20-367 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.12.2025 18:06 Ari-Pekka Lanne  
  Ei hullumpi. Silloin kun meillä vielä oli kaksi kissaa, ne pakkasivat usein juoksemaan juuri tuohon tyyliin kylki kyljessä ruokakipolle, kun tuli sapuska-aika.
kuva 28.12.2025 12:16 Ari-Pekka Lanne  
  Oirekuvauksen perusteella kyseessä on saattanut olla kuvan kotteron sisarautoja. Turboton Saab 900 C ei ole hätähousun auto. Poliisiautoina ja kiireisten ministereiden kyydityksiin käytetyt turbo-Saabit olivat eri juttu. Sellaisia kaahailuja edellyttäviä akuutteja kiireitä ei rivikansalaisilla tavallisesti ollut.
kuva 27.12.2025 07:29 Ari-Pekka Lanne  
  Ai, enpäs tuotakaan tiennyt. Kaikkea sitä oppii, kun länttää matskuja vaunusomeen. Hyvin on sitten kulkulaitos sompansajatkeen valinnut. Senkään polttimo ei huoli etyyliherkkuja.

En tosiaan ole bensalenkkareita, mutta mitä tulee ruiskumoottoriysisatkuihin, ohjekirjan »Saab 900 1979-1991 1985cc» (Teekkarien autopalvelu, 1991) s. 48 kerrotaan: »Mekaaninen suihkutuslaitteisto on K―Jetronic-tyyppinen. Laitteistosta käytetään joskus myös nimitystä CI, mikä tulee sanoista continuous injection (jatkuva suihkutus).»
kuva 26.12.2025 23:00 Ari-Pekka Lanne  
  Pellin alta löytyy kaasutin. Ja göteborgilaisessa pysytellään. Kulutus on tosiaan varsin kohtuullista, niin ei viitsi tentulla rikkoa ja syövyttää vanhoja osia. Kelahan ei niitä korvaa, niinkuin sanotaan...
kuva 26.12.2025 20:32 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos, Heikki. Ei ole tosiaan tullut pidettyä kirjaa polttoaineenkulutuksista, mutta eiköhän se alle kympissä pysyttele valtatieajossa. Senkin kestää, kun miettii millaiset kyydit »Se. Varma. Kotimainen.» antaa. Ja kulutukseen voi vaikuttaa, kun ajaa kohtuudella ― määrällisesti ja laadullisesti.
kuva 26.12.2025 14:41 Ari-Pekka Lanne  
  Huoltiksilla ovat lähinnä pyöritelleet silmiään, kun olen kysynyt, että kai 80-luvun auton polttoaineen voi maksaa markoilla.
kuva 25.12.2025 21:06 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä. Itselläkin on emppiiristä Grammer-Bremsheyn kuluttelua takana sentään parisenkymmentä vuotta, vaikkakaan vanhemmista 60-luvun ajoistuimista ei ole kokemusta. Tuon opin jo heti alussa, että juuri alaselkä tykkää kyttyrää, jos istuinosan ja selkänojan kulma on liian pieni ― tai ainakin jos toolin selkänojaosa on liian pystyssä. Istuinosan kun laittaa ensin kippaamaan aavistuksen eteen, niin jaloissa kiertää hyvin veri. Jos istuinosa kippaisi taakse, jalat roikkuisivat siinä reunalla siten, että se reuna painaisi takareisiä padoten veren virtausta. Sitten vaan selkänoja sopivasti takakenoon, niin ei ala selkä muistuttamaan itsestään, vaikka olisi vähän pidempiäkin ― sellaisia kellon ympäri ja ylikin; toki tauotettuina, mutta kuitenkin ― istuntoja.
kuva 25.12.2025 13:30 Ari-Pekka Lanne  
  Laitosta on kirjoitettu kaiketi 60- ja 70-lukujen taitteessa, joten vertailukohtina voinee pitää höyryvetureitakin. Mutta tosiaan on kuultu kertomuksia kytkintangollisten vetureiden ryskäämisen tuhoisuudesta veturimiesten selkiin pitkäaikaisissa altistuksissa. Eikä toisaalta kaikkein terveellisimpänä pidetä istumatyötä ylipäätään.
kuva 25.12.2025 13:02 Ari-Pekka Lanne  
  Asemapäällikkö (kuvassa oikealla) vastasi: »Kyllä toimii ja päivittäin päällä ja monsterin kautta ääntä tulee».
kuva 25.12.2025 10:38 Ari-Pekka Lanne  
  https://vaunut.org/kuva/105446 =oD
kuva 25.12.2025 10:36 Ari-Pekka Lanne  
  Jo vain, Dieselveturit ja moottorivaunut II -opuksen s. 23 on kuvattu mainittuja Beugniot-vipuja sekä todetaan lopuksi: »Pyöränlaipan kuluminen on näin saatu miltei yhtä edulliseksi kuin teliveturilla, ja veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi.» Voitelupumpusta ja pyöränlaippoja laahaavista voitelulaitteista koostuva laipanvoitelulaitteisto on kuvattu s. 111. Kirjan s. 166 ― Vr11-veturia käsittelevässä osuudessa ― kerrotaan lisäksi: »Keskus- ja pyöränlaipanvoitelulaite on samanlainen kuin Vv 15―16-vetureissa.»

Deevereissäkin oli uutena tällaiset rasva-annostelijat, mutta oletettavasti huollon helpottamiseksi ja edullistamiseksi ne on aikoinaan korvattu grafiittisauvoin: https://vaunut.org/kuva/168605 .

Jos kohta rasva-annostelijoiden kunnossapito syö vaikkapa kymmenien vetureiden deeveristön tapauksessa jo kohtalaisesti pelimerkkejä, kuivana-ajelu vasta syökin. Rautahevon pyöräkertaremontteja ei tehdäkään ihan pikkurahalla. Epäilemättä tästä johtuen muistan joskus joutuneeni tuolla rataverkollamme tekemisiin sellaistenkin telivetureiden kanssa, joissa on ollut jossain vaiheessa kokeiltavana uusia laipanvoitelulaitteistoja. Asia on siis haeskellut uomiaan kautta vetureittemme historian, ja on ehkä vieläkin jonkinlaisessa käymistilassa.
kuva 24.12.2025 11:40 Ari-Pekka Lanne  
  Hienoa Jimi! =oD Sää kans muistat kaikkia noita vorkkinippeleitä. Määkin kyl muistin tuon. Jopa tovin kuvasettiä sorvatessa mietin, että pitäisikö tuo laittaa linkiksi kuvatekstiin. Mutta enpä sitten kuitenkaan tullut edes itse avanneeksi koko keskustelua itselleni luettavaksi. Tää oli kuitenkin hyvä, kun länttäsit sen tähän. =o)
kuva 20.12.2025 21:17 Ari-Pekka Lanne  
  Tällaisiin päivystäjien huollot ja korjaukset mahdollistaviin vaihtoihin on karkeasti kolme tyyliä. On hinaus tavara- tai veturijunassa, mikä säästää löpöä, jos junassa on vetävänä laitoksena sähköveturi. Sitten on tämä kuvankaltainen pelkkänään ajelu VET- tai PAI-junana, mikä ei sekään vie löpöä kuin jonkin osan verrattuna siihen, että laitos vetäisi junaa. Mutta kolmantena konstina sitäkin käytetään, joissain rataverkkomme nurkissa vielä ihan säännöllisesti: https://vaunut.org/kuva/178036 . Neljättä tyyliä ( https://vaunut.org/kuva/131320 ) pyritään kustannussyistä mahdollisuuksien mukaan välttämään.
kuva 07.12.2025 12:14 Ari-Pekka Lanne  
  Tosiaan, en muistanut koko Sr10:ää. Hetken jopa mietin, tarkoittiko Veeti Sv1:tä, mutta kyllä se kymppi-äs-ärräkin näköjään on kuin onkin kerran kuvattu tänne vaunusomeen: https://vaunut.org/kuva/148268 . Laitos näyttää saavan voimansa sähkökaapelin kautta. Valmius ulkoverkkokaapeliteitse syötettävään ajovoimaneuvoon piilee Sr1:ssäkin ajolankavirroituksen ohella hallisiirtojen varalle. Se, onko tätä kaksoisneuvoa käytännössä koskaan käytetty Kaalihäkin liikauttamiseen, olisi mukava kuulla vaunusomea seuraavilta, Valtionrautateitten mustavalkoisen 70-luvun ja värikylläisen 80-luvun kokeneilta konepajareiskoilta.

Kuvatekstissä mainittu »peruuttaminen» sen sijaan kiellettiin perjantai-illalla 2/11-2001 Tampereella sattuneen vaihtotyöonnettomuuden jälkeen. Nykyään tunnetaan vaihtotöissä ― joihin kuvan saatotkin kuuluvat ― »työntäminen» sekä junaliikenteessä »peräyttäminen». Junaliikenne ja vaihtotyöt ovat kuin tammi ja shakki ― niitä pelataan samalla pelilaudalla, mutta eri säännöin. Peruuttaminen, työntäminen ja peräyttäminen sitä vastoin ovat kuin peruna, puolukka ja ohra ― kaikki eri lajin marjoja.

Mutta hieno kuva vauhdikkaalla sommittelulla. Siniset pikajunanvaunut viimeistelevät näkymän. Ja taitaapa siinä vähän lumikin pölistä.
kuva 05.12.2025 01:50 Ari-Pekka Lanne  
  Ainakin Viinikassa on ollut jokseenkin joka raiteella, eikös mahda olla edelleen. Tosin ne on sellaisia nykyaikaisempia miniminikokoisia, mutta muuten ihan samanmuotoisia.
kuva 01.12.2025 17:27 Ari-Pekka Lanne  
  Vallat on etenkin suvisin ― kun on hyvät kelit oikaista Vaaniintien kautta ― monien raumalaisten the päärautis. Muita vaihtoehtoisia rautisseisakkeenpaikkoja ovat ainakin Turku, Björnis ja Kokis.

Vaaniin-Neittamosta puheenollen, ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun niillä tienoilla on nähty erikoinen tapahtumasarja. Se alkaa sillä viissiin, että kaksi autokuntaa ajaa samaan suuntaan; joko tietä 12 Rauman suunnasta kohti Harjavaltoja tai tietä 43 Valtain suunnilta kohti Raumaa. Ärjäkämpi kulkulaitoksista saavuttaa jossain kohtaa hieman maltillisemmin körrööttelevän laitoksen ja ohittaa sen. Sen jälkeen menevämpi kulkupeli päästelee suorempia, leveämpiä, sileämpiä ja nopeampia pikateitä pitkin, tehden mutkan Euran kautta. Sen sijaan muutenkin ehkä kitsaampaan sompailuun tottuneen »hiturin» kuljettaja valitsee polttoaineen- ja renkaidensäästö mielessään Vaaniin-Neittamon kautta mutkittelevan nimismiehenkiharaisen, sorapintaisen oikotien. Vaaniintie oikaisee sen verran, että kun näiden kilpailevien autokuntien reitit ovat taas muuttuneet yhdeksi, onkin sama, äsken ohitettu kottero ilmestynyt kuin taian kautta jälleen maantiekiiturin eteen menemisen tulpaksi! Jos vielä sattuu olemaan niin, ettei ampaisemisiin taipuvaisen hätähousun seurue ole niin tarkkaan selvillä maakuntiemme pikkuteistä, saattaa tämä ihmetellä, mitä hemmettiä täällä oikein tapahtuu.
kuva 30.11.2025 09:15 Ari-Pekka Lanne  
  Meinaat niitä huoltotasoja, jotka ovat kuvaajan selän takana suurinumeroisempien raiteiden puolella? Ne on sitä varten, että työkoneet pääsevät talvisin auraamaan välilaituria ja sirottelemaan siihen hiekoitussepeliä. Ja näyttävät tosiaan olevan aidanporteilla suljetut.
kuva 29.11.2025 21:11 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, en nyt tiedä, olisiko sille aihetta, kunnei Nokialla tosiaan ole laituripolkuja. Juurihan ratapiha rempattiin täydellisesti.

Sen sijaan esim. Valloissa, jossa koko ratapiha on ikäänkuin vääränkätinen ― johtuen siitä, kun aikanaan Outokummun tehdas on katsottu parhaaksi laittaa radan samalle puolelle kauppalan ja rautiksen kanssa ―, on käytetty tällaisia kiertelyjä: https://vaunut.org/kuva/119162 . Valtainkin asiaa auttaisi alikulkutunneli tai ylikulkusilta, mutta tällaisia investointeja on kai ollut kitsasta saada tänne »vauraaseen» Satakuntaan.
kuva 29.11.2025 04:12 Ari-Pekka Lanne  
  Nokia on vieläpä sellainen notkonpohja, ettei sivun kautta kiertely luonaisi tavarajunalta ihan vähäisellä sähkömäärällä. Ylikäytäviäkään ei ole, kun ratapihan alle kaivettiin vast'ikään uusi alikulkutunneli.
kuva 23.11.2025 16:54 Ari-Pekka Lanne  
  Ei tosiaan helposti erota tätä rantasaunaa vanhaksi rautatievaunuksi. En tunnistanut minäkään lauantai-illalla 4/10-2014, kun kävelin tästä pyörätietä pitkin ohi. Löylyhuone ja ranta itsessään jäivät kyllä mieleeni. Olin ollut matkustamassa Savon radalla kiskoautojunilla ( https://vaunut.org/sarja/3102 ) ja jättäytynyt junan H 1959 kyydistä Pieksun rautiksella. Elvis-grillillä poikettuani jatkoin matkaa jalkamiehenä Naarajärven Shellille, jonka yhteydessä olevassa, edellä mainitussa motellissa minulla oli varattuna huone. Tästä ohi kävellessä sauna kiinnitti huomioni. Loppusyksyn ilta oli jo hämärtynyt. Ei ollut vielä ihan täysikuun aika, muttei oltu monen päivän päässä siitä, mikä loi iltaan oman tunnelmansa. Ja sitten tässä, Vangasjärven rannalla, oli tämä puusauna lämmitettynä. Tiilipiipusta levisi ympäristöön mukavaa, leppoisaa savua. Löylyistä oli kömpinyt järvenrantsun puolelle pariskunta vilvoittelemaan, istuskelemaan, höyryämään ja höpöttelemään.
kuva 21.11.2025 10:59 Ari-Pekka Lanne  
  Tänään perjantaina 21/11 juna 466 meni Nokian kolmoselle kohtaamaan muutaman minuutin myöhässä vastaan tullutta 461:ää. Mahtoiko juuri tämä 466 olla välilaiturin korkannut kaukoliikennejuna? Ennen uuden laiturin valmistumista, kun Nokiksessa oli vain yksi matkustajalaituriraide, piti tällaisessa tilanteessa joko 466:n odottaa Siurossa tai 461:n odottaa Lietsussa. Normaalisti 461 ja 466 kohtaavat Siurossa.
kuva 18.11.2025 17:09 Ari-Pekka Lanne  
  Näin on, herra Esa. Mikko Ivalo luettelee junan kulun vastuksia kirjansa »Höyryveturit ja niiden hoito» (Toinen painos, Werner Söderström Osakeyhtiön laakapainossa Porvoossa 1946) s. 556: »Junan kulkua estäviä vastuksia on kolme: nostovastus, kääntövastus ja kulkuvastus. Kulkuvastus vuorostaan on kolmen vastuksen summa. Nämä ovat: pyörintävastus, laakerivastus ja tuulivastus.»

Ja kyllä, herra Rasmus, muistan kun kippariaikoinani kuljin paljon Turun ja Salon välisissä puutavarajunissa. Usein niissä oli Ugin happo- ja apulantapendelistä iltayöllä joutilaana ollut kolmikko, mutta jos käytiin vain kylvämässä (vrt. https://vaunut.org/kuva/177518 ) tyhjät vaunut kuormattaviksi, saattoi veturina olla yksittäinen Deeveri. Ja kyllä se tuntui ihmeissään olevan Piikkiön jälkeisessä nousussa kakkosnelosen pankkoroikkansa kanssa. Jos juna oli siihen mennessä, ennen Piikkiötä olevan alamäen auttamana, vihdoin saavuttanut kahdeksankympin matkavauhdin MGO:n huudettua Turusta asti B-portaalla, tuntui siinä Piikkiön jälkeisessä ylämäessä, että päästäänkö tyhjällä puutavarajunalla siltikään mäkeä ylös, kun vauhti vain hiipui hiipumistaan. Se oli sellaista vastatuuleenpyöräilyä.
kuva 18.11.2025 05:45 Ari-Pekka Lanne  
  Meinaat herra Esa, että juna on ilmaa täynnä kuin jarruvarjo? Pankkovaunut ovat ilmanvastuksineen siitä hulluja rattaita, että jollei nyt ihan koko matkaa ylämäkeen kuljeta, tyhjiä vaunuja on työläämpi vetää kuin kuormattuja. Ehkäpä muinaislaitos kuitenkin pärjää kaksi kolmasosaa junanmittaisen tötterön kanssa ilmoineenkin.
kuva 05.11.2025 08:00 Ari-Pekka Lanne  
  Kas, sitä epäilinkin. Hiukan samantyylisiä viestejä käytetään edelleen. »Digivetureidenkin» ohjelmointi sisältää valosymboliikkaa. Kuten että seisonnassa kiiluvat punavalot molempiin suuntiin.
kuva 04.11.2025 22:01 Ari-Pekka Lanne  
  ...Toisaalta vaunusomekuvien perusteella junankeulan eriparisia lamppuja näyttää saattaneen nähdä oletettavissa Sakari-Mattien makuutustilanteissa kasarilta jopa milleniumillekin siinä määrin (kts. esim. https://vaunut.org/kuva/81285 , https://vaunut.org/kuva/81283 , https://vaunut.org/kuva/60417 ), että mieleen hiipii mahdollisuus Jt:n ulkopuolisesta, käytännön rautatieläiselämään kuuluvasta viestinnästä. Eli perimmäinen syy sähköjunien erillisiin lamppukytkimiin veturikuskin ja lämppärin puolille oli tsaarinaikaisissa junaliikenteen valo-ohjesäännöissä, mutta ominaisuutta olisi hyödynnetty myös kirjoittamattomassa varikkoslangissa. Löytyyköhän aikalaisten muistikuvista teilausta tälle?
kuva 04.11.2025 21:16 Ari-Pekka Lanne  
  Viisauttahan meiltä ei sentään löydy, mutta kotikirjastossa on kyllä muuta rautatiesoopaa, jolla päästään jutussa alkuun. Prujun »Suomen valtionrautateiden signaaliohjesääntö.» (Helssingissä 1916 Keisarillisen senaatin kirjapainossa.) 17 § 2. momentissa (s. 50) ohjeistetaan:

»Jos junan poikkeustapauksessa täytyy kulkea kaksiraiteisen radan vasemmanpuolisella raiteella on sen etupuolelle pantava merkiksi: … pimeällä oikeanpuoleinen puskinlyhty näyttämään punasta valoa sekä vasemmanpuolinen puskinlyhty ja savukammionlyhty näyttämään valkosta valoa.

Nämä signaalit osottavat: että asianomainen päällikkyys on oikeuttanut junan kulkemaan vasemmanpuolisella raiteella, että tätä varten tarvittavat varokeinot ovat vaarinotetut sekä ett’ei ratamiehistön pidä pysäyttää junaa.»

Sama neuvo kätkettiin ainakin vielä v. 1969 Junaturvallisuussäännön (Jt) (Helsinki 1969. Valtion painatuskeskus) 75 § 2. momenttiin: »Junan kulkiessa kaksiraiteisen radan vasenta raidetta on veturin etupään oikeanpuoleisessa puskinlyhdyssä oltava punainen ja vasemmanpuoleisessa puskinlyhdyssä valkoinen valo.»

Valmetin kierrekansion »Sähköjunat Kuljettajan ohjekirja» (Kaukapaino Oy Tampere 1979) s. 113 selviää, kun katsotaan Sm1- ja Sm2-junayksiköiden ohjaamoiden valaistuskytkentöjä, että kuskin ja lämppärin puoleisille puskinlyhdyille oli em. ohjeistuksien noudattamiseksi olemassa omat erilliset kytkimensä, joista saattoi sytyttää kummallekin puolelle erikseen kiilumaan joko valkoiset valot tai punavalot.
kuva 04.11.2025 10:35 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvassa näkyvien neuvostoliittolaisten sotilasrekvisiittojen muodonmuutosten kannalta sillä ei kai lie suurta eroa, kumman kaliiberin laitoksia on ollut tuloillaan maailmaan.
kuva 04.11.2025 08:30 Ari-Pekka Lanne  
  Jospa vokkipannuista on talvikeleillä irtolastitavaroita purettaessa jouduttu luohimaan muutaman kymmenen tonnin jäisiä kakkuja, jotka on viimein pitkällisen ärjäämisen ja koneurakoinnin päätteeksi saatu suostuteltua ulos Volgan kokoisina palasina.
kuva 31.10.2025 05:57 Ari-Pekka Lanne  
  Noinkohan sitä rohkenisi ihan itekin livauttaa pari kuparikolikkoa kolehtiin. Kurppaisilla roposilla ei Herran huoneita rakenneta, mutta tiedättehän hikisten kuljetustyöläisten parsitut tasku(kamera)npohjat... Uki: https://vaunut.org/kuva/66367 , Turku: https://vaunut.org/kuva/78502 , https://vaunut.org/kuva/85937 , Rovis: https://vaunut.org/kuva/84982 , Kiukainen: https://vaunut.org/kuva/89550 , https://vaunut.org/kuva/89975 , Rauma: https://vaunut.org/kuva/132295 .
kuva 27.10.2025 21:02 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän pappispeili aina kamerat pesee. Vrt. vaikka Edo, jossa on kamerapeilit. Samaa vääntöä alkaa olla pikitiepuolenkin kulkulaitoksissa, vaikka monissa muissa tiedonsiirtosysteemeissä ollaan päinvastoin siirtymässä optisiin valokuituihin.
kuva 30.09.2025 07:52 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän tuostakin tuon vintin pikkuikkunan ruudut pokineen hävisivät talteen viime hetkillä ennen muun rakennuksen lanaamista. Ehkä se oli säilynyt vähän paremmin tuolla räystään alla. Tiedä sitten mitä kaikkia puhkiruostuneita muurinheloja on kaiken kaikkiaan napsittu talteen. Silloin tällöin tuosta ohi kulkiessa tuli vilkuiltua tätä varsin ratekisessa paikassa sijainnutta perinnerautatieläiskiinteistöä, niin kypsältä kuin se päällisin puolin näyttikin. Sillä ajatuksella, että ostaisiko pois. Nyt ei tartte enää sitä ihmetellä.
kuva 16.09.2025 13:17 Ari-Pekka Lanne  
  Löytyy sieltä sellainenkin rajoitin, jolla saa kategorisesti pudotettua veturinippujen tehoja. Toisaalta samalla erotusjakso-osuudella saattaa olla muutakin liikennettä, mahdollisesti Ykköstä, Kakkosta tai Pendoa. Se on nähty, että »se perinteinen» eli sähköjen putoaminen alas käy mieluiten siellä, missä pelissä on mukana nippuja, tosiaan vaikka Siimenssi-pari raskaine tavarajunineen. Kuvan juna on toki menossa ylöspäin, eli kuorma on kevyempi, niin sen puoleen ei pitäisi olla niin suurta sähkökatkon vaaraa. Mutta tarkkoina saavat siltikin kiihdytysvaiheissa tällaisen ja muiden samoille erotusjakso-osuuksille osuvien junien kuljettajat olla. Toisessa päässä syöttöasemat vahtivat ylijännitettä, joka sekään ei ole täysin tavaton sähköjen alas putoamisen syy. Näissä uudemmissa sähkölaitoksissa riittää potkua myös hyötyjarrutuksiin. Niin ja #hienokuva, Asmo!
kuva 15.09.2025 19:20 Ari-Pekka Lanne  
  Päinvastoin. Jollei tällaisella valjakolla saa ajolankaa kuivaksi, niin millä sitten? ;op
kuva 15.09.2025 13:15 Ari-Pekka Lanne  
  Viimeistään päivystäjän leipoessa tulee vaihto ajankohtaiseksi kiireellisenä. Ja tosiaan kyllä, aivan loistavia nämä Pätärin kuukuvat!
kuva 07.09.2025 12:12 Ari-Pekka Lanne  
  Vai on mun perjantai-illansuun 1/3-2019 pöytisinssideeverinkin ( https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=2749:n%20paapuurin%20kylkiysi ) matka saavuttanut määränsä.

Joukkoliikennefoorumissa tiedettiin v. 2007 julkaistun VRO:n vetureiden hylkäys- ja hankinta-aikataulun perusteella, että koko muinaisdeeveristö hylätään vuosien 2014-2030 aikana: https://share.google/q6zE4ObLNk0qDAxMZ .

Tsätissä nimimerkki »otto s» ihmetteli lauantaina 24/11-2007: »Miten Dv12-sarja voi kestää noin pitkään? Vaikka sitä saneeratteisiinkin, niin eivät kai nuo sentään noin kauaa kestä? Kuitenkin silloin sitä ikää voi olla jo yli 60 vuotta joillakin yksilöillä, mitkä sinne asti selviytyvät.»

Se on jännä nähdä näin menneisyyden »kaukaisesta» tulevaisuudesta ― nuokin joukkistsätit tuoreeltaan ja sen ajan silmin nähneenä ―, miten aika muuttaa monia asioita. Muistelen 2500-sarjaa milleniumilla peruskunnostettaessa uumoillun niille saatavan sillä restaurointi-investoinnilla jopa viisitoista vuotta jatkoaikaa. Toisaalta nyt näemme liikenteessä loppuunajettujen veturisarjojen tilalle tulleita Sr3- ja Dr19-vetureita, joista milleniumilla oli esittää vain kaavailtuja sarjojen kappalemääriä ekselissä.
kuva 31.08.2025 21:07 Ari-Pekka Lanne  
  Eikös noi mahda, herra Esa J., olla ryhmityseristimiä?
kuva 31.08.2025 02:12 Ari-Pekka Lanne  
  Nukkumisesta en tiedä, mutta lämpimänä päivänä aurinkoon seisontaan tai vaikka ohjausvaunujunan häntään taipaleiden ajaksi takatuuppariksi jäävän laitoksen ikkunat on usein tapana peittää häikäisysuojilla. Kajuutta on sellainen peltinen säilykepurkki ja lasinen akvaario, että se kuumenee ilman varjostustakin hornamaiseksi. Se on kuin käärme.
kuva 14.08.2025 08:03 Ari-Pekka Lanne  
  Konetehojen ja vetokyvyn* suhteen Vilppulan sahakeikka olisi looginen tinki Kroksulle. Tässähän pruukasi aiemmin olla vakituiseen 2 x Dv12. Sen sijaan Korkeakosken rättivaunujunassa T 3325 näytti tiistaina 12/8, kun näin sen taittavan Vinksusta (Vka) Järviksen (Jvs) kurviin, puhaltavan vielä perinteiden velvoittama yksittäinen Deeveri. Veturin numerosta ei havaintoetäisyydestä johtuen havaintoa.

*Junaliikenteessä; vaihtotöissä ei ole veturityyppikohtaisia junapainorajoituksia, vaan voi vetää eli työntää vaikka koko maailmaa.
kuva 12.08.2025 13:57 Ari-Pekka Lanne  
  Juliasta kun katsoo Hämiksestä viime päivinä lähteneitä VETtejä, niitä on ollut sekä Riksun että Tampereen suuntiin. Tpe:n suunnan vetit lienevät Hämikseen teräsjunia hinanneita sähkäreitä? Riksun suuntaan näyttäisi olevan esim. päivittäinen VET 11346, joka tosin on usein peruttu; syyskuultakin melkein joka päivältä. En tosiaan tiedä, onko Hämiksen päivystäjä enimmäkseen Hämiksessä vai Riksussa ― epäilemättä käy siellä ainakin tankilla. Toinen virtuaalikonsti tutkailla Hämiksen päivystäjän liikkeitä on pläräillä Juliasta raiteiden varautumisia ja vapautumisia. Hl:n r. 307 ― oletettu pässin seisontaraide ― näkyy käyneen yötä päivää kuin Sokoksen ovi. Sen olen joka tapauksessa huomannut, että aiemmin Hämiksessä oli päivystyslaitoksena aina 2 x Dv12, kun taas keväästä alkaen Dr19.

Ja mitä tulee livehavaintoihin, tässä olisi veturi-ilmoitus. Eli junien 150 ja 45 kyydistä tehtyjä tuoreita, tämänpäiväisiä (tiistain 12/8-2025), aiheeseen liittyviä näköhavaintoja.
- Tpet:ssä klo 9:05 mäkipäivystäjänä Dr14 1872.
- Hl:ssa klo 9:36 Dr19 2837, johon juuri havaintohetkellä marssimassa junatoimiston suunnalta kaksi vaihtotyökuljettajaa junanhajotuslaput käsissään.
- Hl:ssa klo 12:09 Dr19 2837 pimeänä, nähtävästi aamupäivän tehdaskähjäyksensä toimittaneena.
- Tpet:ssä klo 12:50 ei näkösällä (ehkä jossain vaunujen takana) Seepraa, vaan Dr19 2855, joka tosin luultavimmin tullut tai lähdössä linjalle jossain tavarajunassa.
kuva 11.08.2025 18:34 Ari-Pekka Lanne  
  Tampereen laskumäessä on muistaakseni näkynyt olevan edelleen Dr14. Sen sijaan Hämiksessä on vallan Kroksu, syrjäyttäen siellä aiemmin työskennelleen 2 x Dv12 -nipun.
kuva 08.08.2025 18:16 Ari-Pekka Lanne  
  Tavaraliikennekonduktööri on junan lastauspaikalle painatettuaan istahtanut moreeniahteen päälle vetämään happea ja odottelemaan lastauksen valmistumista.
kuva 08.08.2025 09:27 Ari-Pekka Lanne  
  Parisen viikkoa sitten, kun viimeksi kävin Pieksussa, oli välin raiteenvaihtotyö alkanut Hankasalmen puoleisesta päästä, ja edennyt muutaman kilometrin Lievestuoreen suuntaan. Siinä oli vaihtotyön läpikäyneellä, mutta ilmeisesti vielä kunnolla tukemattomalla osuudella viiskymppistä (Sn) jonkun matkaa. Viime viikon keskiviikkona en päässytkään katsomaan ratatyömaan edistymistä, kun matka tyssäsi sähköratavauriosta johtuen Jyväskylään, mutta nyt kun vakoilee Juliasta junien nopeuksia, näkyy viiskymppinen siirtyneen jo melkein Lievestuoreen päätyyn, ratakilometrien 403 ja 410 välimaastoon.

Mitä sekuleihin tulee, kyllähän niitäkin sentään vielä kulkee. Usein ne eivät vain ole harrastajien suuntaan yhtä näyttävän näköisiä kuin tämä mainion kuvan huoltisvaunujuna. Jopa etäämmältä monotoniselta näyttävä puutavarajuna saattaa olla varsinainen keitos. Muistan joskus Salossakin kähjätyn kuin viimeistä päivää, että saatiin lajiteltua muulta liikenteeltä jääneessä kitsaassa vaihtotyöikkunassa eri puulajeilla kuormattuja rautatievaunuja asiakkaan toivomaan, purkupään asioimista helpottavaan järjestykseen. Hyvä tavaton sentään sitä MGOiden huutoa ja jarrutönkkien kirskunaa. Hiililiikenteen aikaan tehtiin joskus pahimpiin juniin Riihimäellä välijärjestelyjä, ettei sekalaisen junan erilaisten kivihiilien ja antrasiittien tilanne olisi ollut Tahkoluodon päässä ihan niin toivoton. Junat olivat kylmästi kasaantuneet itäystävän laskumäissä eri suunnista tulleista vaunuista ja vaunuryhmistä, jolloin tuloksena oli usein täydellinen soppa. Umpivaunujen sisälle ei pääse lähempääkään kurkistelemaan, eikä niihin ole nykyään ripustettu kuormakirjojakaan, joista voisi luntata, miltä paikkakunnalta vaunu on tulossa ja mille paikkakunnalle tai minkä laiturin varastosuuliin satamassa menossa, tai millaista sellua tai paperia sinne on pakattu, onko esim. pikkurullia, pitkin pituuttaan makaavia jumborullia vai jotain siltä väliltä. Mutta sellaisia vaunuja kun sattuu jollekin välille junallinen, näyttää täysin kokojunalta.

Se on kyllä valitettava tosiasia, että yksittäisten vaunukuormien ja idyllisten, yhden tai kahden haarukkavaunun kappaletavaramakasiinien mattolaituriaika on jäänyt rautatiehistoriaan. Edes rautateidemme tavaraliikenteen kilpailun vapautuminen ei ole vielä sitä maailmaa silmiemme eteen ennallistanut.
kuva 05.08.2025 09:37 Ari-Pekka Lanne  
  Juku, lisätty tunnisteisiin. Kiitos. Nyt täytyy sitten keksiä muita valvotuksen aiheita.
kuva 05.08.2025 09:21 Ari-Pekka Lanne  
  Mieti, nykyään alkaisi olla jo mahdollista tehdä moinen elokuva tekoälyllä. Kun se tehtäisiin hyvin, mm. käyttäen asianmukaisia 80-luvun veturimiesasuja vaaleansinisine paitoineen yms., yms., niin voi jukra sentään...
kuva 05.08.2025 06:34 Ari-Pekka Lanne  
  Tuskin, niitähän on rautatieläisten taskut täynnä.
kuva 19.07.2025 00:45 Ari-Pekka Lanne  
  Varsin hieno kuva. Tosin silloin ennen vanhaan ei tainnut niin vain löytyä noin lupiinin valtaamia radanvarsia...
kuva 18.07.2025 07:10 Ari-Pekka Lanne  
  Kekkulin (G) kulkuominaisuuksista saa pahan aavistuksen jo vaihtotyövauhdeissa sellaisen päätykulman astimella matkustamaan joutuessaan. Vaunu tuntuu hyppivän, nuljuvan, pomppivan, kiemurtelevan ja nyökkivän joka suuntaan. Toisin kuin vaikka uudemmat telivaunut, joissa on jämäkät telit aivan päädyissä (vrt. https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=vaunun%20kiertymist%C3%A4%20edist%C3%A4ville%20voimille%20mahdollisimman%20v%C3%A4h%C3%A4n%20vartta ). Ne menevät eteenpäin »kuin juna».

Ajatuksella ajava kuljettaja saa vietyä Sn90-tavarajunan Sn80-sisarjunaansa ekologisemmin ja ekonomisemmin paikasta A paikkaan B. Se johtuu siitä, kun ei tarvitse jarruttaa tönkkiä punaisiksi joka notkonpohjalla. Toki mäenharjoilla ei siltikään ajeta Sn:ää, kaikkein korkeimmissa edelleenkin vain joitain murto-osia siitä. Luulen että suurin hyöty tavarajunan Sn:n nostosta tulee siitä. On hiukan enemmän vapautta päästää juna kulkeutumaan maastonmuodoista omalla painollaan.
kuva 20.06.2025 23:27 Ari-Pekka Lanne  
  Muistelin äkkipäätään, että asianosaisen ajankohdan (v. 2003) vakinaisten tavarajunien luettelossa olisi vielä ollut numero tälle JK-junalle (»jakelu- ja keräilyjuna»), mutta eipäs ollutkaan. Ei kevään eikä syksyn luetteloissa. Eikä edes vuoden 2000 vakkareissa. Toki vaunusomekuvan https://vaunut.org/kuva/107220 alla sentään on jotain juttua näistä.

Mutta aivan päällikköä, kun tällaisia eilisen kuvia pulpahtelee. Vuodesta 2003:kin on sentään vierähtänyt jo yli parikymmentä vuotta, vaikka tuntuu kuin se olisi ollut ihan eilen.
kuva 17.06.2025 16:59 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvä huomio. Voi olla, että näillä satakuntalaisilla koivuilla korvataan aiemmin rajantakaisen Karjalankin puolelta tuotua ainesta. Muistan kun 90-luvun alussa Juojärven ( https://vaunut.org/kuva/80266 ) ohi ajoi aina iltakympin aikoihin neuvostoliittolaisella koivulla kuormattu puutavarajuna. Ainakin vielä muutama vuosi sitten myös Raumalta ajettiin koivujunia sisämaan metsäteollisuuden käyttöön. Sen sanottiin torin pystökahveepuheissa olevan proomuilla Itämeren toiselta puolelta uitettuja myrskytuhopuita.
kuva 14.06.2025 22:20 Ari-Pekka Lanne  
  Nämä uudenmalliset Deeverin päätysiltojen kaiteet ja rappuset otettiin käyttöön milleniumilla radio-ohjauksen myötä: https://vaunut.org/kuva/13182 . RO-rappuset ovatkin olleet radio-ohjausdeeverin näkyvin tuntomerkki. Kaidekonstruktiosta kuultiin myös kritiikkiä ( https://vaunut.org/kuva/66102 ), mutta kyllähän näillä uusilla portailla on vaihtotyöhenkilöstön aiempia harjateräsritilöitä ( https://vaunut.org/kuva/59495 , https://vaunut.org/kuva/7400 ) mukavampi matkustaa ( https://vaunut.org/kuva/76579 ), saati radio-ohjauskuljettajan portailla matkustaessaan käyttää käkätintä molemmilla käsillään: https://vaunut.org/kuva/153702. Itse muistan silloin tuoreeltaan jopa nykyistäkin nuorempana kamerakaulaisena harrastajana mielessäni mananneeni sitä, mitä nämä tekivät Dv12:n ikiaikaiselle ilmeelle, mutta niin vain kaikkeen on täytynyt tottua.
kuva 12.06.2025 10:55 Ari-Pekka Lanne  
  Sääarkistojen mukaan tienoilla ei ollut perjantaina 16/12-2016 kuin pikkupakkasta. On siellä silti voitu joutua herkistelemään vuotavia kuormajarruja. Jollei jopa hakattu liki suojan puolelta pakastuessa pyöränkehille jäätyneitä tönkkiä. Olisiko ehkä sen takia saattanut kestää jarrujen koettelussa? Mistä näistä kaikista tietää. Kakkosnelonen tyhjä pankkopötkö on kyllä kova jarruvarjo yhdelle Deeverille. Lähdön myöhästymisen kiinni ajaminen on sellaisella kokoonpanolla helposti tekemätön paikka. Toki riippuen kuinka jyrkäksi aikataulu on piirretty.

Juliaan on merkkailtu toiseksi myöhästymissyyksi: »Rata: Radan kunnossapito- ja rakennustyöt». Olisiko VET 11793:n ja T 55308:n väliin jäänyt puolen tunnin rako Khi-Jns -välillä hyödynnetty esim. ylikäytävien laippaurien harjailuun? Katselin ja kuuntelin linkkien takaa löytyvältä Saukkosen videolta junan menemistä. Hiukan ennen junan kiihdytysvaiheen alkamista kuuluu jarrutuksen ääntä. Jospa lähtölupa Kontiolahdesta on saatu ratatyön jälkeen siksi viime hetkellä, että on täytynyt jo suorastaan harkita hiljentämistä ekseliä lähestyessä? Aivan kuin Mapsin ilmakuvassa erottuisivat jotkut baliisit suunnilleen kohdassa, jonka jälkeen veturinkuljettaja jälleen aloittaa kiihdytyksen. Olisiko JKV saattanut toeta siinä valvontanopeudestaan? Yhtä kaikki, kuvaajan kohdalla 16. ajoporras oli selkeästi jo törkättynä joikkarista. Sen kuuloisesti Tampella-MGO möyrysi ja puhalsi sakeaa usvaa korsteenista. Veturin pyörät olisivat kirskunasta päätellen halunneet väkisin jyristellä ympäri, mihin vastalääkkeeksi tarjotusta hiekoituksesta kuului omaa naksutteluaan.

Mutta hienoja kuvia ja videoita tämä ja Saukkosen!
<<   >>