Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.12.2014 10:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mietin vaan, että pitäisiköhän tuohon tunnisteisiin klikkailla näkyväisiksi vielä indeksit "Merkki", "Kartta" ja "Onnettomuus"..? | ||||
|
30.12.2014 10:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muuten kyl, mutko tää(kin) näyttäis olevan sittemmin (masentavasti) lakkautettu. Siitä propsit. (Tai siis ei siitä lakkauttamisesta, mut tästä kuvallisesta dokumentoinnista.) | ||||
|
23.12.2014 20:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viitaten PPP:n äskeiseen kommenttiin linja-autojen koneista – joskus tulee mieleen ajatus, että onko tämä EY-säädöksin keinotekoisesti haettu tasapainotila sittenkään hakeutunut aivan tolkulliseen ja yhteisen hyvän edistämispyrkimys huomioiden optimaaliseen asemointiinsa: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/bussifirmat-joutuvat-romuttamaan-massoittain-toimivia-linja-autoja/660626/ Mutta kuva on kaikkine partikkeleineen ja pienhiukkasineen hyvin innostava. Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, fullereeneja, ties vaikka mitä. Namppareita. |
||||
|
23.12.2014 12:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vika ei ollut silmissäni ( http://www.vaunut.org/kuvat/?kv=1990&paik=Karjaa&tag0=17%7CRautatieinfra%7COpastin ), vaan työmuistissani vai missä lie ajatusprosessissa. Tiedä sitten, kumpi on vakavampi – sensorivika vaiko prosessorivika. Originaalissa (Tätä vedosta on hiukan rajattu.) näkyy kyllä selvästi numero 3098, mutta siltikin olen läntännyt tuohon 3089. Sama pää kesät talvet... | ||||
|
19.12.2014 21:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuva on otettu lauantaina 28/9-2013, mikä on nyt syötetty myös .orgin järjestelmään. | ||||
|
|
13.12.2014 23:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No jaa. Kuvista en tiedä sanoa, mutta Oulu itsessään on kyllä perinteinen tervakaupunki ja teknologiakaupunki, Perämeren helmi ja pyöräilykaupunkina oivallinen – joskaan ei tokkiisa ihan Köpiksen veroinen. Oululaiset ovat hyvin jäyhiä, ja heillä on myös toripolliisi pronssista. Useimmat meistä eteläneläjistä, jotka suuntaamme Lappiin, kulkeudumme Oulun läpi. Toisaalta Oulu houkuttelee kaupunkiasukeikseen huomattavia määriä juuriltaan lappilaisia. Taskukameran kalenteri taisi olla tuolloin omassa ajassaan. Katsellaan ja kuulostellaan, jos vaikka ehtisin tässä lähipäivinä tekemään pientä "salapoliisityötä" oikean päivämäärän selvittämiseksi. |
||||
|
13.12.2014 18:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai olisivatko nuo hännän nestekaasutölkit silti(kin) Ugin Essolla tyhjennettyjä? | ||||
|
10.12.2014 01:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Linkin takaa löytyvässä, vuonna 1998 lentokoneesta otetussa ilmakuvassa näemme paitsi Alspommin vetämän asianmukaisuuspikurin, myös vastakerityn maapalstan motarin itäpuolella, radan ulkokaarteessa. Vielä vuonna 2003 suikale oli näin aukinainen: http://vaunut.org/kuva/54067 (Vempun kohdalla oleva betonipainopakallinen ajojohtopylväs näyttäisi sijoittuvan tässä vuoden 2010 IC-kuvassa viidennen vaunun paikkeille.) Voi vain ihmetellä, kuinka nopeasti, taajaksi ja korkeaksi tuo lepikko on tuohon noussut. Mutta nasta juttu, kun Miti löysi kauan kadoksissa piilotelleen puuttuvan palasen tähän ihmettelymme kohteena olleelle aikajanalle koskien tätä kyseistä kaarretta. Näin tämänkin kaarteen syvin olemus alkaa hiljalleen muodostamaan päissämme jonkinlaista hahmoa. Tämä on samalla vähän kuin kertomuksessa Hannusta ja Kertusta, jossa sisarukset varistelevat polun varrelle palasia leivänkannikoista löytääkseen takaisin kotiinsa. Nämä tämmäset valokuvat ovat juurikin niitä pilkkoja, joita kuvaajat ovat iskeneet merkeiksi maailman ja ajan varrelle. Mutta samoin kuin kertomuksessa, jossa Hannun ja Kertun reitti kotiin hukkuu lintujen syödessä leivänkappaleet, tosimaailmassakin maailma on jatkuvasti niin monipuolisessa ja kokonaisvaltaisessa käymistilassa, etteivät oikein mitkään tunnetut maamerkit tai kiintopisteet tunnu säilyvän tai ainakaan säilyttävän ymmärrettävissä olevaa merkitystään – koordinaatiston jatkuvasti vinoutuessa ja mittasuhteiden alati vääristyessä suhteessa havainnoitsijaan ja ihmettelijään. |
||||
|
05.12.2014 00:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kui? 2515 on osoittanut meikäläistä kohtaan jonkinlaisia linssiluteen luonteenpiirteitä. Kun olen jo luullut päässeeni siltä iäksi, se onkin tehnyt "väyryset" ja pulpahtanut jostain esille: http://vaunut.org/kuvat/?u=290&tag0=1%7CDv12%7C2515 Näiden .orgiin asti päätyneiden 2515-vedosteni lisäksi olen kuvannut 2515:n ainakin torstaina 12/7-2012 Kiuruvedellä ja perjantaina 5/9-2014 Kokkolassa. Miks just kombinaatio "2515 @ Tku" olisi niin erityisen kuvauksellinen? | ||||
|
02.12.2014 01:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaikken olekaan vielä oikein ehtinyt tottua – tokko ikänänsä totunkaan – näiden Valko-Deevereiden olemassaoloon ja pepsodenthymyyn, niin kyllähän tämä on kuvana täysin ehdotonta priimatavaraa. Ja jos miettii sen kautta, että "Värillä ei ole väliä, kunhan se on Deeveri", niin ainakin päällisin puolin näin hyväkuntoisen näköinen veturi lämmittää mieltä. Vaikka riittäähän rautatiehistoriassa esimerkkejä naulatehtaalle joutuneista vastamaalatuista. Ensin tulevat mieleen Dv12 2727 ja Dr13 2337. Valaistuksesta sekä peilinkin kautta nähtävillä olevan hammaslääkärintuolin verhoilun vihreästä värisävystä päätellen ohjaamon puolella ilmeisesti onkin tekeillä dentistin ja hammashoitajan kilisevillä ja kalisevilla, nikkelititaanisilla instrumenteillaan tekemä lego-operaatio. |
||||
|
27.11.2014 04:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja mistä? – Vaikka mistä. Tuohon aikaan rautateillämme oli vielä voimissaan hub-and-spoke -filosofia. Tampereen tavararatapihalle saapui varsinkin iltaisin maamme joka kolkasta osajunia, jotka lajiteltiin yötä myöten laskumäessä. Seepra sai painaa junia mäkeen solkenaan. Löysärit katkoivat junia järjestelymestarin määräämistä väleistä. Eri suuntiin toimitettavat yksittäiset vaunut ja muutaman vaunun ryhmät vyöryivät spiraalijarrujen hillitseminä omille raiteilleen muodostaen pala palalta Viinikan ratapihalle lähteviä osajunia, kuten vaikkapa tämän kuvassa näkyvän turkulaisen. Alhaalla, lähtöratapihan puolella toinen Seepra saattoi käydä vielä hiukan painamassa muodostuvia junia kasaan. Muita huomattavia hubeja laskumäkineen olivat Tampereen lisäksi erityisesti Kouvola ja Pieksämäki. Minulla ei ole vuoden 1999 vakkaria, mutta vuoden 2000 listasta juna T 3508 löytyy vielä. Sen mukaan kyseinen sekatavarajuna näyttäisi kulkeneen lauantaisin ja sunnuntaisin klo 08:06-11:29. Kuvauspäivä 30/10-1999 on ollut lauantaipäivä. Pari vuotta myöhemmin, lauantaiaamupäivällä 15/12-2001 nappaamassani kuvassa ( http://www.vaunut.org/kuva/54052 ) ollaan painamassa vastaavan aamujunan tuomaa sekalaista vaunustoa Turun päässä kantasatamaan ja junalauttasatamaan. Silloin Toijalan-radan sähköistys oli jo valmistunut, Alstikka oli päässyt eläkkeelle, ja Tampere-Turku -tavarajunien linjavetureina toimivat Sr1 ja Sr2. Sittemmin rautateillämme on valitettavasti pienin, mutta määrätietoisin askelin hivuttauduttu kohti kokojunakuljetuksia sekä tyystin luovuttu junalauttaliikenteestä ja monista muista intermodaalikuljetuksen muodoista. Lukemattomien pienten purojen muodostama suuri virta on siirtynyt maanteille. Hieno rautatiekuljetusjärjestelmämme on viittä vaille romutettu, vieläpä verraten lyhyessä ajassa. |
||||
|
27.11.2014 02:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täysin tajuton kuva. Pidän tästä jyrkästi. | ||||
|
27.11.2014 02:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja hyvä on myös kuva. Tuohon kun pulahtaisi, niin voisi vähän "friskata". | ||||
|
|
27.11.2014 02:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pirun hyvä kommentti Niilalta. Tai siltä musta tuntuu (mutu) – tokikin vain näin aapeutuman ominaisuudessa, mutta kuitenkin. | ||||
|
24.11.2014 20:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 1½ vuotta sitten Ronttosesta oli vielä yllättävänkin suuri palanen jäljellä: http://www.vaunut.org/kuva/80906 Mitenköhän mahtaa olla tänä päivänä? | ||||
|
24.11.2014 20:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu – aivan kuten Tuomo tuossa yllä luetteleekin – niin kyllähän nämä turvallisuusteipittömät ja lisälevikkeettömät Ruotsinlaivat alkavat olla hyvin, hyvin harvinaisia. Jokohan yhden käden sormet riittävät niiden luetteloimiseen? Samoin talvikelit ovat kai kohta etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksesta menneiden talvien lumia. Enää ei noin vain – kuin varpuset – lähdetäkään sukset jalassa metsiin ja laajoille peltoaukeille. Kuka enää heittää itsensä maahan lumeen seljälleen piirtääkseen siihen enkelin? Entä mitä tekoa mukulat keksisivät tänä päivänä plastiikkiselle pulkalle tai liukurille – puhumattakaan puisesta rattikelkasta? Etuoikeutettu hän, joka saa vielä tänä päivänä vihreellisyysteipittömän Ruotsinlaivan kuskinpukilla istuskellen antaa tehonsäätöpyörää pyöritellen käskyjään pääkonehuoneen puolelle – ihmetellen samalla lumihiutaleiden lentelyä tuulilasin ulkopuolella ylhäältä, alhaalta, molemmilta sivuilta, edestä ja takaa sekä lumen pakkaantumista sulkaan yhdeksi klimpiksi. |
||||
|
|
23.11.2014 23:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No kylläpäs myrkyn lykkäsi. Katsoin ensin kuvan avautuessa, että "jaa nam, arkistokuva jostain kenkälaatikosta, vuosien takaa", mutta ei kun eilen otettu! Mut kai se on uskottava silmiäni (vrt. Tupla-Mikon ysärikuvat: http://www.vaunut.org/kuvat/?kv=1990&paik=Karjaa&tag0=17%7CRautatieinfra%7COpastin ). Sininen juna. Raikkaan näköinen lumisade. Kaiken kruununa nykypäivän Ruotsinlaivaston ja muun Deeveristön yleisilme huomioiden ällistyttävän tyylipuhdas Ruotsinlaiva ilman vihreellisyystöhryjä ja rappujen lisälevikkeitä. Olikin hyvä, että satuin istumaan toolilla kuvan avatessani. |
||||
|
23.11.2014 20:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mainitsemani manuaalikokoelma on painettu v. 1972, eikä siinä oikeastaan puhutakaan Dv12:sta, vaan voimakaksikosta "Sv 12 ja Sr 12". Hiukan arvelinkin, että edellisessä kommentissa kuvailluille rämäpäille ei ole aikanaan riittänyt edes 125 km/h, joten ylikierrossuoja on jossain saneerauksessa tai muutostyössä inaktivoitu. Joskus 50-60-lukujen taitteen tienoilla suunnittelupöydällä lasketut vaihteiston toisioakselin suurimmat sallitut kierrosluvut todennäköisesti ylittyivät käytännössä hyvin hetkellisesti ja silloinkin lievästi. Ehkä ylikierrossuojan laukeamisten aiheuttamat viivästykset junaliikenteeseen on katsottu käytännössä kahdesta pahasta siksi pahemmaksi. Mutta edelleen kuvittelen, että syy siihen, miksi Dv12:n kylkiin on teipattu legendaarinen "125 km/h", juontaa tuosta. |
||||
|
|
23.11.2014 18:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voisiko olla vaihteiston ylikierrossuoja, joka rajoittaa Dv12:n huippunopeudeksi tasan (?) 125 km/h? Olen yrittänyt uskotella itselleni, että Dv12 olisi olevinaan suunniteltu ja tarkoitettu Sn:ltään maksimissaan 120 km/h:n junien ajamiseen, mutta vaihteiston ylikierrossuoja on asetettu sietämään hieman korkeampaa nopeutta siksi, ettei junan Sn-nopeutta ajava kuljettaja joutuisi taiteilemaan aivan ylinopeussuojan laukeamisrajalla. Dieselveturit ja moottorivaunut II s. 370: "Erikoisesti on huomattava, että veturin suurimpia sallittuja nopeuksia (M = 125 km/h, T = 85 km/h) ei saa ylittää alamäkeäkään ajettaessa. Jos suurimpia sallittuja nopeuksia ylitetään niin vaihteiston ylinopeussuoja pysäyttää junan tyhjentämällä jarrujohdon. Matkaa ei voida jatkaa ennen kuin ylinopeussuoja on uudelleen viritetty." |
||||
|
20.11.2014 19:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässähän tulee esille vaiks mitä seikkoja, joita ei itselle heti tullut mieleenkään. Vandaalit, tulipalo – jopa sunnuntaiautoilijoiden totuttaminen junaliikenteen olemassaoloon. Huh. Veturinkuljettajan palkkio veturisiirtoa ajaen, tai vaihtoehtoisesti korvaus menetetystä vapaa-ajasta pakettimatkan muodossa plus linja-autolipun hinta. Löpö kulloisenkin litrahinnan mukaan, talvilaatu vähän kesälaatua kalliimpaa – ottaen toisella puolella huomioon, että Ukissa seisoessaan kylmenneitä koneita pitäisi lämmittää enemmän webastolla. Tosi-TV -valvonnan kustannus tai vaihtoehtoisesti vartiointiliikkeen pimujen laskuttama hinta. Mitä vielä? | ||||
|
|
20.11.2014 19:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu, siinä on ollut pientä kausittaista vaihtelua ja ailahtelua. Mutta pidemmällä aikajänteellä ihmeteltynä voisi kai sanoa, että yksi T 3553:ssa kulkevista artikkeleista on apatiitti. (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/90584 & http://www.vaunut.org/kuva/78827 ) | ||||
|
|
20.11.2014 18:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvä pointsi. Kerrottakoon vielä "epäturkulaisillekin", että ma-pe kulkeva T 3553 on siitä hassu juna, että siinä menee milloin ammoniakkia, milloin apatiittia, milloin propaania, mutta usei(mmite)n vain pelkät veturit... Korjaan kuvatekstiin Vet 11304:n tilalle T 3553. | ||||
|
|
20.11.2014 18:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kappas: Vet 11390 Vs-Sk ma-la klo 21:29-22:19. Se voi olla, että sunnuntaisin graffitointimestareita pakoon ajelu tulisi veturinkuljettajan ilta- ja yölisien päälle tulevan 100 %:n pyhätyölisän ansiosta jo siksi suolaiseksi, että kannattaa ennemmin ottaa pieni riski pienestä tägistä… En tunne tarkkaan Uudenkaupungin miehitystä. Sen tiedän, että sinne jätetään arkiaamuisin T 4036:n tuoneesta Dv12-triosta yksi radio-ohjauskelpoinen kone. (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/25547 ) Uusikaupunkilaiset vaihtotyönjohtajat voivat sitten käytellä sitä sen mukaan, miten tarvetta on. Mahdolliset tarpeet vaihtotyölle tosin lienevät pääosin Hangonsaaren puolella. Osa vaihtotöistä ja junanvalmistelusta tehdään oletettavasti turkulaisen veturinkuljettajan ja uusikaupunkilaisen vaihtotyömiehistön yhteystyönä. Ukiin aamulla jätetty RC-Deeveri palaa illalla yöseeksi Turkuun T 3503:ssa osana Dv12-kolmikkoa. Mutta järkeeni ei oikein sovi, että Uudenkaupungin tapauksessa edullisin ratkaisu vetureiden vartioinnin järjestämiseksi olisi nipun ajeluttaminen jouten Turun-väliä. Päinvastoin. Välillä on satakaksitoista (112) ylikäytävää, joista valtaosa vailla turvallisuuslaitosta. Tokihan tasoristeysonnettomuuksissa virheen on tehnyt autoilija, mutta se ei siltikään kumoa sitä seikkaa, että tarpeeton junaliikennöinti lisää onnettomuusriskiä. Kraappeentuvat ne veturit siinäkin. Jos jonkinlaista vartiointia ei saataisi järjestettyä "luonnostaan" (uusikaupunkilaisten junamiesten toimesta) tai tosi-TV:tä (valvontakamera) käyttäen, niin luulisi sopimuksen jonkin paikallisen vartiointiliikkeen kanssa tulevan suhteellisen edulliseksi, sillail että rautiksen seutu otetaan osaksi jotain ostarivaksien vartiokierrosta. Jos siis tosiaan sabotöörien pelko tai riski on niin suuri, ettei veturiparia uskalleta jättää päiväsaikaan muutamaksi tunniksi rautatieasemalle oman onnensa nojaan. (vrt. http://www.vaunut.org/kuva/82739 ) |
||||
|
|
18.11.2014 00:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eivät ne ajamatta jääneet junat, supistunut bruttokansantuote, luonnonvaroja tuhlailevampia, saastuttavampia ja muutenkin vastuuttomampia ja yleisvahingollisempia muun maan kumipyöräparoneja hyödyttämään siirtyneet nettotonnikilometrit tai kouluttamatta jääneet veturinkuljettajat. Mutta se tyhjä tuoli Ruotsinlaivan tai Iso Vaaleen korkeuksissa… |
||||
|
09.11.2014 22:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuomas on täysin oikeassa siinä, että ei tämän keskustelun aihe ole elämää suurempi asia. Tästä nyt vain sattui lähtemään liikkeelle tällainen perinteinen ".org-vääntö", johon kuuluu määrätynasteinen perinpohjaisuus. Mielenkiintoista ajanvietettä, jos ei muuta. ;o) | ||||
|
|
09.11.2014 18:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jaahas, katsotaanpas sitten. 6nen pitää siis sitkeästi, tuumaakaan periksi antamatta kiinni kannastaan, että kuvauspaikan koordinaatit kiinnostavat vain toista kuvaajaa. The Wesitorni sen sijaan pohtii fotoneita, kuvausaparaattien osia ja muita yhtä käsittämättömiä. Itse taas olen aapeena hyvin yksinkertainen tapaus, jolla on taipumusta oikoa mutkat suoriksi ja pitää asiat simppeleinä. Saisikohan tästä kolmikannasta muodostettua jonkinlaisen kompromissin? Toivottomalta näyttää, mutta yritetään. Otetaan tarkastelun alaiseksi jokin reaalimaailman hetki, vaikkapa tämännäköinen: http://vaunut.org/kuva/69422 . Pääkohteena, jonkinlaisena esiintyjänä näyttäisi olevan läheisellä rautatiellä kulkeva juna. Paikalla läsnä olevat havainnoitsijat saavat junasta kyllä kuulohavainnonkin, ehkäpä haistavat häivähdyksen Iso Vaaleen pakokaasuistakin tai tuntevat jaloissaan maan vavahtelun, mutta auringosta säteilevät fotonit yhdessä havainnoitsijoiden päissä olevien silmien, näköhermojen ja takaraivojen näkökeskuksen kanssa mahdollistavat elämykseen oleellisesti kuuluvan visuaalisen kuvan muodostumisen junasta ja koko muusta maailmasta pellon ruohoineen, taustan metsineen ja taloineen sekä taivaan pilvineen havainnoitsijoiden tietoisuuteen. Jos katsomme kuvaa tarkemmin, huomaamme pellon reunassa seisovalla havainnoitsijalla olevan edessään statiivi, johon on viritetty valokuvausaparaatti. Näin tällä havainnoitsijalla on kaikkiaan kolme kuvausaparaattia – kaksi päässään ja yksi statiiviin kiinnitettynä. Päässään olevilla aparaateilla tuo havainnoitsija muodostaa tajuntaansa stereokuvan tilanteesta juuri siinä hetkessä, tallettaen sen tosin jonkinlaatuisena myös muistiinsa. Statiiviin kiinnitetty kamera sen sijaan mahdollistaa tilanteesta piirtyvän digikuvan ( http://vaunut.org/kuva/69705 ) säilömisen terävänä pitkälle tulevaisuuteen ja jakamisen meidän tuhansien muiden tietokoneruutujen takana istuvien virtuaalisten havainnoitsijoiden kesken. Eli juurikin tuo statiiviin kiinnitetty kamera teki työtä meidän kaikkien viimeksi linkkaamaani kuvaa katsovien omien silmien puolesta, koska me emme sillä hetkellä hoksanneet tai voineet olla paikalla, emmekä nyt hetken jo mentyä enää mitenkään voi siihen palatakaan. Eli kyllä, primaarinen kuva muodostuu kamerassa, olipa kyse havainnoitsijan silmästä tai valokuvausaparaatista. Ja kyllä, jokainen havainnoitsija, jolla on silmät päässään, on jo itsessään ja luonnostaan "kuvaaja". |
||||
|
|
09.11.2014 01:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvauspaikka keskiviikkona 6/7-2005 otetuissa ilmakuvissa? – Kuvausalustana käytetyn lentokoneen kuvaushetken aikainen sijainti. (vrt. http://www.flightradar24.com/ ) | ||||
|
|
08.11.2014 22:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Enpä tiedä, pitäisikö kuvaamisen olla välttämättä kumpaakaan noista. Käytännössä, paljolti tilanteesta riippuen toki, kuvaaminen on tavallisesti kai hiukan molempia. Minusta – ja painotan aivan erikoisesti, että tämä on vain oma subjektiivinen käsitykseni asiasta – valokuvaaminen on ennen kaikkea hetkien taltioimista. Aika juoksee, vuodet vierivät. Asiat muuttuvat. Ihmiset muuttuvat, vaatetus muuttuu, tavat muuttuvat. Uusia auto- ja junamalleja tulee ja menee. Maisema muuttuu. Koko maailma muuttuu. Valokuvaaminen on hauska konsti ottaa freeze-otoksia ohikiitävistä hetkistä, tallenteiksi huomista varten. Juuri sen lähemmäs aikakonetta ei nykytekniikalla päästä. Mutta mikäs on se "kohde" näissä kuvissa: http://www.vaunut.org/kuva/63776 , http://www.vaunut.org/kuva/83643 , http://www.vaunut.org/kuva/66337 . (Mihinkään noista kuvista ei ainakaan tätä kirjoitettaessa ole syötetty koordinaatteja.) Minusta kuvat kuitenkin ovat esimerkkejä "monikohteisista" kuvista – joissa kuvan kannalta jokseenkin samanarvoisia, jonkinlaiseksi "kohteeksi" katsottavia merkkejä, opastimia tai vetureita on useita hajallaan, etäällä toisistaan. Sitten meillä on toisaalta olemassa sellaisiakin kuvia, joissa kartalta osoitettavia "pistemäisiä" kohteita ei ole yhtään: http://www.vaunut.org/kuva/96310 . Mihin kuvauspaikan koordinaatit tulisi tässä ( http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/dynamic/00056/02_AL_2_Maa_Kuu_56642i.jpg ) kohdistaa – jonnekin Maahan (osoittamaan yksiselitteistä kuvauskohdetta), vaiko Kuun kartalle, tarkalleen kuvauspaikan mukaisiin koordinaatteihin? Näiden esimerkkikuvienkin valossa näkisin, että kuvauspaikan koordinaatit parhaimmillaan ja oikeimmillaan määrittävät koko kuvaa, kertoen m i s t ä kuva on otettu – eivät mitään kuvan yksittäistä yksityiskohtaa tai (pää)kohdetta. Se ei siltikään tarkoita, että koordinaatit tällöin ottaisivat minkäänlaista kantaa siihen, kuka kuvan on ottanut ja minkä takia – tai onko kuvaa tarkoitus katsoa kuvauspaikanhakumielessä vai jostain muusta syystä. |
||||
|
|
08.11.2014 14:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...tästä tosin poikkeuksena kollaasit, joissa yksiselitteinen kohde pysyy samassa pisteessä, mutta kamera on kiertänyt tutkimassa sitä kahdesta tai useammasta eri kulmasta. Silloin olen muistaakseni pruukannut objektiivisesti kohdistaa koordinaatit osoittamaan kiinteää kohdetta. | ||||
|
|
08.11.2014 14:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ei kai sen kuvaajan haamu siihen pisteeseen ikuisesti jääkään kummittelemaan. Kuvauspaikan koordinaateista näkee, mihin kamera on vietävä, jos haluaa saada samanlaisen näkymän kuin kyseisessä kuvassa on nähtävillä. Minusta ihan selkeää. | ||||
|
05.11.2014 13:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen Karin kanssa (edelleen, vrt. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6584.msg46511.html#msg46511 ) samoilla linjoilla, mitä tulee tykkäysnamiskuukkeleihin. Rivikäyttäjänä sanani ei juuri mitään paina, mutta tuonpa siltikin esille ajatukseni, että en oikein perusta siitä kävijälaskuristakaan, kun sekään ei oikeastaan kerro mitään siitä, paljonko kuvasta on "tykätty". Kävijälaskuri indikoi kai lähinnä vain sitä, paljonko kuva on onnistunut saamaan jonkinlaista "näkyvyyttä". Jos kuvan alle sattuu vaikka tulemaan pitkään vellova ja rönsyilevä, kymmenien kommenttien keskustelu aiheesta tai aiheen vierestä, on kävijälaskurin lukema huipussaan. Onko sekään tieto arvokas tai hyödyllinen – enpä tiedä... Mutta kiitos Jukalle kehuista. Taisi tuo kuvateksti luiskahtaa hieman "planetaariofantasiamaailman" puolelle... =o) |
||||
|
04.11.2014 16:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikko hyvä, en haluaisi olla "vastarannankiiski", mutta ihan näin radikaalisti ja sokeasti en siltikään .orgin reilun parintuhannen "erikoisasiantuntijan" tietämykseen, itsekontrolliin ja arviointikykyyn luottaisi. Yksi ottaisi elämäntehtäväkseen tägätä kuviin pitkät litaniat kaluston EVN-numeroita konventionaalisten numeroiden saatteeksi. Toinen deletoisi surutta kuvaajien vaivalla ylöskirjaamia kalustohavaintoja, jos kyseiset yksilöt eivät tämän erikoisasiantuntijan mielestä näy kuvassa riittävän hyvin. Kolmas oikoisi Sr12- tai Sv12-vetureiksi indeksoituja Deevereitä Dv12:ksi. Valitettavasti keskuudessamme on myös se prosentti, joka haluaisi tahallaan sotkea ja tärvätä muiden hengentuotteita. Ja harvapa kai kuvaajan lisäksi tämän yllä olevan kuvankaan kohdalla tietäisi, että kyseessä on numero 3206. Tietty määrä byrokratiaa ja sääntelyä tarvitaan aina. Muuten homma lähtee täysin lapasesta kuin linja-autoliikenne 1930-luvulla. Silloin vallitsee viidakon laki. Joku roti pitää olla. |
||||
|
04.11.2014 13:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rauman satamassa oli ainakin kymmenen vuotta sitten vielä "repa-asema", jossa korjattiin päätoimisesti kuljetuksessa vioittuneita paperirullia. Vaurioitunut osa paperista kuorittiin päältä pois ja rulla käärittiin uudelleen. Tietysti korjaus hieman vähensi rullan arvoa. | ||||
|
04.11.2014 13:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Juu kato kylä nääs melekee tars näätten mörskienki varioora. Tiäkkö kyähä tulis si vaka miten tyälääksi hälle jokka joutuus kavva katteleen näitä kuv olisiva samasta muatista niinkun Hervuudin petoniset kekkostalot nääs. Kuham meinaam tekkee tyänsä ronskisti nin ei silä päälimmääselä luanteella si nin nuukaa. Kyä meinaannääs näin on rakennusten ku miästenki kohralla. Hieman tuoreempi vastakuva: http://tinyurl.com/leq6l2w Valomastokin näkyy tönöttävän edelleen omalla paikallaan. |
||||
|
04.11.2014 11:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sinisten pikajunanvaunujen ovien keskuslukitusprojekti saatiin päätökseen huhtikuussa 2001, ja se tuli maksamaan 50 miljoonaa markkaa: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/40#Liputon%20hypp%C3%A4si%20junasta%20ja%20kuoli Linkin takana on kerrottu myös tiistaina 13/3-2001 sattuneesta tapauksesta, jossa jäniksinä matkustaneet pojat olivat hypänneet junasta täydestä vauhdissa. Toinen selvisi vähäisin vammoin. Ajojohtopylvääseen osunut poika kuoli. Oma lukunsa ovat dementikot ja yöjunissa unissakävelijät: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200612115479381_uu.shtml |
||||
|
|
02.11.2014 19:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttää Raumalla olevalta makasiinilta. Hienoja kuvia, kertakaikkiaan! | ||||
|
|
31.10.2014 20:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ollut minkäänlaisia turvallisuuslaitteita. Ovet pystyi avaamaan vauhdissa. Niinpä näihin sitten asennettiinkin tällaiset "lapsilukot". | ||||
|
31.10.2014 19:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ähkyn & Puhkun. | ||||
|
31.10.2014 13:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinpäs olikin, lauantaisin kulkeva T 3712 – ja saattaapa joskus mennä muinakin päivinä jotain (jonkinnumeroista) samalla viivalla "ylimääräisenä kulkuun asetettuna": http://www.vaunut.org/kuva/89971 Lähtisiköhän Rauman radan ja sataman liikenne sekä koko "Suomi-tiimi" uuteen nousuun, jos räjäytettäisiin Ulko-Petäjäksen kalliot mereen? |
||||
|
|
31.10.2014 11:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| "Virka-aikaisia" liikennekatkoja on Rauman/Porin-baanalla viime vuosien mittaan ollut useampia, ja jos nyt olen oikein käsittänyt, kuvanottopäivä – tiistai 14/8-2012 – oli ensimmäisen katkon toinen päivä. (Saa korjata jos muistan väärin.) Tätä kyseistä katkoa edeltävä – 4/6-2012 voimaan tulleen vakkarin mukainen – tilanne näytti siltä, että Raumalta lähti virka-aikaan kaksi tavarajunaa – T 3736 Rma-Kki klo 11:28-12:12 (jonka jatko T 3714 Kki-Tpet klo 13:54-16:22) ja T 3730 Rma-Jsk klo 12:37-17:06. Lisäksi klo 6:30 lähti veturisiirto Vet 11354, joka ehti Lielahteen melkein ennen virka-ajan alkamista, klo 8:32. Toki useimpien tamperelaispankkien tytöt olisivat ehtineet silläkin sorvin ääreen – ainakin jos pankkivirkailijoiden työajat ovat yhtään synkassa konttoreiden aukioloaikojen kanssa. Kaikki edellä mainitut junat olivat kulussa maanantaista lauantaihin, mutta T 3730 tarmokkaampana myös sunnuntaisin. Syksyn 2012 katkon aikana Raumalta lähti arki-iltapäivisin varsin lähekkäin kolmekin junaa – T 3718 klo 14:07 (toimittaen junien T 3736 ja T 3714 asian), T 3742 klo 15:46 (kuvassa) ja T 3716 klo 16:24 (kuten normaalistikin). Kiireisempi T 3742 painoi "järjestelyjunan" T 3718 ohi Kokemäellä, eikä T 3716:kaan jäänyt T 3718:sta lopulta kuin varttitunnin – T 3718:n tuloaika Tampere tavaraan 19:28, T 3716:n 19:45. Katkojen aikaisia kuin myös katkojen välisten aikojen vakkareita on toki vuosien aikana sieltä täältä hiukan viilailtu ja retusoitu muuttuneita kuljetustarpeita myötäillen. Esim. junan T 3718 kulkupäivät näyttäisivät vuonna 2013 harventuneen tiistaihin ja torstaihin. Ja tänä päivänä moista kuljeskelijaa ei löydy vakkarista enää laisinkaan. – Vuodet eivät ole veljiä keskenään… |
||||
|
|
30.10.2014 01:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, tuo Raumalta Jämsään (1/10-2012 alkaen Rma-Jsk) iltasella – Tampereen ja Jämsän välillä jokseenkin vanhan rikkihappojunan T 3037:n (http://vaunut.org/kuvat/?tag0=16%7CT%7C3037 ) viivalla – kulkenut T 3742 oli tosiaan Lielahti-Kokemäki -välin perusparannustöiden aikaansaamia kummajaisia. Se kai korvasi lähinnä normaalisti puolenpäivän jälkeen Raumalta Jämsänkoskelle lähtevää T 3730:aa, toimittaen samalla veturin junaan T 3440 (Jsk-Rma), minkä asian tavallisesti teki ja tekee Vet 11537 (Tpe-Jsk). Jos katselee noita remonttikatkojen aikaisia grafiikoita, ovat välit Llh-Hva ja Kki-Rma jätetty plankoiksi klo 08:00-16:00. Ainoastaan Mn-Pri-Hva -rikastependelit pyörivät. Siinä jäi päiväsaikaan monta Simiä mottiin Raumalle – josko se sai joskus illan tullen aikaan alkavaa vaunupulaa Jämsän päässä. Kuka noista ottaa selvää... | ||||
|
17.10.2014 11:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta hienoa rautatien kannalta, että on onnistuttu saamaan meno-paluu -kuormia. Niistä luulisi saavan hyvän katteen. | ||||
|
|
17.10.2014 11:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttäisivät paluujunan puukuormat olevan siksi ohutta propsia, ettei niistä kai saisi Teuvalla sahattua kovin kaksista soiroa. | ||||
|
16.10.2014 20:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pari-kolme pakollista per kuva tuppaa välistä tulemaan. "Avainsanoiksi" tuli tässä upotettua: 1) .org-hahmo (vaunut.org tai jw.org) 2) valtakunta (valtakunnansali), 3) käärme (Käärmeniementie). Tässä ei tosin ole kyseessä pelkkä valtakunnansali, vaan oikein konventtisali, jossa piisaa tilaa isommillekin miiteille. | ||||
|
|
16.10.2014 18:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno paikkahan se torni oli. Sinne oli vapaa pääsy, mutta kannatuksen vuoksi ostin kuitenkin kioskista pehmiksen. Mutta kyllä Jukan ensimmäinen (klo 18:43) veikkaus meni oikein. Grafiikoista katselin ennakkotietona, että T4236 lähtisi klo 10:15 Kommilasta Pieksämäkeen. Näin kun juna meni Hurusrataa pitkin Huutokosken suuntaan, mutta sitten yllättäen palasikin peräyttäen Varkauden asemalle. Raakapuuvaunut jäivät asemalle, ja pelkät veturit lähtivät siitä kohti Pieksämäkeä. Kuvassa ollaan painamassa vaunuja asemalle. Luultavasti puuta tuodaan Kommilaan jostain kauempaa, ja puolestaan asemalla kuormattavat puut menevät jonnekin muualle. Tuskin junalla ajetaan puuta paikallisesti lahden toiselle puolelle. |
||||
|
|
16.10.2014 18:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvausalustana toimiva näkötorni näkyy tässä vastakuvassa: http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=73010 | ||||
|
|
16.10.2014 18:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 17 minsaa meni... =o) Eipä taida olla kysymystä, johon ei .orgista saisi vastausta alta aikayksikön. Haluaako Jukka tai joku muu vielä tarkentaa, minkänäköistä operaatiota tässä tarkemmin sanoen ollaan järkkäämässä? Kello taisi olla kuvanottohetkellä 10:10. |
||||
|
16.10.2014 18:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olen aivan samaa mieltä. Enkä 80-luvulla pikkunaskalina Lätsyillä kulkiessani muista kuin keltapäisistä tiennytkään. | ||||
|
11.10.2014 21:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onpas mainio kuva! Oliko markkinoilla myynnissä nahkiaisia? Pahoitin hieman mieleni, kun Rauman silakkamarkkinoilta ei niitä muutama viikko sitten löytynyt. | ||||
|
11.10.2014 19:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katselinkin että Reijo Kankkusen paikallisia raakapuujunia dokumentoivissa kuvissa näyttää tavallisesti esiintyvän Sr1 tai 2 x Sr1. | ||||
|
Kuvasarja: Kiskoautojunalla Otavan satamaan |
10.10.2014 00:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tähän projektioon on koonnostettu vain karkea osittaisvalotus tuosta ikimuistoisesta päivästä. Hatunnosto kuuluu lämminhenkiset asematapahtumat sekä ne yhdeksi liittäneet museojunavuorot organisoineille ja järjestäneille. Pitäkäähän lippu korkealla siellä "Suur-Mikkelissä"! | ||||