1029-107701 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.12.2020 10:24 Ari-Pekka Lanne  
  Vanhassa Raumassa pääliikekadut ovat lämmitettyä. Laajennustakin on suunnitteilla: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000007177328.html
kuva 14.12.2020 11:53 Ari-Pekka Lanne  
  Sentään 25-sarjalainen ‒ niiden, ja taitaa Valko-Deevereidenkin, jousitukset ovat verraten hyvässä iskussa. Toki nekin häviävät Iso Vaaleen laivamaiselle, suuntaa hakemattomalle ja pomppuilemattomalle etenemiselle.
kuva 10.12.2020 11:35 Ari-Pekka Lanne  
  Tämänpäiväisessä, torstain 10/12-2020, Länsi-Suomessa eli paikallisille »Länspaperis» ‒ joka sekin on tähän saakka painettu kaipolalaiselle paperille ‒ kerrotaan, että sanomalehtipaperia koeajettiin myös UMPin Rauman paperitehtaalla Kaipolan tehtaan sulkemispäätöksen tultua loppukesällä. Jämsänkoski osoittautui kuitenkin koeajoissa teknisesti Raumaa paremmaksi, sekä logistisesti Saksoja paremmaksi vaihtoehdoksi.
kuva 07.12.2020 16:57 Ari-Pekka Lanne  
  Jussilta ja Juhanilta hyviä huomioita. Makkaripsykologina en sen sijaan itse haluaisi lähestyä aihetta noin raskaasta kulmasta kuin Topi. Kukaan tuskin itse haluaa työskennellä henkensä kaupalla. Se ettei mitään satu, on paras palkinto itsessään, tämmöset pienet teemapalkitsemiset vain mukava lisäkiitos. Tietenkään sellaisten varaan ei yksin voi mitään laskea, suuntaan eikä toiseen.
kuva 07.12.2020 11:15 Ari-Pekka Lanne  
  Halvin ei aina ole paras...
kuva 07.12.2020 10:16 Ari-Pekka Lanne  
  Tapaturma, josta on aiheutunut sairauspoissaolo.
kuva 06.12.2020 20:27 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän puutavarakuormat ovat huomattavasti siistiytyneet kymmenen vuoden takaisesta. Ja onneksi Tapio ei sentään menettänyt tapaturmassa työkykyään, hengestä puhumattakaan. Rautatielogistiikka sai marraskuussa täyteen kokonaisen vuoden ilman sairauspoissaoloa vaatineita tapaturmia: https://vaunut.org/kuva/143948
kuva 06.12.2020 15:40 Ari-Pekka Lanne  
  Nam, lisätään kuvan tietoihin.
kuva 06.12.2020 11:07 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionrautatiet 1962―1987 -kirjan s. 270: »Lokomo valmisti v. 1967 hydrauliikkakäyttöisen nosturin R 380N, jonka suurin nostokyky on 25 tonnia. Kun kyseinen nosturi osoittautui nopeaksi ja käteväksi normaaleissa ratatöissä, hankittiin vuosina 1977-82 kuusi nosturia lisää, nyt sarjaa R 351N. Valmistajana oli Rauma-Repolan Parkanon tehdas. Vuonna 1987 ostettiin vielä kaksi nosturia, sarjaa R 381N. Kahden viimeksi mainitun sarjan suurin nostokyky on 36 tonnia, ja viimeisissä on enemmän elektroniikkaa ja pieniä parannuksia, mutta muuten ovat em. nostureiden toiminnat lähellä toisiaan.»

Ja vaihde V-083 tuossa oli työmaana, mikä on nyt oiottu kuvatekstiin...
kuva 27.11.2020 21:29 Ari-Pekka Lanne  
  Tommin kysymykseen samaan kuvaan mahdutetuista useamman kuin yhden vaunun käsittävistä sarjoista tulee toki mieleen kahdesta vaunusta koostunut Eita-sarja: https://vaunut.org/kuva/119047 . Muita?
kuva 27.11.2020 21:20 Ari-Pekka Lanne  
  Taitavat nämä aikanaan Fau-hiilivaunuista muutetut Taimenet jäädä Tau-kaoliinivaunujen sijaan tähän Jokilaakson saviliikenteeseen Kaipolan loppuessa.
kuva 25.11.2020 04:42 Ari-Pekka Lanne  
  Nää on näitä paikallisia sanastoja. (Ari ilmeisesti riihimäkinen...) Turkulaisten kippareiden keskuuteen muistaakseni levisi Pieksämäeltä sinne siirtyneen vhtj:n mukana hakasista käytettävä nimitys »kyytipoika». Tosin sekin on niin ilmeinen, että avautui ensi kuulemalta jopa mulle.
kuva 24.11.2020 19:00 Ari-Pekka Lanne  
  Ehkä molemmat ovat käytössä. Itse olen kuullut vain ensin mainittua termiä käytettävän.
kuva 24.11.2020 18:37 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionsalaisuusviljasiilot ja kaikki!
kuva 24.11.2020 07:06 Ari-Pekka Lanne  
  Näitä kulkee myös Hämiksen ja Tussun välillä, vallankin »kolme- ja puolitonnisessa». Turkulaiset sanovat näitä »kirkkovaunuiksi».
kuva 16.11.2020 21:05 Ari-Pekka Lanne  
  Noin sen on täytynyt mennä. Ei se muuten niin tarkkaa ole, kunhan ei vaan kaksi yksikköä liikennöi samaan aikaan samalla tunnuksella.
kuva 16.11.2020 20:02 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl ne yleensä tuolla avoimessa datassa oikein on. Tosin niissä on se virhemahdollisuus, kun liikenteenohjaaja on ne käsin naputellut vaihtokulkuteitä klikkaillessaan. Niinpä joskus voi lukea vaikkapa »PÄSSI» tai oikeastaan ihan mitä vaan.
kuva 16.11.2020 15:56 Ari-Pekka Lanne  
  Oikeassa olet Occ-y; siispä tarkennetaan: mahdollisuuksien mukaan. Esim. juurikin Vofan konttitappien asemointi rajoittaa hieman 10' konttien sijoittelua vaunussa. Mut siis jotenkin tähän tyyliin: https://vaunut.org/kuva/132349 ‒ vallankin jos loodan sisällä sattuu olemaan jotain »myytäväksi sopivaa irtaimistoa».
kuva 16.11.2020 00:46 Ari-Pekka Lanne  
  Eorjoellapa hyvinkin. Tuossa vielä linkki Attilan kasarikuvaan: https://www.vaunut.org/kuva/77464
kuva 15.11.2020 22:23 Ari-Pekka Lanne  
  »Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni.» ‒Sale, 2014
kuva 15.11.2020 22:17 Ari-Pekka Lanne  
  Venäjällä ajellessaan charterkuljettajilla on tapana ottaa luppakorvapeilit kadunposkeen yöksi jäävistä linja-autoistaan mukaan hotellihuoneeseen. Ja jos vaikkapa 20' merikontteja laitetaan menemään pitkin Venäjää junassa, lastataan ne rautatievaunuihin (kaksi konttia per vaunu) ovet vastakkain.
kuva 15.11.2020 21:13 Ari-Pekka Lanne  
  Vaihtotöiden vaihtelevista sääoloista puheen ollen… Ratapihatyöntekijöiden (junamies/löysäri/käyttömies, vaihdemies, ratapihakonduktööri, vaihtotyönjohtaja, ro-kuljettaja yms.) sadeasuun liittyy eräs selittämätön dilemma. Vaikka sadetutkan mukaan lähituntien aikana sataisi täysin varmasti, ja vaihtotyörupeamaan lähdettäessä tosiaan sataisikin kuin saavista kaatamalla, jos ratapihatyöntekijä erehtyy pukeutumaan »kumipukuun», loppuu sade heti kohta vaihtotöihin päästyä kuin kahvasta kääntämällä ‒, jolloin työn fyysisyydestä ja kumipuvun hengittämättömyydestä johtuen kastuukin sisältä päin. Jos sen sijaan jättää sadeasun kaappiin, sataa ihan niin kuin sadetutkan mukaan pitikin…
kuva 15.11.2020 20:19 Ari-Pekka Lanne  
  En tiedä, onko insinööri päätellyt asian saman kautta kuin Esa edellä. Käytännössä asia taitaa kuitenkin olla päinvastoin, eli ennemminkin linjaveturissa olisi kysyntää paremmalle lämpöeristykselle. Matkakuljettaja istuu käytännössä koko työvuoronsa veturin ohjaamossa tehden kevyehköä »sisätyötä». Sen sijaan nykyaikainen vaihtotyökuljettaja eli »ro-vaihtotyönjohtaja» tekee suurimman osan työstä ulkona. Myös työasut ovat linja- ja vaihtotyökuljettajilla työolojen mukaiset. Niinpä päivystysveturin kyseessä ollessa liian lämmin ohjaamo on pahempi kuin lähempänä ulkoilman lämpötilaa oleva. Ennen vanhaan, kun vaihtotöissäkin oli erilliset veturinkuljettajat, saattoi ulkona olla kolmekymmentä astetta pakkasta, mutta kuljettaja istuskeli hytissä paitahihasillaan. Niinpä kipparilla saattoivat mennä silmälasit huuruun, jos erehtyi tulemaan hektisistä vaihtotöistä jo valmiiksi hikeentyneenä pakkasasussa hytin lämpöön.
kuva 15.11.2020 19:13 Ari-Pekka Lanne  
  Savea eli kaoliinia Jokilaaksoon: https://vaunut.org/kuva/63071 .
kuva 13.11.2020 17:13 Ari-Pekka Lanne  
  Joudun sentään uusien tietojen valossa hieman oikaisemaan edelle muotoilemaani viimeistä kappaletta. UPM valmistaa jatkossa sanomalehtipaperia Jämsänkosken tehtaan paperikoneella 6: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1238501 . »"Paperikone 6:n laajennetun tuotevalikoiman ansiosta UPM voi toimittaa sanomalehtipaperia keskeytyksettä Suomen markkinoille. Tällä varmistamme Jämsänkosken tehtaan joustavan ja kilpailukykyisen toiminnan”, sanoo tehtaanjohtaja Antti Hermonen.»
kuva 10.11.2020 08:52 Ari-Pekka Lanne  
  Truhposen sähkötuoli. :op
kuva 09.11.2020 11:16 Ari-Pekka Lanne  
  V-932 näkyy tuossa kuvassa: https://vaunut.org/kuva/122889
kuva 09.11.2020 10:58 Ari-Pekka Lanne  
  Nämä ovat näitä paikallisia purkkavirityksiä. Turussa harrastajan huomio saattaa kiinnittyä käsin käännettäviin vaihteisiin V-932 ja V-934. Niiden vaihdelevyjen yläpuolella törröttävät vielä toisetkin pellinpalaset bonuslisukkeina. Vaihteiden ollessa pedattuina poikkeaville ovat pellinpalat raiteen suuntaisesti eli näkymättömissä raiteiden suuntiin. Vaihteiden sitä vastoin ollessa asetettuina suorille näkyvät pellinpalat vastavaihteen suuntaan merkkeinä »Ajojohdin päättyy».
kuva 05.11.2020 08:32 Ari-Pekka Lanne  
  Taisinpa joskus saada jotain matskua myös ihan toimistoväeltä sähköpostitse...
kuva 01.11.2020 11:25 Ari-Pekka Lanne  
  Rasmus, Smurffin laki sanoo: »Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.» https://urbaanisanakirja.com/word/murphyn-laki/ Jos joku on sattunut oleskelemaan meteoriitin tipahtamiselta tuntuvan mäjäyksen hetkellä Grekorin kabiinissa, on keltuaisia saatettua joutua siivoamaan myös tekstiileistä.

Jimi, The Polamosaattorin Käsky N:ro 1 kieltää kylvämästä rautatiekuvia pitkin nettejä: »Vorkki on The Rautatiesivusto - Älä pidä muita rt-sivustoja.» https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=220&t=Vorkki%20on%20The%20Rautatiesivusto

Occ-y, Ajoneuvolain 11.12.2002/1090 64 a § »Poikkeukset rekisteröintivelvollisuudesta Edellä 8 §:ssä tarkoitettu rekisteröintivelvollisuus ja 64 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus eivät koske: 2) sadon tuottamiseen, sadonkorjuuseen tai tienpitoon rakennettua tai varustettua moottorityökonetta eikä kävellen ohjattavaksi tarkoitettua traktoria tai vastaavaa moottorityökonetta;» https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090#L8P64a

V-M, termodynamiikan toinen pääsääntö: »Luonnossa prosessit etenevät sellaiseen suuntaa, että systeemin ja ympäristön entropia kasvavat.» http://keskustelu.skepsis.fi/message/FlatMessageIndex/277241?Page=2 Siksi Grekorin takakonepeitto olisi kyllä hyvä tilkitä, ennen kuin sen sisältö pääsee liian pitkään vuorovaikuttamaan ja sekaantumaan muun maailmankaikkeuden kanssa…
kuva 31.10.2020 08:04 Ari-Pekka Lanne  
  Samperi, niinpäs olikin. Siinä ei sitten tarvittukaan kuin veturiin ilmaantuva suunnanvaihtohäiriö, jotka toki nekin olivat ennen radionalisointiaikaa vähemmän sitkeitä. Ennen vanhaan oli selvät junanhajotussuunnitelmat: Heitto ‒ heitto ‒ nyky ‒ kasa!
kuva 30.10.2020 22:34 Ari-Pekka Lanne  
  Ei nyt sentään. Nykäisy on nykyään kielletty. Vaihtotyöporukalla, johon en itse kuulunut, oli silti ilmeiset syynsä, joiden kautta veturin kiilaaminen letkojen keskelle oli edullista. En nyt kuitenkaan jaksa tässä alkaa availemaan niitä, kun siitä selostuksesta tulis (hieman liioitellen) romaani eli tiiliskivi.
kuva 27.10.2020 17:12 Ari-Pekka Lanne  
  Tänä päivänä vaunujen jarrusiltoja näkee täällä päin enää venäläisissä vaunuissa. Erään Vainikkalassa rautatieläisuransa alkuosan työskennelleen ratapihakonduktöörin tavanomaisimpia hokemia on, ettei hän pelkää kuin pientä palkkaa ja pimeässä paskaan astumista; ja on jo kokenut ne molemmat Valtionrautateillä. Viimeksi mainittu kokemus johtui siitä, kun venäläisten vaunujen jarrusilloilla pakkaa olemaan plöröt.
kuva 22.10.2020 10:38 Ari-Pekka Lanne  
  Kas Kas!
kuva 19.10.2020 16:18 Ari-Pekka Lanne  
  Lajus-Topin maanantaina 16/6-2014 klo 10:56 mainitseman jatkuvan yhteyden varmistamiseen riitti »Jt-aikana» kipparin toosan kontrollipiippi, joka ei tosin sanonut mitään vaikkapa siitä, onko työnnettävän roikan keulalla vaunun astimella killuvaksi oletettu saattokippari yhä yhtenä kappaleena. Nyky-Jt:n nojalla kipparin tulee pitää painatuksissa yllä jatkuvaa pölpötystä käyttämällä esimerkiksi täytesanaa »yhteys». Hiljaisuus saa jatkua korkeintaan viisi sekuntia ‒, alle kahdenkymmenenviiden metrin päässä työntöliikkeen päätekohdasta kaksi sekuntia. Käytännössä on hauska kuulla, miten eri tyypeillä on omat vakiintuneet täytesanansa. Yksi hokee »Täällä!», toinen »Hoplaa!», kolmas »Hianosti tulee!». Kuulemma joillain on tapana luetella pidemmissä työntöliikkeissä aakkosia. Paras oli, kun radiosta alkoi kuulumaan: »Kekkonen ‒ Kallio ‒ Halonen ‒ Svinhufvud ‒ Ahtisaari ‒ Relander ‒ Koivisto ‒ Mannerheim…» Painatusta junatoimistossa päivystäjän kanavalta kuunnellut järjestelymestari totesikin sekaan liikkeen loputtua: »Mää haluan sit seuraavan kerran noi järjestykses!»
kuva 16.10.2020 12:22 Ari-Pekka Lanne  
  Kirjan Valtionrautatiet 1962‒1987 mukaan 820 Gbl-vaunussa oli lujitemuovikatto. Kirjan s. 448-449 kerrotaan Gbl-vaunusarjan synnystä. Niitä tehtiin v. 1970-1973 kaikkiaan 1400 kappaletta, numerot 48001-49400. Gbl oli paranneltu versio katetusta yleisvaunusta Gbk, jotka puolestaan oli kyhätty 1960-luvun loppupuolella vanhojen Hkk-yleisavovaunujen alustoille. 14-metrinen Gbl on pari metriä Gbk:ta pidempi. Siinä on 94,5 mᵌ kuormaustilavuus (Gbk:ssa 78,0 mᵌ), kantavuus 27,0 t (Gbk 26,0 t) ja Sn 120 km/h (Gbk 100 km/h).

Gbl oli uutena metsäteollisuutemme vientituotekuljetusten terävintä kärkeä. Kuitenkin tavaravaunujen kehitys meni eteenpäin, ja jo vuosina 1973-1980 valmistettiin 2450 kpl tehokkaammilla jarruilla varustettua, joskin muuten samanlaista Gblk-vaunua. 1980-luvulla käännettiin kokonaan uusi historian lehti, kun mukaan kuvioihin alkoi tulla neliakselisia, alumiinikorisia Sim-vaunuja. Siitä alkoi Gbl-sarjan alamäki. Vaunut poistettiin erityisesti 1990-luvun lopulla. 2000-luvulle tultaessa käyttö oli jo varsin marginaalista. Sen sijaan Gblk-vaunuista muutettiin Gbl-vaunujen pahimpien poistojen aikaan vuosina 1995-1999 Gbln-vaunuja sekä vuosina 1999-2001 Gbln-t -vaunuja.

Nykyään Gbl-vaunuja saattaa löytää hevosvaunuiksi muutettuina ( https://www.vaunut.org/kuva/90504 ) tai nostalgiakäytöstä ( https://www.vaunut.org/kuva/130475 ).
kuva 10.10.2020 19:38 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl toi oikeanpuoleisen kuvan tilanne munkin lihasmuistini vastaiselta näyttää, kahdellakin tapaa. Mää olen tottunut siihen, ettei vaihteen avainta saa käteensä poliisin ollessa kiinni, eikä toisaalta poliisin asetin anna liikutella itseään vaihteen avaimen ollessa irtonaisena kädessä.
kuva 04.10.2020 21:05 Ari-Pekka Lanne  
  En ole...
kuva 27.09.2020 11:42 Ari-Pekka Lanne  
  Tuulimylly on kätevä. Vallankin sen kätevyyden huomaa, kun sitä ei olekaan, kuten Turussa: https://vaunut.org/kuva/12798 . Viidessätoista vuodessa muut Turun vaihteet ovat sentään saaneet levynsä, mutta enkut joudutaan edelleen tähystämään kielistä.
kuva 24.09.2020 20:25 Ari-Pekka Lanne  
  Vastausopasteena luonnollisesti »Seis havaittu» ‒, karkeaäänisellä viheltimellä annettu yksi lyhyt töräys.
kuva 24.09.2020 18:16 Ari-Pekka Lanne  
  Kai kaikenlaisia käsimerkkejä sovelletaan vaikka missä turuilla ja toreilla. Suomen rautateillä käsimerkit, lipuista ja lyhdyistä puhumattakaan, ovat jääneet melko pitkälti historiaan. Radio-ohjaimen näytöllä näkyviä käsitteitä ei varmasti ole koskaan sovellettu missään käsimerkeissä. Ja juuri siinä piirroksen vitsi piileekin.
kuva 24.09.2020 15:00 Ari-Pekka Lanne  
  Tuon herjan ilmestymiseltä käkättimeen on vaikea välttyä ajettaessa veturia vaunuihin tai vaunuja vaunuihin. Radio-ohjausjärjestelmä huolestuu, kun nopeus putoaa lähelle nollaa, mutta suoriksen jarrupaine pysyy pienenä. Uhkakuvana on esim., että operaattori niputtaisi vaununiput ja alkaisi puhaltamaan putkeen ilmaa, mutta unohtaisi kiinnittää veturin jarrut. Vähän samantyyppisen skenaarion varalta raskaassa maantiekalustossa on ns. spärri.

Käsimerkin minulle näytti piloillaan kuvassa https://vaunut.org/kuva/133916 näkyvä henkilö. Tai oikeastaan merkki oli kaksiosainen. Ensin pyöritetään käsiä edessä, minkä jälkeen nostetaan kädet ylös. Kuitenkaan Jt:ssä ei näy kaksiosaisia käsimerkkejä, joten ymppäsin ne noin yhteen kuvaan jakaen erilaiset eleet eri käsille. Lyhty- ja lippuopasteissa olisin muuten käyttänyt pyörittäviä eleitä, mutta ne oli jo melko hyvin varattu muille opasteille. Niinpä jouduin tyytymään tuollaiseen neljännesympyrään. Eli kyllä Pertti olet oikeassa; ennen eilistä tuota Jt:n muutoslehteä ei ollut missään.
kuva 24.09.2020 13:37 Ari-Pekka Lanne  
  Hannu, jarrujen kiinnittämiseen kehottamisella tarkoitetaan tavallisesti junan jarrujen (itsari) kiinnittämistä jarrujen testaamisen yhteydessä. Kuvan tilanteessa sen sijaan vaaditaan veturin jarrujen (suoris) kiinnittämistä.

Pertti on jäljillä. Muistaakseni paperi on vuoden 1969 Jt:stä. Voi olla, että muistan väärin. Vrt. https://vaunut.org/kuva/107810 .
kuva 31.08.2020 13:35 Ari-Pekka Lanne  
  Paperiteollisuudesta puhuttaessa toisinaan käytetty lokerointi »bulkkiteollisuus» on siinä mielessä harhaanjohtava, kun paperitehtaan tuotteet ovat paitsi jalostusasteeltaan suhteellisen korkealla verrattuna vaikkapa hakkeen tapaiseen selvään bulkkiin, myös varsin sekalaista tavaraa. Hakejunassa on sitä samaa purua joka vaunussa ‒, puhutaan kokojunista. Kuvauksellisessa suomimaisemassa kiitävä asiakasjuna T 3432 Jämsästä Raumalle näyttää kokojunalta, mutta sisältää joka sorttia kuin englanninlakritsapussi. Satamassa tehtävän lajitteluvaiheen aikana juna voidaan pahimmillaan joutua katkomaan jokaisesta vaununvälistä. Se on muuten kuin laskumäkilajittelua, mutta junat ovat Kouvolassa ja Tampereella hajotettavia laskumäenruokajunia sekaisempia, ja järjestelytyöt tehdään tasamaalla, veturilla saattaen.

Paperia ja sellua ajetaan junilla ja kuorma-autoilla Rauman satamaan muualtakin kuin Kaipolasta ‒ Pohjanmaata, Hämettä ja Savoa sekä Kaakkois- ja Itä-Suomea myöten. Samaan hubiin kootaan toki myös Rauman paperitehtaan tuotanto omanlajisine tuotteineen. Kuorma-autot ja hevoskärryt ajavat tehtaan ja sataman väliä vuorotta kolmessa vuorossa. Rauman sataman varastot kätkevät seiniensä suojiin valtaosan Suomen metsäteollisuuden monenkirjavasta tuotannosta. Paperirullaa, kortonkipakettia ja sellutolloa löytyy joka laatua ja kokoa kuin lyhyttavarakaupassa.

Jo varhain metsäteollisuuden vientisatamaksi profiloituneesta Rauman satamasta maamme kaikista kolkista ajetut tuotteet erkanevat sekalaiset lastinsa keränneiden laivojen kyydissä moniin suuntiinsa pitkin maailman meriä. Varastot 17 ja 19 ovat »Amerikan-varastoja». Konttikentän ja konttilaivalaiturin vieressä sijaitsevat varastot 18 ja 20 puolestaan ovat kontitettavan paperin varastoja. Satamasta laivataan paperia maailman ääriin Maerskin parisataametrisillä konttilaivoilla ( https://www.epressi.com/tiedotteet/kauppa/maersk-aloitti-liikennoinnin-raumalle-taysin-omassa-kokoluokassaan-olevilla-uusilla-aluksilla..html ), pulleapurjeisilla ja tanakkakölisillä ro-ro -aluksilla, hyvää merimiestapaa noudattavilla feedereillä sekä himmein lyhdyin seilaavilla silakkatroolareilla. Kai siihen sekaan joku romanttinen junalauttakin sopisi.

Pirttiksen kysymykseen tyhjien vaunujen saatavuudesta sanoisin, että tyhjien vaunujen palautus on toki paperinajossa se helpompi osuus. Suorat savijunat T 3702 ja T 3730 palauttavat kaoliininkuljetuksen ohessa suuret määrät Simejä Rauman satamasta Jokilaaksoon. Niinä päivinä kun niissä ei ole yhtään savivaunua vaan pelkkiä Simejä, ne eivät ainoastaan näytä kokojunilta, vaan käytännössä ovat sellaisia; joka vaunun kyydissä on samanlaista ilmaa. Niiden lisäksi Viinikasta ajetaan päivittäin T 3433: https://juliadata.fi/timetables/history?s=3433 . Missään tilanteessa häiriö tyhjien rautatievaunujen saatavuudessa ei aja tehdasta alas. Tarvittaessa vaikka tilataan rekka-armada ottamaan koppi paperikoneen syytämästä paperinpaljoudesta. Äärimmäisen harvoin sellaiseen on kuitenkaan jouduttu menemään.

Nyt kun Kaipolan tehdas suljetaan, maahamme ei jää enää yhtään sanomalehtipaperikonetta. Jatkossa pravdamme joudutaan painamaan tuontipaperille. Käsittämätön asia »vihreän kullan maassa».
kuva 18.08.2020 10:25 Ari-Pekka Lanne  
  Tuskin ainakaan tarkoituksella; tämäkin juna näyttäisi körötelleen enimmäkseen kahdeksaakymppiä: https://juliadata.fi/timetables?s=5054&d=9.8.2020&speed=1. Onpa tosin joskus käynyt niinkin, että päivystysveturiin on epähuomiossa jäänyt linja-ajon jäljiltä M-aluevaihde. Kerran VETtinä Raumalle siirretty Dv12 oli ollut toista päivää raskaissa vaihtotöissä, eikä päivystysporukoiden ollut tullut vilkaistua K1-kaapin ovessa olevia »T/M» -lamppuja. Lähdin sitten vuorostani viemään veturilla 1800-tonnista puutavarajunaa Repolan mäkeen: https://www.vaunut.org/kuva/1594. Jo ratapihalla painatettaessa junaa Repolan vaihteen taakse panin merkille veturin laiskanoloisuuden sekä vaihteistoöljyn lämpenemisen sataseen alta aikayksikön ‒, ratapihan viettäessä selvästi sataman suuntaan. Laatikon lämmön sain pidettyä aisoissa pudottamalla tehoportaan B:stä 10…11:een ‒ perustemppu, jota ei käkätinohjauksella voi tehdä, mutta joka sopii niin ympärilyönnin kuin laatikon lämpenemisen ehkäisemiseen. Ja niin vain sain vietyä senkin junan Repolaan, missä vasta huomasin aluevaihteen olevan sopimattomassa asennossa. Ilmankos Deeverissä ei tuntunut olevan vääntöä. Mutta jos »isolla vaihteella» saa vietyä 24-vaunuisen puutavarajunan Repolan mäkeen, ei parivaljakolla tuollaista kuvan seitsemän-kahdeksansataatonnista ilmapalloa junavauhteja vedettäessä eroa tuskin huomaisi mistään muusta kuin niistä keskikaapin lampuista.
kuva 13.07.2020 23:31 Ari-Pekka Lanne  
  Rattimiehenä valitsisin toki mieluiten 26- tai 27-sarjalaisen. 25-sarjalaisessa tehoja säädetään pleikkarijoikkarilla ja valitun tehoportaan voi tsekata Tokmannin kelloradiosta riivitystä diginäytöstä. Erityisen aurinkoisella säällä näyttöä ei välttämättä näe jollei sitä varjosta vaikka kämmenellä. Vanhoilla pieruilla oli tästä syystä aiemmin tapana viritellä ajoporrasnäyttöjen varjostimiksi paperinpalasia.

Mutta niin paljon asianmukaisempi kuin rattimylly onkin, yksikään vekki tuskin alkaa sen tai pitkän/lyhyen pään saadakseen vaihtamaan vetureiden järjestystä nipussa. Aihe sellaisiin vaihtotöihin löytyy jostain muusta syystä ‒, vaikkapa määräasemalla johtoveturi irrotetaan junan päästyä perille RO-vaihtotöihin, minkä johdosta keulalla olisi syytä olla radio-ohjauksella varustettu veturi. Tai sitten siinä 26-sarjalaisessa sattuu toimimaan ilmastointilaite, kun 25-sarjalaisessa ei.
kuva 08.07.2020 09:21 Ari-Pekka Lanne  
  Jollei rautateitä olisi tähän mennessä laisinkaan rakennettu, ei niitä varmaan tehtäisi jatkossakaan. Nytkin junat ovat jääneet pahasti paitsioon, vaikka niillä oli alkujaan vuosikymmenten etumatka autoihin. Jos rautateitä täytyisi nyt alkaa rakentamaan tyhjästä maantienharmaiden moottoriteiden sekä leveiden ja sileiden valtateiden rinnalle, ainoat junat mitä näkisit, olisivat kumipyöräisiä rekkajunia.
kuva 07.07.2020 11:19 Ari-Pekka Lanne  
  Kunnessää Korkk ol kaupan niit Mäntluaro happojas Valtsiirrol? Sil o ol jo viis vuat atesti ja sertvikaati värkät rautteil: http://valtasiirto.fi/services/asiakaslahtoisia-raideliikennepalveluja-kilpailukykyisesti Emmää usk et se o laink se kummosemp operaattor gon DNA, Elisa tai vaik Saonlaht: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanikahelin/229198-onko-telemarkkinoista-esikuvaksi-liikennemarkkinoille/
kuva 07.07.2020 07:39 Ari-Pekka Lanne  
  …On toki siltikin myönnettävä, etten itsekään täysin hautaisi haaveita Mierontien jälleensyntymästä ja ylösnousemuksesta. Kuitenkin sen rataosan mahdollisen menestyksen avain piilee siinä, että rautatie tulisi linjata Porin sijaan Valtain kautta ‒, (T)URPo-radan sijaan tehtäisiin TURHa-rata. Sitä pitkin voitaisiin ajaa rikkihapot Valloista Hangonsaareen, kun ne nyt ajetaan kantatietä 43 pitkin hirvittävän rekkarallin kautta. Tasaisin väliajoin on rikkihappoauto katollaan tai kyljellään jossain kohtaa reitin varrella. Samoin Turusta pohjoiseen on kiivas liikenne valtatietä 8 pitkin. Tätä kirjoitettaessa puskutraktorit lanaavat neitseellistä viidakkoa Myniksen pohjoispuolella tehden Kasitiestä elinkeinoelämän lobbauksesta nelikaistaista teemalla »KasiNeli». Ilolla näkisin nekin automatkaajat sullottuina hikisiin rautatievaunuihin. Ja taas Parkanon ja Eepeelandian suunnilta ajetaan suuria määriä puutavaraa Rauman metsäteollisuuden tarpeisiin. Siinä olisi sauma ja peruste jatkaa TURHa-rataa Valloista aina Kankaanpäätä ja Parkanoa myöten.
kuva 07.07.2020 06:54 Ari-Pekka Lanne  
  Korkin huomioon (7/7-2020 00:18) lisäisin vielä senkin, että valtaosa »Poriin» suuntautuvasta liikenteestä katkeaa Valtoihin (Hva). Osa Valtain tonnistoista valuu Tampereen suunnilta, osa Mäntyluodosta. Pääporiin ‒ siihen varsinaiseen käärmeenpesään ‒ ei tahdo jäädä kuin epäpuhtaita anodikupareita, mitkä nekin taitavat olla kotoisin Valloista. Mutta niin kiivasta kuin Valtain liikenne onkin, jää se »Porin» radan virtoja vilkaistaessa auttamatta Rauman varjoon.
kuva 05.07.2020 15:06 Ari-Pekka Lanne  
  Nyt kun Pyhäkummun kaivos on ehtymässä sekä Uudenkaupungin rata sähköistymässä, on linjadieseleiden tarve käymässä yhä pienemmäksi. Kohta kolmen nippuja ei näe kuin Hanko-baanalla. Vähiin käy. Ja jo vain, Valtionrautatiet pysyy kehityksen kärjessä Sr3-vetureineen. Dv12:lle ei kohta löydy juuri muuta työtä kuin vaihto- ja järjestelytyöt, joilla pienempien asiakkaiden puroista kootaan isoja junia ja tavaravirtoja. Ikä alkaa kuitenkin jo tosissaan painaa loppuunajettuja, 40-60 -vuotiaita museo-Deevereitä; ehkä surkein tilanne alkaa olla kompuroiden osalta. Peräkomeron rojut kun uusisi, saattaisi Dv12 mennä vielä muutaman vuoden vaikka sataman kakkospäivystäjänä. Sen sijaan Valtionrautatiet on katsonut viisaammaksi hankkia kokonaan uusia dieselvetureita. Saadaanpa samalla ihmismäinen radio-ohjaus kohtuullisin viivein. Sopii sillä huristella Kolarin ja Ilomantsin ratojen kaltaisilla ohuiden virtojen langattomilla teilläkin.
<<   >>