|
|
30.06. 20:12 | Jesper Vendelin | ||
| Hieno kuva! Tervetuloa vorgiin! | ||||
|
|
30.06. 19:48 | Paavo Joensuu | ||
| Tervetuloa vorgiin, Lauri! Ehdottomasti tällaiset "tilannekuvat" on ok, hyvä vaan että dokumentoidaan erilaisia tilanteita, ja tällainenkaan yksinäinen kulkija ei ihan jokapäiväinen kuitenkaan ole. Toki pitää aina kuvassa miettiä, onko laatu ja sisällöllinen arvo suhteessa. Esim. tavallinen R-juna syysyössä kuvattuna isoäidin kasvimaalta otetulla bataatilla niin, ettei junaa kunnolla erota, on tänne kuulumaton kuva. Vastaavanlaisella juureksella kuvattuna jokin harvinainen juna voikin olla tänne kuuluva, sisällön arvon tähden. Tästä kuvasta: Laatu ja sisältö ompi kunnossa! |
||||
|
|
30.06. 19:25 | Juha Toivonen | ||
| Ymmärsinkö oikein? Onko näitä helmiä olemassa jopa enemmänkin? | ||||
|
|
30.06. 18:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herrat Antti ja Esa, olisiko Tampella-MGO:on tehty RVS-käsittely? | ||||
|
|
30.06. 17:08 | Juha Toivonen | ||
| Kyllähän se vetää vähemmästäkin valtion poron naaman vihreäksi, ja silmät tapilleen silkasta kateudesta sekä raskaasta vi...harmistuksesta, kun ohitse lipuu suorastaan GT-tasoon tuunattu aistikkaan oloinen yksityinen deeveri. Ei uskoisi "second hand" koneeksi. | ||||
|
|
30.06. 16:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan pirteän näköisen junan ovat hankkineet! | ||||
|
|
30.06. 15:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Vempun ja metrojunan puskinlyhdyt samaa mallia? | ||||
|
|
30.06. 12:59 | Rasmus Viirre | ||
| Deeverin sporttimalli :) | ||||
|
|
30.06. 11:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Näin on. Näyttää ihan uudelta veturilta! | ||||
|
|
30.06. 10:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko kellään tietoa milloin tämä liikkuisi? Tiistaisin ehkä? | ||||
|
|
30.06. 10:10 | Erkki Nuutio | ||
| Tuo harmaa entinen pankkitalo, luokkatoveri Saarisen vanhempien K-valintamyymälöineen ja kemikalioineen toi 50-luvun loppupuolella Härmälään nykyajan tuntua. Vanhemmasta ajasta muistutti pankin nurkalla Lentokonetehtaantien sähköbussipysäkki ja aikataulun mukainen kulku pikaisine pysähdyksineen - kiitos rahastajapalvelun. Voisiko jonkun rahastajan herättää pistämään ryhtiä ovellanotkuja-kännyaddikteihin ratikoissa. Kustannuksia ja haittaa tuovia jatko-osia sitten tarvittaisi. Sähköt ohjelmoitiin kilometrin päässä tehtaalla, ei Tuupovaarassa tai Pekingissä. Vanhat ajat menivät ja 80-luvulla ihmisten rahoilla keinottelleet sossu- ja kokoomuspoliitikot kaatoivat Tampereen Säästöpankin ja saattohoitivat kivan osan sen rahoista omia puuhiaan varten. Keinottelutuho ei synnytä aiheuttajissaan katumusta tai herännäisyyttä koska aina syntyy uusia salassa sumplittavia hankkeita (esimerkiksi Garden Helsinki) ja uusi kritiikitön sukupolvi petettäväksi. |
||||
|
|
30.06. 09:57 | Juha Toivonen | ||
| Suorsan Dv12 2640 on erinomainen esimerkki siitä, mitä kaluston maalauksella voidaan saada aikaan. Onnistunut kokonaisuus. Perin yksinkertainen perusväri koko veturissa, eli musta, vaiko loivan sinisenmusta? Jo valittu perusväri tekee deeveristä huomattavasti aggressiivisemman oloisen, kuin VR:n puna-kerma/vihreä-valkoinen. Gangsta olemusta pehmentävät valitut sini-vihreät viivat ja teksti. Lisää tällaista ja myös muita vastaavia. Kyllä värillä on väliä! | ||||
|
|
30.06. 09:56 | Jari Välimaa | ||
| RailStock on oikea tsaarinaikainen yhtiö joka ei kerro mitään eikä sivustolla ole edes uutisia toiminnnastaan. | ||||
|
|
30.06. 09:34 | Miska Sallinen | ||
| Ja milloin se hankkii niitä lisää nykyisen 20:n lisäksi? Aika nopeasti saa olla tilaamassa niitä, jos nyt on aikomuksena poistaa Sm2:t vuoteen 2028 mennessä. | ||||
|
|
30.06. 09:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Kyllähän tuossa tuuletin ääntä antaa, ei ihan yhtä kovaa kuin ennen (2646 tai 2628 asialla): https://www.youtube.com/watch?v=gL7BU2xK9hk | ||||
|
|
30.06. 09:06 | Teemu Saukkonen | ||
| Kummasti tulee tämä paikka mieleen: https://maps.app.goo.gl/hkj31dM3LZLVHzeu5 | ||||
|
|
30.06. 08:48 | Jari Välimaa | ||
| Kalustoyhtiö hankkii lisää sm7 joilla korvataan sm4:set jotka puolestaan poistavat sm2:set jotka eivät ole esteettömiä ja poistuvat lopullisesti | ||||
|
|
30.06. 08:45 | Jari Välimaa | ||
| Ratikkaa tulee nyt sellaista vauhtia Suomeen että heikompia jo heikottaa. | ||||
|
|
30.06. 07:51 | Jari Välimaa | ||
| Tämän tasoristeyksen takana on autotie ja portti joka oli lukossa. Tie johtaa rantaan. | ||||
|
|
30.06. 07:44 | Jari Välimaa | ||
| Välipalassa on ovet kummallakin puolella. Ei autoilija voi ajaa ratikan läpi. "Koskipuiston pysäkin töitä varten autoliikenne Pellavatehtaankadulla katkaistaan Hämeenkadun kohdalta 29.6.-21.8. väliseksi ajaksi. Tänä aikana autolla ei pääse ajamaan Pellavatehtaankatua pitkin Hämeenkadun yli. Ajo Pellavatehtaankadulle välillä Hämeenkatu-Kyttälänkatu onnistuu Kyttälänkadun kautta, sillä Pellavatehtaankatu on tällä välillä kaksisuuntainen." https://www.tampereenratikka.fi/koskipuiston-ratikkapysakin-pidentaminen-alkaa-kesakuun-lopulla/ |
||||
|
|
29.06. 22:38 | Jouni Hytönen | ||
| Olisiko loppuaikoina jo käyttövarmuudenkin nimissä vältetty vain yhdellä moottorivaunulla operointia (pelkkä veto tai veto-liite)? Jos se junan ainoa vetovaunu rikkoutuu, jäädään linjalle varmasti ainakin joksikin aikaa. Kahdella vedolla päästään tilanteesta pois ainakin lähimmälle liikennepaikalle selvittelemään ongelmaa tarkemmin. | ||||
|
|
29.06. 22:33 | Jouni Hytönen | ||
| En kyllä hahmota, mitä tarkoitat, jos puhut tuosta ylle linkkaamastasi videosta. | ||||
|
|
29.06. 22:29 | Simo Virtanen | ||
| Miten pidennys lisää pysäkkiaikoja? On siinä välipalassakin ovet? Kaikesta huolimatta Tampereen joukkoliikenne on positiivisessa kierteessä. |
||||
|
|
29.06. 22:19 | Petri Nummijoki | ||
| Olisiko veto-liite-veto ollut nimenomaan loppuaikojen tyypillinen kokoonpano, kun riittävän kiihtyvyyden ja ajonopeuden saavuttamiseksi oli syytä suosia vetovaunuvoittoisia junia? Mutta jos mennään Lättähattujen varhaisemmille vuosikymmenille niin olisivatko veto-liite tai veto-liite-liite-veto olleet yleisempiä? Tämä lähinnä sillä perusteella, että liitevaunuja rakennetun määrän perusteella katsottiin tarvittavan lähes yhtä paljon kuin vetovaunuja. Lisäksi voisi olettaa, etteivät liitevaunut tarvinneet yhtä paljon huoltoa ja niiden käyttöaste olisi voinut olla vielä suhteellisesti parempi. | ||||
|
|
29.06. 22:00 | Jouni Hytönen | ||
| 40 vuoden takaa normaaliliikenteen loppuajoilta kokoonpano oli juurikin tällainen veto-liite-veto yleensä, mutta omaan silmään tutumpi näky olisivat keltapäiset vetovaunut. Noh, johan tässä on ehditty totutella sinipäihinkin jo 35 vuotta, alkaa jo helpottaa. :D | ||||
|
|
29.06. 21:47 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos. Vaihteeksi laajiskuvaa, kun suurin osa omista kuvistani tällä sivustolla on kuvattu telellä. :D | ||||
|
|
29.06. 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jarno, veto-liite-veto oli just se kaikkein perinteisimpiä lättäjunarunkoja aktiiviaikoina. Yhtä "nostalginen" oli myös veto-liite runkokin. Tämä museosimulaatio kerrassaan - ahhh !!! |
||||
|
|
29.06. 21:24 | Lenni Voutilainen | ||
| Samit olisi minun mielestä ihan paras vaihtoehto M-junille | ||||
|
|
29.06. 21:10 | Miska Sallinen | ||
| Mitenköhän ilman sameja meinataan pärjätä, kun lähijunaliikenne tulee kuitenkin lisääntymään merkittävästi tällä vuosikymmenellä? Sm7:t kuitenkin lähinnä hankittiin korvaamaan Sm2:t, eikä nyt oikein vaikuta siltä että lisääntyvää liikennettä oltaisiin otettu niiden hankinnassa huomioon... | ||||
|
|
29.06. 20:48 | Erkki Nuutio | ||
| Pidennyspäätöksen tekijät ylikuumentuivat Suomen kuumimmaksi uutisoidusta kaupungissa (puhun siis lämpötiloista). Ratikkalinjojen varret ovat synnyttändeet lämpösaarekkeita. Talvisin niissä kylmä tuulet ja lumimyräkät raivoavat. Hikistä kuin Santaslahdessa kesällä. Hyistä kuin Ranta-Tampellassa talvella. Pidennys pidentää pysäkkiaikoja ja pysäkkihäiriöt lisääntyvät, mikä syö teoreettisen kapasiteettilisäyksen. |
||||
|
|
29.06. 20:42 | Jarno Piltti | ||
| Hieno laajiskuva! Vasemmalla kummittelee Starkin raide raideopastimineen, kiskojen paikalla on kerrostaloalue. | ||||
|
|
29.06. 20:38 | Jarno Piltti | ||
| Todella kaunisvaloinen kesäinen lättäkuva! Vuosikymmentä tosiaan joutuu hetken oikein miettimään. Kokoonpano veto+liite+veto ehkä vihjaa museoliikenteen suuntaan, vai miten on? | ||||
|
|
29.06. 19:47 | Into Tilander | ||
| Kuvaa katsottaessa tuli heti mieleen JK:n valokuva "Porkkana - Kiitojunan tarina" -kirjassa sivulla 61, jossa yläilmoissa jyristelee DC-3. Hienoa, että tällaisiakin kuvia otetaan! | ||||
|
|
29.06. 19:09 | Simo Virtanen | ||
| Hienoa, että junayhteys laivoille säilyy. Portsan hengestä kyllä katoaa jotakin kun junat katoavat ja tasoristeysten hälytysäänet vaimenevat. | ||||
|
|
29.06. 18:33 | Noah Nieminen | ||
| Kun katsoin tuon Vierumäeltä otetun videon, niin tuli vähän sellainen olo, että osaavatko Suorsalaiset tuota veturia kohdella lempein käsin? Videossakin näkyy sellaista kiihdyttelyä, jarruttelua ja revitystä, että pian on koko veturi taas konepajalla... | ||||
|
|
29.06. 18:31 | Noah Nieminen | ||
| Mahtavia sanaleikittelyjä näissä hienoissa museojunakuvissa. | ||||
|
|
29.06. 18:29 | Jouni Hytönen | ||
| Nuo vaunut lienevät sen verran lyhempiä ja Dr16:ssa vastaavasti toki enemmän potkua, että kotimaisten kahdeksan Sp-sukuisen vaunun sijaan vetoraiteelle mahtuu Dr16 ja yhdeksän GOST-pankkovaunua ja niiden veto 20 promillen mäen yli onnistuu. | ||||
|
|
29.06. 18:19 | Simo Virtanen | ||
| Aika vaikea nähdä ratikkaliikenteen liikennesääntöjen tehdyn autoilijan ehdoilla, mutta tietysti jos ideologisesti joku niin näkee, niin hänen kohdallaan se tietysti niin on. | ||||
|
|
29.06. 17:49 | Markku Naskali | ||
| Ehkä eivät sano kun liikennesäännöt on tehty autoilijoiden ehdoilla, ja kuten tiedetään, kaikki autolijat ovat muita parempia. | ||||
|
|
29.06. 16:57 | Simo Virtanen | ||
| No mitä liikennesäännöt sanovat pysäkillä seisovan matkustajan ja pysäkin läpi kulkevaa ajorataa käyttävän ajoneuvon väistämisvelvollisuuksista? On siinä vähän erikoinen tilanne, kun ratikasta poistuvan matkustajan pitäisi jotenkin ymmärtää seisovansa keskellä ajorataa vaikka ajatuksena on vaihtaa ratikkalinjalta toiselle eikä poistua pysäkiltä. Itse ajan tuosta kohtuullisen usein, koska on yksi toimivimmista ajoreiteistä ydinkeskustan halki. |
||||
|
|
29.06. 16:28 | Markku Naskali | ||
| Kyllähän liikenne tuossa toimii jos on järkevästi asennetut liikennevalot ja ajetaan sääntöjen mukaan. Pellavatehtaankatu on vähän liikennöity. |
||||
|
|
29.06. 15:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja korostetusti "Rauman giäles"...! | ||||
|
|
29.06. 10:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Läntinen vaikutus kuuluu Turun murteessa. | ||||
|
|
29.06. 10:37 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
29.06. 08:13 | Kai Krause | ||
| Kiitos | ||||
|
|
29.06. 07:42 | Erkki Nuutio | ||
| Finnjetistä jäi lämmin muisto elokuulta 1978. Koirankopin neljänneskin menetteli verrattuna Skandian ja Nordian lepotuolien ohi virtaaviin yrjöpuroihin toukokuussa 1963. Kun lompsa oli tyhjä - viimeiset rahat kuluivat matkalippuihin (Swansea-Paddington-muistaakseni Waterloo-Harwich-Bremerhaven-HampuriZOB -Travemuende-Helsinki) ja noin 40 kg painaneet kirjakassit olivat tallella (kantohihnoista tosin vain tyngät) - oli kiva laittaa kassit neljännessängylle ja suunnata ravintolaan. Siellä VR:n hallintojohtaja Roto osui vastaan ja ystävällisesti tarjosi lounaan. Ravintolassa viihdemusikkia soitti seisova pöytä sillä sävelellä, jolla 75000 hv:n teholla toimineet kaasuturbiinit potkureita pyörittivät. Potkurit olivat löytäneet oivan värähtelyreitin kymmenennen kerroksen ravintolan seisovan pöydän lattiaan (iso paikallinen kuormitus = alentunut taivutusvärähtelyn ominaistaajuus = resonanssi). Muita laivoja ohiteltiin 30 solmun nopeuden mukaisesti. Se oli aikaa, jolloin nuoret vielä jaksoivat mennä vieraille maille opiskelemaan tai töitä tekemään, eivätkä vain kuluttelemaan papan ja rahoja hupireissuilla! |
||||
|
|
29.06. 07:22 | Jimi Lappalainen | ||
| 23.6.: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/55357248144/ | ||||
|
|
29.06. 07:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Päärautatieaseman pohjoispuolella on myös koko joukko F-alkuisia taloja: https://www.openstreetmap.org/#map=18/60.457914/22.260745 | ||||
|
|
29.06. 00:01 | Vertti Kontinen | ||
| Kain kuvia on aina ilo katsella ja taaskaan ei tarvitse laadusta pettyä! | ||||
|
|
28.06. 22:44 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta Helsinki-Tukholma-reitin lautoista Finlandia ja Silvia Regina olivat bruttovetoisuudeltaan jo Finnjettiä suurempia. Ero oli vähäinen mutta kuitenkin ensin mainittujen hyväksi. Siten Finnjet ei ehtinyt olla suurin Helsingistä liikennöinyt autolautta, kuin vajaan neljän vuoden ajan. Finnjet oli kyllä huomattavasti pidempi mutta vastaavasti kapeampi ja matalampi. Rahtitilaa Finlandialla ja Silvia Reginalla oli yli 40 % enemmän ja matkustajahyttejä 647 kpl, kun Finnjetillä matkustajahyttien määrä oli noin 536 kpl ennen Commodore Class-osaston rakentamista. (Finnjetin hyttimäärä vaihtelee hieman eri lähteissä). Lisäksi Finnjetin hyteistä reilut 70 oli säästöluokan "koirankoppeja", joten suihkulla ja vessalla varustettujen hyttien määrä jäi noin lukemaan 460 ja niistäkin 2/3 oli varustettu päällekkäin olevilla vuoteilla. Finlandialla ja Silvia Reginalla kaikissa halvimmissakin hyteissä oli suihku, vessa ja kaksi vuodetta alatasossa. Vaikka Finnjet oli liikenteeseen tullessaan periaatteessa erittäin edistyksellinen niin rahtikapasiteetin, hyttien ja tilojen yleisjärjestelyn (yleiset tilat perässä ja hytit keulassa) puolesta se oli paremminkin vielä 70-lukulainen ja Finlandia & Silvia Regina sitten jo uudempaa ajattelutapaa. |
||||
|
|
28.06. 22:15 | Noah Nieminen | ||
| Milloinkohan tämä nähdään taas liikenteessä? | ||||