Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	15.01. 21:52	Jorma Rauhala
		Muistin virkistämiseksi syy tuohon edellämainittuun ajokieltomerkkiin, ettei jää unholaan. Sehän oli tarkoitettu tiedoksi erityisesti ulkovaltojen suurlähetystöjen (esim. Tehtaankadun) kuorma- ja pakettiautojen tavaran toimituksia varten. Venäjän pikajunien matkatavaravaunuihinhan tuotiin kaikenmoista kampetta ja muuttolaatikkoa. Autoliikenne soljui Kaisaniementien suunnasta nelosraiteen laituria pitkin esim. pitkän raiteen 8 luo. Paluu oli myös syytä tehdä samaa reittiä pois, sillä tuolta länsisiiven kautta kiertäen oli jokseenkin mahdotonta ajaa autolla pois kaupungille. Samoin jos oli ajotarvetta takseilla, huonojalkaisten matkustajien takia, ajoreitti oli Kaisaniemen kautta mennen tullen, ei raiteen 11 laiturin kautta.
	15.01. 21:45	Altti Rankka
		Näyttää vähän erilaiselta nykyään. :D
	15.01. 21:30	Altti Rankka
		Onpa muuten todella skarppi kuva!
	15.01. 21:16	Leevi Heino
		Liikennepaikka on Pieksämäki asema.
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet	15.01. 21:10	Stefan Baumeister
		Kiitos paljon Johnille sekä Hannulle!
Kuvasarja: DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä	15.01. 21:09	Stefan Baumeister
		Todella upea kuvasarja, kiitos Hannu! Kävin itse 2019 DB Museum Nürnbergissä ja näköään tänne on tullut paljon uutta sen jälkeen niin kuin mm. Touristikzug-värinen Baureihe 103 sekä 141-sarjan 1970-luvun koevärityksessä.
	15.01. 20:25	Eljas Pölhö
		Nürnbergin museon sivulla tosiaan sanotaan, että tämä olisi Saksan ensimmäinen varsinainen pikajunan veturi. Jotenkin minua aina ärsyttää, että ilmeisesti mainos- tai markkinointiosasto määrittelee "totuuden". Tilanne on jokseenkin sama, jos Hr1 1020 päätyisi museoon ja siitä sanottaisiin, että se oli Suomen ensimmäinen pikajunan veturi. Sitten keinoäly lukee ja uskoo "luotettavan tahon" hömppää ennemmin kuin jotain yleisönosaston nillittäjää. Ja oikeaa tietoa ei kukaan muista. Ei tämä ole ainutkertaista, isompiakin juttuja on: Yhdysvaltain valtion rahoittama Smithsonian instituutti on tunnustanut ja julkaissut sopimuksen, jonka ansiosta he saivat aikoinaan Wrightin veljesten lentokoneen kokoelmiinsa yhdellä dollarilla. Unohdetaan ja kielletään vain puoli tusinaa kilpailevaa väitettä ensimmäisestä lennosta. Kuvan Phoenix oli sarjansa toiseksi viimeinen, valmistui joulukuussa 1863. Badenin rautateiden ensimmäiset Cramptonit (Adler ja Falke, vetopyörän ø 4 mm pienempi kuin Phoenixillä) valmistuivat jo lokakuussa 1854 eli 9 vuotta aiemmin. Miksei mikään Badenin yhdeksästä 1854-1855 valmistuneesta Cramptonista saanut kunniaa olla ensimmäinen pikajunanveturi. Saksassa (kaikki nykyiset alueet) oli kaikkiaan 135 Cramptonia ja se oli veturityypin suurin käyttäjä (siis Preussi, Baden, Baijeri ym. yhteensä). Ranskassa oli toiseksi paljon eli 127 kpl.
	15.01. 20:07	John Lindroth
		Mielenkiintoinen on myös päätepuskinpalkkiinjn kiinnitetty "Kielletty Ajosuunta" liikennemerkki!Se ei koske junia!
	15.01. 19:46	Esa J. Rintamäki
		Sir Johnin mainitsema BR 76 (eli pr. T 10) oli kyllä aikamoinen pyydys veturiksi: se oli nimittäin ulkonäöltään sen näköinen kuin Hv1:stä olisi tenderi poistettu, värkätty vesitankit kattilan sivuille ja eikun liikkeelle. Isoilla pyörillä taaksepäin ajettaessa alkoi heikompia hirvittää - ei minkäänlaista teliä muualla kuin etupäässä. Ei siis ihme, että hyppelehti pois kiskoilta silloin tällöin.
	15.01. 19:30	John Lindroth
		Pasilan varikolla aikanaan kuultua ei liity Sr2 vetureihin.Miksi Dm 8 Breda moottori ei Suomen talvessa toimi? Italialainen junainsinööri "No Suomessa liian kylmää"!. Seuraava kysymys miksi ei Italiassakaan toimi "No Italiassa liian kuumaa"! Pikkupoikana lähes päivittäin 60-luvun lopulla Pasilan varikolla käyneenä tunnelma siellä oli aina ystävällisen leppoisaa ja kivan tuntuista ja hyviä vitsejäkin saattoi kuulla! Mihin kaikki tämä on kadonnut siinä nykyajan tutkijoille tutkimusaiheita riittämiin!
	15.01. 19:23	Daniel Nironen
		Luc, myös kesähelteellä tuppaa olemaan ongelmaa.
	15.01. 19:04	Veeti Saukkonen
		Millä tavalla nämä herra Pietilä ovat romuja? Minusra tuntuu että Sr2 sähköveturit ovat omalla tavallansa oikein eteviä vetureita.
	15.01. 18:40	Petri Nummijoki
		Saksalaisten höyryvetureiden ulkonäöstä oli keskustelua jo kuvan https://vaunut.org/kuva/172963 yhteydessä. Henkilökohtaisesti en näe kuvan veturissa sen paremmin kuin linkin takaisessakaan tai esim. 01:n ja 44:n ulkonäössäkään mitään moittimista. Työkoneelle sopii työkoneen ulkonäkö. 05 taas on jo turhankin eksoottinen virtaviivaistettuna, vaikka varmaan siinäkin ulkonäkö sopi kaavailtuun käyttötarkoitukseen.
	15.01. 18:31	Rasmus Viirre
		Marraskuussa eivät edes saaneet Sr2:n ovea kiinni Rovaniemen asemalla, ja täten veturi vaihdettiin Sr3:seen. Lunta oli jo tuolloin sielä sekä reipas pakkanen. Tiedä sitten oliko ongelma jään vai kuluneen osan aiheuttama. Sillä ei tuskin ole tekemistä väliin jätetyn laajan saneerauksen kanssa, mutta kyllähän nämä olisivat joka tapauksessa parempia luottokoneita, jos ei oltaisi Sr3-kauppojen takia hylätty Lok 2000-ohjelman saneerausta. Nyt on myös virroittimien nostamisen kanssa ilmennyt ajoittain ongelmia.
	15.01. 18:11	John Lindroth
		Tuon 100km/h max. nopeuden selittää veturin massojen epäbalanssi sekä 2 sylinterisyys. Taaksepäin ajettaessa nähtiin ongelmien johtuvan veturi -tenderi kytkennästä(Loose Loco-tender coupling) ,kun vetureihin asennettiin ns. sotavetureista saatuja "Wannentender" tendereitä voitiin taaksepäin ajettaessa sallia 85Km/h.Lähde:( S.T.E.A.M Loco info com.) Garben suunnittelema Tankkiveturi Br 76(Preussilainen T10),jolle oli sallittu 100 Km/h kumpaankin suuntaan ,mutta taaksepäin ajettaessa veturimiesten pelkäämä,tilanne johti sittemmin myös suistumiseen.
	15.01. 17:56	John Lindroth
		Uskoisin että Saksassa oli toimivaa eri suunnittelijoiden ja tehtaiden kilpailullista toimintaa enemmän kuin voidaan ajatellakaan.Ilmeisesti jo ennen siis Länderbahn aikana eri valtioilla oli omat hovihankkijat!
	15.01. 17:35	Juho Rintala
		Onkohan tämä 3207 viimeisiä ajoja jos vika oli suurempi...
	15.01. 17:35	Luc Grenfell
		Sr2:t toimivat ihan hyvin, paitsi lumessa.
	15.01. 17:07	Daniel Nironen
		Eihän ne nyt suoranaisesti romuja ole. Muissa maissa toimii Lok 2000 sarja hyvin. VR taas meni sössimään möhköjen kunnossapidon, ja tulos näkyykin tässä kuvassa.
	15.01. 15:05	John Lindroth
		Kuvan jokialus muistuttaa Saksan vilkkaasta sisäisestä joki/kanavaliikenteestä!
	15.01. 12:12	Altti Rankka
		Todella kaunis kuva!
	15.01. 09:12	Ari-Pekka Lanne
		On hieno kuva. Kuvaajan edessä olevan liikennemerkkiputken päähän on valmisteltu demonstraatio siitä, miten mukavaa olisi, jos rautateiden merkit eivät olisi kaikki suorakulmioita ― joita kohti on valitettavasti ysäriltä asti menty ―, vaan jo merkin muodosta näkisi, mistä on kyse. Vrt. https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=peltiaakkosia . UIC-kaapelin pistorasia näkyy junan kulkusuunnassa veturin oikeanpuoleisen puskimen oikeassa alanurkassa, korin helman alapuolella (valkoinen kansi), toinen vasemmanpuolimmaisen otetangon alapuolella (musta kansi). Olisiko Ykkösten vanhat junakuulutuskaapelit korvattu UIC-kaapeleilla jossain kohtaa ysärin lopulla tai milleniumin alussa? Toiset sanovat edelleen Sr1:n UIC-kaapelia »kuulutuskaapeliksi», kun Kaalihäkin tapauksessa sitä lakua pitkin ei audiaalisten bittien lisäksi muita liiku. ― Eikä paljon niitäkään, koska veturinkuljettajat kuuluttelevat kitsaammin kuin vaikka vuoroliikenteen linja-autonkuljettajat, joilla on käsissään koko paletti ― sitä perua kun rahastajat joitain vuosia sitten poistuivat autohenkilökuntien vahvuuksista. Tilureissa toki matkanjohtajat ovat edelleen enemmän äänessä. Mutta junakuulutuksista suurin osa tulee kasetilta tai konduktöörien spiikkaamina, heidän kertoessa vaunujen palveluista sekä risteysasemien vaihtoyhteyksistä. Ravintolavaunuhenkilökuntakin saattaa vinkata sorteistaan. »Eetteristä» ei näin jää junan kuljettajalle juuri muuta kuin lyhyet selvitykset satunnaisista seis-asennossa olevien opastimien edessä odotteluista. Junakuulutuksista puheen ollen on sanottava, että monet konduktöörit kuuluvat säätäneen ja hioneen matkasaarnojaan. Ne ovat rautatieuskottavia ja matkustajaystävällisiä, eikä niissä usein säästellä omaa murretta, persoonaa ja supliikkia. Se tuo vaihtelua junamatkoihin. Parhaita ovat pienet arkisista mantroista poikkeavat oivallukset, kuten maininta »palveluvaunun» (Edfs) yläkerran puuhanurkkauksessa olevasta leikkiveturista. Viime vuosikymmenellä, kun vielä sompailin turkulaisena linja-autonkuljettajana, pidätin itsekin joskus taiteellisia vapauksia kuulutuksissa. Niissä saatettiin suorastaan »matkustaa maakuntien halki möykkyisiä ja muhkuraisia maanteitä pitkin». Matkustamon puolelta kuuluvilta hörskähdyksiltä ei vältytty Rauman ja Turun väliä liikennöineessä »puolipikavuorossa», joka muuttui Laitilassa vakiovuorosta pikavuoroksi, kun selostin ihmisille linjan vakiovuoro-osuuteen kuuluvista pysäkeistä ja niiden merkeistä ― »valkoisista linja-autonkuvista sinisillä pohjilla». Nythän 20-luvulle tultua siniset pysäkkimerkit on hävitetty tieliikennelaista ja enimmälti jo maastostakin, ehkä jonkun kulkulaitosministeriön asiamiehen viruttua kymppiluvulla kyydissäni.
	15.01. 07:43	Aarni Lilja
		Erittäin upea kuva Niklas.
	15.01. 07:35	Esa J. Rintamäki
		Apropos, sir John, oletko muuten itseni tavoin hämmästellyt saksalaisten veturinsuunnittelijoiden keskinäisiä eroja? Siitäkin huolimatta että teknisissä korkeakouluissa oppi - ja luentomateriaalit olivat jokseenkin yhteneväisiä, niin silti? Adolf Wolff - suunnitteli muun muassa BR 05:n. Robert Garben preussilaiskoneet olivat sangen teknisen näköisiä, putkistoja oli kuin kerrostalon kellarissa. Garben tyyli toistui myös Reichsbahnin alkuaikojen yhtenäisyysveturimalleissa: BR:t 01, 44, 86 ja 62 muun muassa.Garben tyyliä kiiteltiin kylläkin "taudiksi". Kuvan P 8 / BR 38.10 on just Robert Garben luomus ja pitkäikäiseksi sen teki edullinen teho-paino-suhde. Ja vielä Maffeilla työskennellyt voimakaksikko Anton Hammel ja Richard Leppla: kuvankaunis baijerilainen nelisylinterinen S 3/6 (BR 18.4) - Pazifik!
	15.01. 07:22	Jonne Seppänen
		Kiitokset mielenkiintoisista tiedoista! Tämä kysyinen yksilö löytyi viime keväänä Topparoikka ry:lle yksityishenkilöltä Kuusankoskelta. Laituritraktori on palvellut VR:llä Kouvolan asemalla. Aurakin tuli mukana, ja jonkinlaiseen pienimuotoiseen lumenauraukseen tätä käytettykin VR-uran jälkeen. Keulassa ainakin polttoainesäiliön korkki.
	15.01. 01:22	Harri Pesonen
		Ja auran valohin taitaa olla tuossa keulassa myös pistoke. Vai olisiko vinssille tehty että sai auran nostettua
	15.01. 01:16	Harri Pesonen
		Tuosapa tuo ratamoottoriosaston ovessa näkyy hyvin Hengenvaara kyltti.
	14.01. 23:34	Hannu Peltola
		Amerikassa tällainen kummastakin päästä paluusilmukkaan päättyvä kaksiraiteinen pienoisrata tunnetaan Folded Dogbone -ratatyyppinä.
	14.01. 22:45	John Lindroth
		MARS valot näistä on ollut jonkinverran puhetta turvallisuutta lisäävänä seikkana! Otettiin US vetureissa käyttöön jo 30-luvun loppupuolella!
	14.01. 22:42	Hannu Peltola
		Hyvä tieto, Tapion tietojen mukaan nimitys olisi siis johtunut V200:n alkuperäisistä etuikkunoiden sarvena sojottavista suojaraudoista.
	14.01. 22:39	Hannu Peltola
		Sivuikkunoista erottaa, että tämä on ollut alkujaan SJ:lle valmistunut Ma, TGOJ:n vetureissa sivuikkunat olivat pyöreät. Veturi on kokenut muutamia muutoksia elinaikanaan: suuri ylälyhty on vaihdettu Marshall-valoiksi, etulyhdyt on vaihdettu numeroa pienemmiksi ja kuskin ovi on siirretty konehuoneen puolelle.
	14.01. 22:37	Juha Kutvonen
		Tästä ei ole ihan varmaa tietoa. "Hirvestä" on keskusteltu tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/59664
	14.01. 22:30	John Lindroth
		Garbe veturin suunnittelija lanseerasi veturin nopeudelle 110km/h mutta se alennettiin lukemaan 100km/h teknisistä syistä!
	14.01. 22:29	Hannu Peltola
		Kolmen jalan raideleveyksinen oli SJ-litteraltaan Yo1p ja 1067-millinen Yo1t. Tässä esimerkki kapsumoottorivaunusta NKlJ:ltä: https://vaunut.org/kuva/120939?s=1
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet	14.01. 22:27	Hannu Peltola
		Kiitoksia Stefan, tämä on upea kuvasarja! Täytyykin käydä täällä, edellinen käynti oli minulla vanhassa museossa 2012.
	14.01. 22:24	Hannu Peltola
		Veturilla oli lempinimi Jumbo. Uskon, että jokaisesta maasta löytyy Jumboksi nimetty veturi!
	14.01. 22:23	Hannu Peltola
		Kiitoksia Esa jälleen hyvistä tiedoista! P8 myös muuttui ulkonäöltään vuosien mittaan: savunohjauslevyt muuttuivat pienempiin Witte-mallisiin, osa vetureista sai ammetenderin sotavetureista Br 42 ja Br 52 ja osa vetureista varustettiin heilurijunaliikenteeseen. Lämmönvaihdin pitäisi kyllä olla musta tässä veturissa!
	14.01. 22:20	Hannu Peltola
		Kiitoksia Esa kattavista ja mielenkiintoisista taustatiedoista! USA:ssa virtaviivaisten junien aikakausi alkoi pikkuisen myöhemmin, kun Chicago, Burlington & Quincy Railroad lanseerasi Burlinton Zephyr -junan vuonna 1934: https://en.wikipedia.org/wiki/Pioneer_Zephyr ja Union Pacific Railroad M-10000 -moottorijunan vuonna 1934: https://en.wikipedia.org/wiki/M-10000
	14.01. 22:13	John Lindroth
		Hannu! Myös oma suosikkini on Milwaukee Road Hiawatha F7 /Hudson ,Ho valmistajat: Kumata(Nickel Plate Prod.)/Precision Models/Ajin/Overland/Rivarossi! Itse olen maalannut ja superdetaljoinut yhden löytämäni Ho Kumata Messinkimallin! Esikuvien virtaviivaistamisesta vastasi saksalais-amerikkalainen teollinen suunnittelija Otto Kuehler! Näitä virtaviivaistettuja Milwaukee Roadilla oli myös ainakin Atlantic ,Pacific ja Ten Wheeler vetureissa.Kaikista näistäkin on olemassa harvinaisia messinki-Ho malleja.
	14.01. 22:07	Hannu Peltola
		Kyllä tämä ja Mallard edustavat höyryajan huippua! Pohjoisamerikkalaisista virtaviivaisista höyryvetureista Milwaukee Roadin Hiawatha on oma suosikkini: https://www.reddit.com/r/trains/comments/rdnoux/i_get_slightly_more_angry_that_this_beauty_was/
	14.01. 22:03	John Lindroth
		Näistä oli myös kapearaide versiot ! Ainakin AGJ radalla on yksi.Eri versioissa myös eroja kattoprofiilin muodossa.Unohtamatta 2-akseli versioita. Ho mittakaavassa tehty Perl ja UGJ/Jeco malleja.Lisäksi joissain versioissa oli kattoteline.
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet	14.01. 22:00	John Lindroth
		Hieno kuvasarja kiinnostavasta aiheesta!
	14.01. 22:00	Hannu Peltola
		Se oli upea malli Fleischmannin kultakaudelta! Pitääkö paikkansa, että Punainen Hirvi oli ainoastaan Fleischmannin markkinointiosaston keksintö eikä varsinaisesti yleisessä käytössä ollut lempinimi?
Kuvasarja: DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä	14.01. 21:58	Hannu Peltola
		Kiitoksia John!
	14.01. 21:55	Hannu Peltola
		Kiitoksia John!
	14.01. 21:51	Hannu Peltola
		Kyllä, yksityiskohtia riittää tarkasteltavaksi ja valtaosa niistä alkaa olla hauskasti yli 50-vuotiaita!
	14.01. 21:37	Esa J. Rintamäki
		Ammetendereitä kytkettiin molempiin Kriegslok-sotaveturisarjoihin BR 42 ja BR 52. Jotenkin muistan, että nämä Wannentender- ammetenderit tehtiin nimenomaan sopivan mallisista säiliövaunuista... Mene tiedä. Liittotasavallan puolella Kriegslok-veturit hylättiin siinä vuoteen 1960 tullessa. Hyväkuntoisia tendereitä käytettiin sittemmin P8 / BR 38:ssa ja nimenomaan sitten, kun osa sarjan P8/BR 38 - vetureita muunnettiin heilurijunaliikenteeseen sopiviksi.
	14.01. 21:22	Erkki Nuutio
		Sektorimaalaukset on tehtii suoraan levypyöriin. Koristekaspseleita ei kuorma-autoissa käytetty. Kuvassa Kontio-Sisu LV-132 . V viittaa Vanaja-teliin. 2 viittaa nostotelisyyteen (6x2). Tällaisia tehtiin Karjaalla välillä 1970 - 1979. Merkintään kuuluu vielä SVT (Leyland 0.401, 165 hv -1971) tai CVT (Leyland 0.410, 170 hv, 1971 -). T viittaa ahtimeen. Kontioita seurasivat Karhut (EIT, Valmet 611 CSB, 197 hv) vuodesta 1977 noin vuoteen 1980. Ulospäin Karhuista erottuu mm. galvanoitu parannettu askelmisto ohjaamoon, vaikka ei Kontioidenkaan askelmistoa voinut moittia. Kontio-suunnitteluryhmän vetäjä noin vuodesta 1955 oli teknikko Toivo Kivistö (Topi, Sisulla 1946-1977). Kontio oli monessa suhteessa kilpailevia Volvon ja Scania-(Vabisin) keskiraskaita nokka-autoja parempi ja nykyaikaisempi, mutta sitä rasittivat osin pysyvästikin moottoriongelmat: nykyaikaisen ja taloudellisen Leyland 0.400-moottorin lapsentaudit (lähinnä 1962-64) ja varomattomasti käyttöön otettu lähes susimoottori Cummins V8 (1966-1968). Myös Karhun Valmet 611 -moottorien alkuvaiheessa oli jonkin verran ongelmia.
	14.01. 21:03	Heikki Jalonen
		Ja sinänsä, Thalhauseniin (Rheinland-Pfalz) ei julkisilla pääsekään muuten kuin bussilla. Sinne ei kulje rataa, ei ole koskaan kulkenutkaan. Lähin nykyreittien henkilöliikennepaikka lienee Montabaur tai Engers (Koblenz) noin 30 km maantiematkan päässä. Ei myöskään ole kanavayhteyttä. Ovat tainneet Nürnbergissä kehitellä oman geneerisen paikkansa. Saksasta löytyy pari Talhausen-nimistä paikkaa. Talhausen an der Grems (Markgröningen) Baden-Württenberg saattaisi olla melko lähellä tuota museon ympäristöä, silloin kerran ennen kauan sitten. Sinnekään ei junalla enää pääse.
	14.01. 20:54	Hannu Peltola
		Kyllä, reipas sennenkoira viimeistelee sekä pienoisrautatien että tekee asunnosta kodin!
	14.01. 20:52	Hannu Peltola
		Br 216-218 -mallit ovatkin olleet kautta-aikojen pohjana Deeveri-mallin tekijöille.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset