Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.12.2010 20:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Tottahan veturin värillä vaikutuksensa on. Ihan aikuisten oikeesti. Onhan sitä tehty tilastoja esim. autojen värin ja onnettomuuksien suhteesta. Esim. valkoinen auto lumisessa maisemassa ei pistä silmään kovinkaan hyvin. Samaa koskee toki vetureitakin. Jos eläisimme sääntönikkareiden ihannemaailmassa, niin värillä ei olisi väliä, kun kaikki pysähtyisivät ylikäytävän punavaloilla. Vaan kun emme elä, ja kun ihmiset ovat ihmisiä, niin junan havaittavuudella on vaikutuksensa. Tuskinpa paloautotkaan sattumalta punaisia ovat. | ||||
|
08.12.2010 17:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Yksi lähde löytyi. Valitettavasti se ei juurikaan anna lisävalaistusta asiaan. Varsinkaan öljyvaunujen tuolloisesta reitistä ei löydy tietoja, eikä siitä miksi niitä oli tapana seisottaa Keravan asemalla. Taisto Saarentauksen kirja 'Mennyttä Keravaa' kertoo: "Öljyraide. Kun Keravan ratapihalla oli tapahtunut pelottavan tuhoisa öljyvaunun palo 1968, VR rakensi 1976 Porvoon radan kaaresta Heikkilänmäen kohdalta oikaisuraiteen ("öljyraiteen"), joka yhtyy päärataan Kytömaan kohdalla. Vaaralliset öljyjunat voivat ohittaa kaupungin keskustassa olevan ratapihan tätä raidetta pitkin ollessaan matkalla päärataa pitkin pohjoiseen." - Olen kuitenkin melko varma siitä, että jostakin lähteestä olen lukenut selontekoa siitäkin, mitä reittiä öljyjunat kulkivat ennen tuota paloa, ja miksi vaunuja seisotettiin Keravalla. Lähteen etsintä siis jatkuu... | ||||
|
|
07.12.2010 17:22 | Kurt Ristniemi | ||
| En nyt näköjään onnistu löytämään öljyvaunuista täydellisempää tietoa, kuin että 2.3.1968 Keravan ratapihalla oli iso tulipalo, josta otetussa valokuvassa palaa säiliövaunuja. Kuva on julkaistu kirjassa 'Heijastuksia, Keski-Uusimaan vuosikymmenet', sivulla 99. Muistelen jostakin tosiaan lukeneeni että ratapihalla paloi nimenomaan öljyvaunuja ja että palon seurauksena öljyvaunujen kuljetus aseman kautta lopetettiin. Ts. rakennettiin se ohitusraide. - Täytyy koittaa etsiä lähde... | ||||
|
|
07.12.2010 14:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Raiteella 3 todellakin ollaan. Sähköistystä edeltävään aikaan oikealla näkyvä aita oli raiteiden 1 ja 2 välissä. - Käytän tahallani raiteista arabialaisia numeroita, sillä niillähän raiteet oli laitureiden tauluihin merkitty; Roomalaisin toki raidekaavioihin. - Juhan kysymykseen öljyvaunuista: Öljyvaunut kuljetettiin Keravan kautta. Kunnes sitten kerran syttyi tulipalo. Sen jälkeen rakennettiin Porvoon radalta Keravan ohittava öljyraide ja syntyi Keravan kolmioraide. Vuotta en tähän hätään muista. | ||||
|
07.12.2010 14:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Kas kas: Yhä näkyy Hinthaaran nettisivusto antavan antavan väärää tietoa kuvateksissä sivulla 'Sijainti ja yhteydet': "Asemalaituri sekä museojuna-, kävely-, koirien ulkoilu- ja talvella moottorikelkkarata". http://www.ita-uudenmaankylat.fi/categories.asp?document_id=397&cat_id=68. | ||||
|
|
07.12.2010 12:28 | Kurt Ristniemi | ||
| No mutta tottahan PMR on ottanut yhteyttä ko. kyläyhdistykseen, ja rakentavassa yhteistyöhengessä kehottanut perumaan moisen suosituksen, kertoen kuinka vaarallisesta asiasta on kyse, ja toki muistuttaen lainkin vaatimuksista? | ||||
|
06.12.2010 16:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsinki-Hämeenilnna -radan penkka tehtiin alusta alkaen 2-raiteista rataa varten. Toinen raide välille Tikkurila - Kerava otettiin käyttöön 12.10.1898. Silloin oli jo olemassa Helsinki - Fredriksberg (Pasila) -välillä toinen raide (ratapihan yhdysraide). Toinen raide Riihimäelle valmistui 1910. - Tässä nopeasti löytyneet tiedonpalaset Jounin kysymykseen. | ||||
|
06.12.2010 08:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Seisakeopastin (Seo) tuli Jt:öön vuonna 1952: "Käytäntöön tulee seisakkeilla tarpeen mukaan erikoinen seisakeopastin (25 §)". | ||||
|
05.12.2010 19:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikaistaan nyt vielä tästäkin tämä 'topparoikka'-termin käyttö. Ei tässä voi olla topparoikka kyseessä, kun vielä ei ole raiteen raidetta topattavaksi. Näyttää olevan vasta ratalinjauksen avaus käynnissä, ja siten ihan muunnimiset työkunnat kuin topparoikka. | ||||
|
05.12.2010 18:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Eipä näy nelosella topparoikkaa, rautaroikan tavaraa kylläkin. Nykyajan masinoista toipparoikkaa vastaa raiteentukemiskone. Toppaaminen on laina ruotsinkielestä, jossa 'stoppa' tarkoittaa pysäyttämisen yms. lisäksi myös sullomista ja toppaamista. Ja toppaamistahan se topparoikka nimenomaan tekee. Vanhat ihmiset saattavat kenties yhä topata pullaa kahviin. Se antaa jonkilaisen vihjeen sanan merkityksestä. | ||||
|
02.12.2010 08:56 | Kurt Ristniemi | ||
| ...ja rautaroikan ja topparoikan välissä oli toki vielä santaroikka, joka sannoitti tai sorasti raiteen. Ja sitten vasta tuli topparoikka. | ||||
|
|
02.12.2010 08:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkahan 'topparoikka'-termiä onkaan alettu nykytyyliin käyttää kaikista radanrakentajista? Ainakin 1800-luvulla tämä porukka olisi vielä ollut rautaroikka. Topparoikka tuli sitten perässä toppaamaan, eli tukemaan raiteet. | ||||
|
01.12.2010 13:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei kun siis täältä: http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Heidelberger_Bergbahn. | ||||
|
|
01.12.2010 12:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä on nimenomaan rakennuksen alarinteen puoleinen pää, joten justiinsa tänne päähän vesi valuu. Hyvä täsmennys tuo että rakennuksen ikkunan alareuna ei ole vaakasuora, vaan rinteen suuntainen. Taas silmä petti! Rakenne näkyy selvääkin selvemmin Heidelbergin turistiofficen funiculaaria esittelevällä sivulla http://www.tourism-heidelberg.com/explore/historical_sights/koenigstuhl/funicular_railway/index_eng.html. Ja täältä lisää paljon kuvia: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Heidelberg-Koenigstuhl-Bergbahn.jpg. |
||||
|
|
30.11.2010 14:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on mitä ilmeisimmin otettu rakennusta korkeammalta. Siten rakennuksen nurkka pysyy pystysuorana vaikka kamera tähtääkin alaspäin. Aivan kuten tolpat ja puutkin säilyvät pystysuorina. Kuva on myös mitä ilmeisimmin otettu teleobjektiivilla, joka - toisin kuin laajakulma - pitää pystylinjat hyvin kurissa. - Hyvin hämäävä kuva silmäparalle! | ||||
|
|
30.11.2010 12:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Yksi valokuvaamisen hankalimmin hallittavia asioita lienee rinteiden kuvaaminen ala- tai yläviistoon ymmärrettävästi. Silmä (tai itse asiassa aivot) on tottunut näkemään kuvan suunnan kohtuullisen vaakasuorana, ellei kuvassa ole vahvoja vinkkejä johonkin muuhun. Niinkuin esim. korkeiden rakennusten perspektiivinen kapenenminen tms. Niinpä tämäkin kuva helposti näyttää siltä että rata jyrkän laskeutumisen sijasta nousisikin taustalla ylöspäin kukkulalle. Sen 'kukkulan' taakse silmä sitten haluaa tietenkin nähdä taivaan. - Mutta tämä on hyvä kuva silmän kouluttamiseen: kun pakottaa sen näkemään radan jyrkästi laskeutuvana, näkee kukkulan ja 'taivaan' alueet laaksona. Niinkuin ne tietysti oikeasti ovatkin. | ||||
|
30.11.2010 11:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Tästä tulikin mieleeni: Miksi meillä Suomessa puhutaan 'Tolstoi'-nimisestä junasta, kun junan nimi kuitenkin on 'Lev Tolstoi' ('Leo Tolstoi'), niinkuin kuvastakin näkyy? | ||||
|
29.11.2010 13:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Maton toisessa päässä lie ollut ovi tms. kohde, jolle korkea-arvoiset vieraat haluttiin johdatella. Rakennusta olisi sitten taas ollut todella hankala siirtää. Eikä punaista mattoa sovi kyllä viistoonkaan laittaa. Joten helpointa oli kai sentään korjata veturinkuljettajan virhesuoritus. | ||||
|
29.11.2010 13:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei, ei ole tsaarin ajan tunnus, vaan Venäjän nykyinen vaakuna (vuodesta 1993). | ||||
|
28.11.2010 09:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikähän lienee ollut tuon kiskonkiilauksen tavoitteena? Seurauksena näkyy joka tapauksessa olleen ratapölkyn liikkuminen kiskon mukana ja sorastus on lopulta antanut myöten. Raidesepelistähän tässä ei tietenkään ole kyse. Vuosisadan alun rautatietilastot puhuvat hiekasta, jossakin muistaakseni jopa somerosta, mutta tämä lie lähinnä soraa. | ||||
|
26.11.2010 13:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Edellisen värinvaihdon vertailuun sopii vaikkapa tämä kuva: https://vaunut.org/kuva/47508. | ||||
|
26.11.2010 12:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Vallan onnistunut kuva: Valo piirtää kohteet nätisti ja asettelukin on silmää miellyttävä. Keskittynyt tähystys tuo sekin oman mielenkiintonsa kuvaan. Puhumattakaan villien lupiinien luomasta etualan kehyksestä. | ||||
|
26.11.2010 12:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Lari Nylund on ottanut kuvan sepelintuonnista madallettuun raiteenpohjaan: https://vaunut.org/kuva/24443. | ||||
|
|
26.11.2010 09:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Todellakin oivallinen kuva, jonka avulla värityksiä voi vertailla kaikessa rauhassa. Uusi väritys on yllättäen aivan ajan hengessä: Mustanaamiohan jättää juuri nyt Suomenmaan. Veturille musta naamio kuitenkin antaa ilmettä ja karakteeria. Jotenkin tuo uusi värimalli on minusta valju, pliisu ja ikäänkuin vesisilmäinen. Vanha väritys myös myötäilee korin muotoja vallan loogisesti. - Kuva on muutenkin mainio: Värejä aina taivasta myöten. | ||||
|
25.11.2010 16:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Selvitinkin jo tuon EXIF-ongelman: asensin selaimeen EXIF-pluginin. | ||||
|
|
25.11.2010 15:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Miten näiden vorgin kuvien EXIF-tiedot saa näkyviin? | ||||
|
23.11.2010 20:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä kuvasarjassa tarkoitettu suuri mullistus oli vuosina 1998-2001 (tai 2002?), kun koko ratapiha-alue suunniteltiin ja rakennettiin käytännöllisesti katsoen uudestaan. Samalla asemarakennus korotettiin ja kunnostettiin perustuksia myöten. - Ks. esim. http://www.kerava.fi/tiedote/6805. Keravan kaupungin tiedotteessa mullistuksen päättymisaika on kylläkin ilmeisesti väärin? | ||||
|
23.11.2010 19:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Yleiskaavassa tontti on kaavoitettu asuntoalueeksi. Se kuuluu kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Ks. http://www.kerava.fi/ep/tiedostot/Y-kaava.pdf. Vuoden 2009 kaavoituskatsauksen mukaan alueelle suunnitellaan pienkeros- ja rivitaloja. Ks. http://www.kerava.fi/ep/tiedostot/kaavoituskatsaus2009_250309.pdf s. 11. | ||||
|
23.11.2010 16:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässähän on kenttäkeittiövaunu Fks 30801. 'Saattaen vaihdettava'. | ||||
|
23.11.2010 15:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei tämä ihan ensimmäisten vankivaunujen tyyppiä ole, mutta näyttää kovasti vuoden 1887 'uudelta ajanmukaiselta' tyypiltä (Finska Statsjärnvägarne 1862-1912, s. 413-414). - Ensimmäiset kaksi vankivaunua tehtiin vuonna 1871 Pietarin radalle. Vuonna 1879 muunnettiin kolme katettua tavaraunua vankivaunuiksi. Vuonna 1876 rakennettiin Hampurissa ja vuonna 1883 VR:n konepajalla vankivaunuja Pietarinradan vaunujen mallin mukaan. Ja sitten tulkin jo tämä 'uusi ajanmukainen' malli. | ||||
|
23.11.2010 14:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän kuvan tunnisteisiin voisi vallan perustellusti ruksia kohdan 'Merkki'. Onhan tässä oikein kaksin kappalein merkki 'Ajojohdin päättyy'. Se ei liene ihan niitä yleisimpiä merkkejä rataverkolla. - Onkos noissa autojenkuljetusvaunuissa pienet nopeusrajoitusmerkit, vai mitä ne ovat? | ||||
|
23.11.2010 14:32 | Kurt Ristniemi | ||
| No jopas. Kerrankin erinomattaisen selkeä kuva, josta lopultakin helposti näkee miten ystävyysside toimii. Tuosta vain siteen lenkki ruuvikytkimen vetokoukkuun, ja niin alkaa klonksuva matka (sidettä kun ei voi kiristää). - Tokko näitä enää kuitenkaan käytetään? Kun Unilink-kytkin on keksitty. | ||||
|
21.11.2010 19:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä Kemijärven uusi asemarakennus on aivan oikein 1950-luvulta, tarkkaan ottaen vuodelta 1955. Se korvasi perääntyvien saksalaisten Lapin sodassa tuhoaman vanhan puisen asemarakennuksen. | ||||
|
21.11.2010 19:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Joensuun asemarakennus valmistui vuonna 1894. Se suunniteltiin Oulun radan III luokan asemarakennuksen piirustuksia mukaillen, mikä selittänee tyylielementtien tuttuuden. Vuonna 1911 sitä laajennettiin lisäämällä siihen eteläpääty. | ||||
|
21.11.2010 10:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Taustalla näkyvä seinä kuuluu koko näkyvältä osaltaan vuonna 1919 valmistuneeseen pikatavara- eli länsisiispeen. Siiven keskiosassa on (tai ainakin oli, en ole älynnyt katsoa onko yhä) neljä matalaa ikkunaa. Niiden oikealla puolella jatkuvat sitten taas korkeammat ikkunat. - Rakennusosien välinen sauma on kuvan ulkopuolella vasemmalla, jossa on varsinaiseen, myös v. 1919 valmistuneeseen asemarakennukseen liittyvä läntinen halli ja sen jatke, jota kuvan pikatavarasiipi siten jatkaa edelleen. - Poikittaisharjojen merkityksestä minulla ei ole tietoa. Olisivatko olleet esim. kattolyhtyjä? | ||||
|
30.10.2010 20:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Pakkohan tähän on näköjään palata: 'Nirosta' on tavaramerkki ja lyhenne sanoista NIchtROstender STAhl (ruostumaton teräs). 'Erscheinung' tarkoittaa ulkoasua, ulkonäköä. - Siis (käännös edellisestä kommentista): "Silberling on nimitys ruostumattomasta teräksestä tehtyjen vaunujen ulkonäölle". - Ts. hopeankimaltelevan vaunun lempinimi. Jota samaa lempinimeä käytetään myös mm. hopearahasta, kalasta, kasvista. Ilmeisesti miltei mistä vain mukavasta hopealtakimaltelevasta tai muuten hienosta jutusta. - Ei ollenkaan vaikeaa, eihän? Eikös tämä jo olisi tässä. :D | ||||
|
|
30.10.2010 17:14 | Kurt Ristniemi | ||
| No niin, kyse on todellakin hiotun ruostumattoman teräksen ominaisuuksista. Mutta nimenomaan siitä hopeanvälkkeestä, joka syntyy hionnan tuloksena. Ja kyllä, Silberling on (mm.) hopearaha. - Mutta mutta. Kaikki Dm8- ja Dm9-junat ovat porkkanoita, mutta kaikki porkkanat eivät ole Dm8- tai Dm9-junia. (Sopii kysyä vaikka lähikaupan juurestiskin hoitajalta.) Samalla lailla kaikki n-vaunut ovat Silberlingejä, mutta kaikki Silberlingit eivät ole n-vaunuja. Vaan mahdollisesti hopearahoja, kaloja, kasveja ja ties mitä kaikkea muuta. Silberling on todellakin varsin monikäyttöinen sana, eikä sen merkitys selviä mistään muusta kuin asiayhteydestä. - Aiheetta enempään. I rest my case. | ||||
|
30.10.2010 11:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Vesitornin edessä raide 5 ja etualalla raide 6, joka johti tavaramakasiinin eteen. Raiteesta 6 'alaspäin' erkaneva raide vei tavaramaksiinin päätyyn. | ||||
|
|
30.10.2010 08:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Särki ei olisi hullumpi kutsumanimi, olihan saksalaisilla aikanaan myös 'hauki'-vaunuja (http://de.wikipedia.org/wiki/Hechtwagen). Englanninkieliset näkyvät käyttävän Silberling-vaunuista myös termiä 'silverfish', joka tarkoittaa sokeritoukkaa. Saksankielessä Silberling tarkoittaa melkeinpä mitä hyvänsä hopeanhohtoista esinettä: kolikkoa, kultakalaa, kasvia, junanvaunua... | ||||
|
30.10.2010 07:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Juuri näin. Valtatie oli vanha yhdystie Sipoon kirkon ja Tuusulan kirkon välillä. Samaisen väylän nimi Keravan keskustan alueella nykyisin on todellakin Kauppakaari. Entinen valtakunnallinen valtatie on muuttunut kävelykaduksi. | ||||
|
30.10.2010 07:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1998 lopulla 3-raiteen jatkon kohdalla pidemmällä olevat vaihteet pohjoisen suuntaan raiteelta 3 raiteelle 2 olivat sn 110 -vaihteet. Niin kertoo Onnettomuustutkintakeskuksen Tutkintaselostus B 2/1998 R, 'Vaaratilanne junaliikenteessä Keravalla 7.12.1998'. Jyrkin linkittämän kaavion perusteella näyttäisi siltä, että raiteelta 2 raiteelle 1 samalla kohdalla taisi kuitenkin olla sn 80 -vaihteet? | ||||
|
|
30.10.2010 06:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Juuri niin. Lisäänpä sen laituripolunkin tuonne varsinaiseen kuvatekstiin, kun Asemansillan käyttöönkin otin kantaa. Alun perin rajasin tekstin koskemaan vain kuvassa näkyvää aluetta, mutta laituripolku on kuitenkin hyvä muistaa kokonaiskuvan kannalta. | ||||
|
Kuvasarja: Repin |
30.10.2010 06:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Aivan varmasti asia valkenee kaikille 'Pectopah'- muodossakin, mutta miksi silti käyttää muotoa, joka ei ole kirjoitusasultaan oikein, eikä myöskään vastaa suomenkielen puhuttua asua? - Jos suomen puhekielen (siis nimenomaan puhutun kielen) vakiintunesta muodosta on kyse, niin se on tietenkin 'pektopah'. Nimenomaan siis foneettisesti. Mikä on oikeastaan aika outoa, sillä emmehän sano esim. 'Kelsius' tai 'Kekilia'. Kirjoitettuna sana on 'PECTOPAH' tai siis 'pektopah'. | ||||
|
|
29.10.2010 22:24 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Silberling' on yllättävän vaikea sana suomennettavaksi. Englanniksi se on helppo: 'Silverling'! 'Hopeakolikko' on vain yksi - ja merkitykseltään turhan rajattuna tavallaan harhaanjohtava - käännös sanalle. Sana on kaiketi substantivoitu adjektiivi, tai adjektiivinomaisesti käytetty substantiivijohdannainen, jollaista suomenkieleen on hankala löytää. Jos kyse olisi kalasta, voisi kai puhua 'hopeakyljestä'. Mutta noin yleensä: 'hopeikko', jos matkitaan vähän hevosterminologiaa. | ||||
|
29.10.2010 18:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Ellei Tuukka sitten tarkoita, että "... täähän kävis vaikka Dmkolmestatoista", jolloin sijapääte olisi oikein. Kommentti on kyllä aika vaikeaselkoinen. | ||||
|
Kuvasarja: Repin |
29.10.2010 18:33 | Kurt Ristniemi | ||
| No, ongelmana tuossa 'Pectopah' -muodossa on 'h'. Se ei ole kirjaimen 'H' pienaakkosmuoto. Muut merkit menee täydestä. | ||||
|
|
29.10.2010 14:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Keravan Asemansilta siis korvasi vuonna 1924 tasoristeyksen, joka ylitti raiteet hivenen etelämpänä. Korvatun tien linjaus on hyvin hahmotettavissa kuvasta https://vaunut.org/kuva/66179: Kartan alareunasta nouseva (Vanha) Valtatie jatkui suorana viistosti yli raiteiden (tuolloin 7 kpl) ratamestarin talon (kartassa nro 001) etelänurkkaa viistäen. | ||||
|
Kuvasarja: Repin |
29.10.2010 08:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Venäjänkielessä suur- ja pienaakkoset eivät toimi samoin kuin suomessa. Onneksi 'ravintola' onkin vaunun kyljessä suuraakkosin, joten sen voi virheettä kirjoittaa 'PECTOPAH'. Ks. https://vaunut.org/kuva/8114. | ||||
|
28.10.2010 18:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi on vuonna 1964 valmistunut luokan V 100 (DB-Baureihe V 100) veturi numero 2084. Nykyisen numeronsa se sai vuonna 1968. DB hylkäsi sen vuonna 2005 ja se siirtyi museokäyttöön. - V 100 -sarja oli tarkoitettu sähköistämättömille sivuradoille korvaamaan höyryvetureita. Tämän veturin sarja V 100.20 oli kuitenkin perusversiota vahvempi, ja oli tarkoitettu myös pääradoille. | ||||
|
28.10.2010 11:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama juna seuraavan päivänä, ja paikka melkein sama: vain hivenen verran etelämpänä ja katseen suunta raiteen 5 sijasta sille raiteelle 6: https://vaunut.org/kuva/66001. Laituripolku poistui vuoden 2001 ratapihauudistuksessa. Ihan virallisesti se 6-raide oli numeroltaan 6. Ja samassa tasossa se oli raiteen 5 kanssa, niillä kun oli yhteinen laituri välissään. Ja sieltä se raide 6 tuli, mistä viitonenkin, eli tosiaankin Porvoon radalta. Siltä ei päässyt pääradalle toisin kuin raiteelta 5. Keravan ratapihan tuon ajan tilanteesta kertoo enemmän kuvasarja https://vaunut.org/sarja/1430. | ||||
|
28.10.2010 10:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei taida olla tasoristeyksen reunasta viittä metriä vaihteen etujatkokseen? Melkeinhän nuo vaihteen kielen kärjet näyttäisi olevan ihan tien reunassa. Vai olikos ennen väljemmät toleranssit? - Lueskelin sattumalta juuri 'Ratatekniset määräykset ja ohjeet' osaa 9 'Tasoristeykset'. :) | ||||
