Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.03.2023 04:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl vaan, komea rivistö löytyi Jormalta. Ja tuon suuntaista Susista kuulee puhuttavan, ettei kymmenienkään vuosien työurilla ole joutunut häkkiin. Ei telinerotusta, ei edes sulakkeenvaihtoa. Mitäs sitä soivaa peliä maadoittamaan. | ||||
|
|
12.03.2023 14:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jormalla oli lisenssiluettelo hieman kattavampi. Mitäs kaikkia siihen kuuluikaan? Entä tuo Kaalihäkki, jouduitko kolmenkymmenen vuoden aikana useinkin häkkiin tekemään teknisiä toimenpiteitä? | ||||
|
|
12.03.2023 07:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitoksia, Jorma! Näiden lisäksi korttiin rustailtiin Kaalihäkki ja Pendo. | ||||
|
11.03.2023 13:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jes, rakennuksia on näköjään remppailtu tässä talven mittaan. Näkyvimpänä ehostuksena päärakennuksen huopakatto on vaihtunut saumapeltikattoon. Vappuna saattaa kämpältä jo saada kahvettakin vuosien tauon jälkeen: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009177064.html | ||||
|
18.02.2023 14:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä näin on. Eikä toisaalta JKV:kään taivu autopilotiksi ― ainakin toistaiseksi se kuljettaja saa sitä junaansa ihan ajamalla ajaa, vaikka onkin JKV turvavarusteena. | ||||
|
|
17.02.2023 09:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Junien kulunvalvontajärjestelmä JKV arvotetaan nykyajan rautatieliikenteessä korkealle, ja se on integroitunut vahvasti junan kuljettamiseen. Siltikään tällaiset hiljaiset rataosat, jotka eivät ole JKV:n piirissä, eivät toki ole sääntöjä vailla, vaan niilläkin liikenne perustuu välttämättömiin fundamentteihinsa. Toisaalta rataverkolla liikkuvat yksikötkään eivät ole poikkeuksetta varustettuja JKV-veturilaitteilla ― kuten ei ollut tässä kuvausalustana toiminut Dr13-vetoinen museojunakaan. Jt-2021:n ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2021-03_jt_web.pdf ) s. 19 löytyy kohta 3.3.3 »Junan kulkutien turvaaminen kulunvalvonnalla varustamattomilla radoilla»: »Kulunvalvonnalla varustamattomilla radoilla liikenteen turvaaminen perustuu liikenteenohjauksien välisiin sopimuksiin. Liikenteenohjauksien ja lupapaikkojen välisestä junakulkutien turvaamisesta vastaavat liikenteenohjaukset yhteisesti. Kulunvalvonnalla varustamaton rata voi olla myös vain yhden liikenteenohjauksen aluetta, jolloin kyseinen liikenteenohjaus vastaa itsenäisesti liikenteen turvaamisesta ja siihen liittyvästä luvanannosta. Lupa lähtöluvan antamiseen on pyydettävä vastaanottavalta liikenteenohjaukselta. Vastaanottava liikenteenohjaus kertoo, mitä ilmoituksia junalle on annettava ennen lähtöluvan antamista.» Jos on kiinnostunut JKV:n sielunelämästä, netistä löytää materiaalia hyvinkin kotitarpeiksi. Tässä yhteydessä ei saata olla nostamatta esille monistetta »Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 10 Junien kulunvalvonta JKV»: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2021-40_rato10_web.pdf . Prujun s. 52 on eritelty rataverkkomme erilaiset JKV-alueet: JKV:llä varustettu alue, varustamaton alue, JKV-rakennusalue sekä vieraan kulunvalvontajärjestelmän alue. JKV:llä varustamattomia alueita saattaa löytää paitsi kaukaa Kainuun korvesta, myös ihan täältä sivistyksen parista. Lähimpänä tulee itselleni mieleen Rauman asemaratapiha: https://www.vaunut.org/kuva/143685 . Kuvassa näkyvän »JKV päättyy» -merkin kääntöpuolella on »JKV alkaa» -merkki: https://www.vaunut.org/kuva/129738. Merkillä osoitetun kohdan sivuuttaessaan Raumalta kohti Siuroa ja edelleen Tamperetta lähtevän tavarajunan JKV-veturilaite havahtuu välittämään veturinkuljettajalle rataverkkomme baliiseilta saamaansa tietoa sekä valvomaan junan kulkua näiden ja kuljettajan ennen junan lähtöä JKV-laitteelle lataamien junakohtaisten tietojen mukaisesti. Sunnuntaina 12/12-1999 julkaistu televisiodokumentti »Pohjantähden alla: Veturimies vastaa» ( https://www.youtube.com/watch?v=Q3nq3lh-JX0 ) keskittyy juuri JKV:n syvimmän olemuksen pohtimiseen. Dokkarin kaikki 28 minuuttia ovat painavaa asiaa, ja raina on lunastanut rautateistä kiinnostuneiden keskuudessa pysyvän paikkansa »veturinkuljettajan apologiana». Harva harrastaja osaa nähdä Sr1-veturia nro 3106 ilman, että video tulee mieleen ―, eiväthän välttämättä kaikki ammattilaisetkaan valmistella käytölle sähköveturia Perkiön »Raatopätkästä» (r. 996a). Alkaen kohdasta 13:13 veturinkuljettaja Lumirae naputtelee JKV-veturilaitteelle junaa koskevat tiedot: »Sinne syötetään junan suurin sallittu nopeus, jarrulaji, junan pituus metreissä, paino tonneissa ja sitten tämmönen jarrupaino, joka kuvaa junan jarruvoimaa ―, ja kelitieto siittä, että minkälainen keli; onko keli kuiva vai liukas.» |
||||
|
15.02.2023 07:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionkin rataverkolta löytyy joitain ratapihoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia ylikäytäviä ja laituripolkuja, joiden puolipuomi- tai laiturivaroituslaitokset ovat kytköksissä joidenkin juna- tai vaihtokulkuteiden osina käytettäviin pää- tai raideopastimiin siten, ettei näihin opastimiin saada värejä tai silmää ennen kuin kyseinen yliajon turvallisuuslaitos on varoittanut riittävästi. Sen sijaan erityisten tasoristeysopastimien olemassaolo on keskittynyt yksityisten, voittopuolisesti kaupunkien, hallussaan pitämille yksityisraiteille, jotka tavallisesti johtavat tavarasatamiin ja teollisuuslaitoksiin. | ||||
|
30.01.2023 20:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joka toinen vaunu on aavistuksen kallellaan vasemmalle, joka toinen oikealle; samoin kuin tuossakin: https://vaunut.org/kuva/155882. Kyseessä ei taida olla vika vaan ominaisuus. | ||||
|
30.01.2023 09:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ekkö nää nää, lähtivä kelekkommaa junnaa Kemmii. Toisen häätyi lähtä hänen kansa konnee pääle kahavia keittelemmää. Iha justiinsa ova Oolusa. | ||||
|
30.12.2022 15:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl määkin muistan lukeneeni tuon jutun jostain... Ei se välttämättä kuumene, jos on tasaista, ja maltetaan käyttää kohtuullisia portaita. Ja kun juna saadaan hiljakseen vauhtiin, alkaa laatikko taas jäähtyäkin. Tahkoluodossa liikuteltiin tuotakin raskaampia roikkia yhdellä koneella. Toki tällaisissa ekstremejutuissa korostuvat myös veturiyksilöiden väliset erot, ja vaikkapa monien käyrille käännettyjen vaihteiden kautta kurvailu katkaisisi takuulla kamelin selän. | ||||
|
08.12.2022 04:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jarno, Kbp:t ovat »Kebappeja». Sen sijaan ainakin pieksämäkiset käyttävät Hakasista nimitystä »Kyytipoika», koska niiden lähes ainoat käytöt nykyään ovat adaptereina eli välivaunuina. | ||||
|
29.11.2022 10:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Opasteyhdistelmällä Aja 35 & Odota seis? Taitavat tällaiset tilanteet olla Tampereen rautiksella päiväsaikaan melkein jokatuntisia, kun ratapiha on liikenteeseen nähden kapea. Siinä saavat matkustajat olla tarkkoina, kun samalta raiteelta lähtee kalustoa molempiin suuntiin. Tavatonta ei sekään ole, että satunnainen junamatkustaja saattaa tällaisessa tilanteessa eksyä väärän junan kyyditettäväksi. | ||||
|
29.10.2022 10:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvanottoaikoihin oli kuumaakin kuumempaa kamaa Matin ja Tepon »Pidä itsestäsi huolta, jos lähden täältä ennen sua.» Sitä lienee 2235 tuossa tilanteessa toitottanut 2439:lle. | ||||
|
|
29.10.2022 08:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hurut ovat kyllä hienoja. Sentään 2216 ja 2241 ovat säästyneet ajan hampaalta, mikä ei hälvennä 2234:n osaan liittyvää harmitusta. En saata katsoa kuvaa kiinnittämättä huomiota jonossa seuraavana olevaan veturiin. Jyväskylässä v. 1995 painettuun kirjaan »Suomen veturit osa 2. Moottoriveturit» on muotoiltu s. 36 Super-Huru -sivun loppukaneetiksi: »Moottoriton veturi on toistaiseksi säilytetty mahdollista museointia varten.» Tämän toivonpilkahduksen siivittämänä kysyin vuosituhannen taitteessa eräältä museokalustopiirien »silmääntekevältä», mikä on tämän eläköityneen koeveturin tilanne. Sain napakan vastauksen: »Dr15 oli vain rautatieharrastajien päähänpinttymä.» Pyrhös-Kimpan Hämiksessä v. 2011 painettu »Huru 12 - Matkan varrelta» -kirja tarkentaa Super-Hurun vaiheiden aikajanaa. Kirjaan painettujen tietojen mukaan veturi romutettiin Hyvinkään konepajalla vuoden 1995 huhtikuussa. Se siitä. Onneksi jäi sentään kuvia. |
||||
|
23.10.2022 22:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eli kuvan junassa mukana myös suora kyyti Raumalta Helsinkiin? Aikamoista. | ||||
|
02.10.2022 12:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulis sen Kolmosella taittuvan, jos vain kuljettaja saa APU:n pöhisemään. Tai sitten se Ruokiksen päivystäjä-Kroksu käy hakemassa puutavarat PAImentolaisjunana Siiliin, jossa vaihdetaan Kolmonen nokalle. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa vedettäisiin kuparilangan alla kahden euron litrahintaisilla löpöillä. | ||||
|
|
02.10.2022 09:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai Kolmosella. | ||||
|
02.10.2022 09:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ajallemme tyypillinen näkymä; maataloustraktori hinaamassa neukkuromppeita. | ||||
|
13.09.2022 20:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva, ja tosiaan asianmukaista kyytiä tarjosi tämä ysikymppisami. Tosin en matkustanut tällä tuossa samaisessa, kuvan G-junavuorossa, vaan myöhemmin iltapäivällä tuurissa HL 9953. Pyhäpäivän retkeni rautatiematkaosuus taittui junilla IC 468 (Pri-Tpe), IC 86 (Tpe-Ri), HL 9953 (Ri-Lh), IC 111 (Lh-Kv). Näköjään Jimiä palvellut IC 147 on humahtanut IC 86:aa vastaan Leppäkosken kohdilla klo 16:59. | ||||
|
10.08.2022 18:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei varmaan yli viiteentoista vuoteen. Sen sijaan kassakaapissa piilee toki edelleen aapeen huomattava kultavaranto. ;op | ||||
|
09.08.2022 22:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hessu on asianmukainen heebo. Ja pitkällä putkella luotu perspektiivi hämää tosiaan »hieman»: https://vaunut.org/kuva/156966. | ||||
|
24.07.2022 18:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se onkin sitten ihan hyvä ratkaisu vetureiden seisontajarruksi. Nostalgiakalustoa edustavissa Dv12:ssa ja Sr1:ssähän on käsin veivattavat ruuvijarrut. Täytyy oikein ajan kanssa tutustua uudempien vetureiden ihmeisiin! | ||||
|
|
23.07.2022 20:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturin jarrusylintereihin ilmaa päästettäessä tapahtuu jarrutus, mutta riippuen siitä, käytetäänkö suorista vai itsaria, voidaan noiden samaisten jarrusylinterien täyttyminen saada aikaan joko ohjauspaineen nostamisella tai laskemisella. Suorista käytettäessä nimensä mukaisesti päästetään painetta lähes suoraan pääsäiliöstä jarrusylintereihin. Sen sijaan itsaria eli Esan mainitsemaa Westinghousen kehittämää junajarrua käytettäessä junan jarrujohdon paineen alentuminen saa, kuten Topi kertoi, veturin toimintaventtiilin päästämään apuilmasäiliöstä painetta jarrusylintereihin. Sitä vastoin kuorma- ja linja-autojen seisontajarrusylinteri toimii itsessään käänteisesti, eli siihen paineilmaa päästettäessä saadaan painettua jousi kasaan ja siten seisontajarru irrotetuksi. Tästä logiikasta on aikanaan seurannut ajoneuvojen karkaamisia, kun tyhjää paineilmajärjestelmää on käytetty täyteen seisontajarruvivun ollessa irrotusasennossa ja käyttäjän vaikkapa ulkosalla savukkeella. Näiden vaaratilanteiden estämiseksi nykyajoneuvoissa on käsijarrun suojaventtiili eli ns. spärri, joka laukeaa järjestelmän paineen pudotessa tietyn rajan alle. Spärrin olemassaolon unohtamisista on puolestaan seurannut solmuun menneitä kardaaniakseleita. |
||||
|
11.07.2022 12:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Epäilemättä värisävy on ihan laillinen, siinä ei vain ole vielä kuorrutteena pölisevistä ratapenkoista pintaan tarttunutta maa-ainesta, eikä koneistosta tihkuneita öljy- ja rasvaroiskeita. Timon keskiviikkona 6/7 klo 14:56 postaamaan kommenttiin vastaisin, että kyllähän maanteilläkin on maailman sivu tavannut samankaltaisia kaluston tuotannollis-nostalgisia ajallisia limittäisyyksiä. Minun silmissäni aivan uutta katuri-Kabussia TC4A4:kin löytyy jo samanaikaisesti vakinaisesta paikallisliikenteestä (https://vaunut.org/kuva/153895) kuin myös Suomen linja-autohistoriallisen seuran hehkutuskokoelmistakin: https://jastinbussi.kuvat.fi/kuvat/2021%20Bussikuvat/Marraskuu/IMG_9289.JPG ‒ joskaan toki noin tuore ajoneuvo ei voi vielä aikoihin haaveilla Traficomin museorekisteröinnistä. |
||||
|
26.06.2022 17:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Saapumisen vaivattomuutta ei ole kiistäminen. | ||||
|
26.06.2022 09:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Juna oli tässä nurin päin, piippolakannut veturissa, junan käännyttyä Toijalassa. Mutta Kouvolassa asiat palautuivat tältä osin jälleen sorttiinsa junan kääntyessä kohti Savon-rataa. »Peltejä» (Gbls) ei saatu ympättyä mukaan, kun Ugin Kemiran pyhämiehityksen työpanos kului möljälle kiinnittyneen laivan lastauksessa. | ||||
|
23.06.2022 23:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maanantaina 13/6-2022 Tahkiksessa kävi kipillä samanlainen yksinäinen hiilarivokki PAImentolaisjunaparilla 65890/65895. Eikös sitä niin sanota, että _viimeistä_ vaunua ei koskaan kipata. | ||||
|
15.06.2022 13:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joidenkin kuhisevien muurahaispesiemme ripeäraajaisille asukkaille varttiminuutti on eittämättä pitkästyttävältä tuntuva ajanjakso, jossa ehtii vipeltää yhtä sun toista. Mutta tiedän rataverkkomme varsilta löytyvän niitäkin tienoita, joilla ei erota tapahtuvan mainittavaa edistymistä oikeastaan neljännesvuosisadassakaan. | ||||
|
08.06.2022 21:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sitä, mutta myös sitä, kun ajomoottorit ovat teleissä, ja se varsinainen genu jossain valtakunnanverkon takana. Ei tarvita siinä konehuoneen kulkukäytävällä Dr13:n tapaan MGO-rivistöä mylvimässä. | ||||
|
|
08.06.2022 15:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hullumaisimmalta näiden kahden voimanpesän, Sr2:n ja Sr3:n, tapauksissa tuntuu se, kun ne ovat vieläpä tyhjää täynnä. Tai siltä ainakin näyttää, kun katsoo päätyohjaamosta veturin keskellä, kuvitellun konehuoneen paikalla, tyhjyyttään ammottavaan kulkukäytävään. | ||||
|
02.06.2022 08:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Enpä olisi luullut sanovani tätä Valko-Deeveri -kuvasta, mutta voi vietävä, kun on hieno kuva! | ||||
|
31.05.2022 10:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Etutelin alta pilkistää kalossi. Seisontajarru ei vissiin sekään toimi. | ||||
|
28.05.2022 08:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinkin sen voi muotoilla, mutta kunhan Hanko-paanan ja Ylivieska-Iisalmen langat saadaan siksakeilleen, ei rataverkollemme juuri jää hektisen liikenteen kuormittamia sähköistämättömiä rataosuuksia. Hyrynsalmet ja Heinolat ehkä ajetaan nekin vaihtotöinä eli PAImentolaisjunina. Sanottiin 60-luvullakin, että »Deeveri (Sv/Sr12) on tavarajunaveturi, jolla voidaan vetää myös matkustajajunia.» Kuitenkin jo pitkään sen käytön pääpaino on ollut vaihto- ja järjestelytöissä; kuten Kroksunkin kohdalla tulee olemaan. Ei nykyisillä löpön litrahinnoilla kannata ajella junia dieselrensseleillä, jos se on mahdollista tehdä sähköllä. | ||||
|
|
27.05.2022 13:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oli kyl, mutta eikös se ollut enemmän sellainen »musta joutsen». Dr19 sen sijaan tulee korvaamaan useita kymmeniä vaihto- ja järjestelytöissä käytettäviä Dr14- ja Dv12-vetureita. | ||||
|
|
27.05.2022 12:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On vaikea kuvitella, että Operail tai Fenniarail olisivat kirittäneet Valtionrautateitten uuden vaihtoveturin hankintaa, joka joka tapauksessa oli jossain vaiheessa edessä. VR:stä poiketen OR ja FR ajavat dieseleillä sähköistetyilläkin radoilla, eikä niillä ole erikseen vaihtotyökalustoa, koska keskittyvät kokojuniin. | ||||
|
21.05.2022 22:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, ja sen lisäksi päättyvästä ilmiöstä riippuen »viimeisellä» voi olla lukemattomia sävyjä, jotka aina riippuvat myös tarkastelijan asiaan liittyvästä subjektiivisesta kokemuspohjasta sekä kyseiselle yksilölle vakiintuneesta teeman mieltämistavasta. Siten jonkin toistuvan tapahtuman toistumisen loppumisen kokeminen ei ole eri kokijoiden välillä yhteismitallista. Teknillis-kliinisesti orientoitunut saattaa äärimmillään suhtautua ajallisessa jatkumossa uusineen asian viimeiseen ilmentymään korkeintaan objektiivisen teoreettisesti inspiroivana epäjatkuvuuskohtana, kun sen sijaan aikojen kuluessa asiaan erilaisten syy-yhteyksien kautta ehkä vahvankin sentimentaalisen siteen muodostanut saattaa viedä läpi emotionaalisen järkkymän tuon tärkeäksi koetun toisintoketjun saavuttaessa päätöksensä. Viimeiset kaupallisen liikenteen Dr13-ajot v. 2000 jättivät jälkeensä PPP:n ja Savi-Nikken tutkielman »Viimeinen kevät». Sitä vastoin skenaariota viimeisen jälkeisestä ajasta kuvaa Rachel Carsonin vastaavan kaliiperin opus »Äänetön kevät». |
||||
|
|
19.05.2022 23:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Asia saattaa hyvinkin olla näin, kuten Jimi arvelee, ottaen huomioon Elo-t -vaunun kaksiakselisuuden ym. Tämä vain vahvistaa tuntemustani siitä, että olen aina se viimeinen, joka lähtiessään sammuttaa valot. Vain pari esimerkkiä mainitakseni… Valmistelin varhain keskiviikkoaamulla 1/10-2008 Lauttakylän Auton Turun Metsämäen linja-autovarikolta linjalle Ysikutterin nro 169 (TAL-169: https://bussikirjasto.fi/tsb/kuva.php?photo=1126 ) onnellisen tietämättömänä siitä, että päivä tulisi jäämään auton viimeiseksi kaupallisessa liikenteessä. Ajoin ajosarjan (=työvuoro) mukaisesti Turusta Loimaalle ‒ keräillen sinne ammattikoululaisia ‒, takaisin Kyröön, josta Riihikosken koululaislenkin, tyhjänä Turkuun ja vielä Turusta Alastarolle. Yllättäen Alastaron kääntöpaikalla tönöttikin jo samanvärinen auto, Ajokki-Volvo nro 166 (BEO-745: https://bussikirjasto.fi/tsb/kuva.php?photo=1339 ). Lauttiksen Huittisten varikolla asentaja-kuljettajana työskentelevä henkilö oli ajanut sen siihen vaihtaakseen autoja. Hän kertoi, että Kutterini lähtee siirtoajona Lahteen Koivarin Metsäpietilän keskuskonepajalle paalattavaksi. Sitä vastoin keskiviikon 20/5-2015 vastaisena yönä ajoin Satakunnan Liikenteen viimeisen Oulu-Turku -yöpikavuoron. Ollessani maanantai-illalla 18/5-2015 Turun rahtiasemalla valmistelemassa yöautoa nro 23 (SHG-307: https://aronee.kuvat.fi/kuvat/Arkisto/RS/Satakunnan%20Liikenne/023_SHG-307_01.jpg?img=img2048 ) viimeistä kertaa puolentoista vuorokauden Oulun-matkalle, totesi työkaveri, joka oli nähtävästi jäänyt siihen käsitykseen, että ajan sydämellä: »Älä sitten koko matkaa itke!» Se on tämä vääjäämätön kiertokulku. Niin ne kaikki menevät. Ihmiset, eläimet, kasvit, kokonaiset ekosysteemit ja taivaankappaleet. Kulkulaitokset ja kulkuvuorot. Tuhkana tuuleen. Niin paljon työtä, vaivaa ja valvottuja öitä. Mutta mitään et tee. |
||||
|
06.05.2022 11:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttää siltä, että nyt loppui eläinperäisen hiilen kippailu Tahkoluodossa. Juna vaikuttaisi koostuvan Tahkiksen päivystysvetureista, kurkotushakasista ja viimeisistä tyhjistä venakoista. | ||||
|
15.04.2022 23:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Raudoitusterästä saattoi tosiaan aikoinaan löytää jokaisen Deeverin rappusilta: https://www.vaunut.org/kuva/11923 Radio-ohjauksen tullen portaita uudistettiin vähemmän korneiksi: https://www.vaunut.org/kuva/66101 Tosin yhä tänäkin päivänä niissä Dv12-yksilöissä, joissa ei ole radio-ohjauslaitteistoa, on sen sijaan betoniteräsrappuset. | ||||
|
|
15.04.2022 12:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siinä mielessä edellä mainitsemani Spar sopii erinomaisesti pankkoletkassa päähän järjesteltäväksi siten, että aina toiseen suuntaan kuljettaessa vaunustosta sojottaa SA3 kohti veturia, jolloin junassa ei Kaalihäkinkään toimiessa veturina tarvita yhtään apulenkkiä, eikä toisessakaan kulkusuunnassa vaunujen välissä automaattikytkimen jäädessä junan häntään töllöttämään haaveillen taakse jääviä kiskoja. Samoin Mänskän ja Valtojen välisissä hiivatejunissa Mammutit ovat Valtojen puoleisessa päässä ja Norsut Mänskän puoleisessa päässä. Tällöin junan ollessa poka päällä Kaalihäkkiä vasten on tarjolla SA3:sta ja veturin ja vaunujen välinen apulenkinvenytys jää tyhjäntoimituksiin. Kurkotusvaunuja on käytetty esim. Kasvisuutejuoma-ahteella käsiteltäessä pankkoletkoja sähköveturilla sähköistämättömällä lastausraiteella. Tyhjät pankkovaunut ovat tulleet kuormattaviksi Raumalta, joten sieltä on laitettu veturin ja vaunujen väliin sopiva määrä satamassa purettuja satunnaisia simmareita, kekkuleita tms., jotka ovat muutenkin olleet kulkeutumassa Tampereen suuntaan. |
||||
|
|
14.04.2022 21:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Apulenkkien käyttö on tosiaan vähenemään päin, mutta ei niistä sentään ihan vielä päästy. Monissa kotimaisissakin tavaravaunusarjoissa on automaattikytkimet, joten sellaisten ja ruuvikytkimellisten vaunujen sekaantuessa junakokoonpanoissa tarvitaan jatkossakin apulenkkiä. Esim. Spar-vaunuja seilaa edelleen rataverkollamme ‒ sellaisen puristuessa kakkosnelosen pankkoletkan keskelle tarvitaan Spar:in automaattikytkinpäässä apulenkkiä. Mänskän ja Valtojen väliä sukkuloivissa hiivatejunissa on järjestään apulenkki »Mammuttien» (Tamn-tw) ja »Norsujen» (Taimn-t) välissä, koska ensin mainituissa on automaattikytkimet ja viimeksi mainituissa ruuvikytkimet. Ja kuten Topi edellä mainitsi, vetureissa on automaattikytkimet, mutta Sr1:ssä ei sen lisäksi vapitia eikä unilinkkiä. Sr2:ssa ja Sr3:ssa tosin on unilinkki sekä Dv12:ssa ja Dr16:ssa vapiti. Suuremman työttömyysuhan näkisin vaanivan hakasia (Hkba), joiden lähes yksinomainen käyttö on viime vuosikymmeninä ollut adapterina toimiminen kotimaisten ruuvikytkinvaunujen ja sivupuskimettomien venäläisten vaunujen välissä. Harvoja tästä poikkeavia viimeaikaisia käyttötarkoituksia, jotka tulevat mieleen, oli kurkotusvaununa toimiminen Tahkoluodon irtolastisatamassa: https://www.vaunut.org/kuva/150935 . Deeverin kajuutta ei mahdu Tahkiksen vaununkääntölaitteisiin, joten veturin ja vaunujen välissä käytettiin hakasia helpottamaan letkan viimeisen vaunun passaamista kipille. |
||||
|
04.04.2022 13:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Petäjävesi-tapauksessa Huru oli vetänyt tyhjät vaunut Jyväskylästä ja ajanut suoraan kiinni kuormavaunuihin. Nykykippari käskisi työntää Haapamäen suuntaan, jos tarkoitus olisi työntää kuormat edellä. Radio-ohjaustyöskentelyssä tavallisesti noin. Tähystyspaikan voi valita raiteen vierestäkin, kunhan näkee liikkeen loppuun saakka. Radio-ohjauksessa, kuten ei vaihtotöissä yleensäkään, ei ole pituus- tai painorajoitteita. Pituutta voisi teoriassa rajoittaa käkättimen kantama. Painoraja tulee vastaan siinä, missä letkaa ei enää saa liikkeelle. Esim. Tahkoluodossa liikutellaan 4000-tonnisia junia yhdellä Dv12:llä. Jos olisi mäkisempää maastoa, se ei onnistuisi. | ||||
|
|
04.04.2022 12:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Puheella annettavissa vaihtotyökäskyissä käytettävät viittaukset vetokaluston etupäähän ovat jo aikaa sitten jääneet historiaan, mutta radio-ohjaustyöskentelyn myötä tietoisuus siitä, miten päin veturi tai veturiparin johtoveturi sattuu olemaan, on jälleen tullut oleelliseksi. | ||||
|
|
04.04.2022 07:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunuissa käsijarrupää on ykköspää. Helpottaa asiointia, kun vikailmoitusta laativa vaihtotyöhenkilöstö ja sitä käsittelevä kunnossapito tietävät heti, kummasta päästä on kyse, jos puhutaan vaikkapa hakasen kakkospäässä olevasta lovipyörästä. | ||||
|
|
04.04.2022 07:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tai veturin ollessa kiilautuneena vaunuletkojen väliin, jolloin tilanteesta ei päästy etenemään muutoin kuin jompaan kumpaan suuntaan lähtevällä työntöliikkeellä: https://vaunut.org/kuva/48611 | ||||
|
18.03.2022 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näin se oli. Happojunassa on kuormia molempiin suuntiin, mutta isommat satsit ovat Ruokiksesta Ukiin. Paperijunat sen sijaan palasivat sisämaan suuntaan tyhjinä. | ||||
|
|
18.03.2022 05:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kun vilkaisee ensimmäistä kommenttia, niin näkee, että pahoittelujenaiheet ovat tähän liittyen täysin mun puolella. =oD | ||||
|
|
16.03.2022 18:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaalihäkissä ei ollut vapitia. | ||||
|
16.03.2022 16:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä oli kyseessä oli perjantaista 17/6-2022 sunnuntaihin 19/6 ajettaviin Jukolan viestin juniin ( https://jukola.com/2022/saapuminen/ ) liittyvä testiajo. | ||||
|
|
16.03.2022 13:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän ammattilaisetkin voivat olla harrastajia. ;o) | ||||
|
16.03.2022 13:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kemiran Hangonsaaren apulantatehdas on tosiaan saaressa. Siinä onkin jokseenkin aina joku laiva laiturissa ‒, usein juuri ammoniakkia tuova paatti. Luultavasti ne ovat tuoneet jotain Kemiran bongaamia spotteja. Eli kyllä ammoniakkia muualtakin saa ― kun vain hinnasta sovitaan. Toisaalta Ruokiksen Kemira on sisämaassa, eli sinne pitäisi sitten trokata sitä ammoniakkia Kokkelsbystä tai Kusikaupungista. Ja toisaalta jaksollisessa järjestelmässä on muitakin aineita kuin typpi. Elinkeinoministeri Mika Lintilä oli toimittaja Seija Vaaherkummun tentattavana viimelauantaisessa 12/3-2022 Ykkösaamussa ( https://areena.yle.fi/1-50971049 ). Siinä sivuttiin muutamaankin otteeseen Kemiran tilannetta, mm. kohdassa 18:46-19:19 näin: ‒ Me on käyty aika tarkkaan läpi niitä raaka-aineita ‒ mineraaleja ‒, jotka on kriittisiä, ja mistä me löydetään korvaavat näille, mitkä on nyt Venäjältä tullu, mietti Lintilä. ‒ Mistä voisi löytyä korvaajia, kysyi toimittaja Vaaherkumpu. ‒ Kyllä niitä verrattain hyvin löytyy. Et me ollaan sen puoleen aika hyvässä tilanteessa, sanoi Lintilä. ‒ Voiko sitä yhtään avata että mistä, kuulusteli Vaaherkumpu. ‒ No, sanotaan… Jos jättää mainostamatta että mistä mahdollisesti voisi, niin ehkä sais vähän halvemmalla sitten kun se aika tulee, kuittasi Lintilä. |
||||
