635-42695 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.06.2014 16:37 Ari-Pekka Lanne  
  Ja olisiko "löpölekkerin" littera sitten niin paljon kuin Ss30, luntattuna Valtionrautatiet 1962-1987 -kirjan sivulta 476. Samalta sivulta suoraan lainattuna: "Ss30-suursäiliö on valmistettu haponkestävästä teräksestä ja on tarkoitettu nestemäisten aineiden kuljetukseen. Sen tilavuus on 4,5 m³ ja kuorma 4,5 tonnia."
kuva 17.06.2014 16:19 Ari-Pekka Lanne  
  Löpölekkeri näyttäisi puuttuvan. Mutta mitäs kaikkea tavaraa näissä kuvassa näkyvissä purtiloissa sitten on kuljetettu? Muuta kuin kalkkia – ja nykyään BSvs:ssä veturihiekkaa.
kuva 17.06.2014 12:29 Ari-Pekka Lanne  
  Jos oletetaan, että asia on muodollisesti näin, ja otetaan tarkastelun alaisuuteen sen lisäksi eräs toinen lainkohta – Rautatielaki 8.4.2011/304 85 §: "Joka tahallaan tai huolimattomuudesta --- liikkuu tai oleskelee asiattomasti ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, joka ei ole yleisön käytettävissä, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon." – saadaan lopputulemaksi, että kuvassa näkyvä metsäpalsta on yksiselitteisesti "ei kenenkään maata", kauniine ruusumerineen.

Kuitenkin tämän lakiteknisen irtonaisesti tarkasteltuna päivänselvältä, suoraviivaiselta, yksikantaiselta ja johdonmukaiselta kuulostavan ynnäilyn vastavoimaksi – ikään kuin sen toisen vaakakupin kuormaksi – mieleeni pulpahtaa väkisinkin eräs vanha eettinen pohdinta: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."

Arkijärkeeni ja oikeustajuuni sopivat kyllä ratapihalla, ratalinjalla, rautatiesillalla ja tunnelissa liikkumisen kieltävät lainkohdat ja kiellot tarkoituksenaan estää vaaratilanteiden syntyminen. Kuvanmukaisen "rajavyöhykkeen" tarkoitusta ja funktiota en ymmärrä ollenkaan. Viheriäisten ratapihalla liikkuu ja seisoo pelkästään tulenarkaa VAK-tavaraa – sekö antaa aiheen tälle erikoiselle kiellolle? – Ei anna, koska samat, Viheriäisiin tulevat tai sieltä lähetetyt, VAK-tavarat liikkuvat junakyydillä myös muilla ratapihoilla ja ratalinjoilla, joissa yleisö pääsee lähemmäs samoja vaunuja – asemalaitureilla parhaimmillaan parin metrin päähän.
kuva 16.06.2014 16:20 Ari-Pekka Lanne  
  Matkavetureiden seisontapaikat ovat ainakin perinteisesti vaihdelleet Raumalla. Melkein millä tahansa raiteella niitä on näkynyt, kuitenkin ehkä yleisemmin juuri tuossa pohjoisimmassa 307:ssa, niin kuin tässä Ernon kuvassakin siinä näkyy makaavan Siperian Susi. Raide 307 on hyötypituudeltaan vain 563 meetteriä, joten yksinäiset Sudet tai Marsut eivät sitten haaskaa hyvää raidepituutta vaikkapa joltain satamasta nousevilta lähemmäs kilsan roikilta. Yleensäkin reunimmaiset raiteet ovat hyviä pelkkien vetureiden makuutteluun.

Eikä pelkästään poikittaisesti makuutusraide, vaan myös veturin sijoittuminen makuutusraiteella pituussuunnassa, on varioinut. Katsoppas, jos tamperelainen veturinkuljettaja päätti suunnata ajotaukonsa ajaksi - öh, sanokaamme vaikka Deniss Kebabiin, Liniksen Heseen tai Seminaarinmäen Kulinariumiin - oli veturi hyvä pysäköidä aivan ratapihan itäpäähän, niin lähelle Valtakadun tasuria kuin pystyi. Jos sen sijaan maripaitainen ystävämme saikin päähänsä suunnata askeleensa Petäjäksen-perälle Villa Talboon, oli Sr1 tai Sr2 edullisinta pysäköidä ratapihan sataman puoleiseen päähän, Anderssonintien sillan tuntumaan.

Oleskelin lauantaina 20/11-2004 asjallisesti Rauman junatoimistossa, entisen Etapin vintillä (http://www.vaunut.org/kuva/59956), kun Tampereelta tuloillaan oleva T3719 ilmestyi asetinlaitetauluun laukaistessaan Kaatopaikantien (vaiko Äyhöntien ?) ylikäytävän hälyn. Erikoisuutena senpäiväisessä T3719:ssä olivat Teuvan sahalta tulevat Sgn-hakevaunut, jotka liitettiin tavallisesti Tampereella varhaisempaan junaan T3707. Tällä kertaa hakekonttivaunujen ryhmä ei ollut ehtinyt liitettäväksi osaksi T3707:aa Parkanon ja Seinäjoen välillä yöllä pudonneen ajolangan johdosta. Mutta siis liikenteenohjaaja näki tosiaan asetinlaitetaulun merkkilampun perusteella, että T3719 oli ilmestynyt hänen valtakuntaansa. Siispä hän ottikin heti linjaradiolla yhteyttä junan veturinkuljettajaan. Koko litaniaa en sanasta sanaan näin kymmenen vuoden mentyä millään jaksa muistaa, mutta se meni muistaakseni jotenkin tähän tapaan: "Huomenta 3719, Rauma kutsuu. --- Tulet alas raiteelle 304. Veturin irrottamisen jälkeen lupa ylös raiteelle 305 tai 306, kumpaan vähemmillä vaihteenkääntämisillä pääsee." Veturinkuljettajan rätisevä ääni toisti litanian sanasta sanaan. Hra Lumirae voisi ehkä osata oikaista jotain tästä raumalaistyylisestä ohjeistuksesta, mutta jujuna tässä oli kuitenkin se, että liikenteenohjaaja antoi Tampereelta saapuvan veturinkuljettajan itse valita kahdesta vaihtoehtoisesta veturin seisontaraiteesta sen mieluisamman - tämän muistan varmasti. Siihen aikaan Rauman länsipään vaihteet olivat vielä käsin käännettävät. Nykyäänhän nekin vaihteet ovat kauko-ohjattuja, ja liikenteenohjaajakin on jossain Tampereen bunkkerissa.
kuva 15.06.2014 20:41 Ari-Pekka Lanne  
  Eipä ole .orgissa liikaa kuvia tästäkään Keltiäisestä. Tässä viime vuosina olen kohtuullisen useasti ulottanut aamu- tai iltapäiväkävelylenkkini Nokelan-perälle, mutta suotta olen mielessäni toivonut, että kun kuoreentuisi nyt tuokin edes kerran ulos kolostansa - siis tuosta vasemmalla lättänämpänä näkyvästä vanhemmasta tavaravaunukorjaamosta, jossa se ilmeisesti pitää kortteeria. Jospa nämä uudet colosseumit saisivat aikaan 514:n kuvausmahdollisuuksien parantumisen. 512:n bongasinkin jo viime suvena tuolta takaa vanhojen veturitallien edustalta.
kuva 14.06.2014 21:21 Ari-Pekka Lanne  
  Sans se. Määkin joudun herkästi arvailemaan kerrotun merkitystä kuulostellessani ulkomaankieltä. Mut nasta kuva.
kuva 04.06.2014 20:45 Ari-Pekka Lanne  
  Hauska jos joku ymmärtää näitä. Varmasti on niitäkin, jotka saavat näistä hallittuja hermoromahduksia, jos tulee sohaistua muurahaispesää sivutessa jotain poliittista kysymystä. Suurin riski on kai siinä, että lukija voi käsittää esseen väärinkin, jos siihen on käytetty ironiaa. Itselläkin menee joskus näiden kanssa henkselit solmuun.
kuva 26.05.2014 21:01 Ari-Pekka Lanne  
  Eikä paljon rattoria kaksisempi. Vain puolikas Alstikasta.
kuva 25.05.2014 10:58 Ari-Pekka Lanne  
  Onhan näitä lääkkeitä: H u r uxin, A l s t izapin, D i apam… Ovat melko voimakkaita ja jymähtävät syvälle tajuntaan. Kemiallisen lääkityksen tueksi on saatavissa myös sähköhoitoa - 25 kV tai 2 x 25 kV, 50 Hz…

Tulisi kuitenkin muistaa, että ihminen on dualistinen astraaliolento. Siinä on paitsi se "rauta" (amer. hardware), myös "softa" (amer. software). Nämä molemmat pitäisi hoitaa kuntoon, muuten pakkoajatuksista ei päästä. Softapuoli saadaan kuntoon erilaisin terapeuttisin keinoin. Niin kliseiseltä kuin tämä kuulostaakin: Kun olisi joku mieluisa ja rauhoittava harrastus - se voisi olla vaikka runoilua tai valokuvaamista.

Jos tautia ei saada hoitoon edellä mainituin keinoin, voi kirurgi joutua tekemään CoCotomian…
kuva 21.05.2014 20:34 Ari-Pekka Lanne  
  Tieteellisen täsmällistä analyysiä en tuosta ilmiöstä osaa antaa, mutta sen saa aikaan kuvan pakkaaminen gimpillä. Juuri tuossa kohtaa pölkkyjen väli on jostain syystä perspektiivin vaikutuksesta otollinen tuollaisen aaltoilevan ilmiön esiintymiselle. Lähempänä olevat pöllit pysyvät erossa toisistaan, kun taas tasurin jälkeen olevat pöllit ovatkin jo yhtä tasaista pikselimössöä. Originaalikuvassa tuollaista vääristymää ei esiinny, joskin se versio vie levytilaa 7,15 Mt - ei kehtaa tunkea sitä .orgin palvelimelle. ;o)
Kuvasarja:
Våren i svenskspråkig Österbotten
 
 21.05.2014 01:17 Ari-Pekka Lanne  
  Tavallaan ihan aiheellinen kommentti Jormalta. Mutta jos yhtään lohduttaa, niin itselleni myös koulussa ruotsi oli kuin perässä vedettävä kivireki, josta suoriuduin suuresta työmäärästä huolimatta aina rimaa hipoen "femmoilla". En edes uskalla ajatella, kuinka kelvotonta kieltä tähän sarjaan vääntämäni tekstit oikeastaan mahtavat ollakaan, mutta ehkäpä ruotsinkieliset siltikin saavat niistä hyvällä tahdolla jotain tolkkua - paljon aikaa ainakin tuli niiden eteen sanakirjojen ääressä vietettyä. Muut voivat vaikka katsella kuvia. Suurin syy siihen, miksi halusin väkisin yrittää vääntää tähän ruotsia, on se kun se kuulostaa minusta niin kovin eksoottiselta. Ruotsinkieliseen Österbotteniin kun joutuu, on melkein kuin olisi ulkomailla.
kuva 20.05.2014 23:41 Ari-Pekka Lanne  
  Dv12 2716+2619+2515 + Sps + Sp + 2 Sps + Sp + 2 Sps + Sp + Sps + Sp + 2 Sps + 3 Sp + 3 Sps + 3 Sp + Sps + Sp + Sps. (=96 axl.)
kuva 20.05.2014 17:44 Ari-Pekka Lanne  
  Juu, kyllä nuo koordinaatit on syötetty tuohon oikein. Google Mapsin kuvissa maisema näyttää hiukan erilaiselta, kun rataremppa on sittemmin laonnut radanvarren hyttyspuskat. Tuossa tuli tosiaan tienposkessa, keskellä laajaa ja avaraa peltoaukeeta istuskeltua iltaa retkijakkaralla ja otettua vielä muutama jäähdyttelykuva ennen päivän päättämistä.
kuva 19.05.2014 19:31 Ari-Pekka Lanne  
  Visan arvuutteluun Tervajoella ja Jalasjärvellä nähdystä retkijakkaraolennosta voin vahvistaa, että kyseessä on ollut kaksoisolentoni. Itse en ole siellä suunnalla käynyt pariin vuoteen. ;o)
kuva 15.05.2014 15:51 Ari-Pekka Lanne  
  Hauska tönö tosiaan. Ja kelpo maisema, vaikka onkin talvella kuin lakana.
kuva 15.05.2014 15:49 Ari-Pekka Lanne  
  Voisivatkohan Kontiomäen kautta kulkeutuvat olla vaihdokkaita, siirrossa läpikulkevissa Jns-Ol-Jns -junissa? Samoin kuin Pohjanmaan radallakin voi joskus nähdä Hyvinkään pajalla käyviä koneita. Ja pajalta taas koeajoissa ainakin Hankopaanalla. Iso Vaaleet ovat keskuudessamme. Ne ovat kaikkiallistuneet.
kuva 12.05.2014 23:25 Ari-Pekka Lanne  
  Siellä taitaa olla Turun Seudun Vesi Oy:n raakavesivarasto: http://www05.turku.fi/ah/ykltk/2005/1220​037x/1288429.htm
kuva 12.05.2014 23:21 Ari-Pekka Lanne  
  Kbp-vaunut lienevät kaivetut kantasataman puolelta. Joku tuollainen letka niitä on viime aikoina maannut siinä viljasiilon juurella. Nähtävästi kulkuun asetetut/asetettavat sotilasjunat aiheuttaneet nyt niille kysyntää.

Mukavaa nähdä vielä turhateipittömän näköinen (johtoveturi töhrytön, apuvetureiden töhryt piilossa) Dv12-kolmikko.
kuva 12.05.2014 22:45 Ari-Pekka Lanne  
  ...ja lisätäänpä vielä Kokkolan Vaaleiden määräasemaluetteloon Talvivaara. ( http://www.vaunut.org/kuvat/?paik=Talviv​aara&tag0=1%7CDr16%7C )
kuva 12.05.2014 22:17 Ari-Pekka Lanne  
  Itselläkin muutama kohtaaminen Iso Vaaleen kanssa, joista ei ole vaan päässyt yli. Ehkä elämän suurimpia hetkiä ovatkin ne pienet.

Täsmällisiä lukumääriä Dr16:n sijoituspaikoista en raision- tai aurajokisuulaisena tiedä, mutta laajallehan nuo ovat nykyään levinneet. Näkyvät ajelevan Oulusta Tornioon ja Kolariin, Joensuusta Niiralaan, Siiliin, Pieksämäkeen ja Uimaharjuun. Kokkolassakin niitä majailee paljon, pistellen sieltä Siiliin, mutta myös Alholmaan – tai ainakin T5478:ssa olen sellaisen parina yönä nähnyt ja kuullut. Taitaa Oulu olla jäänyt Dr16-mestana jo enämpi paitsioon.
kuva 11.05.2014 22:00 Ari-Pekka Lanne  
  Mielenkiintoista. Google Mapsin kamera-autokin näkyy tehneen kierroksensa tuolla vesitornin juurella, siltikin vaikka Petrin mainitseman tien alkupäässä on tämmöttöinen kieltotaulu: tiny.cc/hclpfx ("Asiaton oleskelu VR:n alueella ankarasti K I E L L E T T Y")

Myös Kiskopolun sillalta tornin juureen kiertyvän kävelyluiskan yläpäässä, sillan kaiteessa olevaan porttiin kiinnitetyssä kilvessä kerrotaan siattoman oleskelun olevan ankarasti kielletty.

Kai maar ukaasit on asetettu grattitikekkuleiden ja rosvoroopeitten johdosta. Mistäpä vaksit niitä harrastajista voisi erottaa?
Kuvasarja:
Rovaniemi 20.6.2003
 
 09.05.2014 18:31 Ari-Pekka Lanne  
  Siinä – jos jossain – vanha kamraattimme, johtaja Nyman on oikeassa, että Iso Vaaleessa todellakin on määrättyä tenhovoimaa. Laitoksen kohdatessa sen näkee, kuulee, tuntee ja haistaa, että nyt ei ollakaan tekemisissä minkään banaanitasavallan tuotteen ja valmisteen kanssa.
kuva 07.05.2014 14:04 Ari-Pekka Lanne  
  Mietinkin et kyl on taso laskenu.
kuva 27.04.2014 00:06 Ari-Pekka Lanne  
  Kymmenkunta vuotta sitten vastaava meininki oli arkipäivää Pieksämäki-Joensuu -akselilla: http://www.vaunut.org/kuva/13529 Vedottiin veturikierrollisiin syihin.
kuva 21.04.2014 21:10 Ari-Pekka Lanne  
  Muiden happojen (fosfori-, piifluorivety- ja rikkihappo vai mitä kaikkia niitä nyt menikään) kuljetukseen käytettävät ehkä, mutta entä typpihappovaunut..?
kuva 21.04.2014 20:06 Ari-Pekka Lanne  
  Ohhoh, olenpas taaskin onnistunut änkeämään kuvatekstiin kömpelöä kieltä. Tulkaa nyt joku ottamaan "aapeutumalta" näppis parempaan talteen!

Tarkoitus oli viitata "ensimmäisillä sadoilla metreillä" koko viidensadan kilsan mittaiseen taipaleeseen Ukista Siiliin – tai käytännössä, tarkemmin sanoen 509,3 kilsan eli 5093 sadan meetterin, matkaan Hangonsaaresta Kemiralle – niin paljon kuin vakkareihin onkin happopendelin kulkuväliksi merkitty vain Uki-Siili -väli. Junankeulaa markkeeraava veturisto näyttäisi kuvanottohetkellä ehtineen suunnilleen nyt jo nimellisesti, vaan ei liikenteellisesti, lakkautetun Esson (ratakm 267+417) paikkeille. Olisiko Yaran portilta siis menty puolentoista kilsaa, semmottoinen melkeisti viisitoista sataa meetteriä?

Tuon happojunan kuljettajalla ei tuntunut olevan kiirettä mihinkään. Aikataulu on ainakin Turkuun asti niin väljä kuin voi olla, ja baanan nopeusrajoituskin maltillinen kuusikymppiä. Ei hölsky hapot.
kuva 16.04.2014 10:37 Ari-Pekka Lanne  
  Tosiaan, vaikuttaisi olevan norjalaisille erittäinkin kannattavaa "bisnestä" tuo lannoite- ja happotehtailu, koskapa reaktorit pulputtavat ennätystuotantomääriä, ja niin Siilinjärvelle kuin Uuteenkaupunkiinkin tehdään suuria investointeja: http://www.yara.fi/uutiset/131733/yaran-​investoinnit-ja-ennatykset-uudessakaupun​gissa-jatkuvat/

Olisikohan tuossa sitten tekeillä jokin linkissä mainituista projekteista – kuljetinkäytävän uudistaminen, laboratorion uudelleen rakentaminen, ammoniakin purkauslaitteisto tai toisen typpi-fosfori-kali-seoslannoitetehtaan rakeistuskuivainten uudistaminen? Hmm, työkohteen sijainti ja laatu (uudisrakennus) huomioiden, ehkäpä uuden labran rakentaminen – tai sitten jotain, mitä ei ole huomattu mainita linkin takana olevassa tekstissä.
kuva 12.04.2014 13:04 Ari-Pekka Lanne  
  Tämmöisiä kuvia kuuluukin ottaa Piian päivänä. Mutta sitä suurempi käpy kävi kyllä "nollakilometrin konttuurissa" – paitsi siinä kun 2727 vietiin Hyvinkään pajalle – siinäkin kun Dr14 otettiin pois Raumalta. Kyllähän Seepra sattuisi sopivammin "raskasta satamavaihtopalvelua" komeiden 1800-/2000-/2700-tonnisten simiroikkien parissa puljaavan vaihtotyönjohtajan käkätinkäteen kuin ilmalalaisen työtoverinsa kouraan autovaunujen ja tyhjien, keveiden matkustajajunarunkojen järkkäilyn parissa. Ei sen Deeverin vaihteistoöljy Pasilan autojuna-asemalla ylikuumene, kun taas Kompissa tai jossain Petäjäksen perällä sen vaara on jo huomattava, vallankin jos ratapihakonnarilla sattuu olemaan "raskaampi käkätinsormi", eikä näe mittareitakaan, kun kerta ajelee kaukosäätimineen ulkosalla.

Seepra takaisin Raumalle!
kuva 12.04.2014 13:02 Ari-Pekka Lanne  
  Meillä oli keväällä 2006 ammattikorkeakoulun puolesta maratooni-tilausajoreissu, "ekskursio". Lähdettiin matkaan sunnuntai-iltapäivällä 19/3 ja Raumalle palattiin lauantaiaamulla 25/3. Poikettiin Ruotsin ja Tanskan puolella, kierreskellen vähän logistiikka-aiheisia mestoja – Coopin jalkapallokenttien laajuista kuivamuinavarastoa, Göteborgin satamaa, Kombifraktin rekkaterminaalia ja sen sellaisia. Kyllähän kuljettajamme neuvoi jo ensimmäisessä kuulutuksessaan Rauman ja Ihoden välillä säännöstelemään täyteen buukatun, 50-paikkaisen linkkarin paskahuussin käyttöä, kun kemiallisen veskin tyhjennyspaikkoja ei maailman varrelta ihan joka kadunkulmasta löydä. Jossain Tukholman paikkeilla kuulimmekin jo onnittelukuulutuksen, sen johdosta kun vessan säiliö oli kojetaulussa palavan merkkilampun perusteella piripinnassa ja näinmuodoin poissa käytöstä.

Silmiin pistää hieman Juhan edellä kirjoittama lause "Pitkään siinä ainakin sai ihailla bussia". En tiedä, välttämättä siinä ei ollut kyse siitä "kävystä" mitä epäilen, mutta valotanpa siltikin hieman "onnistuneen yöpikavuoron reseptiikkaa" – jos vaikka joku vaununkäyttäjä, olkoon pikitie- tai kiskopuolelta, saisi siitä tärpin omaan työskentelyynsä. Ja onhan laivoissakin vastaavia matkustamosaleja hytittömiä, nuukia matkamiehiä varten – lentokoneessa en olekaan ollut koskaan, joten siitä puolesta en osaa sanoa mitään. Linja-autonkuljettajan, siinä missä konduktöörinkin, työhön liittyy valtavasti isompia ja pienempiä niksejä, joista kaikista ei mainita sanaakaan koulutuksessa tai oppikirjoissa. Maailman varrella niitä tulee vastaan, ja erityisen hyvin niitä oppii erottamaan, jos ammattilainen itse paitsi tekee työtään päivittäin, myös kokeilee silloin tällöin matkustajan ominaisuudessa palvelua ja reissailee.

Vastakkaisessa ääripäässä paikallisvuoroautot ovat pimeän aikaan kirkkaasti valaistuja, aivan kuin leikkaussaleja. No, ehkä niissä onkin pidemmän matkan vaunuja oleellisempaa lyhyen, muutaman pysäkin- tai seisakkeenvälin mittaisen hyppäyksen näppärä ja sujuva hulahtaminen kuin matkustusmukavuus. Matkustajat vaihtuvat tiheään ja ripeästi, joten heidän on hyvä nähdä askeleensa kulkuneuvon sisällä, ja nähdä etteivät unohda tavaroitaan penkkien väliin. Mutta yöpikavuorossa ja yöpikajunan päivävaunussa matkustajien parasta ajatteleva kuljettaja tai konduktööri säätää valaistuksen mahdollisimman kelmeäksi, jolloin matkustajat voivat halutessaan nukkua leikkaussalivalaistuksen häiritsemättä, tai ihailla ikkunoiden läpi hienoa kuutamomaisemaa, erityisesti mentäessä vauhdilla Pohjanmaan suuria jokia, kuten Lestijokea, joka jäi edellä mainitsematta, ylittävien siltojen yli – näkemättä ikkunasta pelkkää oman kuvajaisensa heijastumaa. Eihän kukaan omalla autolla ajellessakaan käytä kabiinivaloja päällä – ainakin harvemmin sellaista tienpäällä näkee. Linja-autonkuljettajalla on laaja valinnanmahdollisuus käytössään matkaa valmistellessaan ja myös matkan eri vaiheiden aikana kojetaulustaan käsin, mitä tulee matkustamon valaistukseen.

Pitkämatkaisen yöpikavuoron lähtiessä lähtölaiturista, olisi istumapaikkakohtaisten lukulamppujen – joita matkustajatkin voivat sytytellä ja sammutella mielensä mukaan – syytä olla pimeinä, mutta matkustajien vapaasti sytytettävissä. Jotkut niitä sitten sytyttelevät, jos vaikka haluavat lueskella. Jos lukulamput sen sijaan kaikki palaisivat lähtiessä, ja matkustajia tulisi kyytiin runsaasti, olisivat ne lähes kaikki jo alkumatkasta sammutettuina. Se on selkeä osoitus siitä, että matkustajat pääsääntöisesti viihtyvät hieman himmeämmin valaistussa matkustamossa pimeään aikaan. Jos taas matkustajia olisi vain vähän, palaisivat lähes kaikki lukulamput vielä muutaman tunnin päästä lakisääteiselle 45-minuuttiselle tauolle tultaessa, kun kukaan ei olisi ollut niitä sammuttelemassa, jolloin kuljettajan olisi sammutettava ne kaikki kojetaulussaan olevalla kytkimellä välttääkseen akkujen tyhjentymisen. 45 minuutin joutokäyttöhän ei tule kyseeseen – muuten tulee savustettuja matkustajia… Tässä tilanteessa törmättäisiin myös sellaiseen pieneen käytännön harmiin, että jos tällöin kyydissä olisi yksikin lukutoukka, joka haluaisi pitää omaa lukulamppuaan päällä tauon aikana, se ei olisi mahdollista, koska kuljettaja on sammuttanut kaikki lukulamput kojetaulustaan.

Käytävävalaistuksen kirkkautta kuljettajan on mahdollista säätää milloin hyvänsä. Jos lattianrajassa on asennettuina himmeät ledit, niin kuin useimmissa yöpikavuoroautoissa onkin, tulisi kaikki käytäväkattoloisteputket syytä pitää sammutettuina suurimman osan matkasta – ainoastaan suuremmilla väliasemilla, joissa vaihtuu paljon matkustajia ja käytävällä on runsaasti trafiikkia ja vilskettä, käytäväkattolamppujen polttaminen suurella liekillä on perusteltua. Pimeillä, pitkillä, jopa satojen kilometrien valtatietaipaleilla riittää, kun kelmeät käytävälattialedit ja korkeintaan satunnaiset lukulamput palavat – silloin matkustajat näkevät poiketa paskahuussissa tai ostamassa kuljettajalta virvokkeita, kun taas he jotka haluavat katsella kuutamomaisemia tai nukkua, voivat niin tehdä kirkkaan leikkaussalivalaistuksen sitä häiritsemättä. Tokihan parkkiintuneilla tosireissaajilla on matkassa mukana silmälaput, mutta suurimmalla osalla ei ole.
kuva 11.04.2014 09:11 Ari-Pekka Lanne  
  Näinpä. "Nalle" meni vastakkaiseen suuntaan. ;op
kuva 10.04.2014 23:03 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvan perusteella ainakin "Turistiauton" Ari vaikuttaisi saaneen yön selässä taittaneensa taipaleen loppupuoliskolle matkaseuraa.

Voe mahoton paekka – ettenkö sanoosi – noota kesäöötä. Sydänöisen Pohjanmaan sähköisen ja hiostavan kostean uneliaisuuden hetkeksi rikkoneen kulkijan mentyä lämpöinen ilma teki vilvoittavia pyörteitään ja jäi hetkeksi pölisemään kuivan ja aution valtatien maantienharmaan pinnan ylle. Rattailla, kyydissä istui ukkoa ja akkaa. Tarkeni hihasillaan. Jo vain mentiin vauhdilla yli siltojenkin: Temmesjoki, Siikajoki, Pyhäjoki, Kalajoki, Perhonjoki, Lapuanjoki, Vöyrinjoki, Kyrönjoki, Laihianjoki, Tiukanjoki, Tuorijoki, Pohjajoki, Noormarkunjoki, Kokemäenjoki, Eurajoki, Lapinjoki, Sirppujoki, Laajoki, Mynäjoki, Raisionjoki. Voi sitä kuunsillalla kimaltelevien paljojen vetten määrää ja virtaamaa.
kuva 08.04.2014 08:07 Ari-Pekka Lanne  
  Siitä on liian kauvan... Sitäkin eriskummallisempaa sen sijaan oli se, että samoihin aikoihin (klo 16:13) oli lähdössä Porista Tampereelle H466, jossa oli tuohon aikaan vakituiseen arkisin Dv12-veto, pyhäisin tupla-Sr1.
kuva 07.04.2014 23:05 Ari-Pekka Lanne  
  Niinkuin muutkin otokset tässä sarjassa.
kuva 07.04.2014 18:33 Ari-Pekka Lanne  
  Tosiaan, näkyy onnistuvan radan kuvaaminen monesta paikasta, myös veturin lasien paremmalta puolelta: https://www.youtube.com/watch?v=GakRDHd-​hhk Tämän lystin meille suovat kuljettajaharrastajaystävälliset vauhdit. ;o)
kuva 01.04.2014 11:58 Ari-Pekka Lanne  
  ...Kuten vaikkapa tässä: http://www.vaunut.org/kuva/17500

Tänä päivänä Naantalinkin lähes olemattomiin kuihtunut liikenne hoidetaan sekin vaihtotyönä, sillä Turun ainoalla radio-ohjatulla Dv12-päivystäjällä: http://www.vaunut.org/kuva/84189

Vähiin käy ennen kuin...
kuva 31.03.2014 11:39 Ari-Pekka Lanne  
  "Rautarouva"
kuva 29.03.2014 23:08 Ari-Pekka Lanne  
  Montakohan on mahtanut olla parhaimmillaan Vemppu-aikoina?
kuva 29.03.2014 22:16 Ari-Pekka Lanne  
  Kappas, tosiaan: http://vaunut.org/kuva/86898

Mistähän päähäni oli iskostunut, että Viheriäisiin menisi venäläisillä pöntöillä vain öljyä, ja nestekaasu sen sijaan kulkisi kotimaisilla Sonkeilla.

Otan 3550:n pois tunnisteista kummittelemasta. Kiitokset tarkkaavaisuudesta!
kuva 29.03.2014 22:05 Ari-Pekka Lanne  
  Hmm, hyvä kysymys. Mietin vaan, että näiden nestekaasu-Vgobo:iden perusteella tuntuisi tulevan Ukista...
kuva 27.03.2014 10:36 Ari-Pekka Lanne  
  Vaihtotyössä on-off -periaate voi hyvinkin olla paras. Kiskaistaan tai tuupataan roikka äkkinäisesti liikkeelle myllyä ryntäyttäen, mutta sen jälkeen tehdään nopea tehonpoisto ja annetaan niska jäykkänä vain rullata, liukua pitkin sileitä kiskoja aina seuraavaan pysähdykseen asti.

Linja-ajossa on-off -periaatteeseen kuitenkin sisältyy se vaara, että hairahdutaan "ostamaan tuhat kiloa tarpeetonta tavaraa, kun kerran kilohinta oli niin //edullinen//" – jos joku saa tolkun tästä ontuvasta vertauksestani...
kuva 27.03.2014 10:07 Ari-Pekka Lanne  
  Lasketaanko Rauman yksipilttuinen veturisuoja (http://vaunut.org/kuva/54963), vaikka se onkin myöhempien aikojen tekoa, v. 1986-1987 pellistä väännetty? Rauman rautatien aito ja originaali, kolmepilttuinen punatiilinen veturitallihan purettiin Valtakadun ja Karjalankadun kulmasta joskus 80-luvun loppupuolella. Vain kääntöpöytä jäi jäljelle.
kuva 27.03.2014 09:10 Ari-Pekka Lanne  
  Lisäisin Topin kommenttiin: …edellyttäen vähintäänkin, että varotaan äärimmäisen tarkoin käyttämästä tuota moottorin "parhaan hyötysuhteen" tehoaluetta sekuntiakaan liian kauan.

Topi on tavallaan ja määrätyt tilanteet huomioiden oikeassa. Mutta en siltikään malta olla väittämättä, että jos halutaan tarkastella taloudellista ajoa junalla, eikä pelkästään taloudellista ajoa veturin moottorilla, yhtälö on todellisuudessa jonkin verran monimutkaisempi. Taloudellisessa ajossa ei ole kyse pelkästään moottorin hyötysuhteesta, vaan myös junan massan liikuttelusta, mäkisyyden huomioimisesta ja tarvittavien nopeuksien valinnasta. Lähestyttäessä ylämäkeä täydellä matkavauhdilla, ylämäessä voisi vaikka vaihtaa säästelemättä liike-energiaa potentiaalienergiaksi, jonka sitten lunastaisi takaisin seuraavassa alamäessä. (Esimerkiksi kuvan pitkässä loivassa mäessä tämä ei toki toimi, varsinkaan jos on lähdetty Karjaalta liikkeelle pysähdyksistä.) Jos sen sijaan on tasaista, kannattaa ehdottomasti ajaa "vakkarilla", koska nopeuden pienimmätkin muutokset, sahaaminen, tasaisella eivät tee tasan mitään muuta kuin haaskaavat energiaa.

Eräs lähestymiskulma taloudelliseen ajoon on tarkastella sitä matkan yksittäisten hetkien polttoaineenkulutuksien summana, "inttekraalina". Topin lause, jossa pyritään maksimoimaan ja venyttämään polttoaineenkulutuksen minimin kesto mahdollisimman pitkäksi ja saamaan mahdollisimman lyhyet kulutukselliset kaudet huippukulutuksen, joskin moottorin huippuhyötysuhteen, hetkiksi, on ehkä joissain erikoistilanteissa jotenkin ängettävissä tämän lähestymiskulman alle, vaikka se jättääkin huomioimatta monia matkan aikana eteen tulevia muuttujia. Hyvin, hyvin pitkällä tasaisella – voisiko olla vaikka jossain Seinäjoki-Parkano –välin kiskaisulla – Topin on-off -malli ei toimi, vaan siellä olisi käsittääkseni paras jakaa matka kolmeen eri vaiheeseen: 1) Kiihdytys matkavauhtiin käyttäen moottorin parasta hyötysuhdetta. 2) Matka-ajo vakionopeussäädintä käyttäen. (moottorin tehoalue hyvin alhainen, ei "hyötysuhteeltaan paras", mutta siltikin taloudellisin) 3) Mahdollisimman pitkä rullausvaihe ennen pysähtymistä.
kuva 26.03.2014 11:55 Ari-Pekka Lanne  
  Värikäs kuva harvinaisesta kokoonpanosta! Ottaen huomioon junankeulan pellehermannimaskin niin kuin yleensäkin junan pitkälti pastellisävyisen värityksen naivistisen kirjavuuden, voisi äkkinäisempi kuvitella junan olevan joko tulossa sirkuksesta tai vasta matkalla sinne. ;o)

Itselleni mieleenpainuvin veturinippukokemus sattui Hämiksessä keskiviikkona 14/10-2009. Fiilarit olivat yhtäältä unenomaiset, uskomattomat, lentoonlähtevät, satumaiset ja selittämättömät, kun näin silmäkulmastani kymmenen Deeverin valuvan pohjoisen suunnilta (http://www.vaunut.org/kuva/59254). Toisaalta siirron luonteen johdosta puseroon tunki haikea, halju, syksyisen kolea, masentava ja murheenmurtama tuntu. .orgissa oli muistaakseni siihen asti elätelty toiveita Rantaperkiössä makuutettavien romujen olevan vain "varalla". Dv12 2734:n suruliputus kuvaa hyvin tunnetta. Tässäkö se nyt olikin, taisin tuumata. Suunnatonta hämmästystä ja ylitsepääsemätöntä tyrmistystä lievempänä tunteena koin myös harmituksen siitä, että veturisiirto pääsi tulemaan puskista – tarkoitan siis sitä, että jos olisin tiennyt veturisiirrosta etukäteen, olisin hankkiutunut johonkin kunnollisempaan kuvauspaikkaan, vaikka läheiselle sillalle.
kuva 25.03.2014 09:51 Ari-Pekka Lanne  
  Linkki dokumenttiin: https://www.youtube.com/watch?v=jBkoQ-JS​2jY
kuva 24.03.2014 23:15 Ari-Pekka Lanne  
  Katos vaan, olin väärässä päivässä. Kuvittelin kuvan ja videon dokumentoidun tänään maanantaina. Sori... ;o)
kuva 24.03.2014 22:11 Ari-Pekka Lanne  
  Mutta missäs tinalänkkärit (Gbls)? Suppilovaunutkin (Tad) loistivat videon T4036:ssa poissaolollaan, menneet sitten varmaankin jälkijunassa (T3553) kukkuroillaan apatiittia.

Se on siltikin sanottava, että tunnelma linkin takaisella YouTube-videolla on kyllä kohdillaan, vaikka kolmas Deeveri nipusta sillä kertaa puuttuikin. Toivottavasti pelkkä pari ei vakiinnu kuitenkaan tavaksi The Hapossa. Sopivaan aikaan kuitenkin osasi veturinkuljettaja pyytää MGO:ilta enemmän tehoja. Videota kelpaa luukuttaa jo ihan äänimaisemankin puolesta - musiikkia kenen hyvänsä rautatieautuaan korville.
kuva 12.03.2014 15:08 Ari-Pekka Lanne  
  Värivihreellistymisen, ohjausvaunujen ja erikoisesti pellehermanniteippausten myötä tällaisten kuvien arvo on noussut viime aikoina huomattavasti. Enää ei tällaista kuvaa voi ottaa.
kuva 11.03.2014 10:21 Ari-Pekka Lanne  
  Kuin myös Sr1-parissa. Sr2-kolmikossa taitaa olla johtoveturin etusuti ylhäällä apuvetureiden käyttäessä takasutejaan. Muistaakseni etusutia ei tavallisesti yhdellä veturilla ajettaessa käytetä sen takia, ettei se mahdollisesti rikkoutuessaan särkisi samalla takasutia ja (Sr1:ssä) muita kattohärpäkkeitä. Sähkäreiden multippeliajossa ulommaisten sutien käyttöä kuvan esimerkin kaltaisesti perustellaan kai sillä, että näin ajolankaan kohdistuvaa nostetta saadaan jaettua mahdollisimman laajalle.
kuva 06.03.2014 16:43 Ari-Pekka Lanne  
  Hitsi, ydinvoimateollisuus sai pisteen. (Mutta vain yhden monista...) Mutta siis seuraava knoppi meneekin atomiveljille.
kuva 06.03.2014 16:29 Ari-Pekka Lanne  
  Hyvä kysymys. Kuukkelistakaan en ainakaan äkkiseltään löydä loviisalaista Agan tai Woikosken kaasupullottamoa tai vastaavaa laitosta. Sen sijaan Hästholmenin saarella näyttäisi olevan kaksi painevesijäähdytteistä ydinvoimalaitosta. Mutta mihin a t o m i v e l j e t voisivat tarvita argonia? Ydinvoimateollisuus on kautta aikain ollut mystillisyyden verhoama, eikä yksityiskohtaista, sensuroimatonta ydinteknillistä nippelitietoa ole helppo löytää. Sen verran Säteilyturvakeskus kuitenkin raottaa salaperäisyyden verhoa, että Loviisan voimalaitosten radioaktiivisten päästöjen hallitsevin osa on argon-41, jota pössäytellään menemään ympäristöön laitoksista korkeiden ilmastointipiippujen kautta. Argon-41:tä syntyy Säteilyturvakeskuksen mukaan reaktoripaineastian ja pääsäteilysuojan välisessä ilmassa olevasta luonnon argon-40:stä. Jospa Säteilyturvakeskus liioittelee sen verran, että paineastian ja teräksisen säteilysuojakuoren välisessä laipiossa ei olekaan ilmaa, vaan pelkkää argonia? Argonin voisi kuvitella täytyvän olla voimalan rakenteiden ja laitteistojen kannalta harmittomampi, radikaalisti vähemmän korrosoiva ollessaan intensiivisen ja kauttaaltaan läpitunkevan säteilyn jonisoimana kuin ilman hapen. Mutta tämä siis vain omaa pohdiskelua. Hypoteesiä tukee kuitenkin se, että ydinvoimalat tarvitsevat myös lahtivalaantraania, koska ilman sitä kauttaaltaan läpitunkeva jonisoiva säteily hapertaisi putkilinjojen ja muiden läpivientien oleellisen tärkeitä ilmantiiveyskumeja, jolloin ilma pääsisi suojakuoren sisälle jonisoitumaan ja korrosoimaan terästä.

Seuraavaksi Riku tai joku muu viisaampi kertonee meille virallisen selityksen siihen, mikä käyttää argonia Loviisassa?
kuva 02.03.2014 19:12 Ari-Pekka Lanne  
  Olihan Kauttualle vakituista tavaraliikennettä aina vuoteen 1997 asti. Onpas hieno kuva ja kuvateksti semmosel kiälel et määki ulkosatakuntalaisen saa siit selvä!
<<   >>