515-66251 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.12.2024 10:45 Ari-Pekka Lanne  
  Tuntematta mitenkään tapauksen taustoja, eivätkös veturikierrolliset ja (päivystäjien) huoltokutsulliset siirtohinailut ole sentään yleisempiä kuin rikkoutuneiden laitosten avustamiset pois linjalta? Mikä ei toki silti tarkoita, että Siperian Sudet tai takuita nauttivat kalut olisivat sen immuunimpia erilaisia vikoja vastaan. Mutta siis veikkaan, että tällä veturijunalla on tasattu Kouvolan ja Helsingin keskinäisiä Ykkös- ja Kakkos-varastojen hyllymääriä.
kuva 24.12.2024 17:12 Ari-Pekka Lanne  
  Katsos vaan, tuohon(kaan) en ollutkaan osannut perehtyä noin tarkkaan. Mutta mainos kyllä kolahti aikanaan, kun sen pari kertaa tuoreeltaan milleniumilla telkkarista näin. Ja kolahtaa vähän vieläkin, kun on aikanaan niin hyvin tehty. Helsingin rautiksessa on paljon vanhaakin vielä jäljellä. Mutta myös jotain tuoretta hyvää. Nimittäin Cafe Elieli ja sen taivaallinen lohikeitto. Suosittelen.

Sekä toivottelen tässä samaa hyömyä antoisaa joulua kaikille vaunusomen seuraajille!
kuva 15.12.2024 10:51 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Niin, ja että virroittimen hiilet ylipäätään pysyisivät käyttökelpoisina. Ilman ajolangan jatkuvaa siksakkia se suorastaan uurtaisi niihin syvät lovet alta aikayksikön.
kuva 14.12.2024 14:19 Ari-Pekka Lanne  
  Niinkuin herra Esa tuossa aloituskommentissa jo sanoikin, niin tosiaan hienoja kuvia tässä sarjassa!
kuva 11.12.2024 17:06 Ari-Pekka Lanne  
  Edon ohjaamohan on siellä päädyn välitasolla. Ei mitenkään korkealla, vaikkakaan ei toki niin alhaalla kuin matkustamon laituritason alakerta. Harmillisesti Penan ja Edon tapauksessa ei pysty tekemään sitä kapean ATUn hiilenpalakikkamittaustakaan. Penan sivuikkuna ei aukea, ja Edon istuin on sivusuunnassa keskellä eli niin kaukana sivuikkunasta, ettei Markkanenkaan yletä kurkottelemaan siitä suulin ovenkarmiin.
kuva 11.12.2024 14:43 Ari-Pekka Lanne  
  Jestas, onpas tuo Jaakoppi tosiaan korkea, kun Deeveriinkin vertaa. Ei taida olla Kroksulla tai Ferrillä jakoa, vaikka nostaisi niiden Bremshey-istuimet niin ylös kuin säätövara antaa myöten.
kuva 11.12.2024 12:19 Ari-Pekka Lanne  
  Sinivalas ja Jaakoppi ovat korkeuseronsa, miksei muunkin eriparisuutensa, johdosta parivaljakkona jopa hieman koomisenkin näköinen kaksikko: https://vaunut.org/kuva/171608 .

Valitettavasti vaunusomesta löytyy ainakin tähän mennessä varsin kitsaasti matskua, jota tutkien voisi vertaillen arvioida Kroksun ja Jaakopin istuinten korkeuksia kiskonharjasta: https://vaunut.org/kuva/157187 . Mutta luulen myös, että niiden kahden laitoksen väliltä se voittaja arvotaan. Se täytyisi melkein tehdä niin, että veturinkuljettaja ajaisi vuorotellen Kroksun ja Jaakopin jostain rataverkkomme »kapean ATUn» ( https://vaunut.org/kuva/126118 ) kohdasta, jollaisia ovat esimerkiksi erilaisten lastaussuulien ja veturitallien ovenlävet, ja piirtäisi siinä aukinaisesta sivuikkunasta nenänsä tasalle hiilenpalalla pienen merkin siihen ovenkarmiin.
kuva 11.12.2024 08:51 Ari-Pekka Lanne  
  Kieltämättä. Ja kiintoisa pohdinta. Keskiohjaamoiset klassikkoveturit Dv12, Dr14 ja Dr16 vaikuttaisivat olevan tässä liekkimielisessä kisassa melko tasoissa: https://vaunut.org/kuva/171109 . Iso Vaaleen istuimen sijainnin korkeuden vaikutelma tulee kai paljolti siitä, kun toolille kömpiäkseen joutuu kiipeilemään laitoksen seinustalla. »Iso Vaalee» -kirja (laitoksen 14., PPP:n nimikirjoituksella varustettu kappale) antaa (s. 108) Dr16:n korkeudeksi 4700 mm, kun »Dieselveturit ja moottorivaunut II» -tiiliskivi sen sijaan (s. 250) Dv12:n korkeudeksi 4450 mm. Kuitenkin linkin takana olevaa kuvaa katsoessa tulee mieleen, voisiko ensin mainittu mitta olla suksiboksilla ja jälkimmäinen ilman sellaista?

Sen sijaan kytkintangollisten keskiohjaamodieseleiden (Dv11, Dv15, Dv16) koppi on selvästi matalammalla: https://vaunut.org/kuva/154996 (»Rautatiet ja pienoisrautatiet» s. 125: »Vertaile veturien näkyviä eroavaisuuksia!»). Etteivät vain Hyvinkään konepajan insinöörisörsselssönit ja härskihartikaiset olisi käyttäneet Nallen ajettavuuden parantamiseen tähtääviä madallussarjoja. Tinasijoille vaikuttaisi ainakin minun silmään jäävän Trumannikin: https://vaunut.org/kuva/164693 . Samoin kaikkien muiden päätyohjaamoisten laitosten tapaan Huru, näennäisen jyhkeästä yleisvaikutelmastaan huolimatta: https://vaunut.org/kuva/11645 . Voisiko kilvoittelun voiton kääriäkin kajuutaltaan muutoin ahdas ja kulmikkaasti muotoiltu Kroksu: https://vaunut.org/kuva/168830 ?
kuva 04.12.2024 22:31 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos vain Timo, mutta huomasin jo tuon saman vahingossa juhannusviikolla, kun yritin satuilla kuvatekstiä kuvaan https://vaunut.org/kuva/168906 ― siinä kun tutkiskelin kartasta, minkä nimen keksisin Heinoon tuloesiön EoP235 vihreänäkimaltelunarratiivin mäelle. Paikannimi »Lanne» on präntätty Karttapaikan maastokarttaan pystysuorin kirjaimin ― ei siis vinottaisena kenotekstinä ―, meinaten sitä, että kyseessä ei ole maastonimi vaan asutusnimi. Toisin sanoen siinä Karkun Riippiläntien varrella on sillä kohtaa sen niminen tölli tai pientila.

Vaikka sukunimi on harvinainen, on samannimisiä sukuja ainakin kaksi. Sitä toista esiintyy niin ikään Satakunnassa. Törmäsin kerran 2010-luvulla yhteen heistä. Olin Porin matkakeskuksessa rahastelemassa linja-auton kyytiin pyrkiviä matkustajia. Muistaakseni olin ajanut Turusta Poriin, jossa edelleen Vaasaan jatkavan pikavuoron kuljettaja vaihtui. Se oli sitä aikaa, kun Matkahuollon kautta ostetut nettiliput tarkastettiin nimen perusteella. Eräs kyytiin nousseista oli nuorehko naishenkilö, jonka sukunimenä oli tuttu nimi. Nainen oli minulle täysin tuntematon, eikä siis mitään sukua. Sukunimikaima.

Toisesta sukunimikaimahenkilöstä minulta alettiin kyselemään parin-kolmen henkilön suin vuonna 2022, että olenko sukua hänelle. Kunnes hän sitten maanantaina 26/6-2023 yllättäen ilmoittautuikin juttusilleni. Olin Ilmalan Pendohallin raiteella 722 valmistelemassa SAA 61087:tta (Sm3 #06), kun ohjaamon oveen koputettiin. Ovesta pelmahti muutaman sanan vaihtamaan sukunimeltään samanniminen veturinkuljettaja. Ja se, mikä oli mielenkiintoinen tieto, minkä häneltä siinä kuulin, liittyy nimen etymologiaan. Itse en ollut tullut sillä niinkään vaivanneeksi päätäni ― korkeintaan tyytynyt arvelemaan nimen varmaankin viittaavaan lantioon. Mutta ei, tämä sukunimikaimaveturinkuljettaja kertoi sen viittaavan paremminkin jonkinlaiseen maastonkohtaan. ( https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_b8233a7ddf77c3ebf00baf7e9644d11d&word=lanne:1&list_id=150878 »Ihmisestä, jolla on paljon maata ja metsää: sill ̮ol levijät lantiet.»)

Se että kaimasukua on Satakunnassa, lähellä omaani, ei varmaankaan ole sattuma. Perimätiedon mukaan isovaarini Vihtori »käänsi lapiolla» aiemman nimensä »Lagerkvist» joskus viime vuosisadan alussa tai aiemmin ―, siihen aikaan, kun vastaavat suomennokset olivat muodissa. Ehkä hän varasti paikallisissa ympyröissä kuulemansa nimen, joka sattui alkamaan samalla tavoin.

Isovaari oli jossain vaiheessa, vielä perheineen Porissa asuessaan, töissä Valtionrautateillä. Tuolta ajalta on olemassa mustavalkoinen valokuva, jossa Vihtorin näköinen hahmo poseeraa Sk2-veturin tenderissä. Ilmeisesti hän työskenteli veturinlämmittäjänä. Mutta hän oli myös seppä, mistä johtuen kiukaislaiset talolliset, joilla oli runsaasti töitä sellaiselle, houkuttelivat hänet muuttamaan perheineen Kiukaisiin. Vihtori osallistui Kiukaisten-vuosinaan myös kunnallispolitiikkaan. Olisiko puoluekanta (SDP) ollut väärä, kun hän joutui sisällissodan myötä perheineen Lahden vankileirille, jossa tuomittiin kuolemaan toukokuussa 1918.
kuva 04.12.2024 10:06 Ari-Pekka Lanne  
  Polkupyörässä plastiikkinen kissansilmä myös. Ei ole 50-luvun väkisinväännettäväksi mikään pilipalilaitos.
kuva 03.12.2024 05:53 Ari-Pekka Lanne  
  »Tilapäinen erotusjakso.»
kuva 02.12.2024 08:01 Ari-Pekka Lanne  
  Yöpikajuna on kokonaisvaltainen ponnistus pyöreälamppuiselle Siperian Sudelle. Riittää yhtäältä pienen tavarajunan verran junaa, joka pitäisi saada ajomoottoreiden voimin matkustajajunavauhteihin —, nopeusmittarin viisari saattaa käväistä radan syvimpien notkojen pohjilla jopa sadanneljänkympin kohdalla. Kompura joutuu koville, kun junassa kukkuva väki keksii toimittaa aamuasioitaan hyttiensä paineilmatoimisissa kloseteissa. Junanlämmitysvirran kysyntä on äärimmäinen — erityisesti aamuyöllä, kun pikkuautot alkavat ryöstää hännän peltilehmävaunuista lohkolämmityssähköjä. Päämuuntajan toisiopuolelta ei juuri löydy huilailevia käämejä.
kuva 01.12.2024 09:36 Ari-Pekka Lanne  
  Ei kai sitä nyt kuljettajilta kysellä, että montako laitetaan. =oD
kuva 29.11.2024 11:59 Ari-Pekka Lanne  
  90-luvulla tehtaalle saatu korkeampi piippu hajaannuttaa hapot ja raskasmetallit laajemmalle maakuntiin. Voisiko osa herkuista yltää Siuroon (67 km) ja Turkuunkin (95 km). Toki nykytekniikka parempine filttereineen on vähentänyt päästöjä ylipäätään. Muutos takavuosikymmeniltä muistamaamme on tosiaan huomattava tuolla Harjavaltain seudun kankailla.

Luulin pari vuotta sitten Valtain ratapihan päältä ruostuneita valopääopastimien varjostimia katsoessani, että seudulla esiintyisi vieläkin paikallisia happosateita. Kunnes äkkäsin samanlaista korroosiota esiintyvän Rauman tulotolpan E372 lamppuaukkojen varjostuslipoissa. Rauman valopääopastimien peltien ruostumisen osalta pääsyypäitä voisivat olla Valtain päästöjen sijaan tai lisäksi viereen rakennettu Valtatie 12:n jatke maantiesuolaroiskeineen eli jatkuvine -sumuineen sekä Olkluaron plutonium- ja muut raskasmetallijonipäästöt.
kuva 27.11.2024 13:08 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvät kyydit antoi. Kova rauta tämä laitos.
kuva 22.11.2024 09:13 Ari-Pekka Lanne  
  Tuollaista telex-linjaa tuplaleveällä yläorrella oli ainakin Rauman radalla — ilmeisesti välillä Llh-Pej. Olen pitänyt sitä siksi erikoisena, että olikohan vastaavaa missään muualla? — No, luultavasti oli, mutta ihan kaikkein tyypillisintä puhelinlankain ripustustyyliä tämä ei ollut.
kuva 21.11.2024 23:40 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvasta — ml. kuvateksti — ei puutu rautatieuskottavuutta.
kuva 15.11.2024 14:14 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva Roviksesta. Käkättimellä tehtyinä vihellyksistä ei juuri sen lyhyempiä saakaan. Ratskulla on turha yrittää jotain kolmen lyhyen kimeän »Käännä vaihde» (wanhaa Jt:tä) -vihellinopasteita.
kuva 13.11.2024 12:00 Ari-Pekka Lanne  
  Se on surullista, kunnei Talvivaarankaan tapauksesta niin sanotusti otettu onkeen. En ole nähnyt mainittua keskustelua, mutta ehkä Timo asia aukeaa paremmin, kun ymmärtää että yleiskäsitteen »vihreä siirtymä» alle mahtuu myös bisnesten ja niiden edellyttämän kulutuksen »viherpesua».
kuva 12.11.2024 07:45 Ari-Pekka Lanne  
  Multa ei kannata kysyä kalustoasioista, kun olen semmonen, että odotan ensin aikani peltiset irtolinjakilvet kainalossa dösiksellä tai linja-autovarikon tontinnurkalla, mutta jollei liikennöitsijällä lopuiltakaan ole antaa linjalle katiskaa, lähden paljain käsin viemään matkustajia kolmijonossa. Mielenkiinnosta kysyn sen sijaan teiltä, jotka vaikutatte olevan näihin kalustopuolen asioihin paremmin perehtyneitä, sisältyykö siihen kaupusteltavana olevaan Lok 2000 -laitosten päivityspakettiin myös ratsku ja viimeisen kilometrin genu? Kakkonenhan on kaiken kaikkiaan — niin edistyksellinen oikkarirauta kuin se ysärin alussa olikin — karvalakkimalli Kolmosesta. Auttamatta suuriruokaisempikin eli kalliimpi ajaa. Valtionrautateitten vetokalustoasioita joskus sivusilmällä tuumailtuani voin sanoa lohdutukseksi, että kovan työn ovat Kakkoset joka tapauksessa jo tähän mennessä tulleet sarallaan kolmessakymmenessä vuodessa kyntäneiksi. Niiden kierto oli heti alusta selvästi tehokkaampi — viimeisetkin mehut tiristävä — kuin Ykkösillä, mutta Edo-tötteröiden ja matkustajaliikenteen nopeutumisen (Sn 200) myötä meno meni täysin hirvittäväksi ja eläimelliseksi. Sellaista jyystöä ei todellakaan kuule edes missään M. Airaksisen perjantai-illan Parasta ennen! -diskoilussa.
kuva 10.11.2024 16:18 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos, tämä selvensi hieman — eli osittain oli kyse vähän niinkuin määrittelykysymyksestäkin. Mulla on sekin, kun mua on työkseni sompailevana »aivopesty» vuosikymmenet kaikenlaisissa »REAKeissa». Osittain — eikä välttämättä ihan niin vähänkään — ehkä niistä, mutta toki myös kokemuksen kautta ja ihan jo luonteenlaadunkin myötä, tulee se, että aivan ehdottomasti mieluummin liian hiljaa kuin liian kovaa.
kuva 10.11.2024 14:01 Ari-Pekka Lanne  
  Mielenkiintoista. Lasse ei kai sentään kuitenkaan tarkoita »liialla» (tilanne)nopeudella suorastaan sitä, kun alkaa jo kolisemaan. Joskin sitä riskiä se joka tapauksessa lisää, mikä kai lienee kiistatonta. Ja kun liikenteessä on tavallisesti muitakin potentiaalisia altistujia, niin sopiiko kysyä — nyt kun asia sattumalta tuli puheeksi —, miten Lasse prosessoi sitä puolta? Tämä siis ei moralisointi- tai saarnamielessä, vaan sulasta mielenkiinnosta ajatuskonstruktiota kohtaan.
kuva 10.11.2024 13:16 Ari-Pekka Lanne  
  Eiköst se ihan kivasti tullut. Kun pääsee menemään mäen ylös rullaamalla tai ihan pintakaasulla, niin ei sen ekompaa ajoa olekaan. Ylämäkeä seuraavassa alamäessä voikin sitten taas päästää junan laukalle vaunujen jarrutönkkiä kuluttelematta.
kuva 09.11.2024 18:50 Ari-Pekka Lanne  
  Mut kerkesis kumminki. Fundeeraas ny, gon tänämpehtoste tlee miljooni (Lotost) ja huame tlee Kansarario; ee sunk meil sillo ol däsä mittä häränpäevä. Kyl maar mää myännä olevan juur see kaldane, semsel rullaileval taval köröttelevä, puhutti sit melkke mist hyvänäs kulklaedoksest.

Kattokka vaek mandiäposkes touhuva tuutreportteri tyynt reaktio viärest faartil menevä laedokse vislauksehe vireo https://youtu.be/YJj0LXoN6kk?si=9m6fUsz3KmAaR0ol kohras 1:22. Ens'säpsährykse jälkke seora melkke vart'minuuti vaedolo, jonk aegan reportter miätti tööttäyst, mut jatka see jälkke juttus käsittely niingon ei mittä olis olluka. Mut fundeeraus jatku taustal, ja viivästet vast'piik tleeki vast kohras 10:00, siin gon vlokist vihja akressiivise ajokäytökse johtuva vireos aihen olevast dasavirtvoemlinja jonesoevast sättelyst. Däsä kohras liäne syyt tunnusta, et nii mää gon erel linkat vlokkaajaki mee asustella molemma kymnen kilsa sättel Eorjoe Olkluaro yrinvoemlaitoksilt. See selittä kyl pali.
kuva 07.11.2024 14:32 Ari-Pekka Lanne  
  Näköjään: https://www.alasatakunta.fi/uutiset/metsittyneella-junaradalla-alkaa-tapahtua-puita-raivataan-ja-irtopolkyt-kuljetaan-pois-6.2.113555.2d3fb7738b
kuva 05.11.2024 08:20 Ari-Pekka Lanne  
  Ilmalan pendopesukoneessa Sn 2.
kuva 29.10.2024 07:23 Ari-Pekka Lanne  
  Harmi ettei kumpikaan kaksikosta tullut ottaneeksi kuvia muistin tueksi.
kuva 29.10.2024 06:11 Ari-Pekka Lanne  
  Vai junttimainen seläntakanapuhujien »yhdistys». Mahtaako moista edes ollakaan.
kuva 27.10.2024 13:01 Ari-Pekka Lanne  
  Petri on jäljillä. Muinaisdeeverin ohjaamo on jopa suhteellisen hiljainen verrattuna siihen liittyviin ulkotöihin. Ilmaletkujen kytkemiset ovat hetkellinen kova melupiikki. Radio-ohjaustyö, vaikkapa Deeverin ohjaaminen veturilla työnnettävän vaunuletkan toisessa päässä vaunun astimella matkustaen, on huomattavasti paljon meluisampaa kuin voisi äkkiseltään kuvitella. Pyöränlaippojen kirskahdukset kaarteissa ja vaihteissa ovat pahoja. Yksi kaikkein meluisimmista paikoista on veturin lyhyen pään vandringilla. Se apukone-kompura -paketin jumputus on aivan hirvittävä. Mutta kyllä melua riittää ohjaamoonkin.
kuva 27.10.2024 08:48 Ari-Pekka Lanne  
  Häh, mitä Mikko sanoit? Tuulee sen verran ettei kuule. Niin että oli sus'hukka jossain?
kuva 24.10.2024 12:01 Ari-Pekka Lanne  
  Vielä milleniumilla saattoi olla tavallista, että toimitusjohtaja kierteli kentällä kokeilemassa, ovatko linja-autonkuljettajien solmiot riittävän tiukalla. Raksamiesten keskuudessa vastaavanlainen, työmaan »kympin» toimittama tarkistus on kohdistunut kypärien leukaremmeihin. Ja taas ydinvoimalaohjaamohenkilöstön osalta se juttu piilee siinä, että kulkukorttikotelon pitää olla ripustettuna näkösälle.

Mutta siis tosia puhuen olen ehdottomasti Eljaksen kanssa samaa mieltä siitä, että smurffipuvut koppalakkeineen, bleisereineen ja solmioineen ovat asianmukaisia, tyylikkäitä ja suositeltavia yleisönpalvelutehtävissä.

Eräs raskaan liikenteen kouluttaja kysyi vuoden 2007 lopulla Huittisten kurssikeskuksessa opiskelijoilta: »Mitä eroa on linja-autonkuljettajalla ja rekkamiehellä?» Ja vastasi itse itselleen: »Solmio.»
kuva 23.10.2024 17:48 Ari-Pekka Lanne  
  Kun aloittelin alkuvuodesta 2008 ajoharjoittelijana Lauttakylän Auto Oy:ssä, siellä tulvi ovista ja ikkunoista eläköitymisen kynnyksellä olevia vanhan kansan linja-autonkuljettajia. Eräs tällainen ajoi kerran vesikaljamakelityöpäivän päätteeksi Ysi-Kutterinsa Huittisten varikolla talliin viereiseen pilttuuseen. Kuului sihahdus, kun ilmat pääsivät seisontajarrukelloista. Ja toinen, kun kuljettaja huokaisi: »Ei kahta yhtä liukasta keliä.»
kuva 23.10.2024 13:41 Ari-Pekka Lanne  
  Herra Esallahan on myös kokkailukirja »Kiisselit ja motit II»..? Kuva 545 »Voith L 216 rs-vaihteisto» löytyy sivujen 276 ja 277 välistä. Sen sijaan sivulle 278 on ladottu: »Suunnanvaihtolaitetta ei voi lukita keskiasentoon. Jos vaihteistossa mahdollisesti ilmenee vaurioita, tulee sentähden nopeusaluevaihde lukita keskiasentoon.» Aluevaihteistoa käsivipuineen — jolla valittavissa asennot »T», »0» ja »M» — on kuvattu sivulla 279.
kuva 23.10.2024 08:13 Ari-Pekka Lanne  
  Pahoittelut, Jorma hyvä, — noin se on meidän täysin vailla ajokokemusta ja tuntumaa olevien, tyyppikouluttamattomien harrastajien alstikkapostillaamme kiteytetty. Meillä rautatieharrastajain pääjoukolla on valitettavasti ollut mahdollisuus ja tilaisuus päästä ainoastaan ihmettelemään tasaista kyytiä Aalstommin kelkkomissa pelti- ja puuvaunuissa tönöttäen — tai tyytyä nojatuolimatkailuun kotikirjaston kuvakirjojen parissa.

Sen verran kuitenkin vielä lisään, kun tämä Kymenhurun erikoisuus tuli tällä tavalla näyttävän väristen lehtikelien aikaan puheeksi, että keittokirjan »Kiisselit ja motit II» sivulta 545 selviää sellainenkin pieni käytännön ajotekninen juttu asiaan liittyen, että joko »normaalitartunta» tai »suurtartunta» on siis toki valittavissa suuntakahvalla. Tuossa näkyykin: https://vaunut.org/kuva/16589 . Eteen »EN» tai »ES» sekä taakse »TN» tai »TS». Siitä valinnasta sitten seuraa, että laitos reagoi tehoratin käsittelyyn tilanteesta riippuen hieman toisin.
kuva 22.10.2024 17:37 Ari-Pekka Lanne  
  Kerran muutama vuosi sitten eräälle rautikselle saapui 3 x Dv12 -vetoinen tavarajuna. Junassa oli ollut matkalla teknisiä murheita. Viimeisenä olleen veturin mylly oli sammuillut siten, että kuljettaja oli joutunut pysähtelemään käynnistääkseen sen uudelleen. Se pohjaanpalaneen vaihteistoöljyn postapokalyptinen haju on jotain, joka ei unohdu.
kuva 22.10.2024 16:42 Ari-Pekka Lanne  
  Telinkevennin nimenomaan. Se on monissa tilanteissa kätevä velka- eli tukiakselisissa linja-autoissa. En tiennytkään, että sellaisia on myös rautatiekalustossa käytössä. Raskaammassa maantiekalustossa on myös tasauspyörästön lukkoa ja koko telin muinaisdeeveriteliksi tekevää tönkkölukkoa.

Vai Alstikan suurtartunta, herra Esa. Olen toki kuullut siitä silloin tällöin pitkin vuosikymmeniä, mutta täytyy oikein kaivaa kirjahyllystä laitos »Dr13 — Kymen Hurun tarina» — mulla se on siinä Raton (öh, siis se Rautatieharrastuskeskuksen prujukokoelma; RATO) ja »Uuno Turhapuro veturimiehenä» -VHS-kasetin ( https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=Jouni%20taitaa%20muistella%20elokuvaa ) välissä. Sivulta 62 löytyy: »Dr13:n vetokykyä parantaa telin kolmen akselin mekaaninen yhteenkytkentä ja erityinen suurtartunta-ajon ominaisuus. Suurtartunnassa generaattorin sivuvirtamagnetoinnin kytkentää muutetaan normaaliin ajoon nähden päinvastaiseksi siten, että nopeuden noususta aiheutuva generaattorin jännitteen kasvaminen pienentää samalla merkittävästi generaattorin magnetointia. Tällainen negatiivinen sivumagnetointi hillitsee tehokkaasti pyörien ympärilyöntiä. Junan nopeuden kiihtyessä kuljettajan on asetettava lisää tehoportaita, jotta veturin vetokyky ei romahtaisi. Suurtartuntaa voidaan käyttää vain pienillä nopeuksilla.»

Jo vain, mitä turbommasta Saabista on kysymys, sen helpompi sillä on ruovitella. Ja taas mitä enemmän Saabin kyytiin saa muikkeleita painoksi, sen varmemmin sen sijaan kumit saavat pitoa.

Tehon pudotus on tosiaan yksi parhaista konsteista saada ympärilyönti loppumaan. Jos Deeverin pyöristä alkaa kuulua tehoratin B-portaalla hiipivää jyrinää, se usein loppuu jo, kun pudottaa tehot 15. portaalle. Vastaavasti jos Siperian Suden pyörät lyövät virranasettelupyörän 600 A -asennossa (maksimi 1500 A) tyhjää niin kuin ei mitään, niin voi olla, että vaikkapa jo asennossa 400 A jyristäminen loppuu.
kuva 21.10.2024 18:54 Ari-Pekka Lanne  
  Ominaisuuksia kyllä, joista yksi on tuo ympärilyöntiherkkyys. Ja toki, laitokset ovat joka suhteessa niin erilaisia, ettei niitä voi sillä tavalla yksi yhteen vertailla. Tai jos siihen lähtisi, niin se olisi oma romaaninsa...
kuva 21.10.2024 13:56 Ari-Pekka Lanne  
  Kaikilla niillä laitoksilla on omat luistelutyylinsä. Ja toiset tykkää luistelusta vähän enemmän kuin toiset. Siperian Susi on brutaaliin tehoonsa nähden kevyt, eivätkä pyöräkerrat ole sidoksissa toisiinsa, kuten muinaisdeeverissä. Aina siellä joku akseli haluaisi sutaista tyhjää, mutta kun yksikin Deeverin akseleista pitää, niin kaikki pitävät. Nämä selittävät muinaisdeeverin tuntuvasti parempaa pitoa. Mutta pitokin on vain yksi asia. Ei pelkkä vakaa käsi tee kirurgia; tarvitaan muutama muukin juttu. Deeveristä kiehuu vaihteistoöljy, Sudesta ajomoottorien käämit, Kakkosesta välipiirit ja Siimenssistä bitit.
kuva 21.10.2024 05:28 Ari-Pekka Lanne  
  Vaunusomen tietojen ( https://vaunut.org/kuva/60413 ) mukaan Sr1 3112 on »susilauman ensimmäinen ja viimeinen». Löytyypä täältä kuvia alkuperäisestä nolla-Sudestakin: https://vaunut.org/kuva/35256 .

Asia ei ehkä ole täysin yhteismitallinen sen kanssa, että Hurujenkin numerointi alkoi nollasta, koska nolla-Huru tuli Valtionrautateitten palvelukseen saman tein ja samalla numerollaan. Hr12 2200:ta ei ensin hauduteltu Valmetin takapihalla reilu parikymmentä vuotta kasakoiden maalitauluna, minkä jälkeen Valtionrautatiet olisi restauroinut sen Dr12 2242:ksi. Toisaalta sekin, mille Hurulle oikeastaan kuului ensimmäisen Hurun mantteli, virittää keskustelua: https://vaunut.org/kuva/65377 .
kuva 19.10.2024 18:12 Ari-Pekka Lanne  
  Juku!
kuva 19.10.2024 18:11 Ari-Pekka Lanne  
  Näin se on. Veturi on laitos, jonka tehtävä on saada allaan lepäävä maapallo liikkeelle, pyörimään veturin alla. Se ei onnistu, jollei veturi saa pyörillään kunnon otetta kiskoista. :op
kuva 19.10.2024 15:22 Ari-Pekka Lanne  
  Kas, tästä näyttää tulleen jokatorstainen tapa, ainakin Juliaa katsoen. Hieno kuva!
kuva 19.10.2024 15:04 Ari-Pekka Lanne  
  Useimpiin Timon kysymyksistä löytyy vastaus Jt-2024:n ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2024-10_jt_web.pdf ) s. 44-45. Sieltä löytyy mm.: »Avustavan ja avustettavan välillä on oltava jatkuva puheyhteys.» Aivan kuin vaihtotöiden työntöliikkeessäkin.

Veturi sen sijaan ei tiedä, mikä sen taakkaa mahdollisesti missäkin tilanteessa keventää —, onko se ehkäpä myötätuuli, alamäki vai toinen veturi. Siinä mielessä kuormitusmittareita ei tarvitse tarkkailla. Ja vaikka tässä olisi Siimenssin tilalla muinaisdeeveri työntämässä, Tampella-MGO:nkaan moottorijarrutus tuskin heti on vaarana, kuitenkin sellainen rypistys edessä.
kuva 19.10.2024 07:35 Ari-Pekka Lanne  
  Jos vaikka Deeveriin verrataan, niin Siperian Susi vasta pakkaakin sutimaan. Kolmonen ei kehittyneen luistonestonsa takia niinkään lyö ympäri, mutta juuri sen kummemmin se ei siltikään tai juuri sen takia saa liukkaalla kehitettyä vetovoimaa; eli lopputulos on helposti sama. Toki hyvällä kelillä Siimenssi vie junan kuin junan vaikka kuuhun. Se mitä liukkaalla kelillä tarvittaisiin, on vetäviä akseleita ja niiden päälle paljon painoa.

Mulla aukesi kerran liukkaalla kelillä tämmösellä kakkosnelosella puutavarajunalla Suden pääkatkaisija tässä Siuron mäessä; varmaan niitä Susien tyyppivikoja eli -ominaisuuksia. Vanhoja, rataverkkoamme nähneitä laitoksia kun ovat. Ajattelin että nyt kyllä tämä juna jäi mäkeen, ei voi mitään. Mutta niin vain pääkatkaisija meni laakista kiinni, ja mäen kiipeäminen jatkui keskipakoispuhaltimien huudon säestämänä.
kuva 15.10.2024 05:48 Ari-Pekka Lanne  
  Nimenomaan se vanhempi, ysärikuvaus, herra Esa. Ja, herra Lasse, sama pätee kyllä kaikkeenkin, mitä Polamo on tänne postaillut.
kuva 14.10.2024 21:20 Ari-Pekka Lanne  
  The Wesitorni, Lasse: https://vaunut.org/kuva/48154 . Eikös ollutkin? En nyt löydä sitä kohtaa, mutta Polamo sen täytyi olla, joka sen kerran sanoi...
kuva 14.10.2024 20:36 Ari-Pekka Lanne  
  Se oli the Wesitorni.
kuva 14.10.2024 19:16 Ari-Pekka Lanne  
  No nyt! Lasse on viime aikoina roiskinut noita milloin-mihinkin-menevyyksiä, mutta nyt kerrankin osui. Raiteille tosiaan menevät jätökset tuollaisesta torvesta.

Tästä tulee löyhästi mieleen Stephen Kingin »The Stand», jossa Tom Cullen tavaa asioita tyyliin »M-o-o-n, that spells Nebraska», »M-o-o-n, that spells peanut, butter and jelly» tai mitä milloinkin, kunnes Vegasin vakoojatehtävänsä koittaessa vihdoin kunnostautuu: »M-o-o-n, that spells Moon». XoD

Holopainen taitaa olla huumorimiehiä. Tervetuloa vaunusomen ihmeelliseen maailmaan!
kuva 14.10.2024 14:06 Ari-Pekka Lanne  
  Tuossa alkuun oli juttua maan- ja rautatiehankkeisiin toisinaan liittyvästä »siltarumpupolitiikasta» sekä muusta koijaroinnista ja suhmuroinnista. Sitten keskustelu perinteiseen vaunusomemaiseen tyyliinsä rönsyili edelleen kuvan teemassa pysyen siihen, miten maan- ja rautatierakennustyömaita käytettiin aikoinaan — nykysuomalaiseen arvomaailmaan peilaten varsin kyseenalaisesti — työllistämistoimissa. Perhosvaikutuksen käsitettä ei tarvita siinäkään, että ymmärtää näiden asioiden liittyvän suoraan työväenluokan poliittisiin puolueisiin ja liikkeisiin, tai kuten Jouni sen muotoili, »kommaritaistolaisiin». Mainintaa etnisistä, kielellisistä tai uskonnollisista vähemmistöistä, ylipäätään mistään vähemmistöistä, en edeltä löydä, jollei Rainer sitten tarkoittanut rajaustaan mahdollisten tulevien vorkkidepattien varalle.
kuva 13.10.2024 19:00 Ari-Pekka Lanne  
  Tämä ankan kaksoisraidetyömaa ― niinkuin yleensäkin rataverkkomme verovaroin kustannettavat raidetyömaat, samoin kuin sellaisten mahdollinen poissaolollaan loistaminenkin ― on toki politiikan seurausta ja tulosta.

Rautatieharrastajaystävämme Hannu Taanila muisteli radiopäiväkirjassaan perjantaina 20/7-2001:
»Elämäni loppuun saakka ― siis kuolemaani saakka ―, joka kyseinen kuolemani ― sikäli kuin ymmärrän ― tulee tapahtumaan jo tällä vuosituhannella, siihen saakka tulen muistamaan sen loistavan analyysin, jonka esitti maatyömies Jussi Kankaanperä Karinaisten pitäjän Mäenpään kylässä joskus kaiketi jopa enemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten. Olen ollut paikalla, kun Kankaanperän Jussi sanoi sen loistavan lauseensa, jonka kohta sanon, mutta en kuullut sitä ―, tai jos kuulin, niin en ainakaan ymmärtänyt. Mutta äitini Saima Emilia sen kyllä muisti ja kertoi. Karinaisten kunta se on sieltä Turusta noin neljäkymmentä kilometriä koilliseen. Se oli isojen talollisten ― todella isokenkäisten ― valtakunta, kokoomuslaisten ja oikeistolaismaalaisliittolaisten. Rikkaat olivat rikkaita ja köyhät olivat köyhiä, niin kuin vain ääritaantumuksellisessa ja puolifeodaalisessa maalaisyhteiskunnassa voidaan olla. Jotkut vaalit olivat tulossa. Ja nämä isotalolliset, nämä feodaalipäälliköt, he kaikella keinollansa varoittivat kommunismin vaarasta. Kommunismi on isänmaan uhka. Eli siis heidän uhkansa. Kommunismi on kauhea, kommunismi on jumalatonta. Sitä vastaan pitää nyt kaikki voimat yhdistää, puoluekantaan katsomatta. Oli siis ainakin niin, että äitini oli Kankaanperässä käymässä, jotakin toimittamassa, ja puhuivat vaaleista ja tästä kauheasta kommunismiasiasta. Ja silloin sanoi maatyömies Jussi Kankaanperä tämän loistavan lauseen niistä taantumuksen porhoista ja heidän politiikastansa, tästä kommunismihirvityksestä: "Itte ne on perkeleet sen kommunisminsa tehneet!"»
kuva 13.10.2024 11:42 Ari-Pekka Lanne  
  Se on nähty, että sahanpuruvirrat ovat muuntuvaisia, eivätkä spottilastitkaan ole tavattomia rautateitten purukyydityksissä. Toisaalta kaakonkulman hakkeenkelkkomisissa sattui vastikään pieni muutos, kunnei junahaketta enää saa Sunilasta. Mistä sen tietää, vaikka Kaukiksen, Tainiksen ja Lakritsalankin katseet kääntyisivät siltä osin eri suuntaan.
<<   >>