Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2022 09:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Taidan sittenkin olla väärässä tämän vaunun tunnistamisen kanssa. SVR:n Helsingin konepajan vuonna 1898 rakentamalta vaunulta ei kai voi odottaa enää peltivuorausta? Muistaakseni jo Oulun rautatielle (1886) rakennettiin puuvuorattuja matkustajavaunuja. Vaunussa on edelleen vuoden 1887 numeroinnin mukainen numero 107. Oudosti kahteen kertaan, ja ylempi merkintä oudosti vallasvaunujen tapaan 'No 107'. Vaunu muunnettiin, tai oletettavasti uudelleenrakennettiin joskus myöhemmin II lk vaunuksi D, jolloin se sai vuoden 1897 numeroinnin mukaisen numeron 207. Uudelleenrakentamisvaihtoehtoa puoltaa se, että peltivuoratun II lk vaunun D 207 ulkonäkö on erilainen vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvassa: ikkunajako on molemmissa päissä samanlainen. Lisäksi tiedetään, että muita Lüdersin samaan aikaan toimittamia vaunuja nimenomaan uudelleenrakennettiin II lk vaunuiksi vuonna 1901. |
||||
|
15.01.2022 21:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Leikiskelin hiukan kuvankäsittelyohjelmalla ja olin saavinani näkyviin numeron 24?. Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvassa numero merkitsisi kuvia 153 ja 154. Jälkimmäinen on kuitenkin peltivuorattu, joten jäljelle jää kuva 153, joka vuoden 1911 lopussa tarkoitti 24?-numeroisia vaunuja 240-245. Vuoden 1906 vaunujen hankintataulukosta löytyy niille tiedot: 240: 1896, VR Hki knp Porin rautatielle 241-245: 1896, VR Hki knp valmiille rautateille (mahdollisesti täydennystä Porin rautatielle). 21-alkuiset vaunut olivat erinäköisä. Oletan kuvan vaunun siis olevan Helsingin konepajalta vuonna 1896 hankittu II lk vaunu. |
||||
|
Kuvasarja: Daniel Nyblinin vaunupotretit |
15.01.2022 12:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Näiden kuvien ottamisen aikaan vallasvaunuihin (Litt A) ei merkitty litteraa eli kirjainta, niinkuin myöhemmin on tehty. Niinpä esim. nykyisin vaununa A 1 tunnettu vaunu oliikin N:o 1. Syynä saattaa olla vanha määräys, jonka mukaan matkustaja- ja postivaunuihin ei kijainta merkitty, koska vaunun luokka (laatu) näkyi väristä. Mutta mistä ne tuon 'N:o'-merkinnät niihin keksivät merkitä? Eihän muissa vaunuissa sellaista ollut. Ja mitenkäs sitten vankivaunut. Niissähän oli sekä lajia osiottava kirjain 'N' että lajia osoittava musta väri. Vai olivatko molemmat tuntomerkit alusta asti? |
||||
|
15.01.2022 11:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatiemuseon vuosikirjassa 1986-1987 kerrotaan, että vaunu oli alunperin kolmiakselinen. Löytyyköhän tälle tiedolle lähdettä? Vuoden 1885 vaunutaulukossa vaunu on kuitenkin merkitty kaksiakseliseksi. Siinä vaiheessa vaunussa on myös ollut vielä puinen aluskehys. Vaunun muutosajankohdista ja tehdyistä muutoksista ei taida löytyä alkuperäislähteitä? Esim. em. vuosikirjassa vaunua kerrotaan muutetun vuonna 1905, jolloin se pidennettiin ja tehtiin läpikäytäväksi sekä kaksiakseliseksi! Tästä kuvasta näemme, että vaunu on maalattu vuonna 1909 Fredriksbergissä. |
||||
|
14.01.2022 13:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo vuoden 1876 Helsingin osoite- ja matkailukartta ei valitettavasti esitä rakennuksia eikä siten asutuksen määrää ja laatua. Linkkasin itsekin kartan jo tuolla varhemmin, 13.1. klo 18:46. Tosin hankalsti haettavana, joten tämä suora linkki on parempi. Viimeksi löytämäni vuoden 1877 kartta on tässä hyödyllinen, koska siitä käy kiistatta ilmi, ettei Töölö ollut mitään asumatonta aluetta, vaan arvostettua huvila-aluetta. |
||||
|
|
14.01.2022 08:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Töölön huvilat eivät olleet mitään kesämökkejä, vaan osa oli pikemminkin kartanomaisia ökypytinkejä. Jo ennen kuvan esittämää aikaa. Esim. huviloiden pohjapiirustukset ja havainnekuvat, 1852: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.F04C063AA3752B7B57F4F16AEE5F101B Ja löytyipä viimein kartta vuodelta 1877, johon Töölön rakennukset on merkitty: Tarkkaan palstoitettua huvila-aluettahan tuo Töölö 1870-luvulla oli. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000af6 |
||||
|
|
14.01.2022 06:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Metsäistähän alue saattoi osittain toki olla, niinkuin moni muukin huvila- tai maatalousalue, mutta kaikkea muuta kuin asumatonta. Tiloilla oli puutarhoja, viljelyksiä ja jopa peltoja. Alueella oli joka tapauksessa pysyvä asutus jo kauan ennen Helsingin kaupungin perustamista autiolle ja asumattomalle Vironniemelle: Töölön kylä on keskiaikainen ja vanhin maininta löytyy Tallinnan kaupunginarkistossa säilytettävästä testamentista vuodelta 1476. Kylän keskus sijaitsi aikanaan nykyisen oopperan tienoilla. Alueellisesti tuohon vanhaan Töölön kylään kuuluu koko nykyinen Helsingin keskusta ja sen edustalla sijaitsevat saaret. https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/tarinoidenhelsinki_6_toolonasemakaava.pdf Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se oli vahvasti ruotsinkielinen. Varsinainen kylä sijaitsi Töölönlahden länsi- ja pohjoisrannalla, mutta sen maihin kuului suurin osa nykyisestä Helsingin kantakaupungista, joka kylän keskusta lukuun ottamatta oli lähes asumaton. Pitkä viha oli köyhdyttänyt kylän maatiloja, jotka olivat pikkuhiljaa siirtyneet valtion omistukseen. Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta Töölön kylään tuolloin kuuluneelle Vironniemelle, ja 1643 Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon huvilatontteja. Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjälldal (Tunturilaakso), Hagasund (Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård (Kivelä), Salli, Savila ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg, joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen. https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6 Vielä 1700-luvun lopulla Töölö oli lähes rakentamaton alue. Maisemaa hallitsivat metsät, kalliot, haka- ja laidunmaat, niityt ja suot. Ympäristö muuttui 1800-luvun alkupuolella, kun Töölöstä alettiin vuokrata tontteja viljely- ja huvilakäyttöön. Suurimmiksi huvila-alueiksi muodostuivat muun muassa Arkadia, Vuoristo (Berga), Tunturilaakso (Fjälldahl), Hietakannas (Sandnäs) ja Vasaravuori (Hammarberg). Huviloiden aika muokkasi maisemaa esikaupunkimaisemmaksi. Puistot ja puutarhat korvasivat metsät ja pellot. https://töölö-seura.fi/huviloiden-tl/ |
||||
|
|
13.01.2022 18:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa edellä arveltiin, että seutu olisi ollut asumatonta. Ei ollut. Se oli toki ruutukaava-alueen ulkopuolella, mutta tarkkaan asuttua. Vuoden 1876 kartasta näkyy, miten puiston viereiset alueet olivat täynnä tiloja: Savila, Kaavi, Salli, Toivo, Tallberg, Berghäll, Fogelsång, Grönudd yms. Osa nimistä elää edelleenkin seudun kadunnimissä tai jopa kaupunginosan nimenä. Itse Djurgårdin puisto on kartassa vielä alkuperäisellä nimelään Tölö park. https://hri.fi/data/dataset/helsingin-osoite-ja-matkailukartta-vuodelta-1876 |
||||
|
|
13.01.2022 15:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Eläintarha oli kuvan ottamisen aikaan puistoalue ja suosittu retkeilyalue. Puisto oli perustettu hyvän aikaa aikaisemmin, jo ennen rautatien rakentamistakin, vuonna 1851. Kuvassa näkyvä tie toi ravintola Alphyddanille, joka oli perustetttu vuonna 1870. Kuvan alue ei siis ollut mitään erämaata, vaan puistoa ja huvittelualuetta. |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 20:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Djurgårdenissa pysähtyivät vuonna 1886 Helsinki-Järvenpää -välillä kesäaikana 1.6.-15.9. liikennöineet sekundääriset matkustajajunat, joissa oli vain kolmannen luokan vaunuja. Helsingissä pääsy asemalaiturille tapahtui Kaivokadulta, eli paikallisliikenteen puolelta. Finland, 14.4.1886, nro 86, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/33771?page=4 |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 20:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo 1918 lopettamistieto on 'Radan varrella'-kirjasta. Sen mukaan henkilöliikenne lakkasi v. 1918. Muuta liikennettähän Djurgårdenissa ei tiettävästi ollutkaan. Vuoden 1915 kiertokirjeistä en lakkauttamistietoa löydä. Tuo lopettamisvuosi 1915 löytyy kyllä esim. Kirjasta: Yrjö Harvia: Helsingin esikaupunkiliitos, Ensimmäinen nide, Päämietintö, (Mietintö N:o 1), 1936, s. 53. Mutta löytyykö myös joku SVR:n lähde? |
||||
|
12.01.2022 09:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsinginkadun ylikulkusilta saattaa olla myös silkka piirtäjän virhe. Rautatieaseman kattaminen taas on seurausta käytetystä rautatieliikennepaikan symbolista. Se ei pyri kuvaamaan aseman rakennetta. Samaa symbolia on käytetty myös Djurgårdenin pysäytyspaikan merkitsemiseen. |
||||
|
12.01.2022 08:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Milloinkahan noiden raiteiden päätepuskimiin tuli raidenumerot? Tässähän niitä ei vielä ole. Valkean kolmion vaunu on Gt, kalkin kuljetukseen siirretty vaunu, kalkkivaunu. Likaavan tavaran käsite on myöhemmältä ajalta, ehkä 1950-luvulta. Vuonna 1898 siirrettiin 100 vanhaa katetua tavaravaunua avuksi kalkinkuljetukseen. Seiniin valkea kolmio. (ei eri litteraa). Vuonna 1901 kolmioiden rinnalle lisättiin littera Gt. |
||||
|
12.01.2022 08:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Ruotsin Valtionarkistosta löytyi kartta, johon Eläintarhan laituri on merkitty: https://vaunut.org/kuva/152678 | ||||
|
04.01.2022 12:07 | Kurt Ristniemi | ||
| - 1000 puutaa tarkoitti tietenkin 16,5 tonnin maksimikuormaa. - Littera vaihdettiin Gd:ksi vuona 1917. |
||||
|
|
04.01.2022 11:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Yhdysliikenne-Gb:hän tuo tietenkin on. Olin jo ehtinyt unohtaa sen kaksikieliset merkinnät. Kuvan vaunun merkinnät eroavat kuitenkin esim. Hietalahden laivatelakan rakentamista ensimmäisistä vaunuista. Siinä ei ole normaalimitoitusmerkintää (miesten ja hevosten lkm), mutta ennenkaikkea siinä on suurikoinen T-kirjain. Onko sen merkityksestä tietoa? Käsittääkseni yhdysliikennevaunujen venäläistyyppisyyteen oli muut syyt kuin toisen sortokauden venäläistämispyrkimykset. Ensinnäkin tietenkin se, että niiden pití sopia myös keisairikunnan ratojen vaihteisiin ja risteyksiin, mutta toisekseen ... Ehkä palaan siihen syyhyn joskus toiste. Se syy oli ihan suomalaisperuinen. |
||||
|
|
04.01.2022 09:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan ajoitus lie väärä: Wikipedian mukaan kassitalvi oli vuonna 1916: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajantakaiset_rahdinajot_sotatalvena_1916 |
||||
|
04.01.2022 07:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Hieno tunnistus Simolta. Ainakin miunulle tuo ilmansekoittaja on aivan uusi tuttavuus. Ilmeisesti 'Valtionrautatiet 1912-1937', s. 501. maininta tarkoitaa juuri kuvan mukaisia vaunuja: "Muutamissa kymmenissä vaunuissa on meillä käytännössä myös ns. Dalénin-valaistus, joka soveltuu varsinkin sellaisille pieniliikkeisille rataosille, jotka ovat kaukana rautateiden kaasulaitoksista, niin ettei niille kannata lähettää öljykaasua tavallisissa suurissa kaasunkuljetusvaunuissa. Dalénin-valaistukseen käytettyä asetyleenikaasua voidaan nimittäin kuljettaa mukavasti pitkienkin matkojen päähän pienissä, korkean paineen kestävissä teräspulloissa." Milloin ja mihin vaunuihin tämä teräspullokaasuvalaistus asennettiin? Vuonna 1932 päivätyssä vaunukuvaston sivun 13 a mukaan Dalén-valaistus oli lanterniinikattoisissa Ei-vaunuissa 22009 (= tämä E 2804) ja 2802. Ja sivulla 13 b vuodelta 1933 Dalén-valaistus oli lanterniinikattoisessa Ei-vaunuissa 22007 ja josakin toisessa, jonka numero on vahvasti sotattu (22008?). Nämä 2200x-vaunut lienevät 1930-luvulla uudelleenumeroituja 280x-vaunuja. Vaunut E 2801-2806 rakensi VR:n Helsingin konepaja vuodeksi 1906 Helsinki-Karjaa -radalle. Vuonna 1911 E-vaunujen 2801-2806 kotipaikka oli Helsinki, lukuunottavatta vaunua 2802, jonka kotipaikka oli Pietari. Sekä Helsingissä että Pietarissa oli kaasua saatavilla. Miksi siis pullokaasu? Siirrettiinkö vaunut jossakin vaiheessa jollekin rataosalle, jossa kaasua ei ollut saatavissa? |
||||
|
03.01.2022 08:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkos tuo vaunun kylkeen puolihuolimattomasti liimattu plakaatti varoitus palavasta aineesta? Vaunun aluskehyksen nurkassa on lapsuusaikani huomionkiinnittäjä: keltaiseksi maalattu siirtosanka. Muistaakseni myös pystysuorat otetangot taisivat olla keltaisiksi maalattuja, ellen vallan väärin muista. Sellaista tässä vaunussa ei ole. |
||||
|
03.01.2022 08:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Petrin 30.12.2021 tarkoittamasta keskustelusta löytyy osa täältä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12906.0 vastaukset 7,8 ja 9. Jorma Rauhalan osuutta tässä ei kuitenkaan ole. Löysiin googlaamalla! |
||||
|
|
02.01.2022 11:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkastellaanpa vielä lähintä vaunua: Se on vuonna 1906 valmistunut Pasilan konepajan rakentama 11-ikkunainen peltivuorattu III lk päivävaunu, silloisen merkintätavan mukaan Eo. Littera Ei tuli käyttöön tiettävästi vasta vuonna 1921. Vaunussa on siis vuoden 1907 numeroinnin aikainen numero ja vuonna 1907 annetun määräyksen mukainen punainen 'tupakoitsijoille'-kilpi. Yhtenä lisäajoituskeinona saattaa toimia alas asennettu kookas määränpääkilpi. En itse tiedä, milloin nämä kilvet tulivat käyttöön. Tämän ajanjakson boggievaunujen mielenkiintoinen yksityiskohta on vaunun päädyn klosetin tms. osaston kaasulampun kohdalla oleva päätyseinän pyöreä ikkuna. |
||||
|
02.01.2022 08:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tapion esiinnostama vaunu on kuin onkin läpikulkutavaravaunu. Rautatiehallituksen kirjaston listassa on nimittäin kuvattu vuoden 1912 jälkeinen tilanne, jolloin vaunu oli läpikulkutavaravaunu. Vaunu oli vuonna 1887 saanut numeron 3857 ja vuonna 1912 numeron 30401, jotka molemmat ovat ensimmäisen Helsingin konepajan rakentaman Gf-vaunun numerot. Tämän vaunun alkuperäinen Gf-numero oli 9627. Aiemmin totesin, että vuoden 1906 vaunuluettelosta näkyy puuttuvan tämän Helsngin konepajan rakentaman Gf 9627:n tiedot, vaikka vaunuille 6928-6930 löytyy menneisyys vuonna 1886 Helsingin konepajalla rakennettuina vaunuina. Vuosi 1886 on sama, jolloin Helsingin konepajan 4 Gf-vaunua ilmestyivät vaunuluetteloihin ja Gf-vaunujen lukumäärä kasvoi kuudesta kymmeneen. Nähtävästi Gf 9627 (3857, 30401) uudelleenrakennettiin Helsingin konepajan vuonna 1863 Helsingin-Hämeenlinnan rautatielle rakentamasta vaunusta. Se olisi siis Helsingin konepajan Gf-vaunuista ainoa, joka oli uudellenrakennettu vanhasta. Mutta olisivatko sen mitat silloin samat kuin kolmen muun uuden, suuremman Ga-tyyppisen Gf-vaunun? Siis lyhyesti: Helsingin konepajan ensimmäinen Gf-vaunu 9627 (3857, 30401) nähtävästi uudelleenrakennettiin vuonna 1886 vanhasta, vuonna 1863 Helsinki-Hämeenlinna -rautatielle rakennetusta (toistaiseksi tunnistamattomasta) vaunusta. |
||||
|
|
01.01.2022 18:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Schaumanin udelleenhautaus tapahtui Porvoossa 10. toukokuuta 1906. Vaunun yksityiskohdat ovat vähintään vuotta myöhemmältä ajalta. |
||||
|
|
01.01.2022 16:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Luulenpa, että tuon 3857-vaunun littera Gf ei ole tarkoittanut läpikulkutavaravaunua, vaan esim. ruuvijarrullista katettua vaunua, niinkuin vuoden 1877 litteraluettelossa. Miltä ajalta tuo luettelo on? Ts.minkä ajan numerointeja nuo numerot ovat? En löydä vuodelta 1863 tuonnumeroista VR Hki knp:n rakentamaa vaunua. |
||||
|
|
01.01.2022 14:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Punapohjaiset 'tupakoitsijoille'-kyltit määrättiin vuonna 1907. Vaunun numero on vuoden 1907 numeroinnin mukainen 4-akselisen III lk päivävaunun numero. Milloinkas torpedoventtiilit (ilmanimijät) tulivat matkustajavaunuihin? Tässä ne on sijoitettu varhaisempien imureitten tapaan lanterniinin sivuseiniin. |
||||
|
|
01.01.2022 11:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset Petrille ansiokkaasta tietojen esiinkaivamisesta ja täydentämisestä, Enää kaipaan lähinnä varmuutta siihen, milloin VR knp:n rakentamat 4 vaunua saavuttivat tiensä pään. Vuosikertomusten vaunuluetteloissa vaunut ovat mukana viimeisen kerran vuonna 1931, ja vuoden 1932 rautatietilaston mukaan vuonna 1932 hylättiin kaikkiaan 110 vaunua, mm. 30 "muunlaista katettua vaunua". Ehkäpä nämä VR:n knp:n Gf-vaunut kuuluvat tähän "muunlaisten vaunujen" joukkoon. Ja toki kummastelen sitäkin, miksi vaunuissa oli sivuovien lisäksi päätyovet, mutta nähtävästi ei ovea väliseinässä. Vai oliko? Kuvalaattapiirroksesta kun ei voi olla varma. Tietämäni mukaan Rautatiemuseolla ei ole Gf-vaunuista piirustuksia, joten piirustuksistakaan varmuutta ei saa. Ja sekin toki on epäselvää, milloin vaunut saivat litteran Gf. Esim. vuoden 1877 luettelossa Gf tarkoittaa katettua tavaravaunua, jossa on ruuvijarru. |
||||
|
|
31.12.2021 13:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisätäänpä vielä muutama vaihe Gf-vaunujen numerointitietoihin: 1887: Rh kk 45/3213, 20.8.1887 määräsi vaunut uudelleennumeroitaviksi. Läpikulkutavaravaunujen numeroiksi tuli 3,851—3,900. Vuoden 1895 vaunulistassa kuuden vanhan lyhyen vaunun numerot olivatkin 3851-3856 ja neljän uuden pitemmän vaunun numerot olivat 3857-3860. 1896: Rh kk No 39/8585 10.11.1896 määräsi numeroinnista ja litteroinnista siten, että kauttakulkuvaunut tuli numeroida 9851-9880. Minulla ei ole vaunuluetteloa, josta kävisi ilmi vanhojen ja uusien vaunujen numerot. 1901: Rh kk N:o 34/2114, 14.3.1901 määräsi transitovaunujen numeroiksi 9621-9640. 1912: Rh kk No 52/3180 13.9.1912 määräsi transitovaunujen numeroiksi 30,401-30,450. Koneosaston johtajan kiertokirjeen No 710 3.6.1912 mukaan läpikulkutavaravaunut 9627-1930 saivat numerot 30401-30404. Nämä olivat neljä Helsingin konepajan rakentamaa uudempaa vaunua. Kiertokirje ei mainitse mitään Porin konepajan rakentamista vanhemmasta 6 vaunusta. |
||||
|
|
31.12.2021 11:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1930 uudelleenrakennusohje Gf-vaunuille: -> hylätään. VR:n kalustokirjassa 'II. N. F. & G. Gg. m.fl. Täckta godsvagnar.' Gf-vaunut ovat vain sisällysluettelossa, jonka mukaan niiden tiedot ovat sivuilla 98-99. Ainoa Gf-vaunuja koskeva merkintä noilla sivuilla on kuitenkin vain alamarginaalissa: "Huom! Gf No 30401-4 muutettu XG No 04121 ja 22." - Muutettiinko siis vain kaksi vaunua? Mitä tapahtui kahdelle muulle? |
||||
|
|
31.12.2021 09:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1906 vaunutaulukossa jäljellejääneet isommat neljä Gf-vaunua ovat numeroiltaan 9627-9630 (s.74-75). Taulukon hankintaosassa (s. 36-37) vaunut 9628-9630 (9627 puuttuu luettelosta) kuuluvat 25 G-vaunun ryhmään, jotka hankittiin vuonna 1886 VR Helsingin konepajalta Helsinki - Hämenlinna - Pietari -rautatielle. - Pidän todennäköisenä, että taulukon G-litterasta huolimatta vaunut rakennettiin heti läpikulkutavaravaunuiksi. VR:n kalustokirjassa 'II. N. F. & G. Gg. m.fl. Täckta godsvagnar.' em. neljä jäljellejäänyttä Gf-vaunua (9627-9630) ovat numeroilla 30401 - 30404. Samoilla numeroilla vaunut ovat myös vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastossa, jossa on vaunuja kuvaava kuvalaattapiirros 365 sivulla 75. |
||||
|
|
31.12.2021 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1885 Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -rautatien vaunuluettelon mukaan Gf-vaunuja oli 6, nrot 1006-1011. Vaunut oli valmistanut Porin mekaaninen verstas ja ne otettiin liikenteeseen vuonna 1870, eli Pietari-Riihimäki -rautatien valmistuessa. Kuvan vaunu lienee yksi näistä varhaisista, Pietarin rautatien alkuperäiseen kalustoon kuuluvista transitovaunuista, ja siten suoraan transitovaunuksi rakennettu. Gf-vaunuissa 1007 ja 1008 oli vuonna 1885 konejarru. Muut olivat jarruttomia. Vaunujen kori oli puuta ja alusta rautaa. Vaunut oli jaettu kahteen osastoon, jossa kummassakin oli omat ovet. Vuoden 1906 vaunuhankintataulukon mukaan Gf-vaunut uudelleenrakennettiin vuonna 1906 IK-vaunuiksi. Uudelleenrakentamisen voisi uskoa tarkoittaneen em. kuutta alkuperäistä Gf-vaunua, sillä Gf-vaunujen lukumäärä putosi tuolloin kymmenestä neljään. Transitovaunut ilmestyvät vaunuluetteloihin omalla Gf-litterallaan vasta 1880-luvun puolivälissä. Sitä ennen ne löytyvät numeroiden perusteella katetuista tavaravaunuista niin pitkään kuin luetteloissa on numerot mukana. Vuoden 1886 luettelossa Gf-vaunuja on kahdenlaisia: 6 pienempää ja 4 suurempaa. Kun nuo kuusi pienempää sitten vuonna 1906 uudelleenrakennettiin IK-vaunuiksi, jäljelle jäi vain nejä Gf-vaunua. Kuvan oikean laidan vaunu lie yksi näistä suuremmista jäljellejääneistä. Nämä neljä Gf-vaunua säilyivät vaunuluetteloissa vuoteen 1931 asti. Jos kuvan vaunu on yksi kuudesta alkuperäisestä Gf-vaunusta, niin kuva on otettu vuosien 1901 ja 1906 välillä. |
||||
|
|
30.12.2021 15:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomen suuriruhtikunnan tullialueen läpi kuljetettiin sinetöidyissä läpikulkutavaravaunuissa tavaraa tullaamatta Venäjän keisarikunnan tullialueelle, tai päinvastoin. Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnnan välinen tullirajana oli suuriruhtinaskunnan ja keisarikunnan välinen raja. Rautatien tulli oli Valkeasaaressa. |
||||
|
22.11.2021 14:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Arvasinkin, ettei tieto T-vaunujen "mustasta" väristä Petrille kelpaisi. Siinä ei ole mitään uutta eikä yllättävää. Eikä vähättelevässä ja arvonkieltoon pyrkivässä epäasiallisessa argumentoinnisskaan. T-vaunujen "mustaa" väriäei suinkaan tue vain yksi kevyt maininta lehdessä, vaan sille on muutakin tukea. Sensijaan T-vaunujen vaaleanharmaalle värille ei ole mitään muuta tukea kuin toivorikas harhainen arvailu. En kuitenkaan viitsi enkä jaksa taas kerran ruveta enempään turhaan väittelyyn. Jotkut vain eivät kestä muuta tietoa, kuin itse löytämänsä. |
||||
|
|
22.11.2021 10:20 | Kurt Ristniemi | ||
| T-vaunut, eli työläisvaunut, olivat aikalaiskertomusten mukaan "mustia", eivät keskieurooppalaisen IV luokan harmaita. Mitä tuo "musta" käytännössä todellisuudessa oli, ei kuitenkaan ole tiedossa: tavaravaunun vihreä, vankivaunun musta vai mikä? Kuka tietää. | ||||
|
02.03.2021 10:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Unohtui noista M-vaunun nimistä yksi aika kekseliäs (vaikka oli niitä varmaan vielä muitakin): Vuoden 1880 vaunuluettelossa haluttiin korvata meriliikenteeseen viittaava nimi 'pohjalastivaunu' nimityksellä, joka paremmin vastaisi 'ballastvagnin' todellista 'vakautusmateriaalivaunu'-merkitystä. Siten nimitys 'Avonaisia tavaravaunuja alusteaineita varten' ei rautateiden käyttötarkoitusta ajatellen ollut lainkaan hassumpi keksintö. Totesin tuolla edellä, että ruotsinkieliset käyttivät raiteentukemisballastista barlast-termiä. Mutta selvästihän he käyttivät myös ballast-termiä, koska vaunun nimikin oli ballastvagn. Itseasiassa ruotsin kielessä on myös termi 'ballastering', joka v. 1899 Suomen Teollisuuslehden julkaiseman 'Rautatierakennus- ja liikennesanojen luettelon' mukaan oli 'sorastus', 'sorastaminen'. Suomen kielessä kun ei ollut materiaaliin kantaa ottamatonta yleistä 'vakautusmateriaalillatukemis'-termiä. |
||||
|
02.03.2021 07:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Heninen.netissä on tämä sama kuva isona ja skarppina: http://heninen.net/harlu/jjias.jpg Jänisjärven asemasta on pari muutakin kuvaa. Sekä koko joukko kuvia muista asemista: http://heninen.net/folder_f.htm?C=1&F=harlu&L=2&M=photo&S=asema&I=0&E=20 Ja paljon muuta... |
||||
|
|
01.03.2021 19:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J. Kyllä vaan. Otavan tietosankirja vuodelta 1915 kertoo: "Painolasti (engl. ballast, ruots. barlast), hiekka, kivet, rauta tai muu raskas aine, jota käytetään aluksessa sen pystyssä pitämiseen ja syvemmälle upottamiseen." Englanninkielisethän käyttivät ratansa tukemiseen ballastia. Ja ruotsinkieliset sitten barlastia, paarlastia. M-vaunuilla onkin ollut mitä moninaisimpia nimiä, ihan sen mukaan, mitä radalle on milloinkin tukikerrokseen ajettu, ballastvagn, painolastivaunu, hiekkavaunu, soravaunu... Sanan historiasta ja etymologiasta kertoo Merriam-Webster: "probably from Low German, of Scandinavian origin; akin to Danish & Swedish barlast ballast; perhaps akin to Old English bær bare & to Old English hlæst load, hladan to load — more at lade" |
||||
|
|
01.03.2021 07:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Avoimen tavaravaunun litteraksi H tuli kalustolistausten mukaan vasta vuonna 1885. Sitä ennen H oli karjavaunun littera, ja avonaiset tavaravaunut kuuluivat päälitteran G alle. Myös tuossa vuoden 1871 luettelossa. Vuoden 1875 luettelo on merkinnöiltään kuitenkin kuvaavampi. Siinä tavaravaunut oli litteroitu seuraavasti G katetut tavaravaunut G:a " hevos- ja karjasisustus G:á ruutivaunut G:b ja G:c avoimet tavaravaunut H karjavaunut I hirsivaunut K lankkuvaunut, 4-, 3- ja 2-akseliset L halkovaunut M painolastivaunut Olen pitkään ihmetellyt, millaisia olivat nuo Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -rautatien 3 varhaista H-karjavaunua, nrot 27, 29, 30. Ilmeisesti ne olivat tavallisista katetuista vaunuista eroavia erityisvaunuja. Ne kuuluivat kyllä jo Helsinki-Hämeenlinna -rautatien kalustoon. Vuoden 1868 lopulla niitä oli neljä; arvatenkin numerot 27-30. Vuoden 1877 luettelossa niitä ei enää ole. Ensimmäinen HbK, nro 525 vuonna 1885, näkyy valmistetun vuonna 1860, päivitetty 1880, Hki knp. Alkuperäinen numero ja littera ei ole tiedossa. Litterointi ei alkuaikoina tainnut olla aivan vakiintunutta. Vuodelta 1877 on myös seuraavanlainen tavaravaunujen litteraluettelo: G. Täckt godsvagn Ga detta detta med boskapsinred Gh detta Boskapsvagn Gf detta med Skrufbroms Gn detta detta Fånginredning Gb Öppen godsvagn Gbl detta detta med vedställning I detta detta för timpnertransp: K Plankvagn (med 3 axlar) L Wedvagn Ballastvagn / 2 ½' hjul X Krut vagn |
||||
|
|
28.02.2021 20:13 | Kurt Ristniemi | ||
| HbK-vaunu näkyy ilmestyneen vaunuluetteloihin vuonna 1880 litteralla Gb&K. Spesifi K-vaunu oli jo silloin olemassa. Siihen aikaan Gb tarkoitti vielä avoinaista tavaravaunua, joko korkea- tai matalalaitaista. G vaihtui H:ksi vuonna 1885, jolloin tietysti syntyi myös littera HbK. | ||||
|
|
28.02.2021 16:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Entä milloin mahtoikaan alunperin syntyä tämä HbK-vaunumalli? Tammikuussa 1896 sis allekirjoitettiin HbK:n vuoden 1896 mallin spesifikaatio. Mutta tuskin se oli mallin ensiesiintyminen? H tarkoittaa avonaista tavaravaunua, b matalalaista erotukseksi korkealaitaisesta (a) ja K lankkuvaunua. Hbk oli siis avonainen tavaravaunu (H), matalalaitainen (b), lankkuja varten (K). Erikoista kyllä, ennen vuotta 1896 sivulaidattoman avonaisen lankkuvaunun littera oli pelkkä K (ei siis esim. HK). Se on siis ollut H-vaunusta eroava erityismalli lankkuja varten, ennen myös H-tyypin vaunun ajautumista lankkuvaunuksi (HbK). HbK-lankkuvaunu lie siis kehittynyt matalalaitaisesta avonaisesta vaunusta Hb. Mutta milloin, miksi ja miten? |
||||
|
|
28.02.2021 10:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1896 tapahtui HbK-vaunuille muutakin: Tammikussa päivättiin H. b. K. -vaunujen vuoden 1896 mallin spesifikaatio. Saman vuoden lopulla sitten tapahtuneen litteramuutoksen seurauksena piirustuksista vedettiin yli 'b.K.' ja niin v. 1896 mallin Hbk-piirustukset esittivätkin siitä lähtein H-vaunuja. En kylläkään tiedä, miten tuo vuoden 1896 mallin HbK erosi varhemmista. Kuvan vaunuissa on maalipinnan lisäksi muitakin eroja: - Lähemmässä vaunussa on nurkkapylväissä kuutiotilavuusmerkinnät, joita taemmassa vaunussa ei ole. Mielestäni muistiinpanoissani on tieto siitä, milloin nämä merkinnät otettiin käyttöön, mutta enpä vain sitä tietoa nyt löytänyt. - Taemman vaunun sivulaidan keskellä on jokin plakaatti, jonka tekstistä minulla ei ole aavistustakaan. |
||||
|
28.02.2021 10:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Heikkolaatuinen ja epäselvä kuva junakodista on mm. Uudessa Suomessa 10.6.1928 sivulla 16. Kuvassa näkyy, miten keittiövaunu on muita vaunuja matalampi. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1707827?term=Junakoti&term=junakoti&term=junakodin&term=Junakodin&term=junakotia&term=Junakodeissa&page=16 |
||||
|
27.02.2021 19:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä vaunu on oiva ja elävä esimerkki asiasta, jota olen ennenkin yrittänyt vorgiin päivityttää: Kaikki salonkivaunut eivät ole olleet litteralla A. Tämä vaunu oli alusta lähtien senaatin salonkivaunu ja sen littera oli B. Mielestäni kuvatunnuksiin tulee salonkivaunuryhmään lisätä littera B. |
||||
|
17.02.2021 11:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa on Strömman vanhan kanavan vuonna 1897 rakennettu kääntösilta. Se korvasi Teijon ruukin rakentaman rullasillan. | ||||
|
16.02.2021 15:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Korjasin litteran ja numeron. Alunperin sihtailin, että littera oli numeron alla keskellä ja siten olisi pelkkä G. Mutta unohdin että kuvassa näkymättämän litteran X:n lisäksi myös numerossa on kuvassa näkymätön etunolla. | ||||
|
Kuvasarja: Sammutusjunat |
16.02.2021 14:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Täydensin kuvasarjan tekstin kattamaan sammutusvaunujen lisäksi myös otsikon lupaaman asian, eli sammutusjunat. Tosin vain kahden ensimmäisen, eli Pieksämäen ja Kouvolan sammutusjunien osalta. | ||||
|
Kuvasarja: Rangeerausvehkeitä |
13.02.2021 15:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Siirtosangoista puheenollen: Olivatko ne heti alusta lähtien keltaisia, vai annettiinko maalausmääräys vasta joskus myöhemmin? "Sattuneesta syystä", niinkuin Rautatiehallituksella oli tapana määräyksiään perustella. | ||||
|
12.02.2021 11:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1934 vaunussa oli katteet: https://vaunut.org/kuva/145460 | ||||
|
12.02.2021 11:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1925 vaunussa ei vielä ollut katteita: https://vaunut.org/kuva/130094 | ||||
|
12.02.2021 09:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Samaan Roosin kuvaamaan sarjaan presidentin vaunun sisätiloista kuuluvat kuvat vaunut.org/kuva/145458 ja vaunut.org/kuva/145457 | ||||
|
Kuvasarja: Lokomoottorit |
11.02.2021 08:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Lokomoottori on terminä kiintoisa; sukua lokomotiiville (lat. locus = paikka, ja movere = liikuttaa) ja lokomobiilille (lat. locus = paikka, ja mobilis = siirrettävä), (lat. locus = paikka, ja motor = liikuttaja, liikkeellepanija). http://runeberg.org/tieto/5/0596.html Termin merkitys lie muuntunut lokomoottorimallien kehittymisen myötä. Alunperin kyse on ollut pienistä moottoroiduista siirtotyökoneista, joilla korvattiin mm. ihmisvoimin tehdyt vaununsiirrot. Kun laitteet kasvoivat ja vähitellen pienvetureiksi, nimi säilyi ennallaan, koska käyttötarkoitus oli sama. Tosin siirrettävien vaunujen lukumäärä kasvoi kokonaisiksi juniksi ja käyttöalue kasvoi myös lyhyille linjoille. Yleensä ottaen lokomoottori on vaihto- ja siirtotyökone paikoille, joissa varsinaista veturia ei kannattanut tai voinut käyttää. Merkityksen laajenemista tukee esim. Väinö V. Airaksen kirjoitus 'Mooottorivetureista' Veturimiehen tammikuun 1932 numerossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890483?page=6 Airas jakaa moottoriveturit pieniin moottorivetureihin (30-100 hv) ja isoihin moottorivetureihin. Pieniin moottorivetureihin Airas lukee mukaan lokomoottorit omana pienten vaihtovetureiden alaryhmänään: Taustaa: "Erikoisesti ovat Saksan valtion rautatiet kiinnittäneet huomiota sopivan vaihtoveturin kehittämiseen väliasemia varten. V. 1930 tilasivat ne 15 tällaista veturia, joissa oli 40—60 hv:n kone ja joissa oli pantu paljon painoa sille, että yksi mies voisi mukavasti hoidella niillä vaihtotöitä. M.m. on niihin laitettu sellainen koneellinen kytkinlaite, jolla kuljettaja voi hytistä käsin laskea kytkinsilmukan vaunun vetokoukkuun." "Tähän ryhmään kuuluvat myös n.s. lokomoottorit, joita useampia on hankittu meidänkin radoille varastoihin, konepajoihin ja satamiin. Kun niissä on vain noin 10—20 hv:nen moottori, ovat ne niin keveitä, ettei niiden oma paino riitä synnyttämään vaunujen vetämiseen tarvittavaa hankauspainoa. Sentähden ne on tehty niin matalia, että ne menevät osaksi vaunun puskinparrun alle, ja ruuvilla kiristetään siten puskinparrua vastaan niin, että osa vaunun painosta tulee lepäämään lokomoottorin varassa. Täten saadaan tarpeellinen hankauspaino vetopyörille. Niiden kulkunopeus on vain 8—20 km :ä tunnissa." Rajanveto lokomoottorin ja pienveturin välillä lie horjuva ja mahdollisesti erilainen eri maissa. Jaottelutekijänä näyttää tosiaan oleva käyttötarkoituksen ohella teho. Tuo VR:n raidetraktori-nimitys ei ole oikeastaan lainkaan outo. 1920-luvulla traktoreista käytettiin mm. nimiä moottorivetäjä ja peltoveturi. Raiteilla kulkeva moottorivetäjä (esim. Kisko-Kalle) on siis raidetraktori. |
||||
|
10.02.2021 15:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan tunnisteet lienevät jääneet päivittämättä kun kuvateksti vaihdettiin. Mt 102 / Tve-Ko 2 / Vk11 102 on Lokomon nro 8. Ja tämä on nro 2. Nopeasti näkyviä eroja ovat mm. päätyseinien ikkunoiden asettelu ja lyhtyjen lukumäärä: https://vaunut.org/kuva/145406 Tosin Pirkkalan Uutiset 23.01.1936 väittää, että Mt 102 olisi "järjestyksessä 9:s Lokomon rakentama pikku veturi", mutta se lie erehtynyt. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1893117?page=2 |
||||
