1809-171868 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.03. 22:14 Ari-Pekka Lanne  
  Jos onkin, niin ainakin alustan tarvikelaatikon luukku on vaihtanut väriään punaisesta harmaaksi.
kuva 16.03. 07:03 Ari-Pekka Lanne  
  Aamulehden tekstaripalstalla maanantaina 31/7-2017: »Kun on 50 vuotta työtä tehnyt ja käteen jäänyt vain ruosteinen Saabi, ei kannata haudalla puheita pitää.»
kuva 27.02. 14:46 Ari-Pekka Lanne  
  Näihin aikoihin asti Hämiksen päivystäjänä on toiminut tupla-Deeveri. Viime aikoina pihassa on näkynyt sen sijaan yksinäinen Kroksu. Sitä en tiedä, onko se vielä paikallisten vaihtotyökuljettajien koululaitoksena vai jo pääasiallisena tuotantolaitoksena.
kuva 12.01. 22:38 Ari-Pekka Lanne  
  No niin toki, senhän takia se nappula siellä konnarin kaapissa on; tällaisten tilanteiden varalta, kun kuljettaja on estynyt ohjailemasta loppuopastelyhtyjä. Edo paitsi taipuu tietyin edellytyksin junankeulaksi, on muutoin kuin mikä tahansa matkustajavaunu.
kuva 12.01. 11:33 Ari-Pekka Lanne  
  Ehkä. Eli kuvan tilanteessa vika olisi kuin olisikin ratin ja penkin välissä...
kuva 12.01. 11:12 Ari-Pekka Lanne  
  Jouduin joskus vaihtamaan Edo-tötteröön Sr1:n rikkinäisen Sr2:n tilalle. Kun sitten linjasivun jälkeen ajoin Ykkösen ympäri Edo-päähän, niin siellähän loimottivatkin puskinvalot, samoin kuin tässä. Päättelin siinä, että sen täytyi johtua siitä, kun olin vaihtanut Kakkoseen vaihtotyövalot ennen kuin irrotin veturin vaunuista; eli jos Edossa olisi palanut punavalot ennen Sr2:n irrotusta, niin siinä tapauksessa ne olisivat jääneet sinne kiilumaan. Ja jos vielä konnari olisi prätkyttänyt välissä sitä Q-kaapin nappulaa, niin olisivatko siellä sitten loistaneet kaikki lamput; tuskin sentään...
kuva 11.01. 01:00 Ari-Pekka Lanne  
  Nimim. »Tunnus poistettu» viitannee lauantaina 20/4-2019 postaamallaan kommentilla »atomivoimalaohjaamoaktivismin Kauno Saarioon» ― siihen kamraattiimme, joka profeetan kaltaisesti varoittaa aina ikuisen tulen palvonnan kirkoista sekä niiden reaktorihalleissa vaanivasta ydinapatiasta, -apneasta ja -ateismista ( https://youtu.be/MOmWKPNiug0?t=17m21s ). Vaikka valottelinkin kuvan aikanaan mittasuhteita vääristävällä kauko-objektiivilla, laitosten koko on todellisuudessakin tolkuton. Vesitornilta on Olkluaron saarelle matkaa toistakymmentä kilometriä.
kuva 07.01. 07:53 Ari-Pekka Lanne  
  Saman viikon lauantaina 8/10-2022 kyseisen laitoksen äskeisessä kommentissa käyttökelvottomaksi arveltu kakkospään suti näytti jo saadunkin Kouvolassa tanaan junaa T 58667 valmisteltaessa: https://vaunut.org/kuva/158540 . Jollei suorastaan laitoksen Tampereelta Kouvolaan kiertymisen taka-ajatuksena juuri ollutkin ollut vaivais(t)en virroittim(i)en restaurointi. (Kylkien pyöreiden pikkuikkunoiden määriä laskeskellen on kätevä arvata jo kaukaa, kummin päin veturi on [»Vinkki vitonen» tällaisille kaltaisilleni harrastajauraansa aloitteleville junabongareille. ;o)].)
kuva 05.01. 21:30 Ari-Pekka Lanne  
  Olin joo, ja ajattelinkin asiallisen oloisen kuvaajan siinä nähdessäni, että on varmaankin vaunusomehahmoja. Mut tämä oli hyvä tötterö, meni eteenpäin kuin juna.
kuva 05.01. 21:22 Ari-Pekka Lanne  
  Kas kas, hieno kuva. Sää se Hannu sit olitkin kameroines siinä ykköslaiturin Ryttylän puoleisessa päässä.
kuva 04.01. 20:15 Ari-Pekka Lanne  
  Jorma mainitsi etuvirroittimen. Sitä tosiaan siirrytään käyttämään takavirroittimen hiilen hajottua. ...Kunnes etuvirroitinkin putoaa alas. XoD
kuva 03.01. 17:30 Ari-Pekka Lanne  
  Näyttävä kuva! Ja tosiaan Jarno, suunnilleen kulkukäytävänmitan päässä valokaaresta jännätään kuvankaltaisella virroitinkelillä, kuluuko sudin kontaktihiili puhki juuri linjan pahimmassa ylämäessä. Joka tapauksessa tällaisten sutinoiden jälkeen on isot mahikset, että vaunusomeen saadaan kuvamatskua epätavallisin virroitinasetteluin seilaavista sähkölaitoksista.
kuva 31.12.2024 22:43 Ari-Pekka Lanne  
  Kas, tuostahan tosiaan löytyykin Timon mainitsema kuva: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=956.msg119730#msg119730 . Mutta voi juku sentään! On kerta kaikkiaan, päättäväinen katse Arskalla. On todella. Siitä ei ole montaa päivää, kun yhtenä iltana kadulla käveli vastaan kolme muidua, ja heistä yksi huudahti kommentin, joka sopii kyllä Arska-kissaankin: »Komea kolli!»
kuva 31.12.2024 17:24 Ari-Pekka Lanne  
  Väinö jolkotteli autuaammille hiirestysmaille maanantaina 22/8-2022. Oli silloin n. 15-vuotias, eli ehkä samaa vuosikertaa Arskan kanssa. Väinö tuli meille Turun löytöeläinkodista perjantaina 18/2-2011. Meille samoihin aikoihin ― perjantaina 15/4-2011 ― Porin eläinsuojelun kautta tullut Minttu-kissa ( https://vaunut.org/kuva/108119 ) sen sijaan oleilee vielä meidän elossa olevien keskuudessa. Mutta kiitos ― Väinön tuntien se takuulla vastaanottaa terveiset hyvillä mielin siellä pilvenreunalla ― ja terveiset Arskalle, sekä hyvää uuttavuotta kaikille!

Niin ja Lasse, kyllä se junan kissa sitä käymälääkin saattaa kytätä: https://vaunut.org/kuva/109113
kuva 28.12.2024 08:48 Ari-Pekka Lanne  
  Se jäi valitettavasti tuolloin merkitsemättä muistiin.
kuva 26.12.2024 13:00 Ari-Pekka Lanne  
  Ai paluupostinakin meni Kaalihäkki. No sitten tämä on voinut olla vaikka Ykkösten sorvireissuja tai muita huolto-ohjelmaan kuuluvia vaihtoja, ja samalla yksi Sr2 on siirtynyt em. varastosaldoissa Ilmalaan. Kakkonen ja Kolmonen osaavat höpötellä keskenään, joten niiden sekaparien häntäpuoliskoja ei sen takia jouduta valmistelemaan hinuukuntoon.
kuva 26.12.2024 10:45 Ari-Pekka Lanne  
  Tuntematta mitenkään tapauksen taustoja, eivätkös veturikierrolliset ja (päivystäjien) huoltokutsulliset siirtohinailut ole sentään yleisempiä kuin rikkoutuneiden laitosten avustamiset pois linjalta? Mikä ei toki silti tarkoita, että Siperian Sudet tai takuita nauttivat kalut olisivat sen immuunimpia erilaisia vikoja vastaan. Mutta siis veikkaan, että tällä veturijunalla on tasattu Kouvolan ja Helsingin keskinäisiä Ykkös- ja Kakkos-varastojen hyllymääriä.
kuva 24.12.2024 17:12 Ari-Pekka Lanne  
  Katsos vaan, tuohon(kaan) en ollutkaan osannut perehtyä noin tarkkaan. Mutta mainos kyllä kolahti aikanaan, kun sen pari kertaa tuoreeltaan milleniumilla telkkarista näin. Ja kolahtaa vähän vieläkin, kun on aikanaan niin hyvin tehty. Helsingin rautiksessa on paljon vanhaakin vielä jäljellä. Mutta myös jotain tuoretta hyvää. Nimittäin Cafe Elieli ja sen taivaallinen lohikeitto. Suosittelen.

Sekä toivottelen tässä samaa hyömyä antoisaa joulua kaikille vaunusomen seuraajille!
kuva 15.12.2024 10:51 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Niin, ja että virroittimen hiilet ylipäätään pysyisivät käyttökelpoisina. Ilman ajolangan jatkuvaa siksakkia se suorastaan uurtaisi niihin syvät lovet alta aikayksikön.
kuva 14.12.2024 14:19 Ari-Pekka Lanne  
  Niinkuin herra Esa tuossa aloituskommentissa jo sanoikin, niin tosiaan hienoja kuvia tässä sarjassa!
kuva 11.12.2024 17:06 Ari-Pekka Lanne  
  Edon ohjaamohan on siellä päädyn välitasolla. Ei mitenkään korkealla, vaikkakaan ei toki niin alhaalla kuin matkustamon laituritason alakerta. Harmillisesti Penan ja Edon tapauksessa ei pysty tekemään sitä kapean ATUn hiilenpalakikkamittaustakaan. Penan sivuikkuna ei aukea, ja Edon istuin on sivusuunnassa keskellä eli niin kaukana sivuikkunasta, ettei Markkanenkaan yletä kurkottelemaan siitä suulin ovenkarmiin.
kuva 11.12.2024 14:43 Ari-Pekka Lanne  
  Jestas, onpas tuo Jaakoppi tosiaan korkea, kun Deeveriinkin vertaa. Ei taida olla Kroksulla tai Ferrillä jakoa, vaikka nostaisi niiden Bremshey-istuimet niin ylös kuin säätövara antaa myöten.
kuva 11.12.2024 12:19 Ari-Pekka Lanne  
  Sinivalas ja Jaakoppi ovat korkeuseronsa, miksei muunkin eriparisuutensa, johdosta parivaljakkona jopa hieman koomisenkin näköinen kaksikko: https://vaunut.org/kuva/171608 .

Valitettavasti vaunusomesta löytyy ainakin tähän mennessä varsin kitsaasti matskua, jota tutkien voisi vertaillen arvioida Kroksun ja Jaakopin istuinten korkeuksia kiskonharjasta: https://vaunut.org/kuva/157187 . Mutta luulen myös, että niiden kahden laitoksen väliltä se voittaja arvotaan. Se täytyisi melkein tehdä niin, että veturinkuljettaja ajaisi vuorotellen Kroksun ja Jaakopin jostain rataverkkomme »kapean ATUn» ( https://vaunut.org/kuva/126118 ) kohdasta, jollaisia ovat esimerkiksi erilaisten lastaussuulien ja veturitallien ovenlävet, ja piirtäisi siinä aukinaisesta sivuikkunasta nenänsä tasalle hiilenpalalla pienen merkin siihen ovenkarmiin.
kuva 11.12.2024 08:51 Ari-Pekka Lanne  
  Kieltämättä. Ja kiintoisa pohdinta. Keskiohjaamoiset klassikkoveturit Dv12, Dr14 ja Dr16 vaikuttaisivat olevan tässä liekkimielisessä kisassa melko tasoissa: https://vaunut.org/kuva/171109 . Iso Vaaleen istuimen sijainnin korkeuden vaikutelma tulee kai paljolti siitä, kun toolille kömpiäkseen joutuu kiipeilemään laitoksen seinustalla. »Iso Vaalee» -kirja (laitoksen 14., PPP:n nimikirjoituksella varustettu kappale) antaa (s. 108) Dr16:n korkeudeksi 4700 mm, kun »Dieselveturit ja moottorivaunut II» -tiiliskivi sen sijaan (s. 250) Dv12:n korkeudeksi 4450 mm. Kuitenkin linkin takana olevaa kuvaa katsoessa tulee mieleen, voisiko ensin mainittu mitta olla suksiboksilla ja jälkimmäinen ilman sellaista?

Sen sijaan kytkintangollisten keskiohjaamodieseleiden (Dv11, Dv15, Dv16) koppi on selvästi matalammalla: https://vaunut.org/kuva/154996 (»Rautatiet ja pienoisrautatiet» s. 125: »Vertaile veturien näkyviä eroavaisuuksia!»). Etteivät vain Hyvinkään konepajan insinöörisörsselssönit ja härskihartikaiset olisi käyttäneet Nallen ajettavuuden parantamiseen tähtääviä madallussarjoja. Tinasijoille vaikuttaisi ainakin minun silmään jäävän Trumannikin: https://vaunut.org/kuva/164693 . Samoin kaikkien muiden päätyohjaamoisten laitosten tapaan Huru, näennäisen jyhkeästä yleisvaikutelmastaan huolimatta: https://vaunut.org/kuva/11645 . Voisiko kilvoittelun voiton kääriäkin kajuutaltaan muutoin ahdas ja kulmikkaasti muotoiltu Kroksu: https://vaunut.org/kuva/168830 ?
kuva 04.12.2024 22:31 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos vain Timo, mutta huomasin jo tuon saman vahingossa juhannusviikolla, kun yritin satuilla kuvatekstiä kuvaan https://vaunut.org/kuva/168906 ― siinä kun tutkiskelin kartasta, minkä nimen keksisin Heinoon tuloesiön EoP235 vihreänäkimaltelunarratiivin mäelle. Paikannimi »Lanne» on präntätty Karttapaikan maastokarttaan pystysuorin kirjaimin ― ei siis vinottaisena kenotekstinä ―, meinaten sitä, että kyseessä ei ole maastonimi vaan asutusnimi. Toisin sanoen siinä Karkun Riippiläntien varrella on sillä kohtaa sen niminen tölli tai pientila.

Vaikka sukunimi on harvinainen, on samannimisiä sukuja ainakin kaksi. Sitä toista esiintyy niin ikään Satakunnassa. Törmäsin kerran 2010-luvulla yhteen heistä. Olin Porin matkakeskuksessa rahastelemassa linja-auton kyytiin pyrkiviä matkustajia. Muistaakseni olin ajanut Turusta Poriin, jossa edelleen Vaasaan jatkavan pikavuoron kuljettaja vaihtui. Se oli sitä aikaa, kun Matkahuollon kautta ostetut nettiliput tarkastettiin nimen perusteella. Eräs kyytiin nousseista oli nuorehko naishenkilö, jonka sukunimenä oli tuttu nimi. Nainen oli minulle täysin tuntematon, eikä siis mitään sukua. Sukunimikaima.

Toisesta sukunimikaimahenkilöstä minulta alettiin kyselemään parin-kolmen henkilön suin vuonna 2022, että olenko sukua hänelle. Kunnes hän sitten maanantaina 26/6-2023 yllättäen ilmoittautuikin juttusilleni. Olin Ilmalan Pendohallin raiteella 722 valmistelemassa SAA 61087:tta (Sm3 #06), kun ohjaamon oveen koputettiin. Ovesta pelmahti muutaman sanan vaihtamaan sukunimeltään samanniminen veturinkuljettaja. Ja se, mikä oli mielenkiintoinen tieto, minkä häneltä siinä kuulin, liittyy nimen etymologiaan. Itse en ollut tullut sillä niinkään vaivanneeksi päätäni ― korkeintaan tyytynyt arvelemaan nimen varmaankin viittaavaan lantioon. Mutta ei, tämä sukunimikaimaveturinkuljettaja kertoi sen viittaavan paremminkin jonkinlaiseen maastonkohtaan. ( https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_b8233a7ddf77c3ebf00baf7e9644d11d&word=lanne:1&list_id=150878 »Ihmisestä, jolla on paljon maata ja metsää: sill ̮ol levijät lantiet.»)

Se että kaimasukua on Satakunnassa, lähellä omaani, ei varmaankaan ole sattuma. Perimätiedon mukaan isovaarini Vihtori »käänsi lapiolla» aiemman nimensä »Lagerkvist» joskus viime vuosisadan alussa tai aiemmin ―, siihen aikaan, kun vastaavat suomennokset olivat muodissa. Ehkä hän varasti paikallisissa ympyröissä kuulemansa nimen, joka sattui alkamaan samalla tavoin.

Isovaari oli jossain vaiheessa, vielä perheineen Porissa asuessaan, töissä Valtionrautateillä. Tuolta ajalta on olemassa mustavalkoinen valokuva, jossa Vihtorin näköinen hahmo poseeraa Sk2-veturin tenderissä. Ilmeisesti hän työskenteli veturinlämmittäjänä. Mutta hän oli myös seppä, mistä johtuen kiukaislaiset talolliset, joilla oli runsaasti töitä sellaiselle, houkuttelivat hänet muuttamaan perheineen Kiukaisiin. Vihtori osallistui Kiukaisten-vuosinaan myös kunnallispolitiikkaan. Olisiko puoluekanta (SDP) ollut väärä, kun hän joutui sisällissodan myötä perheineen Lahden vankileirille, jossa tuomittiin kuolemaan toukokuussa 1918.
kuva 04.12.2024 10:06 Ari-Pekka Lanne  
  Polkupyörässä plastiikkinen kissansilmä myös. Ei ole 50-luvun väkisinväännettäväksi mikään pilipalilaitos.
kuva 03.12.2024 05:53 Ari-Pekka Lanne  
  »Tilapäinen erotusjakso.»
kuva 02.12.2024 08:01 Ari-Pekka Lanne  
  Yöpikajuna on kokonaisvaltainen ponnistus pyöreälamppuiselle Siperian Sudelle. Riittää yhtäältä pienen tavarajunan verran junaa, joka pitäisi saada ajomoottoreiden voimin matkustajajunavauhteihin —, nopeusmittarin viisari saattaa käväistä radan syvimpien notkojen pohjilla jopa sadanneljänkympin kohdalla. Kompura joutuu koville, kun junassa kukkuva väki keksii toimittaa aamuasioitaan hyttiensä paineilmatoimisissa kloseteissa. Junanlämmitysvirran kysyntä on äärimmäinen — erityisesti aamuyöllä, kun pikkuautot alkavat ryöstää hännän peltilehmävaunuista lohkolämmityssähköjä. Päämuuntajan toisiopuolelta ei juuri löydy huilailevia käämejä.
kuva 01.12.2024 09:36 Ari-Pekka Lanne  
  Ei kai sitä nyt kuljettajilta kysellä, että montako laitetaan. =oD
kuva 29.11.2024 11:59 Ari-Pekka Lanne  
  90-luvulla tehtaalle saatu korkeampi piippu hajaannuttaa hapot ja raskasmetallit laajemmalle maakuntiin. Voisiko osa herkuista yltää Siuroon (67 km) ja Turkuunkin (95 km). Toki nykytekniikka parempine filttereineen on vähentänyt päästöjä ylipäätään. Muutos takavuosikymmeniltä muistamaamme on tosiaan huomattava tuolla Harjavaltain seudun kankailla.

Luulin pari vuotta sitten Valtain ratapihan päältä ruostuneita valopääopastimien varjostimia katsoessani, että seudulla esiintyisi vieläkin paikallisia happosateita. Kunnes äkkäsin samanlaista korroosiota esiintyvän Rauman tulotolpan E372 lamppuaukkojen varjostuslipoissa. Rauman valopääopastimien peltien ruostumisen osalta pääsyypäitä voisivat olla Valtain päästöjen sijaan tai lisäksi viereen rakennettu Valtatie 12:n jatke maantiesuolaroiskeineen eli jatkuvine -sumuineen sekä Olkluaron plutonium- ja muut raskasmetallijonipäästöt.
kuva 27.11.2024 13:08 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvät kyydit antoi. Kova rauta tämä laitos.
kuva 22.11.2024 09:13 Ari-Pekka Lanne  
  Tuollaista telex-linjaa tuplaleveällä yläorrella oli ainakin Rauman radalla — ilmeisesti välillä Llh-Pej. Olen pitänyt sitä siksi erikoisena, että olikohan vastaavaa missään muualla? — No, luultavasti oli, mutta ihan kaikkein tyypillisintä puhelinlankain ripustustyyliä tämä ei ollut.
kuva 21.11.2024 23:40 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvasta — ml. kuvateksti — ei puutu rautatieuskottavuutta.
kuva 15.11.2024 14:14 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva Roviksesta. Käkättimellä tehtyinä vihellyksistä ei juuri sen lyhyempiä saakaan. Ratskulla on turha yrittää jotain kolmen lyhyen kimeän »Käännä vaihde» (wanhaa Jt:tä) -vihellinopasteita.
kuva 13.11.2024 12:00 Ari-Pekka Lanne  
  Se on surullista, kunnei Talvivaarankaan tapauksesta niin sanotusti otettu onkeen. En ole nähnyt mainittua keskustelua, mutta ehkä Timo asia aukeaa paremmin, kun ymmärtää että yleiskäsitteen »vihreä siirtymä» alle mahtuu myös bisnesten ja niiden edellyttämän kulutuksen »viherpesua».
kuva 12.11.2024 07:45 Ari-Pekka Lanne  
  Multa ei kannata kysyä kalustoasioista, kun olen semmonen, että odotan ensin aikani peltiset irtolinjakilvet kainalossa dösiksellä tai linja-autovarikon tontinnurkalla, mutta jollei liikennöitsijällä lopuiltakaan ole antaa linjalle katiskaa, lähden paljain käsin viemään matkustajia kolmijonossa. Mielenkiinnosta kysyn sen sijaan teiltä, jotka vaikutatte olevan näihin kalustopuolen asioihin paremmin perehtyneitä, sisältyykö siihen kaupusteltavana olevaan Lok 2000 -laitosten päivityspakettiin myös ratsku ja viimeisen kilometrin genu? Kakkonenhan on kaiken kaikkiaan — niin edistyksellinen oikkarirauta kuin se ysärin alussa olikin — karvalakkimalli Kolmosesta. Auttamatta suuriruokaisempikin eli kalliimpi ajaa. Valtionrautateitten vetokalustoasioita joskus sivusilmällä tuumailtuani voin sanoa lohdutukseksi, että kovan työn ovat Kakkoset joka tapauksessa jo tähän mennessä tulleet sarallaan kolmessakymmenessä vuodessa kyntäneiksi. Niiden kierto oli heti alusta selvästi tehokkaampi — viimeisetkin mehut tiristävä — kuin Ykkösillä, mutta Edo-tötteröiden ja matkustajaliikenteen nopeutumisen (Sn 200) myötä meno meni täysin hirvittäväksi ja eläimelliseksi. Sellaista jyystöä ei todellakaan kuule edes missään M. Airaksisen perjantai-illan Parasta ennen! -diskoilussa.
kuva 10.11.2024 16:18 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos, tämä selvensi hieman — eli osittain oli kyse vähän niinkuin määrittelykysymyksestäkin. Mulla on sekin, kun mua on työkseni sompailevana »aivopesty» vuosikymmenet kaikenlaisissa »REAKeissa». Osittain — eikä välttämättä ihan niin vähänkään — ehkä niistä, mutta toki myös kokemuksen kautta ja ihan jo luonteenlaadunkin myötä, tulee se, että aivan ehdottomasti mieluummin liian hiljaa kuin liian kovaa.
kuva 10.11.2024 14:01 Ari-Pekka Lanne  
  Mielenkiintoista. Lasse ei kai sentään kuitenkaan tarkoita »liialla» (tilanne)nopeudella suorastaan sitä, kun alkaa jo kolisemaan. Joskin sitä riskiä se joka tapauksessa lisää, mikä kai lienee kiistatonta. Ja kun liikenteessä on tavallisesti muitakin potentiaalisia altistujia, niin sopiiko kysyä — nyt kun asia sattumalta tuli puheeksi —, miten Lasse prosessoi sitä puolta? Tämä siis ei moralisointi- tai saarnamielessä, vaan sulasta mielenkiinnosta ajatuskonstruktiota kohtaan.
kuva 10.11.2024 13:16 Ari-Pekka Lanne  
  Eiköst se ihan kivasti tullut. Kun pääsee menemään mäen ylös rullaamalla tai ihan pintakaasulla, niin ei sen ekompaa ajoa olekaan. Ylämäkeä seuraavassa alamäessä voikin sitten taas päästää junan laukalle vaunujen jarrutönkkiä kuluttelematta.
kuva 09.11.2024 18:50 Ari-Pekka Lanne  
  Mut kerkesis kumminki. Fundeeraas ny, gon tänämpehtoste tlee miljooni (Lotost) ja huame tlee Kansarario; ee sunk meil sillo ol däsä mittä häränpäevä. Kyl maar mää myännä olevan juur see kaldane, semsel rullaileval taval köröttelevä, puhutti sit melkke mist hyvänäs kulklaedoksest.

Kattokka vaek mandiäposkes touhuva tuutreportteri tyynt reaktio viärest faartil menevä laedokse vislauksehe vireo https://youtu.be/YJj0LXoN6kk?si=9m6fUsz3KmAaR0ol kohras 1:22. Ens'säpsährykse jälkke seora melkke vart'minuuti vaedolo, jonk aegan reportter miätti tööttäyst, mut jatka see jälkke juttus käsittely niingon ei mittä olis olluka. Mut fundeeraus jatku taustal, ja viivästet vast'piik tleeki vast kohras 10:00, siin gon vlokist vihja akressiivise ajokäytökse johtuva vireos aihen olevast dasavirtvoemlinja jonesoevast sättelyst. Däsä kohras liäne syyt tunnusta, et nii mää gon erel linkat vlokkaajaki mee asustella molemma kymnen kilsa sättel Eorjoe Olkluaro yrinvoemlaitoksilt. See selittä kyl pali.
kuva 07.11.2024 14:32 Ari-Pekka Lanne  
  Näköjään: https://www.alasatakunta.fi/uutiset/metsittyneella-junaradalla-alkaa-tapahtua-puita-raivataan-ja-irtopolkyt-kuljetaan-pois-6.2.113555.2d3fb7738b
kuva 05.11.2024 08:20 Ari-Pekka Lanne  
  Ilmalan pendopesukoneessa Sn 2.
kuva 29.10.2024 07:23 Ari-Pekka Lanne  
  Harmi ettei kumpikaan kaksikosta tullut ottaneeksi kuvia muistin tueksi.
kuva 29.10.2024 06:11 Ari-Pekka Lanne  
  Vai junttimainen seläntakanapuhujien »yhdistys». Mahtaako moista edes ollakaan.
kuva 27.10.2024 13:01 Ari-Pekka Lanne  
  Petri on jäljillä. Muinaisdeeverin ohjaamo on jopa suhteellisen hiljainen verrattuna siihen liittyviin ulkotöihin. Ilmaletkujen kytkemiset ovat hetkellinen kova melupiikki. Radio-ohjaustyö, vaikkapa Deeverin ohjaaminen veturilla työnnettävän vaunuletkan toisessa päässä vaunun astimella matkustaen, on huomattavasti paljon meluisampaa kuin voisi äkkiseltään kuvitella. Pyöränlaippojen kirskahdukset kaarteissa ja vaihteissa ovat pahoja. Yksi kaikkein meluisimmista paikoista on veturin lyhyen pään vandringilla. Se apukone-kompura -paketin jumputus on aivan hirvittävä. Mutta kyllä melua riittää ohjaamoonkin.
kuva 27.10.2024 08:48 Ari-Pekka Lanne  
  Häh, mitä Mikko sanoit? Tuulee sen verran ettei kuule. Niin että oli sus'hukka jossain?
kuva 24.10.2024 12:01 Ari-Pekka Lanne  
  Vielä milleniumilla saattoi olla tavallista, että toimitusjohtaja kierteli kentällä kokeilemassa, ovatko linja-autonkuljettajien solmiot riittävän tiukalla. Raksamiesten keskuudessa vastaavanlainen, työmaan »kympin» toimittama tarkistus on kohdistunut kypärien leukaremmeihin. Ja taas ydinvoimalaohjaamohenkilöstön osalta se juttu piilee siinä, että kulkukorttikotelon pitää olla ripustettuna näkösälle.

Mutta siis tosia puhuen olen ehdottomasti Eljaksen kanssa samaa mieltä siitä, että smurffipuvut koppalakkeineen, bleisereineen ja solmioineen ovat asianmukaisia, tyylikkäitä ja suositeltavia yleisönpalvelutehtävissä.

Eräs raskaan liikenteen kouluttaja kysyi vuoden 2007 lopulla Huittisten kurssikeskuksessa opiskelijoilta: »Mitä eroa on linja-autonkuljettajalla ja rekkamiehellä?» Ja vastasi itse itselleen: »Solmio.»
kuva 23.10.2024 17:48 Ari-Pekka Lanne  
  Kun aloittelin alkuvuodesta 2008 ajoharjoittelijana Lauttakylän Auto Oy:ssä, siellä tulvi ovista ja ikkunoista eläköitymisen kynnyksellä olevia vanhan kansan linja-autonkuljettajia. Eräs tällainen ajoi kerran vesikaljamakelityöpäivän päätteeksi Ysi-Kutterinsa Huittisten varikolla talliin viereiseen pilttuuseen. Kuului sihahdus, kun ilmat pääsivät seisontajarrukelloista. Ja toinen, kun kuljettaja huokaisi: »Ei kahta yhtä liukasta keliä.»
kuva 23.10.2024 13:41 Ari-Pekka Lanne  
  Herra Esallahan on myös kokkailukirja »Kiisselit ja motit II»..? Kuva 545 »Voith L 216 rs-vaihteisto» löytyy sivujen 276 ja 277 välistä. Sen sijaan sivulle 278 on ladottu: »Suunnanvaihtolaitetta ei voi lukita keskiasentoon. Jos vaihteistossa mahdollisesti ilmenee vaurioita, tulee sentähden nopeusaluevaihde lukita keskiasentoon.» Aluevaihteistoa käsivipuineen — jolla valittavissa asennot »T», »0» ja »M» — on kuvattu sivulla 279.
kuva 23.10.2024 08:13 Ari-Pekka Lanne  
  Pahoittelut, Jorma hyvä, — noin se on meidän täysin vailla ajokokemusta ja tuntumaa olevien, tyyppikouluttamattomien harrastajien alstikkapostillaamme kiteytetty. Meillä rautatieharrastajain pääjoukolla on valitettavasti ollut mahdollisuus ja tilaisuus päästä ainoastaan ihmettelemään tasaista kyytiä Aalstommin kelkkomissa pelti- ja puuvaunuissa tönöttäen — tai tyytyä nojatuolimatkailuun kotikirjaston kuvakirjojen parissa.

Sen verran kuitenkin vielä lisään, kun tämä Kymenhurun erikoisuus tuli tällä tavalla näyttävän väristen lehtikelien aikaan puheeksi, että keittokirjan »Kiisselit ja motit II» sivulta 545 selviää sellainenkin pieni käytännön ajotekninen juttu asiaan liittyen, että joko »normaalitartunta» tai »suurtartunta» on siis toki valittavissa suuntakahvalla. Tuossa näkyykin: https://vaunut.org/kuva/16589 . Eteen »EN» tai »ES» sekä taakse »TN» tai »TS». Siitä valinnasta sitten seuraa, että laitos reagoi tehoratin käsittelyyn tilanteesta riippuen hieman toisin.
kuva 22.10.2024 17:37 Ari-Pekka Lanne  
  Kerran muutama vuosi sitten eräälle rautikselle saapui 3 x Dv12 -vetoinen tavarajuna. Junassa oli ollut matkalla teknisiä murheita. Viimeisenä olleen veturin mylly oli sammuillut siten, että kuljettaja oli joutunut pysähtelemään käynnistääkseen sen uudelleen. Se pohjaanpalaneen vaihteistoöljyn postapokalyptinen haju on jotain, joka ei unohdu.
<<   >>