yhteystien risteyksessä. Ks. esim: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Paasikivi-Kekkonen&srs=EPSG%3A3067&y=6823156&mode=tausta&x=326881&lang=fi Kadulla ei näytä olevan nimikilpiä sen enempää sillalla kuin tässä risteyksessäkään. Ei ainakaan Googlen Street View:ssa.
kuva 19.07.2012 21:58 Kurt Ristniemi  
  Eipä Gbr:ssä pidä 'Vientipaperivaunu' lukeakaan. Se teksti kuuluu Gbp:hen.

Gbr taas oli rullalaakeroitu Gb-vaunu (57000-sarja). Gbr-sarjatunnus katosi 1960-luvun alkupuolella ja tilalle tuli pelkkä Gb.
kuva 16.07.2012 14:36 Kurt Ristniemi  
  Rautatiemuseon sivu http://www.rautatie.org/Rautatiet150v/valtteri.asp kertoo vaunusta: "1950-luvulta on yhdistetty kahvila- ja matkustajavaunu sarjaa Eik".

VR:n 'Perinnejuna Valtteri, Selostuslehtinen' kertoo: "Kahvilavaunu, ... Se on sarjaa Eik, numero 22348."

Jos vaunu jossakin rekisterissä on yhdellä muinaisista litteroistaan Eikd, niin rekisterissä on yksinkertaisesti väärä merkintä. Omistajan tarkoitus on toinen, ja vaunu on kahvilavaunun asussaan, eu diskovaunun.
kuva 16.07.2012 08:00 Kurt Ristniemi  
  Valtterin kahvilavaunulle on täällä alettu viime aikoina käyttää virheellisesti diskovaunun litteraa Eikd.
Vaunu oli diskovaununa Eikd vain vuodesta 1972. Sitä ennen se oli kahvilavaununa Eik 1950-luvulta lähtien. Alunperin se rakennettiin Ei-vaunuksi vuonna 1948.
Oleellista on, että Valtteriin se entistettiin 1950-luvun kahvilavaunuksi, eli sen oikea littera on Eik.
Kuvasarja:
Valtteri Rovaniemellä
 
 24.06.2012 18:52 Kurt Ristniemi  
  Kyllä tuli. Tietohan on ollut esillä VR:n nettisivuilla.
kuva 24.06.2012 18:50 Kurt Ristniemi  
  Ymmärtääkseni Valterin Dr13:n kuljettajat ovat Gunnar Anttalainen ja Raimo Sahisalmi.
kuva 18.06.2012 07:38 Kurt Ristniemi  
  Miksi kielipoliisi ärähtää? Tehokkaampaa olisi kai vain kertoa suosituksesta.
kuva 18.06.2012 07:32 Kurt Ristniemi  
  Taisit Tapio odottaa hiukan liikaa, ainakin minulta. Kuvatekstihän toki viittaa johonkin edellä olevaan, mutta siihen ei pääse 'Takaisin listaukseen' -linkillä enää nyt, kun kuva tupsahtaa vastaan sattumakuvana tai täällä kommentti-sivulla. Asiaa toki auttaisi, jos kuvat tosiaan olisi koottu kuvasarjaksi.
On näköjään jo eläkkeellesiirtymistä odottelevaan (minuun) päässyt tarttumaan nettiajan malttamattomuus: jos ei ole linkkiä, ei viitsi etsiä (paitsi että nyt pohdin hetken, ja löysin: Edellinen kuvanumero).
kuva 16.06.2012 14:25 Kurt Ristniemi  
  Saamaa pohdin minäkin, että nykyaikana kaikki tavalliset kuvat ovat 'käsiteltyjä'. Tosin niin, että käsittelyn tekee digitaalikamera. Käyttäjä voi toki valita, millä kuvausprofiilla tai -ohjelmalla kamera kuvan käsittelee. Ainoastaan RAW-kuvia otettessa kamera ei kuvia käsittele.
Tässä nimenomaisessa kuvassahan on sitten toki jo varsinaista jälkikäsittelykin. Mutta tottahan jo filmiaikana kuvissa jouduttiin tekemään jälkikäsittelyä tämänkaltaisiin kuviin.
kuva 15.06.2012 18:49 Kurt Ristniemi  
  Syttyy, syttyy. Tulipaloja. Mutta yleensä ne kaiketi syttyvät niistä kipinäverkosta huolimatta korsteenista läpi päässeistä kipinöistä. Tämä veturi sensijaan syyti kekäleitä radalle.

Hesarin mukaan syypäänä oli tuhkalaatikon kipinäverkossa oleva reikä: http://yle.fi/uutiset/maastopaloja_kylvanyt_ukko-pekka_jaa_riihimaelle/6183874 Pekka jääkin nyt sitten Riihimäelle eikä osallistu Kouvolan tapahtumaan.
kuva 15.06.2012 12:09 Kurt Ristniemi  
  Olen tätä ennenkin udellut, mutta huonolla menestyksellä: Mihin historianvaiheeseen ja/tai veturityyppeihin liittyy tuo veturin numeron sijoittaminen lyhdyn kylkeen?
kuva 15.06.2012 11:03 Kurt Ristniemi  
  Ei voi kuin ihmetellä ja ihastella Tapion kuvien erottelukykyä jopa varjoalueilla. Loiva filmi?
kuva 15.06.2012 11:00 Kurt Ristniemi  
  Todella hieno. Piti oikein etsiä, että missä tämä on: http://goo.gl/maps/kopV (vähän eri suunnasta, jotta veturi ja kääntöpöytä näkyvät.) Rauma kertoo alueen suunnittelusta seuraavaa: "Kääntöpöytä ja höyryveturi säilytetään ja veturitallin seinälinjaa mukaillen rakennetaan punatiilinen katsomo aukion reunalle. Veturia ja kääntöpöytää korostetaan valaistuksella ja istutuksin. Suunnitelmassa kääntöpöydältä alkaa raiteita kuvaava noppa- ja nupukiviraidoitus aukion vieressä sijaitsevan liikenneympyrän suuntaan. Liikenneympyrän keskiosan suunnitelmassa on haettu pysäkki-tunnelmaa, näin veturi ja pysäkki muodostavat kaupunkikuvallisen parin." ( http://www.rauma.fi/tevi/Kuntek/Suunnittelu/Veturiaukio/veturiaukion_rakentaminen.htm ) Liikenneympyrä on siis pysäkki, jolle veturi ajaa noita kuvassakin näkyviä nupukivikiskoja myöten. - Tämä on kekseliäs ja hieno juttu. Miksei esim. Helsingissä tehdä mitään tällaista?
kuva 15.06.2012 09:21 Kurt Ristniemi  
  Kartan mukaan tien nimi on Kekkosentie jo Näsinpuiston kohdalla, ts. jo Näsinsillan länsipuolella: http://www.eniro.fi/kartta/TAMPERE/
kuva 15.06.2012 08:49 Kurt Ristniemi  
  Missäs nyt on vika? Eiväthän muiden yhteisöjen museoveturit käsittääkseni tapaa kyvää tuhoa, missä kulkevatkaan.
Pyrkiiköhän VR nyt liian täydelliseen autenttisuuteen, sillä tokihan höyryveturit aikoinaan sytyttivät helteillä metsäpaloja. Vaan eikös se sytyttely tapahtunut pikemminkin korsteenin läpi singonneilla kipinöillä kuin radalle pudotelluilla kekäleillä?
kuva 15.06.2012 06:36 Kurt Ristniemi  
  Merkki on tietenkin liikennepaikkamerkki, ei vihellysmerkki.
kuva 14.06.2012 14:32 Kurt Ristniemi  
  Mikäs onkaan se toinen kuljettajakuva. (Miten oikeassa Lasse Härkönen olikaan.)
No selvishän se kokeilemalla: https://vaunut.org/kuva/20612
kuva 14.06.2012 14:25 Kurt Ristniemi  
  Olisko 2349 ollut jollakin tapaa valmistautumassa Valtterin ajeluihin Kouvolassa nyt tulevana lauantaina 16.6?

Ks. http://www.vr150.fi/#ajankohtaista
<<   >>