201-36689 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.05.2021 14:05 Ari-Pekka Lanne  
  Minulle sattui maanantaina 28/5-2018 klo 13:13 peurakolari. Olin juuri aloittanut työvuoron ja lähtenyt vajaan kilometrin päässä tö(r)mäyskohdasta olevalta maantielättähattuvaunuvarikolta kohti Rauman linja-autoasemaa, josta linja alkaisi. Elukka juoksi vasemmalta korkean penkan takaa etuviistosti suoraan keulaan, minkä jaloistaan pääsi. Mitään en ehtinyt tehdä, vaikka paikalla on kuudenkympin latua. Pysähdyin tien sivuun ja katsoin oikeaa peiliä; eläin sätki ojan pohjalla selällään. Sen jalat vispasivat nopeasti kuin hyönteisen siivet. Sen sijaan vasemmasta peilistä näin, että vastaan tullut pikkuauto teki U-käännöksen ja pysähtyi linja-auto taakse peuran kohdalle. Kömmin ulos. Pikkuautosta jalkautuneella miehellä oli leuku sekä knowhow, miten peuran aortta saadaan poikki. Parissa minuutissa eläimen kärsimykset olivat ohitse. Mies kertoi olevansa Laitilan metsästysseurassa ja tekevänsä juuri tällaisia virka-aputehtäviä. Lisäksi miehen pikkuautoon sattui olemaan kytkettynä peräkärry, joten ruho saatiin myös saman tien korjattua jatkokäsittelyyn. Se oli kaikkineen varsin nopeaa palvelua.
kuva 18.05.2021 02:56 Ari-Pekka Lanne  
  Useimmiten satamaan mentiin ja mennään työntämällä. Joskus kuitenkin mennään vetämällä, jos se on vaihtotöiden kannalta edullista. Ympäriajomahdollisuuksia satamassa on lukuisia, vaikkakin rajoitetun pituisille roikille: https://portofrauma.com/wp-content/uploads/2020/05/liite_rauman_satama_v4_livi.pdf Kuitenkin tavallisin syy veturin meren puoleisessa päässä olemiseen liittyy kuvassa oikealla näkyvien puiden taakse jäävään sellunlastauspaikkaan, johon pääsee vain sataman puoleisesta päästä. Tässäkin kuvassa oikealla olevat vaihteet näyttävät olevan pedattuina siihen suuntaan, ja Nallen käsittelemässä letkassa on rättivaunuja. On paljon mahdollista, että kuvassa on tekeillä sellupätkän vaihto.
kuva 17.05.2021 16:30 Ari-Pekka Lanne  
  RID-oranssikilpien numeroista ei saa selvää, että onko siihen präntätty kärrättävän moskan UN-numeroksi 1267, mutta eikös vahvin epäily kuitenkin ole, että siinä on mustaa kultaa eli raakaöljyä Kilppiksen jalostamolle ja sitä päätä pikkuautojen pakoputkista taivaan tuuliin. Kyllähän öljyjuna aina melko bitumiselta tuoksuu.
kuva 16.05.2021 14:17 Ari-Pekka Lanne  
  Osittain. Kummassakin ajopöydässä on kytkin kyseisen ajosuunnan valonheittimelle, mutta lisäksi suunnan on oltava siihen suuntaan, jonka valonheittimen halutaan loimottavan. Vaihtotöissä on ohjeiden mukaan poltettava puskinvaloja molempiin suuntiin, mutta valonheittimen käyttöä ei ole kielletty; ja onhan se monissa tilanteissa suotavaakin. Toisinaan se saattaa myös unohtua päälle, jolloin se sitten syttyilee ja sammuilee sen mukaan, mihin suunta sattuu olemaan käännettynä.
kuva 15.05.2021 11:02 Ari-Pekka Lanne  
  »Kolme- ja puolitonnisen» lajittelu tehdään usein käyttäen vetopätkänä vanhaa laskumäkeä (R-081), jolloin tavarasatamaan päästään työntämään valmiiksi lajiteltu roikka. Jos sen sijaan haluaa nähdä pitkällisiä lajittelurupeamia, on osoite Rauman satama.
kuva 15.05.2021 11:01 Ari-Pekka Lanne  
  Näköjään joku muukin ihmetellyt samaa: https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=raamit+kaulassa Luulin googlettavani helposti kliseisen piirroskuvan, jossa tönöttää päänsä kanvaasin läpi lyönyt Aku Ankka kaulassaan taulun kehykset, mutta eipä onnistunutkaan ‒ ihme ja kumma. Jos sen sijaan joku hakkeri tai sarjisasiantuntija löytää netistä moisen taideteoksen, linkittäköön tähän!
kuva 09.05.2021 13:07 Ari-Pekka Lanne  
  Ammoniakki taitaa olla enempi kaasumaista. Enkä tiedä, mahdettiinko (amm)nakkia Rauman satamaan rontatakaan. Styreeni sen sijaan voisi täsmätä. Eräs nyt jo eläkkeellä oleva rautatieläinen kertoi kysyneensä joskus ennen Ijäksen kuvaamaa aikaa ‒ silloin hieman nykyistä nuorempana ‒, mitä myrkkyä pytyissä menee, kun haisee pistävältä, ja tulee huono olo, kun niitä höyryjä joutuu hengittämään. Vastaus oli ollut: »Ei myrkkyä, transiittoa!» Myöhemmin oli selvinnyt, että aine oli ollut styreeniä.
kuva 10.04.2021 15:03 Ari-Pekka Lanne  
  Suoris on kätevä myös Deeverissä, jos vaikkapa joku on laittanut säiliöihin märkää hiekkaa.
kuva 10.04.2021 09:50 Ari-Pekka Lanne  
  Varsin dramaattinen dokumenttikuva Kutvoselta harvinaisesta tilanteesta dynaamisuutta antavine aikavalotuksineen.

Sen sijaan tuo(kin) edelliseen kommenttiin linkitetty OTKESin virkamiestutkinta on leväperäisyydessään pieni pettymys. Paperiin ei ole kirjattu aikajanaa; montako minuuttia järjestelyjunasta katkaistu vaunusto ehti seisoa raiteella ennen karkaamistaan, vaikka törmäyshetki turvapätkän toppariin onkin mainittu sekunnilleen.

En löydä raportista myöskään ulkoilman lämpötilaa ‒ millä silläkin on selvä tekninen vaikutuksensa vaaratilanteen kehittymiseen, koska ilmat vuotavat jarruista kylmässä kelissä nopeammin ‒, mutta toisaalta ( https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=25&kuukausi=02&vuosi=1998 ) löytyvän tiedon valossa tapahtuma-aikaan olisi ollut luultavasti noin kymmenen asteen pakkanen. Keskiviikkona 25/2-1998 oli Hyvinkäällä vuorokauden alin lämpötila ollut -16,5 °C, Helsingin Kaisaniemessä päivän ylin -6,1 °C.

Kalustosta kerrotaan tutkintaraportin kohdassa 3.1, että »Vaunuissa ei havaittu sellaista teknistä vikaa, joka olisi voinut aiheuttaa onnettomuuden», mistä ei suoraan selviä, etteikö roikassa olisi ollut yhtään jarrutonta vaunua. Sentään kohdassa 6 ronttuman syitä pohdittaessa esiin nousee se varsinainen syy: »Vaunut oli jätetty ainoastaan ilmajarrujen varaan. Ilmajarrulla jarrutus (= paineen alentaminen jarrujohdosta) ei myöskään ollut riittävän suuri.» Eli toisin sanoen putkea ei oltu maltettu päästää tyhjäksi ‒, mikä onkin ainoa järjellinen selitys sille, että vaunusto lähti liikkeelle jo ennen kuin muu osa yksiköstä ehti hädin tuskin edes ajaa vaihteiden taakse ‒ siltikin, vaikka joukossa yksi venäläinen olikin.

Tuohon aikaan voimassa olleita kaluston paikallaan pysymisen varmistamista koskevia ohjeita ei paperissa avata. Sentään viitataan (kohta 3.4) niistä määrätyn »Jt:n kohdassa V.4.» Itseltäni ei löydy tuohon aikaan voimassa ollutta Jt:tä. Ajankohtaa lähin kätköistäni löytyvistä on Jt-2005, jossa kerrotaan sivulla 47: »Jätettäessä vaunuja seisomaan raiteelle on vaunujen paikallaan pysyminen varmistettava.» Hieman tulkinnan varaa oli tämän perusteella jätetty sen ajan sääntöihin. Ehkä jo tuon ajan paikallisissa ohjeissa on saattanut olla tarkempia määräyksiä paikallaan pysymisen varmistamisesta, mutta tällöin tutkintapaperissa luulisi mainitun asiasta…
kuva 09.04.2021 16:41 Ari-Pekka Lanne  
  Jaa, enpä ol kyl nyt hetkeen aikaan matkustanut matkustajajunalla. Ja silloinkin kun viimeksi sellaisilla kuljin, olin jo pidemmän ajan tottumuksesta siirtynyt käyttämään ennakolta hankittuja tikettejä. Muistaakseni jo vuosikymmenet junaliput ovat olleet kalliimpia junasta kondiittorilta ostettuina. Mut tuota en muistanut, etteikö junasta enää saisi ollenskaan ostettua lippua. Hämärä muistikuva on, että jossain lähiksissä olis niin saattanut ollakin. Niin se kehitys sitten kehittyy...

Itsekin sen sijaan melkein pelästyin tossa hiljakkoiten, kun kävin ostamassa suutarilta farkunnapin. Siinä kun suutari oli kaivanut napin laatikoistaan ja oli ojentamassa sitä, muistin että ainiin, tämmösessä paikassa ei varmaankaan toimi pankkikortti. Mää kun olen niitä, joilla ei sitä käteistä tahdo koskaan taskuista löytyä. Mutta niin vain ihmeekseni oli kuin olikin suutarilta kortinlukija.

Ja taas tänään, kun poikkesin uudessa IKH-myymälässä noutamassa maalitilauksen, huomasin vasta avatun myymälän seinällä paperin, jonka mukaan siellä ei käteinen kelpaa. Ennen korona-aikaa se, ettei käteinen kelpaa, ei mahtunut ei sitten niin millään tavalla mun ymmärrykseen. Toki nyt näinä aikoina sen ehkä jotenkin voi ymmärtää.
kuva 08.04.2021 13:12 Ari-Pekka Lanne  
  Paperipaikkakunnilla asuvat ovat saattaneet panna merkille, että jos rappukäytävässä asuu paatunut paperimies, eivät rapun postiluukkuihin läntätyt »Ei ilmaisjakelua eikä mainoksia» -ukaasit kauaa pysy ovissa. Kuvasta voi päätellä, että myös paperijunia lajittelevassa päivystysveturissa ollaan paperin menekin suhteen solidaarisia.
kuva 05.04.2021 21:25 Ari-Pekka Lanne  
  Onhan meilläkin ollut järjestelymestari eli nykytermein ratapiha(työn)ohjaaja. Rataverkkomme viimeinen järjestelymestari-niminen positio loppui tietääkseni viime vuoden loppupuolella, kun kuvassa https://vaunut.org/kuva/146423 perehdytystehtävässä esiintyvän valkokypärän titteli muutettiin vaihtotyönjohtajaksi. RPO:t sen sijaan jatkavat järjestelyratapihojen työnjohtotyötään junatoimistoissaan. Samoin edelleen tiedän löytyvän ainakin yhden arvoasteikolla jjm:n ja (ratapiha)konduktöörin väliin rankatun ylikonduktöörin.
kuva 19.03.2021 22:20 Ari-Pekka Lanne  
  Tässä sattui torstaina 3/3-2011 vaaratilanne, jossa apatiajunan T 4046:n triggeröimät turvallisuuslaitoksen puomit osuivat ylikäytävää käyttäneen linja-auton takaosan kattoon sillä seurauksella, että puomit irtosivat kiinnikkeistään. Tapahtuneen jälkeen linja-auton turkulainen kuljettaja oli kutsuttu suoraan päällystön ja toimihenkilöiden kuultavaksi linja-autoyhtiön toimistolle toiselle puolelle lääniä. Itse sain kuulla tapahtuneesta illansuussa purkaessani oman työvuoroni ollessa lopuillaan rahtikuormaa Turun rahtiasemalla, kun vaaratilanteeseen joutunut kuljettaja, työkaverini, ilmestyi siihen paikalle. Hän matkusti kyydissäni linja-autovarikolle noutamaan omaa henkilöautoaan. Matkalla hän kertasi tapahtunutta ‒ kuinka hän ei ollut nähnyt punaista valoa ‒, sekä totesi saaneensa potkut. Se oli kerrasta poikki.
kuva 19.03.2021 10:59 Ari-Pekka Lanne  
  Hienoja kuvia Kyrön lähimenneisyydestä! Kuvatekstissä puhutaan vaihdemiehestä, mutta eiköhän kyseessä ollut kuitenkin vaihtotöitä johtanut konduktööri. Luulen että vaihdemiehet ja junamiehet olivat tällaisissa töissä jo jääneet historiaan. Vaan kyllähän tänä päivänäkin tavarajunien lähtötarkastuksia tekemään ryhtyneitä matkakuljettajia nimitetään ihan sumeilematta »jarrumiehiksi»! =oD
kuva 08.02.2021 07:24 Ari-Pekka Lanne  
  Nykyään useimmissa Deevereissä on sellainen turvalaite, joka pudottaa padan tyhjäkäynnille, jos vaihteisto on lämpenemässä liikaa. Lämmettyään vaihteisto jäähtyy kyllä nopeasti, jos vain pääsee liikkumaan vähän vauhdikkaammin. Toki usein ylikuumenemiseen johtaneet vastukset, raskas vaunusto ja ylämäki (usein mäkilähtö), eivät ole mihinkään hävinneet. Ennen vanhaan päivystystöissä askin ylikuumentamiselle taipuvaisilla veturimiehillä oli tapana jäähdytellä laatikkoa irrottamalla vaihteisto ja antamalla sitten ratista vähän kierroksia. Vastaavasti liian kylmän vaihteiston saa tarkoituksella lämmitettyä pitämällä vähän römäkämpiä tehoja käyttöön otettavan veturin seisoessa paikoillaan.
kuva 06.02.2021 16:36 Ari-Pekka Lanne  
  Tossa yks yä olin ajamassa komennuskeikalta kotiin, kun moottoritien reunassa nökötti pikkuauto. Tien pientareella erottui lumessa ihmistaimen jalanjäljet, jotka jatkuivat auton kulkusuunnassa eteen. Eikä mennyt pitkäkään matka, kun itse äijänkäppänä, nuori kolli, tarpoi siinä maantienposkessa, kaiken sen yön mustuuden keskellä, reippain askelin kantaen kädessään muovista polttoainekanisteria. Sentään huoltoasema siinsi jo suoran puolivälissä. Polttoaineen loppumisen sanotaan olevan yleisin syy matkan katkeamiseen.
kuva 01.02.2021 13:59 Ari-Pekka Lanne  
  Jo noina päivinä voimassa ollut Jt ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2017-14_junaliikenteen_vaihtotyon_web.pdf ) oli tullut hieman tarkemmaksi sen suhteen, miten raiteenkäyttäjien tulisi menetellä yliajojen turvallisuuslaitosten vajaatoimitilanteissa. S. 20 muotoiltiin tällä viissiin:

»Kuljettajan on varoituslaitoksen toimintahäiriön havaitessaan annettava Juna tulee -vihellinopasteita tasoristeyksen tieosuudelle saakka ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan noudattamaan 30 km/h nopeusrajoitusta sekä ilmoitettava havaitsemansa tasoristeyksen varoituslaitoksen toimintahäiriö liikenteenohjaukselle. Tällöin rajoitus on voimassa siihen asti, kunnes yksikön veturi on ylittänyt tasoristeyksen.

Liikenteenohjauksen on varoituslaitoksen toimintaan vaikuttavan toimintahäiriön ajaksi määrättävä tilapäinen nopeusrajoitus enintään 30 km/h vähintään 200 metrin matkalle ennen tasoristeystä ja määrättävä kuljettaja antamaan opaste Juna tulee.»

Jt 2017:n edeltäjässä, 1/6-2016 voimaan tulleessa ohjesäännössä »Liikennöinti valtion rataverkolla» ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2015-23_liikennointi_valtion_web.pdf ) käytettiin s. 14 hieman vähemmän kärkästä sanamuotoa:

»Kuljettajan on ilmoitettava havaitsemansa tasoristeyksen varoituslaitoksen toimintahäiriö liikenteenohjaukselle.
Liikenteenohjauksen on varoituslaitoksen toimintahäiriön ajaksi määrättävä tilapäinen nopeusrajoitus enintään 30 km/h vähintään 200 metrin matkalle ennen tasoristeystä ja määrättävä kuljettaja antamaan opaste Juna tulee.»

Sen lisäksi lähinnä toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla olevilla sivu- ja teollisuusraiteilla on jo pitkään nähty olevan tasoristeysopastimia, joilla saatetaan antaa käsitteet »Ei opasteita» (kaksi silmää) ja »Lähesty varovasti» (yksi silmä). Ensin mainittu opaste antoi ymmärtää, että ylikäytävän turvallisuuslaitos toimii asianmukaisesti. Opastimen antaessa jälkimmäistä opastetta Jt kehotti vaihtotyöyksikön kuljettajaa toimimaan seuraavaan tyyliin:

»Lähesty varovasti tarkoittaa, että:
- opastimen saa ohittaa ja
- opastimen takana olevaan ensimmäiseen tasoristeykseen saavuttaessa nopeus saa olla enintään 10 km/h.»

Mäpsikuvan perusteella tässä Jäppiläntien tasurissakin vaikuttaisi olevan tasoristeysopastimet: https://tinyurl.com/y5w8v9ey Siispä kuvan Kanalla on ollut tilanteessa Sn 10.

Yllä olevat, Jt:öön kirjatut, ohjeet koskevat liikennöintiä Rautatieharrastuskeskuksen (RHK) eli nykyisen Väylän hallinnoimilla raiteilla. Muiden raiteistojen haltijoilla on omat ohjeensa. Sen lisäksi rautatieliikennöitsijöillä voi olla vielä sisäisissä ohjesäännöissään tiukennuksia näihin turvallisuutta edistäviin sääntöihin. Siltikin asfaltinkuluttajaan pätee Tieliikennelaissa säädetty väistämisvelvollisuus kiskonkuluttajaa kohtaan.
kuva 02.01.2021 16:08 Ari-Pekka Lanne  
  Todellakin. »Liityntäliikenne» seisakkeelta kylille ja takaisin hoitui sekin aitoon kasarimeininkiin ‒ talvella potkukelkoilla, kesällä polkupyörällä tai jalan. Kerran siellä oli vastassa kerällä sähisevä kyykäärme, kun jalkauduttiin Lättähatusta ‒ sekin on jäänyt mieleen.
kuva 02.01.2021 15:35 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitos Jimi. Ja juu, kyllä se niin on, ettei kiinnostuksen kohteita voi toiselle tuputtaa. Minut vietiin kuulemma ensimmäisen kerran muutaman kuukauden ikäisenä ‒ polkupyörän etusatulassa matkustaen ‒ Rauman rautatieasemalle, missä olin iskenyt silmäni siellä hörskötelleeseen »isoon punaiseen veturiin» ‒ olisiko kyseessä ollut päivystysveturina ollut Dv15 tai Dv16, jollei Dv12; miksei periaatteessa Dr12:kin… Tuon visiitin tarkoitus ei ollut istuttaa minuun rautatiefanaattisuutta, mutta siellä kuulemma jo osoitin merkkejä sellaisesta. Seuraavina vuosina »rautatieaspergerismini» sai lisää ruokaa Harolassa (Hol) sijainneeseen mummolaan suuntautuneiden lättämatkojen muodossa. Mutta kuvan tyttö tosiaan tehköön samoin kuin minä ‒ eli valitkoon ihan itse kiinnostuksensa kohteet, olivat ne sitten rautatiet tai jotain muuta. =o)
kuva 01.01.2021 10:51 Ari-Pekka Lanne  
  Katos vaan! Ettei projekti sentään jäissä olekaan, vaan jopa lähitulevaisuudessa olisi lupa odottaa näkevänsä tämän liikenteessä, ehkä jopa päästä matkustamaan tällä. Mukava kuulla.
kuva 01.01.2021 10:23 Ari-Pekka Lanne  
  Niilan vanhahkoon kysymykseen vastauksena... Tämä paikka on sen verran harvaan asuttua metsää, että naapurusto tuskin on valittanut metelistä. Sitäpaitsi pahempi mölytoosa löytyy jonkin matkan päässä menevän kivijoen (Vt-8) muodossa. Ymmärsin rivien välistä asian niin, että aloite vaunukauppaan olisi tullut PoRHan suunnilta, koska jonkin aikaa tämän kuvan julkaistuani sain yksityisviestin vaunusomesta sittemmin poistuneelta, korpilättien kuvistaan tunnetulta S.A.:lta. Viestissä kyseltiin ilmeisesti ostajakandidaatin puolesta lähempiä tietoja tästä vetovaunusta. En osannut kertoa vaunusta sen enempää; olin vain vahingossa löytänyt sen tuosta. Parin vuoden päästä vaunusomeen sitten ilmestyikin kuvia Ouluun kuljetetusta, teleille nostetusta vaunusta. Ilmeisesti tarkoitus oli kunnostaa vetovaunu ajokuntoon. Missähän vaiheessa hanke mahtaa olla?
kuva 24.12.2020 19:11 Ari-Pekka Lanne  
  Paljon mahdollista, kun jälkimmäinen vaihde ummessa.
kuva 21.12.2020 10:24 Ari-Pekka Lanne  
  Vanhassa Raumassa pääliikekadut ovat lämmitettyä. Laajennustakin on suunnitteilla: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000007177328.html
kuva 14.12.2020 11:53 Ari-Pekka Lanne  
  Sentään 25-sarjalainen ‒ niiden, ja taitaa Valko-Deevereidenkin, jousitukset ovat verraten hyvässä iskussa. Toki nekin häviävät Iso Vaaleen laivamaiselle, suuntaa hakemattomalle ja pomppuilemattomalle etenemiselle.
kuva 10.12.2020 11:35 Ari-Pekka Lanne  
  Tämänpäiväisessä, torstain 10/12-2020, Länsi-Suomessa eli paikallisille »Länspaperis» ‒ joka sekin on tähän saakka painettu kaipolalaiselle paperille ‒ kerrotaan, että sanomalehtipaperia koeajettiin myös UMPin Rauman paperitehtaalla Kaipolan tehtaan sulkemispäätöksen tultua loppukesällä. Jämsänkoski osoittautui kuitenkin koeajoissa teknisesti Raumaa paremmaksi, sekä logistisesti Saksoja paremmaksi vaihtoehdoksi.
kuva 07.12.2020 16:57 Ari-Pekka Lanne  
  Jussilta ja Juhanilta hyviä huomioita. Makkaripsykologina en sen sijaan itse haluaisi lähestyä aihetta noin raskaasta kulmasta kuin Topi. Kukaan tuskin itse haluaa työskennellä henkensä kaupalla. Se ettei mitään satu, on paras palkinto itsessään, tämmöset pienet teemapalkitsemiset vain mukava lisäkiitos. Tietenkään sellaisten varaan ei yksin voi mitään laskea, suuntaan eikä toiseen.
kuva 07.12.2020 11:15 Ari-Pekka Lanne  
  Halvin ei aina ole paras...
kuva 07.12.2020 10:16 Ari-Pekka Lanne  
  Tapaturma, josta on aiheutunut sairauspoissaolo.
kuva 06.12.2020 20:27 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän puutavarakuormat ovat huomattavasti siistiytyneet kymmenen vuoden takaisesta. Ja onneksi Tapio ei sentään menettänyt tapaturmassa työkykyään, hengestä puhumattakaan. Rautatielogistiikka sai marraskuussa täyteen kokonaisen vuoden ilman sairauspoissaoloa vaatineita tapaturmia: https://vaunut.org/kuva/143948
kuva 06.12.2020 15:40 Ari-Pekka Lanne  
  Nam, lisätään kuvan tietoihin.
kuva 06.12.2020 11:07 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionrautatiet 1962―1987 -kirjan s. 270: »Lokomo valmisti v. 1967 hydrauliikkakäyttöisen nosturin R 380N, jonka suurin nostokyky on 25 tonnia. Kun kyseinen nosturi osoittautui nopeaksi ja käteväksi normaaleissa ratatöissä, hankittiin vuosina 1977-82 kuusi nosturia lisää, nyt sarjaa R 351N. Valmistajana oli Rauma-Repolan Parkanon tehdas. Vuonna 1987 ostettiin vielä kaksi nosturia, sarjaa R 381N. Kahden viimeksi mainitun sarjan suurin nostokyky on 36 tonnia, ja viimeisissä on enemmän elektroniikkaa ja pieniä parannuksia, mutta muuten ovat em. nostureiden toiminnat lähellä toisiaan.»

Ja vaihde V-083 tuossa oli työmaana, mikä on nyt oiottu kuvatekstiin...
kuva 27.11.2020 21:29 Ari-Pekka Lanne  
  Tommin kysymykseen samaan kuvaan mahdutetuista useamman kuin yhden vaunun käsittävistä sarjoista tulee toki mieleen kahdesta vaunusta koostunut Eita-sarja: https://vaunut.org/kuva/119047 . Muita?
kuva 27.11.2020 21:20 Ari-Pekka Lanne  
  Taitavat nämä aikanaan Fau-hiilivaunuista muutetut Taimenet jäädä Tau-kaoliinivaunujen sijaan tähän Jokilaakson saviliikenteeseen Kaipolan loppuessa.
kuva 25.11.2020 04:42 Ari-Pekka Lanne  
  Nää on näitä paikallisia sanastoja. (Ari ilmeisesti riihimäkinen...) Turkulaisten kippareiden keskuuteen muistaakseni levisi Pieksämäeltä sinne siirtyneen vhtj:n mukana hakasista käytettävä nimitys »kyytipoika». Tosin sekin on niin ilmeinen, että avautui ensi kuulemalta jopa mulle.
kuva 24.11.2020 19:00 Ari-Pekka Lanne  
  Ehkä molemmat ovat käytössä. Itse olen kuullut vain ensin mainittua termiä käytettävän.
kuva 24.11.2020 18:37 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionsalaisuusviljasiilot ja kaikki!
kuva 24.11.2020 07:06 Ari-Pekka Lanne  
  Näitä kulkee myös Hämiksen ja Tussun välillä, vallankin »kolme- ja puolitonnisessa». Turkulaiset sanovat näitä »kirkkovaunuiksi».
kuva 16.11.2020 21:05 Ari-Pekka Lanne  
  Noin sen on täytynyt mennä. Ei se muuten niin tarkkaa ole, kunhan ei vaan kaksi yksikköä liikennöi samaan aikaan samalla tunnuksella.
kuva 16.11.2020 20:02 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl ne yleensä tuolla avoimessa datassa oikein on. Tosin niissä on se virhemahdollisuus, kun liikenteenohjaaja on ne käsin naputellut vaihtokulkuteitä klikkaillessaan. Niinpä joskus voi lukea vaikkapa »PÄSSI» tai oikeastaan ihan mitä vaan.
kuva 16.11.2020 15:56 Ari-Pekka Lanne  
  Oikeassa olet Occ-y; siispä tarkennetaan: mahdollisuuksien mukaan. Esim. juurikin Vofan konttitappien asemointi rajoittaa hieman 10' konttien sijoittelua vaunussa. Mut siis jotenkin tähän tyyliin: https://vaunut.org/kuva/132349 ‒ vallankin jos loodan sisällä sattuu olemaan jotain »myytäväksi sopivaa irtaimistoa».
kuva 16.11.2020 00:46 Ari-Pekka Lanne  
  Eorjoellapa hyvinkin. Tuossa vielä linkki Attilan kasarikuvaan: https://www.vaunut.org/kuva/77464
kuva 15.11.2020 22:23 Ari-Pekka Lanne  
  »Kasakka ottaa sen, mikä on löyhästi kiinni.» ‒Sale, 2014
kuva 15.11.2020 22:17 Ari-Pekka Lanne  
  Venäjällä ajellessaan charterkuljettajilla on tapana ottaa luppakorvapeilit kadunposkeen yöksi jäävistä linja-autoistaan mukaan hotellihuoneeseen. Ja jos vaikkapa 20' merikontteja laitetaan menemään pitkin Venäjää junassa, lastataan ne rautatievaunuihin (kaksi konttia per vaunu) ovet vastakkain.
kuva 15.11.2020 21:13 Ari-Pekka Lanne  
  Vaihtotöiden vaihtelevista sääoloista puheen ollen… Ratapihatyöntekijöiden (junamies/löysäri/käyttömies, vaihdemies, ratapihakonduktööri, vaihtotyönjohtaja, ro-kuljettaja yms.) sadeasuun liittyy eräs selittämätön dilemma. Vaikka sadetutkan mukaan lähituntien aikana sataisi täysin varmasti, ja vaihtotyörupeamaan lähdettäessä tosiaan sataisikin kuin saavista kaatamalla, jos ratapihatyöntekijä erehtyy pukeutumaan »kumipukuun», loppuu sade heti kohta vaihtotöihin päästyä kuin kahvasta kääntämällä ‒, jolloin työn fyysisyydestä ja kumipuvun hengittämättömyydestä johtuen kastuukin sisältä päin. Jos sen sijaan jättää sadeasun kaappiin, sataa ihan niin kuin sadetutkan mukaan pitikin…
kuva 15.11.2020 20:19 Ari-Pekka Lanne  
  En tiedä, onko insinööri päätellyt asian saman kautta kuin Esa edellä. Käytännössä asia taitaa kuitenkin olla päinvastoin, eli ennemminkin linjaveturissa olisi kysyntää paremmalle lämpöeristykselle. Matkakuljettaja istuu käytännössä koko työvuoronsa veturin ohjaamossa tehden kevyehköä »sisätyötä». Sen sijaan nykyaikainen vaihtotyökuljettaja eli »ro-vaihtotyönjohtaja» tekee suurimman osan työstä ulkona. Myös työasut ovat linja- ja vaihtotyökuljettajilla työolojen mukaiset. Niinpä päivystysveturin kyseessä ollessa liian lämmin ohjaamo on pahempi kuin lähempänä ulkoilman lämpötilaa oleva. Ennen vanhaan, kun vaihtotöissäkin oli erilliset veturinkuljettajat, saattoi ulkona olla kolmekymmentä astetta pakkasta, mutta kuljettaja istuskeli hytissä paitahihasillaan. Niinpä kipparilla saattoivat mennä silmälasit huuruun, jos erehtyi tulemaan hektisistä vaihtotöistä jo valmiiksi hikeentyneenä pakkasasussa hytin lämpöön.
kuva 15.11.2020 19:13 Ari-Pekka Lanne  
  Savea eli kaoliinia Jokilaaksoon: https://vaunut.org/kuva/63071 .
kuva 13.11.2020 17:13 Ari-Pekka Lanne  
  Joudun sentään uusien tietojen valossa hieman oikaisemaan edelle muotoilemaani viimeistä kappaletta. UPM valmistaa jatkossa sanomalehtipaperia Jämsänkosken tehtaan paperikoneella 6: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1238501 . »"Paperikone 6:n laajennetun tuotevalikoiman ansiosta UPM voi toimittaa sanomalehtipaperia keskeytyksettä Suomen markkinoille. Tällä varmistamme Jämsänkosken tehtaan joustavan ja kilpailukykyisen toiminnan”, sanoo tehtaanjohtaja Antti Hermonen.»
kuva 10.11.2020 08:52 Ari-Pekka Lanne  
  Truhposen sähkötuoli. :op
kuva 09.11.2020 11:16 Ari-Pekka Lanne  
  V-932 näkyy tuossa kuvassa: https://vaunut.org/kuva/122889
kuva 09.11.2020 10:58 Ari-Pekka Lanne  
  Nämä ovat näitä paikallisia purkkavirityksiä. Turussa harrastajan huomio saattaa kiinnittyä käsin käännettäviin vaihteisiin V-932 ja V-934. Niiden vaihdelevyjen yläpuolella törröttävät vielä toisetkin pellinpalaset bonuslisukkeina. Vaihteiden ollessa pedattuina poikkeaville ovat pellinpalat raiteen suuntaisesti eli näkymättömissä raiteiden suuntiin. Vaihteiden sitä vastoin ollessa asetettuina suorille näkyvät pellinpalat vastavaihteen suuntaan merkkeinä »Ajojohdin päättyy».
kuva 05.11.2020 08:32 Ari-Pekka Lanne  
  Taisinpa joskus saada jotain matskua myös ihan toimistoväeltä sähköpostitse...
<<   >>