377-113317 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

Kuvasarja:
Valtionrautateitten autojen tunnukset
 
 12.05.2020 07:39 Kurt Ristniemi  
  Täydensin kuvasarjan tekstiä VR-historiikin kertomalla autojen hoidosta.

Autojen maalaaminen ei välttämättä ollut mitenkään älytöntä tai johtunut VR:n viskaalien tai muun henkilöstön virasto-innokkuudesta.

Sodan jälkeen kalusto on saattanut olla varsin huonossa kunnossa ja suorastaan vaatinut maalaamista. Sodan aikana kalusto oli joutunut koville eikä huoltoon ja korjauksiin ollut kyetty välttämättömiä korjauksia enempää.

Sodan jälkeen virisi vahva usko tulevaisuuteen ja halu rakentaa maa jälleen kuntoon. VR valtion laitoksena ehkä hyvinkin halusi olla esimerkillinen ja hoitaa kalustonsa yhtenäiseen kuntoon samaan tapaan kuin mikä hyvänsä suurempi kaupallinen yritys. Ja jos maalia oli, miksei sitä olisi käytetty? Maan jaloilleen nostaminen vaati taloudellista toimeliaisuutta, joka puolestaan edellytti myös käytettävissä olevien materiaalien hyväksikäyttämistä. Työtä piti saada, tuotanto piti saada pyörimään. Ei maa makaamalla nouse.

Eikä ohje määrää kalustoa maalattavaksi heti ja kerralla, vaan sitä mukaa kun kalusto joka tapauksessa vaati korjaamista ja silloinkin vain jos maalaaminen samalla kävi helposti päinsä.

Menneisyydessä tehtyjen päätösten kritisoiminen tuntematta silloisia olosuhteita, mielialoja, syitä, tavoitteita ja mahdollisuuksia ei ole hyödyllistä ja saattaa helposti johtaa aivan vääriin johtopäätöksiin.
Kuvasarja:
Valokaasusäiliövaunuja
 
 05.05.2020 14:29 Kurt Ristniemi  
  Parin kuvan kommenteissa kysellään, että mitä se valokaasu oikein oli. Otavan tietosanakirja vuodelta 1919 tietää:

Valokaasu, valaisevalla liekillä palava kaasuseos, jota saadaan tavallisesti kivihiiliä kuivatislaamalla suljetuissa astioissa.
Puhdistettu valokaasu sisältää seuraavia aineita keskimäärin tilavuusprosenteissa laskettuna:
Vetyä ...................... 49
Metaania.................. 34
Hiilimonoksidia............ 8
Raskaita hiilivetyjä (etyleeniä,
bentsolia y. m.).......... 4
Ammoniakkia.............. 0
Rikkivetyä.................. 0
Hiilidioksidia................ 1
Typpeä...................... 4

Valokaasu on ilmaa keveämpää, sen ominaispaino on n. 0,40-0,45. Sitä käytetään sentakia myös ilmapallojen täyttämiseen. Omituisen hajunsa takia voidaan ilmassa pienetkin valokaasumäärät tuntea helposti.
Hiilimonoksidinpitoisuutensa tähden se on hyvin myrkyllinen vaikuttaen tukehuttavasti. Siitä syntyy palaessa miltei yksinomaan vain hiilidioksidia ja vesihöyryä. Se räjähtää helposti ja- hyvin voimakkaasti, jos siihen on sekoittunut tarvittava määrä ilmaa. Räjähdys on hyvin voimakas, jos ilmaa on n. 90 %.

Kertoo se kirja muutakin, mutta tässä kaiketi oleellisin.
http://runeberg.org/tieto/10/0288.html
kuva 04.05.2020 16:01 Kurt Ristniemi  
  Niinhän se varmaan onkin. Näissä vaunuissahan I ja II lk ero oli vain piletissä: Kun osti I lk piletin, sai koko hytin itselleen ja jos osti II lk piletin, saattoi saada matkakumppanin.

Näissä vaunuissa siis vaunun luokkamerkintä eroaa vaunun litterasta.

Sen sijaan vaunuissa, joissa oli erilliset fyysiset I ja II lk osastot, luokkamerkintä ja littera vastasivat toisiaan: VR-historiikin 1912-1937 sivulla 467 on valokuva vaunusta Ci 2247. Vaunussa näkyy ainakin lähemmässä päässä olevan luokkamerkintä I&II. Kuvatekstinä on "Uusi, 8 + 33-paikkainen I ja II lk:n päivävaunu; sarja Ci".
kuva 04.05.2020 12:10 Kurt Ristniemi  
  Ylemmässä kuvassa on siis II lk (D) luokkamerkinnät, mutta I&II lk makuuvaunun (Cm) numero.

Löytyykö johdatus selitykseen VR-historiikista 1912-1937, sivulta 468:
"Di-vaunuiksi on alennettu myöskin pari vanhempaa ryhmää entisiä Ci-vaunuja, yhteensä 17 vaunua."

Alennettiinnko myös Cm-vaunuja? Ja säilyttivätkö vaunut alennuksessa vanhan numeronsa?
Mitä kertovat 1930-luvun käskykirjeet?
kuva 04.05.2020 09:31 Kurt Ristniemi  
  Todellakin: 2101-2200 on ollut C-vaunujen numeroavaruus vuodesta 1901 alkaen, ja C-makuuvaunujen vuodesta 1907. Numerointi on olut voimassa vielä valokuvan ottamisen aikaan.

Kuvassa on kuitenkin silminnähden II lk vaunu.

Onko kuva siis virheellinen? Onko kuvan retusoija hukannut vaunun toisesta päästä III lk:n yhden I:n? Vaunun molemmissa päissä kun on luokkamerkintä II.

Onko Kaskimies harhautunut virheellisen kuvan tähden: Kirjan kuvateksti: ""Nykyaikainen sähkövalaistu II lk boggievaunu".

Selvä ristiriita joka tapauksessa.
Kuvasarja:
Kuvia Einari Kaskimiehen kirjasta "Valtionrautatiet"
 
 04.05.2020 08:59 Kurt Ristniemi  
  Kuvat ovat Ilmari Kaskimiehen kirjasta 'Valtionrautatiet', vuodelta 1935.
kuva 04.05.2020 08:52 Kurt Ristniemi  
  Ylemmässä kuvassa on II lk sähkövalaistu boggievaunu Di 2160, ei yhdistetty 1. & 2. lk makuuvaunu Cm 2106.
Alemmassa kuvassa on yhdistetty I ja II lk päiväboggievaunu, mutta ei Ci 2243, vaan Ci 2234.
kuva 04.05.2020 08:00 Kurt Ristniemi  
  Kuvan vaunuista vain XE-sairasvaunu on muunnettu vanhasta matkustajavaunusta. Keittiövaunu on jo alunperin rakennettu keittiövaunuksi ja desinfioimisvaunu on muunnettu katetusta tavaravaunusta.

Keisarillisen junan keittiövaunu on oletettavasti toiminut keittiövaununa myös tässä (puolustusvoimien) ylilääkärin junassa.
Vaunu näyttää 2-akseliselta, mikä tarkoittaa sitä, että kuva on otettu vuoden 1932 jälkeen. Silloin vaunun numero on A40.

'Keisarin juna'-kirjassa kerrotaan tästä keittiövaunusta:
"Uusi keittiövaunu esiintyy vuoden 1927 kalustoluettelossa vielä numerolla A4, mutta tämän jälkeen se on muutettu ilmeisesti 1932 numeroksi A40. Vuoteen 1932 mennessä on myös keskimmäinen akseli poistettu. Vaunun itsenäisyyden ajan vaiheet ovat hämärän peitossa, mutta joidenkin viitteiden mukaan se olisi olut puolustusvoimien käytössä ylilääkärin junassa."
kuva 03.05.2020 19:35 Kurt Ristniemi  
  XTs-littera näkyy puuttuvan litteraluettelosta.
kuva 03.05.2020 19:24 Kurt Ristniemi  
  Vuonna 1937 desinfioimisvaunuja oli kaksi kappaletta: XGdf 04007 04008, seinässä teksti 'Desinfioimisvaunu'. Kuvan desinfioimisvaunu on niistä toinen.
Tämä käy ilmi kirjeistä K:o 928/1882, 19.11.1932 ja Rh 3060/5652, 12.11.1932 sekä vaunuluetteloista.

Kuvassa ei ole DE-vaunua, vaan entinen A4, jolla tässä todennäköisesti on kuitenkin jokin virkatarvevaunulittera.

Littera XGdf puuttuu vorgin litteraluettelosta.
kuva 03.05.2020 17:54 Kurt Ristniemi  
  Kyllä Vr2 oli Ankka. Kana oli Vr1.
kuva 03.05.2020 11:43 Kurt Ristniemi  
  Rautatiemuseon mukaan kuvan vaunut ovat C-makuuvaunuja (myöh. Cm) vuodelta 1898.
Nrosarja 2101-2110 ex 101-110.
kuva 03.05.2020 11:33 Kurt Ristniemi  
  Rautatiemuseossa tämän kuvan selite on:
"Ylilääkärin sairasvaunu, ent. keis. keittiövaunu ja desinfisioimisvaunu".

Entinen keittiövaunu on keisarillisen junan järjestyksessä toinen keittiövaunu, rakennettu vuonna 1916 alunperin keittiövaunuksi.
Desinfisioimisvaunun historiaa en ainakaan tähän hätään löydä.
kuva 21.04.2020 07:48 Kurt Ristniemi  
  'Ballast' merkitsee verbinä tasapainottamista, vakauttamista yms. Substantiivina sana 'ballast' on käyttökohteesta riippuen saanut eriytyneempiä merkityksiä, jotka kaikki kuitenkin tarkoittavat tuota tasapainottamista, vakauttamista yms.
- Meri- ja ilmaliikenteessä 'ballast' on alusta tasapainottava 'painolasti', 'pohjalasti'; 'barlast', 'paarlasti'.
- Rautateillä 'ballast' on raiteen päällysrakenteen tukikerroksen vakauttava materiaali. Suomessa aikoinaan hiekka, sitten sora ja lopulta sepeli.
- Elektroniikassa 'ballast' on virtaa tasaava komponentti; kuristin, vastus, kela, kondensaattori...

Englannin kielessä 'ballast'-termillä on siis yleinen vakauttamista tarkoittava merkitys. Mutta myös eriytyneet merkitykset 'pohjalasti' ja 'raidesepeli' ja '-sora' yms. Ruotsin kieleen on siitä vanhan 'pohjalastin' ohelle ilmeisesti lainattu rautatiekäyttöön 'raidesora' tai '-sepeli' yms. Samaan tapaan kuin esim. 'sleeper', merkityksessä 'ratapölkky'. Ks. https://sv.wikipedia.org/wiki/Ballast_(j%C3%A4rnv%C3%A4gssp%C3%A5r)

Ruotsin kielessä 'ballast' on laivojen painolastin merkityksessä tunnettu ainakin jo 1600-luvulla. Kuivana painolastina käytettiin mm. hiekkaa tai soraa, toki myös kiviä. Tuota samaa ballastia, eli hiekkaa ja soraa käytettiin sittemmin rautateillä raiteen tuentaan: Helsingfors Dagblad 20.2.1867 kertoo: "Deremot kan man med ett smalare spår använda lättare skenor och sleepers, mindre ballast och billigare arbeten i allmänhet;".

Ruotsin kielessä on myös termi 'ballastering', joka v. 1899 Suomen Teollisuuslehden julkaiseman 'Rautatierakennus- ja liikennesanojen luettelon' mukaan oli 'sorastus', 'sorastaminen'. Suomen kielessä kun ei ollut materiaaliin kantaa ottamatonta yleistä 'vakautusmateriaalillatukemis'-termiä.

Suomessa on hyvin tunnettu ruotsinkielisen sanan 'ballast' merkitys raiteen tukikerroksen materiaalina. Mutta toisin kuin ruotsin kielessä, suomessa 'ballast'in merkityksistä oli vanhastaan käytössä vain 'pohjalasti', joka tarkoitti tietenkin käyttötarkoitusta, mutta käytännössä myös materiaalia. Ts. radat tuettiin 'pohjalastilla'. Toisin kuin ruotsin kielessä, jossa termi 'ballast' oli käyttötarkoitusriippumaton, suomen kielessä termin käyttöönotto raiteentukemismateriaalista ei ollut onnistunut valinta; sana kun on liian selvästi laivaliikenteeseen liittyvä. Mutta sanakirjakäännöksenä ruotsin 'ballast' oli 'pohjalasti'. Siihen oli kai sitten tyytyminen.


Rautateillä 'ballast' on siis radan päällysrakenteen tukikerroksen materiaali. 'Ratatekniset määräykset ja ohjeet' vuodelta 2000 tuntee näitä materiaaleja yhä kaksi: raidesepelin ja raidesoran.

Vuoden 1880 vaunuluettelossa haluttiin korvata meriliikenteeseen viittaava nimi 'pohjalastivaunu' nimityksellä, joka paremmin vastaisi 'ballastvagnin' todellista 'vakautusmateriaalivaunu'-merkitystä. Siten nimitys 'Avonaisia tavaravaunuja alusteaineita varten' ei rautateiden käyttötarkoitusta ajatellen ollut lainkaan hassumpi keksintö.

PS. 'Ballast'-sanan etymologia on intresantti. Pohjana lie Pohjanmeren germaanien ja skandinaavien käsite 'barlast', 'pelkkä lasti', 'pohjalasti', 'painolasti', 'paarlasti'. Ja niinkuin sanojen aina käy, merkitys on sitten muuntunut ja laajentunut: pohjalastisorasta on tullut mm. raidesora: Raiteet tuettiin pohjalastilla.
kuva 20.04.2020 16:33 Kurt Ristniemi  
  'Pohjalastivaunuja' ('ballastvagn'), niinkuin niitä alunperain kutsuttiin on rakennettu suomalaisen rautatiehistorian alusta alkaen. Luulenpa, että vaunutyyppi on ensimmäinen suuressa määrin valmistettu tyyppi, sitä kun tarvittiin radanrakenuksessa. Esim. vuonna 1865 pohjalastivaunuja oli 133 kpl. Matkustajavaunuja oli tuolloin 15 ja tavaravaunuja 104.

Alunperin vaunut siis rakennettiin varta vasten pohjalastivaunuiksi, mutta myöhemmin soravaunuja on rakennettu vanhoista vaunuista. Vaunuja on myös litteroitu muusta käytöstä soravaunuiksi: Esim. vuonna 1914 littera Hb varattiin uusille yhdysliikenteen 2-akselisille tavaravaunuille ja vanhat Hb- ja HL-vaunut muunnettiin soravaunuiksi, litt. M.

Sitä en osaa sanoa, milloin litteroiden käyttö alkoi ja milloin pohjalastivaunut saivat litteran M, mutta ensimmäisessä tuntemassani kalustoluetelossa, v. 1871, pohjalastivaunujen littera on M.

Tuo termi 'pohjalasti' on turhan yksioikoinen ja nykyihmistä ehkä harhaanjohtava käännös. Sitä kuitenkin aikanaan käytettiin. Ballast kun tarkoittaa pohjalastin lisäksi myös raiteentuentaan käytettävää materiaalia. Ja siitähän näiden vaunujen kohdalla oli kyse. Vuoden 1880 vaunuluettelossa vaunut ovatkin nimellä 'Avonaisia tavaravaunuja alusteaineita varten'.
kuva 10.04.2020 19:08 Kurt Ristniemi  
  Eljas tuolla edellä kertoo, että 13.6.1923 luovutettiin venäläisille kolme Amerikassa rakennettua korkealaitaista tavaravaunua 90997, 90998 ja 90999.

Minkähänlaisia nämä vaunut ovat mahtaneet olla ja mikä oli niiden littera?
kuva 10.04.2020 17:40 Kurt Ristniemi  
  Raiteet löytyvät hienosti Helsingin karttapalvelun https://kartta.hel.fi/?setlanguage=fi# kohdassa 'Historialliset aineistot: Kiinteistökartat'.
Tosin vain vuosilta 1945, 1959, 1961 ja 1963.
kuva 10.04.2020 15:28 Kurt Ristniemi  
  Tuon 1. lj:n yhdysupseerin taulukon lisähuomautuksessa todetaan:
"Gob-vaunut omistaa Saksan puol.voimat ja on näitä Psl konepajan kautta nykyään, Gobs-litteralla varustettuna liikenteeseen laskettuna yht. 52 kpl. Tämän lisäksi on näitä lainattu teollisuuslaitoksille 13 kpl, ja myyty 1 kpl."

Mahtoiko noiden Gob-vaunujen - ja muiden sakalaisvaunujen - omistusoikeus vaihtua VR:lle jossakin vaiheessa?
Olivatko vaunut vielä Gobs-litteraisinakin Saksan puolustusvoimien? Ja kenen nimissä vaunuja myytiin, VR:n vai Saksan puolustusvoimien?

Ja ennenkaikkea, oliko Suomessa enää Pariisin rauhansopimuksen aikaan vuonna 1947 Saksan omistamaa rautatiekalustoa? Jos oli, se siirtyi rauhanehtojen mukaan Neuvostoliitolle.

Rauhansopimuksen 26 artikla:
"Suomi tunnustaa, että Neuvostoliitolla on oikeus kaikkeen Suomessa olevaan saksalaiseen omaisuuteen, jonka Saksaa varten asetettu valvontaneuvosto on siirtänyt Neuvostoliitolle, ja sitoutuu ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisen omaisuuden luovuttamisen helpottamiseksi."
kuva 10.04.2020 12:27 Kurt Ristniemi  
  Tuo Resiinan varsin kattava kirjoitus tosiaan selittääkin sen, millä tavalla kuvan suomalaisvaunut ilmeisesti olivat joutuneet Neuvostoliittoon talvisodan jäkeen. Kuvassa ne ovat jatkosodan aikaan jälleen suomalaisten hallussa. Mutta miten kaluston kävi jatkosodan jälkeen, Moskovan välirauhassa 1944 ja Pariisin rauhassa 1947?

Pariisin rauhansopimuksen 24 artikla:

"Suomi sitoutuu, mikäli se ei ole vielä niin tehnyt, Neuvostoliiton hallituksen osoittamissa määräajoissa palauttamaan Neuvostoliitolle täysin hyvässä kunnossa kaikki sodan aikana Neuvostoliiton alueelta viedyt valtiolle, yleisille tai osuustoiminnallisille järjestöille, yrityksille tai laitoksille taikka yksityisille kansalaisille kuuluvat arvoesineet ja tavarat, kuten tehtaiden ja teollisuuslaitosten varusteet, veturit, liikkuvan rautatiekaluston, traktorit, moottoriajoneuvot, historialliset muistomerkit, museoarvoesineet ja kaiken muun omaisuuden."

Mutta mitä käytänössä tarkoitti Neuvostoliiton alueelta viety liikkuva rautatiekalusto? Samaako kuin talvisodan rauhassa, eli kaikkea kalustoa, mikä sodan alkaessa ja aikana oli ollut alueella kirjoilla - todellisesta sijoituspaikasta huolimatta - ja sodan tähden alueelle tuotua ylimääräistä kalustoa? Ts. kaikkea kalustoa, mikä oli ollut alueella kirjoilla tai alueella liikkunut.
kuva 09.04.2020 16:51 Kurt Ristniemi  
  Tuo takaisinsaatu lainatavara on vaihtanut omistajaa pariinkin kertaan:
Alunperinhän nuo oikeanpuoleisetkin vaunut ovat olleet venäläisiä. Ne jäivät Tarton rauhansopimuksessa v. 1920 Suomeen ja muuttuivat suomalaisiksi. Ilmeisesti talvi- tai jatkosodassa ne joutuivat Neuvostoliiton haltuun 'lainatavaraksi'. Ja tässä ne on lopulta 'saatu takaisin'.
Näinköhän tuo alkuperäinen kuvateksti pitää tulkita?
kuva 09.04.2020 12:47 Kurt Ristniemi  
  Suomessakin on veturinlyhdyillä viestitty junan tyypistä. Joskin hieman eri tarkoitukseen.
Esim. vuoden 1903 Signaali-ohjesäännön kohdassa G. Junasignaalit määrätään seuraavaa:

17 §.
1. Yksiraiteisella radalla tai kaksiraiteisen radan oikeanpuolisella raiteella kulkevan junan etupuolelle on pantawa merkiksi:
päiwällä: ei mitään signaalia.
pimeällä: kolme, walkoista waloa näyttäwää signaalilyhtyä weturin etupuolelle. Niistä on kaksi asetettawa puskimien yläpuolelle ja kolmas sawukammion päälle.
2. Jos junan poikkeutapauksessa täytyy kulkea kaksiraiteisen radan wasemmanpuoleisella raiteella on sen etupuolelle pantawa merkiksi:
päiwällä: punainen lewy tahi punainen signaalilippu oikeanpuolisen puskimen päälle.
pimeällä: oikeanpuoleinen puskinlyhty näyttämään punaista waloa sekä wasemmanpuolinen puskinlyhty ja sawukammionlyhty näyttämään walkoista waloa.

18 §.
1. Yksinäisen weturin, joka kulkee yksiraiteisella radalla tahi kaksiraiteisen radan oikeanpuolisella raiteella, tulee pimeällä näyttää aina kolmea walkoista waloa eteenpäin ja kaksi punaista taaksepäin.
2. Yksinäisen weturin, joka poikkeustapauksessa kulkee kaksiraiteisen radan wasemmapuolisella raiteella, tulee pimeällä aina näyttää yhtä punaista ja kahta walkoista waloa eteenpäin (katso 17 § 2 kohta) sekä yhtä punaista ja yhtä walkoista waloa taaksepäin.
3. Waihtoweturin tulee pimeällä näyttää puskimien yläpuolella kahta walkoista waloa eteenpäin ja kahta walkoista waloa taaksepäin.
4. Yksinäisen weturin, joka muusta syystä on liikkeessä ratapihalla, tulee pimeällä nayttää kolmea walkoista waloa eteenpäin ja yhtä punaista waloa taaksepäin.
kuva 09.04.2020 08:41 Kurt Ristniemi  
  Riennänpä korjaamaan tuota edellistä kommenttiani ennenkuin joku puuttuu lapsukseeni:
Nuo Gobo- ja Gobs-litterat eivät tietenkään puutu venäläisvaunuryhmästä, vaan tavaravaunuryhmästä.
kuva 09.04.2020 07:43 Kurt Ristniemi  
  Tälle VGds-vaunulle ei löydy vorgista sijaa. Ilmeisesti sen sijan tulisi olla ryhmässä venäläiset vaunut, missä V-alkuiset litterat ovat.
Ryhmästä puuttuvat myös tuossa 1. lj:n yhdysupseerin taulukossa mainitut sotasaalisvaunut VGa, VH, VHa, VGka, VOk, VOka sekä tavaravaunut Gobo, Gobs.
kuva 08.04.2020 13:24 Kurt Ristniemi  
  Tuossa 1. lj:n yhdysupseerin taulukossa on sarakkeina useita sotasaalislitteroita:
VG, VGa, VH, VHa, VGka, VOk, VOka, Gob, VGds.

Riveinä:
- Eri liikennepaikoille sijoitettuina odottavat konepajalle pääsyä
- Paikallisliikenteessä Helsingin alueella
- Psl varikon korjaamina, vanhoilla numeroilla yleisessä liikenteessä
- Psl konepajan korjaamina, vanhoilla numeroilla yleisessä liikenteessä

Lisätietona:
1) Liikenteeseen tullut 1 Gobo on idästä tullutta sotasaalista, eikä aikaisemmin luetteloissa.
2) Gob-vaunut omistaa Saksan puol.voimat ja on näitä Psl konepajan kautta nykyään, Gobs-litteralla varustettuna liikenteeseen laskettuna yht. 52 kpl. Tämän lisäksi on näitä lainattu teollisuuslaitoksille 13 kpl, ja myyty 1 kpl.
kuva 31.03.2020 13:51 Kurt Ristniemi  
  Ainoa linjasta poikkeava on tuo Rh kk N:o 51/5860, 14.5.1907, jonka taulukkoon 4-akseliset CE-vaunut on merkitty päivävaunuiksi ja joka taulukko on sellaisenaan kopsattu v. 1916 käsikirjaan.

Taitaa olla taulukossa painovirhe. Siinä kun ei kirjaimin todeta CE-vaunujen olevan päivävaunuja, vaan yhtäläisyysmerkein. Outo virhe. Ja vielä oudompaa on, ettei tietoa korjattu v. 1916 käsikirjaan mennessä.

Eipä siis ollut vaununnumerosta muuta apua kuvan ajoittamiseen, kuin että vaunu oli rakennettu vuonna 1920 ja hylättiin vuonna 1941. Tai 1940 ('Pass. vagnar' -kirjan mukaan).
kuva 31.03.2020 12:00 Kurt Ristniemi  
  "Suomen murteissa raide on tarkoittanut pyörän tai jalaksen jättämää jälkeä."
Kotimaisten kielten keskus
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/raide_raito_ja_raitio
kuva 31.03.2020 09:49 Kurt Ristniemi  
  Eipä olekaan kerta eikä kaksi, kun eri lähteistä saa eri tulokset.
Tuon aiemman kommenttini tiedot perustuivat rautatiehallituksen kiertokirjeisiin. Vaunuluetteloista löytyykin sitten vallan erilaista tietoa.

Kiertokirjeet:
- Rh kk N:o 34/2114, 4.3.1901: 4-akseliset vaunut saivat numerosarjan 2001-3000, jossa I, II ja III lk C. E. -vaunut olivat sarjassa 2401-2500.
- Rh kk N:o 51/5860, 14.5.1907: 4-akseliset päivävaunut saivat omat numerosarjansa (... makuuvaunut ja ne trukeilla varustetut matkustajavaunut, joita käytetään päiväliikenteessä ovat eroitettavat erityisiin numerosarjoihin...). Tällöin I, II ja III lk CE-päivävaunut saivat numerot 2401-2500.
- Vuoden 1916 Käsikirjassa liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II vuoden 1907 numerointi oli voimassa.

Vaunuluettelot:
I, II ja III lk C. E. -vaunut on merkitty makuuosastovaunuiksi/makuuvaunuiksi vuosina 1898-1922.
Vuodesta 1923 alkaen vaunujen littera on CEm.


Vuoden 1907 kiertokirjeen numeroinnissa on merkillepantavaa se, että CE-vaunut on siinä määritelty päivävaunuiksi. Listassa ei ole CE-makuuvaunuja. Onko kiertokirjeessä kirjoitusvirhe, onko ollut tarkoitus siirtää vaunut vain päiväkäyttöön, onko muutos jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi vai onko se pikaisesti kumottu? Ja miksi tieto toistetaan vielä vuoden 10916 käsikirjassa?
kuva 31.03.2020 08:09 Kurt Ristniemi  
  Vihreästä Kisko-Kallesta enemmän: http://www.elisanet.fi/kurt.ristniemi/WWV/kiskok/kisko.htm
kuva 31.03.2020 07:02 Kurt Ristniemi  
  Ajoituksesta vielä:
CEm 2421 vamistettiin Fredriksbergissä (Pasilassa) vuonna 1920.
kuva 30.03.2020 15:34 Kurt Ristniemi  
  Vaunun numeron perusteella voi yrittää haarukoida kuvan ajoitusta.
Numerosarja 2401-2500 oli vuodesta 1907 lähtien CE-päivävaunujen sarja. Tilanne oli sama ainakin vielä vuonna 1916.
Vuoden 1937 lopussa se oli CEm-makuuvaunujen sarja.
Milloinkahan numerointi vaihtui?
kuva 19.03.2020 07:29 Kurt Ristniemi  
  Vuoden 1938 opaskartassa LWR:n raiteet ja asema (25) näkyvät hyvin: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Lahti%20opaskartta%201938%20%28mk%29.jpg
Lisää karttoja: http://timomeriluoto.kapsi.fi/Sivut/Paasivu/KARTAT/Kaupunkikartat/Kaupunkikartat.html
kuva 10.03.2020 12:57 Kurt Ristniemi  
  Teknikern N:o 265, 1.1.1902 kertoo Töölön sokeritehtaan radasta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122439?page=14

Vid Tölö sockerbruk ha under året [=1901] följande nyanläggningar blifvit utförda;
En smalspårig järnväg med 1 meters spårvidd från statsjärnvägarnas vedbangård till bruket. Med denna bana befordras medels särskildt konstruerade truckvagnar statsbanans bredspåriga godsvagnar till bruksområdet. Truckvagnarna, 10 till antalet, äro konstruerade af ingeniör Adolf Engström och tillvärkade å Sandvikens skeppsdockas mekaniska värkstad. Lokomotivet, af 120 eff. bkrs styrka, är levereradt af firman Krauss & Comp. i München. Banan går i ytterst skarpa kurvor och stigningar. Till banbyggnaden höra vidare lokomotivstall af cocolith och en vagnsvåg.
Ett magasin af sten för raffinadsocker. Nedre våningen, hvälfd med kryssbvalf, inrymmer snickarvärkstad, rum för farinblandning och matsal för utarbetare, medan öfre våningen, äfven den hvälfd (betonhvalf), är afsedd för lagring af färdigt fabrikat. Ritningarna äro uppgjorda af arkitekten Wald. Aspelin.

Tuo cocolithista valmistetuksi sanottu veturitalli taitaa olla kokoliitilla vuorattu:
"Kokoliitti (kreik.), poltetusta kipsistä kookospähkinän kuituja sideaineena käyttäen valmistettuja peitelevyjä, joita käytetään puuseinien vuoraamiseen."
Pieni tietosanakirja, Toinen osa, 1926

----------
Myös Folket-lehti kertoo tehtaan trukkivaunuista tehtaasta kertovassa jutussaan. Sen mukaan lavettivaunut olivat Suomessa ainoat laatuaan ja maailmallakin harvinaiset. Jutussa on myös kuvituspiirros vaunusta :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/623872?page=4

En nyhet vid Tölösockerbruk hvilken visserligen icke direkt rör sockertillvärkningen, men dock är synnerligen intressant, är d. s. k. truckvagnarna, om hvilka en vidstående bild bättre än en beskrifning kan gifva en föreställning. För transport af råsocker, toppar, kol, ved o. s. v. ville bruket anlägga en järnväg, men den vid våra statsjärnvägar vanliga spårbredden (omkring 5,5 m.) kunde icke användas, emedan här erfordrades vida skarpare kurvor än de vid statsbanorna tillåtna.
Istället anlades en 1 m. bred järnväg, som förseddes med truckvagnar, på hvilka vanliga järnvägsvagnar kunna transporteras, längs de ytterst skarpa kurvor, betingade af placeringen af redan uppförda fabriksbyggnader magasiner m. m. Detta truckvagnssystem är enastående i landet samt tilsvidare mycket ovanligt äfven utrikes.
kuva 08.03.2020 20:54 Kurt Ristniemi  
  Kuvan vaunu on merkiity Cm-vaunuksi ja kuvausaika välille 1914-1918. Pohdin sitä, onko littera oikea-aikainen; oliko littera Cm käytössä tuolloin?
Jälleen kerran totean muistiinpanojeni puutteellisuuden: Niistä ei löydy tietoa siitä, milloin otettiin käyttöön alalittera 'i' boggiepäivävaunuille ja 'm' boggiemakuuvaunuille. - Vuosikertomusten vaunuluetteloissa ne ovat vasta vuodesta 1921 lähtien.
Esim. vielä vuoden 1913 asemien kalustolistassa boggievaunua (telivaunua) merkitsi o ja boggiemakuuvaunua o'.
kuva 25.02.2020 14:19 Kurt Ristniemi  
  SA-kuva nro 89771.
Paikka: Kaukopää.
Kuvateksti: Adolf Hitlerin vierailu marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä.

Ollaan Enson Kaukopään tehtaiden ratapiha-alueella.

Tässä yksi kertomus vierailusta:
https://www.apu.fi/artikkelit/kiusallinen-yllatysvieras-hitler-saapui-suomeen-nain-vierailu-mannerheimin-syntymapaivilla-sujui
kuva 01.02.2020 11:33 Kurt Ristniemi  
  Kyllä minä tuon 1950-luvulle ajoittaisin. Näyttää niin lapsuuteni ajan hius- ja vaatemuodilta.
kuva 10.12.2019 08:28 Kurt Ristniemi  
  On mahdolista, että tuo vaunun seinään maalattu sairasjunan tunnus on paljonkin vanhemmalta ajalta, jolloin se jatkosodan aikaan ei enää kertonut sairasjunan numeroa. Valtionrautateillä oli sairasjunia niin talvisodassa, sisällissodassa kuin jo esim. vuonna 1878. Sairasjuna on aina kuulunut sodan kalustoon.

Jos sallitaan arvauslinjalle lähtö, niin arvelen vaunun tunnuksen olevan viimeistään sisällissodan ajoilta.
kuva 09.12.2019 22:09 Kurt Ristniemi  
  Sairasjuna 2:n sotapäiväkirja, I osa: 15.6.1941-12.1.1942:
http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=218853

Päiväkirjasta käy ilmi mm. sairasjuna 2:n kokoonpano 27.6.1941:
Veturi K5 No 833, vaunut 22128, 22621, 22608, 22097, 22060, 22134, 22132, 30062, 2734, 2138, 2146, 3592, 1818.
Klo 15 vaihdettiin F 3592 varastovaunuun F 3618.
20.7.1941 vaihdettiin Haapakoskella varastovaunu XE 1818 keittiövarastovaunuun GE 30062. Kuvan vaunun aluskehyksessä on merkintä 'XE', joten tuo varastovaunu XE 1818 saattaisi sopia kuvan vaunuun. Mutta kun juna iltapäivällä 20.7.1941 lähti Haapakoskelta kohti Joensuuta (Kuopion-Lieksan kautta?), vaunu oli päiväkirjan mukaan jäänyt jo pois.

Kuvan ja päiväkirjan tiedot eivät siis täsmää. Onko SA-kuvissa väärä päivämäärä tai paikkakunta, vai onko kyseessä sittenkään sairasjuna 2?
kuva 09.12.2019 21:13 Kurt Ristniemi  
  Sairasjuna numero II, vaunu 10.
Vuonna 1944 junan nimi oli 'Tauno' sen päällikön, lääkintäkapteeni Tauno Ervastin mukaan.

Ks.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=11&ved=2ahUKEwjDnc-HpqnmAhXJlYsKHf1qCNo4ChAWMAB6BAgGEAI&url=https%3A%2F%2Ftrepo.tuni.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F10024%2F95465%2Fmarskin_ritari_paavo_koli_2009.pdf%3Fsequence%3D1%26isAllowed%3Dy&usg=AOvVaw2CtLPT3LRtqEbFiqPtqWvq
s. 266

Samaa vaunua ja kuvaa on ihmetelty jo aiemminkin, keskustelupuolella:
https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=5999.0
Siellä lopputulemaksi tuli sairasjuna, jossa vaununkylkeen maalattu numero II oli tulkittu vaunun numeroksi ja irtokylttiin maalattu numero 10 junannumeroksi, eli väärinpäin.
kuva 19.11.2019 14:16 Kurt Ristniemi  
  Kuva on jaettu Facebookin 'Helsinki vanhoissa kuvissa' -ryhmään. Lupa lie kysytty?
https://www.facebook.com/groups/427787900994329/permalink/787145971725185/
kuva 11.11.2019 09:02 Kurt Ristniemi  
  Eiköhän taustan kerrostalo ole Mannerheimintie 21-23. Vanhojen karttojen mukaan Mannerheimintieltä tuli kiskot hallien pohjoispäädyn sivuitse. Kuvassa siis hallien pohjoispääty ja niiden takana Mannerheimintie.

Muuntaja - muuttaja: Muuttajassa moottori pyörittää generaattoria, muuntajassa ensiö- ja toisiokäämillä on yhteinen magneettisydän.
kuva 25.10.2019 13:08 Kurt Ristniemi  
  Jos de la Sota -serkusten laivojen tunnus todella oli SA jo vuodesta 1889 alkaen, niin kuvan aikahaarukka laajenee allkupäästään, mikä hyvin sopii rautatievaunujen uutuuttaan hohtaviin merkintöihin. Sekä litteramerkintä Gabd että rautatien tunnus SJiF ovat vuoden 1896 uudistuksia edeltävältä ajalta. Noin hohtavina vanhanmalliset merkinnät tuskin olisivat voineet olla enää vuosisadan vaihteessa.

Baracaldo vieraili Suomessa ja Helsingissä ainakin jo vuodesta 1895. Varhaisimmista käynneistä ei valitettavasti ole lastitietoja ja ainakin kerran laiva on saapunut Helsinkiin ilman lastia:
- Nya Pressen 18.7.1895: Kronstadt, 10. juli, Baracaldo (å.), de San Vicente, t. Viborg.
- Nya Pressen 9.8.1895: Hull, 25. juli, Baracalldo (å.), Sanvicete, fr. Viborg.
- Aftonposten 11.8.1895: Idag ha inklarerats spanska ångfartyget Baracaldo, kapten G. Sanvicente, hemmahörande i Bilbao, kommande från Kronstadt utan last, [...] Båda fartygen inlasta trävaror i Sörnäs.
- Aftonposten 23.5.1896: Igår inkom spanska ångaren »Baracaldo» (649 ton) med kol från Hamburg.

Esim. tuo 22.5.1896 hiilentuontireissu sopisi kokolailla erinomaisesti kuvan tilanteesen. Tosin rautatievaunujen merkinnät vaikuttavat turhan uudenloistavilta jopa siihenkin ajankohtaan. Ovathan uusimmat vaunut valmistuneet jo 3 vuotta aikaisemmin, ja tuskinpa niiden merkintöjä on tarvinnut uudistaa vielä vuonna 1896.

Baracaldo oli sekin valmistunut vuonna 1893. Olisiko se käynyt tuomassa hiiltä Helsinkiin jo varhemminkin?

Kaikki tämä siis sillä olettamuksella, että serkusten laivoissa oli SA-merkki jo alusta alkaen.
kuva 24.10.2019 16:35 Kurt Ristniemi  
  "Oheinen Töölön sokeritehtaan lavettikuljetusten mainos" tarkoittanee kuvaa https://vaunut.org/kuva/131981 ?
Valitettavasti kuvalle ei ole ilmoitettu lähdettä, joten kuvan ajoitus vuodelle 1901 on tarkistamaton. Samoin jää tietymättömiin, missä kuva on jukaistu, Teknikernissä vai jossakin muualla.

Kuvassa on Töölön sokeritehtaan lavettivaunulla katettu tavaravaunu Ga 7070, jossa yhtiömerkkinä on SVR. - FSJ.
kuva 24.10.2019 13:29 Kurt Ristniemi  
  Löytyihän se senaatin päätös: Vuonna 1896 senaatti päätti että valltion rautateiden virallinen nimi oli oleva "Finska statsjärnwägarne" ja "Suomen waltion rautatiet". Tämä tieto on sanomalehdestä ja saattaa sisältää kirjoitusvirheen.

Mutta oli minulla sittenkin jo entuudestaankin tieto sekä nimen että merkin muutoksesta:
Enligt Komm. Exp. bref af den 11/6 1896 och 21/1 1897 skall såsom den officiella benämningen för Stjv. användas på svenska språket "Finska statsjernvägarne" och på finska "Suomen valtionrautatiet" och skola i anledning häraf såväl vagnar, som andra sådana Stjv. tillhöriga föremål, som brukat förses med Stjv. märke, märkas med bokstäfverna F. S. J. och S. V. R.
JS 4580/1896, JS 1143/1897

Määräys merkin muuttamisesta annettiin jo vuosina 1896 ja 1897, mutta vaunuissa näkyy olevan varsin tuoreelta näyttäviä litteramerkintöjä, jotka ovat ajalta ennen marraskuun 1896 litterauudistusta.
kuva 24.10.2019 11:03 Kurt Ristniemi  
  Vaununnurkkien valkoisia 'töhrintöjä' on ihmetelty ennenkin. Usein niiden on kuviteltu olevan maalattuja, mutta 'töhrintä' on lähempänä totuutta: Ne ovat jäänteitä osoitelapuista. Mitä vanhempi ja käytetympi vaunu, sitä selvempi ja laajempi alue.

Ennen osoitelipuille tarkoitettuja verkkokehyksiä osoiteliput liimattiin vaunun vasempaan nurkkaan. Verkkokehyksistä määrättiin vuonna 1929 (Kt 15/1929).


SJiF-yhtiötunnus on hankala ajoituksen apurina. Itse en ole löytänyt määräyksiä yhtiötunnuksen vaihtamisista, mutta valtion rautateistä käytetyn nimen muutoksista on tietoa:
- Ohjesäännössä 18 p:ltä toukokuuta 1872 täytetään nimitystä "statsjärnwagarne i Finland", ja tätä nimitystä on käytetty aina wuoteen 1888.
- Suomen rautatiehallituksen ohjesäännöissä ja Suomen waltiorautateitten hallinto=ohjeissa 31 p:ltä elokuuta 1888 ja julistuksessa samalta päiwältä, koskewa uutta ohjesääntöä Suomen rautatiehallitukselle ja Suomen waltiorautateitten hallinnolle, käytetään valtiorautateitten wirallisena nimenä: "finska statsjärnwägarne", kun taas julistuksessa uudesta palkkausohjesäännöstä Suomen waltiuraulateitten palweluksessa olewille wirka= ja palwelusmiehille käytetään [edelleen] nimitystä "statsjärnwägarne i Finland".
- Rautatiehallitus pyysi v. 1896 senaatilta määräystä valtionrautateiden oikeasta nimestä, koska oli käytetty nimiä 'finska statsjärnwägarne' ja 'statsjärnwägarne i Finland'. - Tiedossani ei ole mitä senaatti asiasta päätti. Ilmeisesti yhtiötunnuksena käytettiin koko tämän ajan muotoa SJiF.

Valitettavasti nuo yllä olevat tiedot eivät kerro, milloin yhtiötunnus vaihdettiin SJiF:stä F.S.J. / S.V.R:ksi.

Parin vaunun aivan uuden näköiset merkinnät ovat ajalta ennen marraskuun 1896 litterauudistusta. Se ehkä puoltaisi kuvan ajoittamista aiemmin esitetyn aikahaarukan alkupäähän.
kuva 24.10.2019 07:34 Kurt Ristniemi  
  Kuvan vaunut:
• SJiF:n pystylaudoitettu Gabd 2336 vuodelta 1893, rakentanut Kone- ja Siltarakennus O.Y. Porin rautatierakennukselle.
• SJiF:n pystylaudoitettu Gabd 2311 vuodelta 1893, rakentanut Kone- ja Siltarakennus O.Y. Karjalan rautatierakennukselle.
• SJiF:n vaakalaudoitettu jarrusillallinen Gb 1058 vuodelta 1869, rakentanut rautateiden Helsingin konepaja Helsingin-Hämeenlinnan rautatielle. Puiset jarruklossit kaikissa pyörissä.
• SJiF:n pystylaudoitettu jarrusillallinen Gabd 1170, rakennettu vanhalle lyhyelle aluskehykselle. Puiset jarruklossit. Vaunu on muita vaunuja tummempi. Alun perin vuodelta 1869, Porin osakeyhtiön konepaja Riihimäki-Pietari rautatierakennukselle.
• SJiF:n pystylaudoitettu jarrukopillinen Gbd 2317? 1893, Kone- ja Siltarakennus O. Y. Karjalan rautatierakennukselle.

Vaunut näkyvät selvemmin, kun kuvaa vaalentaa. Silloin yksityiskohdat nousevat esille skannauksen alivalotuksesta.
kuva 12.10.2019 16:33 Kurt Ristniemi  
  Pressun tarkoituksena on käsittääkseni estää tulenloimun ja muun mahdollisen valon näkyminen taivaalle. Tarpeellinen varotoimi vihollisen ilmatoiminnan alueella.
kuva 10.10.2019 15:43 Kurt Ristniemi  
  Terveysikkunat ovat rakennuksissa käytettyjä alareunastaan (sisäpoka) saranoituja tuuletusikkunoita, joilla pyritään estämään lattiavetoa. Ks. esim. http://restaurointikuvasto.nba.fi/read/asp/rakosakuvahaku.aspx?KUVAUS_ID=53

Terveysikkunoita muistuttavaa ikkunamallia käytettiin matkustajavaunuissa VR-historiikin mukaan vuodesta 1925. Ilmankulun kannalta ikkunamallit kuitenkin eroavat toisistaan: Terveysikkunassa ikkunan pokat on ristisaranoitu, sisäpoka alareunasta ja ulkopoka yläreunasta. Matkustajavaunun ikkunassa koko ikkuna on saranoitu alareunasta.

Matkustajavaunujen aikaisempi alaslaskettava ikkunamalli oli haasteellinen: Vastapainoista huolimatta ikkunat olivat raskaita käyttää ja tiivisteistä huolimatta ne ajanoloon päästivät vettä seinän sisään.
kuva 10.10.2019 11:25 Kurt Ristniemi  
  Missään käytettävissäni olevista liikkuvan kaluston kuvastoista ei ole kuvaa lanterniinivaunusta, jossa olisi terveysikkunat.
Se ei toki sitä todista, ettei sellaisia vaunuja olisi voitu rakentaa. Mutta edelleen pidän mahdollisena sitä, että joihinkin lanterniinivaunuihin kenties vaihdettiin myöhemmin terveysikkunat.
kuva 08.10.2019 07:53 Kurt Ristniemi  
  Kuvan ajoituksen tarkentumista on tosiaan ollut kiinnostavaa seurata. Mutta olisiko siinä menty jo liian pitkälle?
On toki todennäköistä, että kuva on 'Nuori seikkailija' -elokuvan ensi-illan ajoilta, mutta mikään tuskin todistaa sen olevan nimenomaan ensi-ilta-päivältä, joka oli perjantai 27.7.1951. Eiköhän elokuvan mainonta jatkunut koko näytöskauden ajan.
kuva 08.10.2019 07:34 Kurt Ristniemi  
  VR-historiikin 1912-1937 mukaan terveysikkunoita alettiin asentaa vuonna 1925. Siihen aikaan oli matkustajavaunut jo pitkään rakennettu ilman lanterniinikattoa.

Onko siis niin, että lanterniinikattoisiin vaunuihin vaihdettiin - ehkä täyskorjauksissa - terveysikkunoita?
kuva 06.10.2019 10:51 Kurt Ristniemi  
  Kauppahallin edustan vaunu näyttää korkealaitaiselta avonaiselta vaunulta sivun keskellä olevine ovineen, mutta niitä tuskin oli enää 1950-luvullla.

Finnasta löytyvän valokuvan mukaan OXYGENOL-valomainos oli Arena-talon katolla ainakin jo vuonna 1955.
https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002u2f

Kino Tuulensuussa on menossa elokuva, jonka nimessä on 'seikkailu'. 'Ihana seikkailu' se ei liene, sillä se sai ensi-iltansa vasta 21.12.1962. Ensi-ilta-teattereina Helsingissä Rex, Tuulensuu ja Herttua.
<<   >>