Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.05.2020 22:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hih. =o] http://www.vaunut.org/kuva/85393 , http://www.vaunut.org/kuva/80335 , http://www.vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=Meill%C3%A4%20oli%20vakituisen%20latsikaverin%20kanssa%20tapana%20ett%C3%A4%20helteell%C3%A4%20avataan%20tunnelissa%20ovet, | ||||
|
03.05.2020 08:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eihän ne päässeetkään, kun ne on vieläkin siellä. | ||||
|
30.04.2020 12:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän siinä semmonenkin pelko oli. Joitain numeroita ‒ tyyliin 2707, 2708, 2728 yms. ‒ taisin saada taskukameran muistikortille jokseenkin kreivin aikaan. Matkustin sunnuntaina 11/10-2009 Tampereelle kollaamaan Perkiössä vaunusomessa velloneiden huhujen mukaan hylättyinä maanneita Ruotsinlaivoja. Kolme päivää myöhemmin, keskiviikkona 14/10-2009 kävin Hyvinkäällä tarkoituksena napata konepajalta Sievissä poroksi palanut 2519, joka oli ensimmäinen hylätty Deeveri; tuon kaksisempaa ei pokkarilla saanut aitojen takaa: http://www.vaunut.org/kuva/97170. Hyvinkäälle matkustaessa Hämeenlinnassa kävi jokseenkin uskomaton munkki, kun bongasin ihan vahingossa kymmentä hylättyä Ruotsinlaivaa Perkiöstä Hyvinkäälle siirtäneen VET 3921:n: http://www.vaunut.org/kuva/59254. Toki siinä mielessä kävi huonompi tuuri, kun jos olisin tiennyt veturijunasta etukäteen, olisin valinnut hieman paremman kuvauspaikan. Veturihavaintokokemuksena se oli silti unohtumaton. | ||||
|
|
29.04.2020 22:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hieno. Kymmenen vuotta sitten, kun keräilin Ruotsinlaivastoa (http://www.vaunut.org/sarja/1448), juurikin tämä 2755 jäi viimeiseksi, kun 2700-sarjalaisten muut 59 olivat jo kasassa. Kyl kutkutti mieltä yhden veturin puuttuminen, kunnes sitten sunnuntaina 24/10-2010 sain napsittua sen Kouvostoliitosta: http://www.vaunut.org/kuva/66268. | ||||
|
25.04.2020 00:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| http://vaunut.org/kuva/23914 Sama juttu on ollut kautta aikain mm. Turussa Vemppujen sekä erityisesti Raumalla Nallen ja Seepran ‒, niin kuin yhä edelleen Deevereiden kanssa, että järjestelyvetureiden pidempi pää sojottaa kohti merta eli raiteiden päätepuskimia. Tällöin veturin pidempi pää on useimmiten vaunuja vasten, jolloin enimmät vedot voidaan tehdä lyhyt pää edellä. Tultaessa vaikkapa satamavarastosta ulos, useimmiten suoraan urakiskoylikäytävälle, joissa on kiivas vetomestari-, trukki- ja rekkaliikenne, on turvallisempaa, kun näkeekin jotain. | ||||
|
23.04.2020 11:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esim. Dv12:n tapauksessa heikko kohta on pienissä nopeuksissa ylikuumenemiselle altis vaihteisto; vaikka MGO-myllyssä periaatteessa riittäisi ruutia vaikka minkä megajunan liikkeelle saattamiseen, on laatikko keittänyt jo moista edes kuviteltaessa. Sr3:lla ei sitä vaillinaisuutta ole. | ||||
|
|
23.04.2020 09:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Erityisesti tasaisessa maastossa asia on epäilemättä juuri näin. Mutta mitä pahemmasta mäestä ja raskaammasta junasta on kyse, sitä surkeammin kaivataan joko tehoja tai vauhtia ‒ otsa hiessä nopeusmittarin viisarin putoamista tarkkailevan, kiskoille hiekkaa holvaavan veturimiehen mielestä mieluummin molempia. …Niin, tai sitten ihan vaan vähäeleistä Saksoissa tehtyä haitekkivetovoimaa: http://www.vaunut.org/kuva/110580. On se tavallaan varsin ällistyttävää, kun linja-auton moottorilla vedetään parintuhannen tonnin puutavarajunaa ylämäkeen. Siinäkin mielessä Kolmosen voisi luulla vetävän paria tyhjää Edamia vaikka vuoristossa kuin aikamies. | ||||
|
|
23.04.2020 00:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Unohtamatta tätä: http://www.vaunut.org/kuva/13358 ‒ Sr2:n suurin akselipaino 21 t. | ||||
|
|
23.04.2020 00:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ei tietenkään. Kolmosen suurin akselipaino on 22,5 t, kun Otamäen radalla taitaa olla 20 tonnin akselipainorajoitus. Mutta toisaalta: http://www.vaunut.org/kuva/72391... | ||||
|
|
23.04.2020 00:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Saattaa sekin olla vetokalustovalinnan taustalla ‒, ehkä koronajoutilaisuuskin. Siltikin tulee mieleen, että miksei Kolmonen olisi suoriutunut tällaisesta tehtävästä yksinkin, ilman kontiomäkistä museo-Deeveriä. Perjantaina 21/4-2017 Sr3 3302 veti Suomeen laivatut sisarveturinsa 3306, 3307 ja 3308 viidenkymmenen kilometrin matkan Hangosta Karjaalle 360 kW aggregaattiensa voimin: http://www.vaunut.org/kuva/118409. Murtomäestä Otanmäkeen on puolta lyhyempi matka; 25,7 km. Ja se on lähinnä pientä laskua, kun taas Hangosta Karjaalle noustessa joutuu kiipeämään jonkin verran. Kuvan vaunut painavat (56 + 3 x 59 + 54) t = 287 t, kolme Kolmosta 3 x 90 t = 270 t. Jokohan tuo kuuden prosentin junapainon raskautus olisi »taittanut kamelin selän»... | ||||
|
17.04.2020 16:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt on: http://vaunut.org/kuva/138936 | ||||
|
|
16.04.2020 20:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitokset vaimolta. Sillä on ollut tapana askarrella noita mulle aina jouluksi, alkaen vuodesta 2005. Tämän kuvan ottamisen jälkeen ovat tulleet v. 2016 Sm4 »Pupu», v. 2017 Dm8/9 »Porkkana», v. 2018 Dm12 »Vankka» ja v. 2019 Tve5 »Hourimo». | ||||
|
|
16.04.2020 20:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muovailusavea. https://www.penstore.fi/das-1/muovailusavi-1-kg?gclid=EAIaIQobChMI-Jr92LLt6AIVweeaCh0jpQKJEAQYASABEgJQIvD_BwE | ||||
|
16.04.2020 11:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vastauksena vanhaan kysymykseen; törmäys sattui sataman puolella, Kompin ratapihan Peipohjan puoleisessa päässä. Romppeet on tässä korjattu talteen veturitallin seinustalle. Itse en nähnyt varsinaista onnettomuuspaikkaa, mutta silminnäkijä kuvaili Kompin ratapihan yläpään olleen valkoisenaan paperirullia. | ||||
|
15.04.2020 19:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Myötävaihteeseen ajettaessa tähystysvirheen jäljiltä pystyssä olevasta limpusta saatetaan lievimmillään selvitä vaihteen tarkastamisella. Vastavaihteeseen ajettaessa virheellisestä kulkutiestä saattaa seurata vaihtotyövaurio, jossa sataset (k€) nauravat toisilleen. Kts. esim. http://www.vaunut.org/kuva/17218 , http://www.vaunut.org/kuva/16614 , http://www.vaunut.org/kuva/23324 , http://www.vaunut.org/kuva/83138 Mutta hieno tilannekuva! |
||||
|
|
14.04.2020 17:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| http://www.vaunut.org/kuva/11661 , http://www.vaunut.org/kuva/43823 Näistä johtuen vaihdelevy ei ole ainoa asia, mitä kippari tähystää vaihteeseen ajattaessaan tai ajaessaan. | ||||
|
|
14.04.2020 15:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai vaihdelyhty on vaan vinksallaan. Vrt. esim. http://vaunut.org/kuva/137721 | ||||
|
03.04.2020 07:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hieno kuva Aapolta. Topin kommentti jää kuitenkin hieman hiertämään. Sr1:sten alkutaipaleen aikana rataverkollamme esiintyi vielä niin runsas dieselveturikirjo, että satunnainen veturibongari tuskin osasi haikailla useampien sähköveturityyppien perään. Höyryvetureista vasta päästyä sähkäri oli vielä sinänsäkin erikoinen uutuus ja silmiinpistävä lisäväri isossa paletissa. Ja olihan hetken aikaa kaiken muun lisäksi näytillä Sv1:kin... Toki tänä päivänä, kun dieselit alkavat olla harvemmassa ja entistä yksipuolisempia, useammansorttiset sähkärit ovat lokodiversiteetin kannalta oivallisia paikkosarjoja. | ||||
|
31.03.2020 11:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jollei sitten mennyt Kaakon mörssärijunan koeajoihin. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9d586896-9f29-4453-b1e0-a18d063985dd | ||||
|
30.03.2020 18:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyliikenteeseen tottunut voisi luulla että kaoliinia. Mutta 70-luvulla ei Rauman »Savimaailmaa» ollut olemassa vielä villeimmissä kuvitelmissakaan. Kts. https://opaskartta.rauma.fi/ims/ → Ortokuvia → Ortokuva 1977. Savivarastojen 36, 37 ja 35 paikalla näkyy merta ja luonnontilaisen Kolmannen Petäjäksen saaren rantaa. Siispä veikataan, että »elokuinen lumi» on sahanpurua ‒, pölähtänyt äkkipysäyksessä jostain Hhc:stä. | ||||
|
|
30.03.2020 11:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eo. kommentissa mainitut »keltaiseksi värjätyt jarruttavat levyt» tunnetaan pysäytyskenkinä eli jarrukenkinä. Enää niitä ei käytetä rautatiekaluston pysäyttämiseen liikkeestä, koska laskumäissä on kiinteät hidastinpossut (http://vaunut.org/kuva/37384) ja tasamaalla heitot (http://vaunut.org/kuva/105614) on kielletty. Kuitenkin kaluston paikoillaan pysymisen varmistamiseen kenkiä edelleen käytetään. Kokemus ja rautatieläisperinteet ovat osoittaneet, että kysymyksessä on Valtionrautateitten historian tuhovoimaisin ja vaarallisin kapistus. Toisinaan niitä on liian vähän, kuten esim. pari vuotta sitten Kinnissä: https://yle.fi/uutiset/3-10579862. Toisaalta säännöllisesti jossain päin rataverkkoamme käy niinkin, että kipparilta tai kuljettajalta jää ottamatta yksi kenkä pois, jolloin raivausporukka sitten korjaa sen vaihteen ristikosta: http://vaunut.org/kuva/3472. | ||||
|
29.03.2020 22:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vapiti laitetaan tavallisesti silloin, kun veturilla ei käsitellä vaihtotyössä ruuvikytkimellisiä vaunuja, reekeliin yläasentoonsa. Vrt. http://vaunut.org/kuva/35102. Kuitenkin Vapitin päässä oleva lenkkiosa on täysin lötkö. Voisiko se tosiaan jossain tilanteissa murjoa noita kaiteiden alaorsia tuohon tyyliin... | ||||
|
26.03.2020 19:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaksoisvaihteiden käyttäjien suuhun on lisäksi vakiintunut nimitys »vaihde vaihteessa». Toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla niitä riittää. | ||||
|
25.03.2020 12:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 20 vuotta sitten: http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/many.jpg | ||||
|
|
25.03.2020 08:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kui mää katosi, etei raitte 952a ja raitte 952b Maariam pualeses pääs olevitte Eksie väli mahruis vissi mittä Turkkariaka? | ||||
|
24.03.2020 12:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun junaliikenne on tunnetusta syystä harvenemmassa, Valtionrautateitten pääjohtaja Rolf Jansson voisi lomautusten sijaan työllistää veturimiehiä maalaushommilla. Poikkeusajan päättyessä rautateillämme kulkisi vallan ruosteenruskeita Siperian Susia. K-päisinä ne olisivat sen lisäksi nykyistä turvallisempia ylikäytävissä. | ||||
|
|
24.03.2020 12:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin Jimi, Varaosasusi 3111 oli ensimmäinen, jossa väritys meni pieleen heti uutena. Itse olisin mielelläni nähnyt Novot tämmöisinä aina vaan, vaikkei tämäkään keltapäisenä kauttaaltaan täysin alkuperäinen väritys ole; kuitenkin riittävän lähellä sitä. Esim. Alstikat pitivät pintansa loppuun asti. | ||||
|
|
21.03.2020 13:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikun kaikki! | ||||
|
17.03.2020 17:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 28/2-2004 oli näköjään lauantaipäivä, joten A juontuu tässä siitä. | ||||
|
|
17.03.2020 17:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ole edes niin pätevä kuin Esa, mutta jatkan siltikin hieman. Tuohon aikaan oli tosiaan hieman erilainen systeemi junanumeroinnissa. Lätkäisemällä junanumeron xxxx perään aakkosen A, B, C tms. osoitettiin, että kyseessä on jollain tapaa muuntunut variaatio junasta xxxx. Esimerkiksi kuvan aikataulukauden aikaan oli kulussa arkisin vakinainen, Dv12-vetoinen, tavarajuna T 3852 Mäntyluodosta Harjavaltaan klo 9:50-10:55 sekä lauantaisin suunnilleen samalla viivalla ‒ klo 10:00-10:18 ‒ vakinainen, kahdesta Dv12:sta koostuva, veturisiirto VET 3852A Mäntyluodosta Poriin. Eli A ei ainakaan kaikissa tapauksissa ihan suoraan vastannut nykyistä etuviitosta ‒, tässä kuvan tilanteessa mahdollisesti, koska en löydä kyseisen ajan »vakkarista» ‒ ainakaan itselläni hallussa olevasta versiosta ‒ junaa T 1809A, mutta kylläkin junan T 1809, joka kulki arkisin klo 15:10-16:44 Lohjalta Riihimäki tavaraan 2 x Dv12:n voimin. J.R. tai joku täsmentänee lopun edestä... | ||||
|
10.03.2020 11:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä niin. Eräällä kuorimolla oli vuosituhannen taitteen aikoihin käytössä OtsoRobotti vaunujen siirtelyä varten. Käytännössä mönttiä ei kuitenkaan käytetty, vaan roikkien lykkiminen pyöräkuormaajalla koettiin kätevämmäksi. Niinpä paikalle asennettiin ketjusiirtolaite. Vähän sama se on noiden kuvassa näkyvien radio-ohjattujen vetureidenkin kanssa; ajettaessa pelkkää veturia kiinni vaunuihin suositaan tunnokasta ajopöydän suoratoimijarrukahvaa jokseenkin holtittoman käkättimen sijaan. Sillä viissiin se on kalustoystävällisempää. | ||||
|
27.02.2020 00:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| SW taitaa meinata Sab Wabcoa. ( https://uic.org/IMG/pdf/uic_leaflet_540_7thed_app_a_b_02_2019.pdf ) A sen sijaan viittaa kuorman mukaan reistaantuvaan jarruvoimaan. Amerikaksi »(self-)adjusting load-proportional braking system» tai jotain sen kaltaista. Ympyröity D tarkoittaa levyjarruja (amer. disc brake). | ||||
|
12.02.2020 23:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sitä en tiedä. Onkohan sen sorttisia paatteja käynyt viime aikoina rannassa? | ||||
|
12.02.2020 19:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samaa katselin. Tämä tuli Raumalle koneena VET 11801 perjantaina 7/2-2020 yhtenä nippuna niin ikään turvallisuusteipittömän Dv12 2529:n kanssa. Siinä tuli kertarykäyksellä vaihdettua molemmat päivystysveturit huollettuihin. Vaan eipä tämä himmeli kauaa pysynyt kasassa. | ||||
|
30.01.2020 15:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Usein on taidettu kulkea rautatieharrastustoimissa ristiin. Määkään en huomannut ketään tuolla ratapihan liepeillä. XoD Niin joo, tais tuolla vähän tihutellakin. Mut kyl säiden kanssa aina pärjäilee. Meinasin ankeudella lähinnä tuota, kun junat seisoo pihassa, vaikka niiden pitäisi ryskätä maakunnissa hakemassa vientiin meneviä tavaroita. :o/ | ||||
|
|
30.01.2020 11:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ankeaa oli. Aika näyttää montako paperikonetta Nalle laittaa kiinni tämän käsittämättömän selkkauksen seurauksena. Tämän T 3729:n ‒ jolla sentään oli vielä pituutta ‒ tuonut Siperian Susi (3093) vei paluuviemisinään viereisellä raiteella 301 maanneet kolmetoista tyhjää Hbins-sahatavararättiä T 3702:n viivalla Jämsänkosken sijaan Viinikkaan jämähtäneenä T 58702:nä. | ||||
|
21.01.2020 08:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On vain tyhmiä vastauksia... | ||||
|
|
20.01.2020 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| T 4673:n kulkutaajuutta sen sijaan voi tutkailla tästä: https://juliadata.fi/timetables/history?s=4673 ;o) | ||||
|
|
20.01.2020 08:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siperialaista fossiilista (vrt. http://vaunut.org/kuva/76372) ammoniakkia. Ruokosuohon eli Siilinjärven Kemiralle typpilannoitteiden raaka-aineeksi. | ||||
|
18.01.2020 17:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunusomen kuvan http://vaunut.org/kuva/468 alla olevissa kommenteissa annetaan ymmärtää, että Sr1 3090 olisi ollut ainoa sanka-Susi. Äkkinäisen googletuksen seurauksena saman antaa seisake.net:issä oleva teksti. | ||||
|
|
18.01.2020 13:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Resiinan 4/2003 s. 11 sanotaan sill' vissiin, että viimeisenä tästä alkuperäisestä maalauksesta luopui Sr1 3009 tammikuussa 1986. Siispä tämä kuva on otettu viimeistään v. 1985. | ||||
|
|
18.01.2020 11:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mutta voisin luulla, että siksi kun kuitenkin useimmiten Sr1:n vedettävänä oli suomalaisia ruuvikytkinvaunuja. Apulenkki ei ole kytkennöistä se paras. Suomen veturit osa 2:n mukaan SA3:ia alettiin laittaa näihin vuodesta 1984, sekä Vapiti-vaihtotyösankoja vuodesta 1995. Vapeja ei näissä kauaa katseltu. Moneenkohan sangat ehdittiin asentamaan? | ||||
|
|
17.01.2020 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja toisessa (veturin puoleisessa) päässään sivupuskinten virkaa. Oliko se keskiviikkona 1/1-1969, kun Valtionrautatiet ilmoitti, ettei rataverkollamme liikennöiviä neuvostoliittolaisia tavaravaunuja tarvitse enää varustaa sivupuskimin? Hka-vaunussa oli SA3 molemmissa päissä, joten sen ja tuolloin vielä ruuvikytkimellisen Siperian Suden välissä tarvittiin ystävyysside. Koska Vokissa ei enää tuolloin ollut sivupuskimia, ei sitä voinut kytkeä suoraan keskuspuskimettomaan veturiin. | ||||
|
14.01.2020 15:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voisivatko Samin mainitsemat käytännön mäkivauhdit 2 km/h ja 4 km/h juontua osittain siitäkin, kun käkättimellä ( https://docplayer.fi/docs-images/91/107648296/images/21-0.jpg ) on mahdollista valita nopeuspyynniksi joko 2, 4, 10, 20 tai MAX? | ||||
|
13.01.2020 15:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Selvästikin tulee ysiin. Pääopastimessa erottuu P 009 ja silmissä O 009. Sama »Paavo-nolla-nolla-ysi» ‒ öh... höö, 1/6-2020 alkaen »Papa-nolla-nolla-yhdeksän» ( https://vayla.fi/-/rautatieliikenteen-puheviestinta-kansainvalistyy#.XhxwLP4zaUk ) ‒ taitaa tönöttää tuossa tänäkin päivänä; vrt. http://www.vaunut.org/kuva/80072. Otto (Oscar) vain on vaihtunut valurautaisesta peltiseen. | ||||
|
13.01.2020 12:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuikut näyttävät tosiaan sen verran himmeiltä, että junakuskille ehkä kelpaa sekin vähä, väristä huolimatta. Vaikkakaan asemalla seisoskellessa tuskin poltetaan kaikkein kirkkaimpia lamppuja. Möhnä sitä vastoin näyttää siksi useamman ratakilometrin varrella sedimentoituneelta, että tuskin enää lähteekään noin vain. Näin joskus Kouvostoliiton veturitalleilla, kun Seepraan iskostunutta likaa pestiin ilmeisesti jollain vähän tujummalla tökötillä. Pesurilla oli kumipuku ja tiivis biohasardimaski. Maanteitten puolella lättähattuvaunun pesu kuuluu monella työpaikalla ihan kuljettajan luontoisetuihin. Kaikilla varikoilla kun ei ole apuna tisuria, jos edes siivoojaa. (Kisko)auton kun ajaa, kelistä riippuen, melkein päivittäin pesukoneesta läpi, ei lika pääse jämähtämään. Suvisen poutapäivän päätteeksi riittää usein itikkafaunan peseminen tuulilasista pitkävartisella harjalla ja paloletkulla. | ||||
|
10.01.2020 13:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai ainakin vuodesta 1975. Sen kyllä uskoo, kun katsoo kuvatekstiin hyperlinkin kautta upotettua kuvaa ylikäytävän edellisestä turvallisuuslaitoksesta. | ||||
|
10.01.2020 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyisissä 2500-sarjalaisissa ei ole sellaista vanhanajan ylellisyyttä, että olisi hienot mustapohjaiset lämpömittarit upotettuina sinertävänharmaisiin, metallisiin kojelautoihin. (http://www.vaunut.org/kuva/93079) ;o) Sen sijaan niitä löytyy vain yhdet kappaleet nostettuina K1-kaapin oveen: http://vaunut.org/kuva/5873 Vuosien 2003-2008 aikana läpiviedyssä saneerausohjelmassa näin yli jääneet lämpömittarit on luultavimmin varastoitu varaosiksi. Ovelaa elintensiirtoa eläviltä luovuttajilta. Vaan mikäs siinä, kyllähän ihminenkin pärjää yhdellä munuaisella. Valko-Deevereissä vastaava kannibalisointi taitaa olla toteutettu siten, että vedenlämpömittari löytyy vain pitkän pään pöydästä ja öljyjen lämpömittari vain lyhyen pään pöydästä. Mietin vain sitä, että jos vedenlämpömittarin vaihtokytkin sattuisi olemaan kytketty väärinpäin, voisi veturia seisonnasta käyttöön ottava kuljettaja hetken noitua, eikö lämppäri olekaan toiminut, kun osoitin on aivan pohjassa. Mutta kun ‒ mahdollisesti pöhisteltyään tovin jo webastoakin ‒ vaihtaisi mittarin näyttämään sivukierron lämpötilaa, pompahtaisi viisari osoittamaan päälle neljääkymmentä astetta. Ylämäessä tai muussa raskaassa työskentelyssä voisi ‒ mihin Jorma edellä jo viittasikin ‒ aiheuttaa yllätyksiä öljynlämpömittarin vaihtokytkimen ristiinkytkentä, kun vaihteisto vaikuttaisi haaleammalta kuin onkaan. Tosin senkin väärinnäkemiseltä välttyy nykyään usein jo sillä, kun kyseinen mittari on jossain selän takana, poissa näkökentästä. Puhumattakaan, että tänä päivänä Sv12/Sr12 -klassikkovetureita ohjataan yhä useammin etänä työnnettävän vaunuroikan keulalta tai maasta, minne harva RO-kuljettaja tulee kantaneeksi K1-kaapin tai konsoleiden mittaristoja ‒ toki osan tärkeimmistä digitaalisina pienellä nestekidenäytöllä. Ja Topi: »Jos meloni ja omena pitävät samankokoista lippalakkia, niin kaikki voivat nähdä, että se ei vain sovi kaikille.» ‒Timo Soini, 2011. |
||||
|
|
09.01.2020 21:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pojat olivat oikeassa. Näin tänään kesällä 1996 otetun valokuvan Voitoisten ylikäytävästä. Siinä paikalla tönöttää vanha puomiton varoituslaitos. Tähän mennessä löytyneiden palasten perusteella jutun on siis täytynyt mennä niin, että vanhaa laitosta on syystä tai toisesta reistattu uuden rautatiesillan rakennustöiden aikaan kesällä 1994, ja vastaava mestari on pelästynyt, eikö laitos varoitakaan, nähdessään pikkuautojen menevän yli, vaikka Alstikan junankeula on näyttänyt olevan jo lähellä ylikäytävää. | ||||
|
|
09.01.2020 00:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sehän selittää. Kuvittelin jo, että Pikku G on antanut täyttöiskua ja päästänyt loputkin paineet tyfoneilla vihellellen. Ainakin Sv12/Sr12 -vetureiden ajopöydissä oli sen lisäksi pari muutakin ristiinkytkemisen kautta sekaantumiselle altista mittaria: vaihtokytkimillä varustetut pää-/sivukierron vedenlämpömittari sekä vaihteistoöjyn/moottoriöljyn lämpömittari. Osuiko koskaan silmiin niiden virhekytkentöjä? | ||||
|
|
08.01.2020 03:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä ei taida olla varsinaista vaihteiston lämpömittaria, mutta sentään vaihteiston lämmöstä varoittava keltainen merkkilamppu: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?album=112&pid=1593#top_display_media Toivos-Jorman kahdessa edellisessä vaunusomekuvassa rassaillaan Otso2:n konehuoneen puolella manaillen reistaillutta kuljettajaventtiilin paineensäätäjää. Mitäs kuvan painemittarit sanovat... Suoriksen jarrusylinterissä näyttää olevan hyvä paine ‒ ehkä peräti 3,8 baaria. »Pääsäiliön paine ‒ jarrujohdon paine» -kaksoispainemittari antaa lukemat 5 baaria ja 6 baaria. Jos valkeampi, kuutosta osoittava viisari todella merkitsee jarrujohdon painetta, on Otso tullut puhaltaneeksi putkeen »pienen» ylilatauksen. |
||||