Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.02.2022 18:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näkyvyys ohjaamosta oli alkuperäisissä havainnekuvissa sellainen, että kuvassa http://vaunut.org/kuva/129683 näkyvä ajotapa olisi osoittautunut yllättävän suosituksi vaihtotöissä. | ||||
|
|
03.02.2022 12:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Käytännön syistähän tämä tällainen on. Veturissa on kaksi pääkonetta, yksi kummallakin puolella ohjaamoa. Ohjaamo on keskellä, koska kyseessä ei ole vain linjaveturi, vaan myös suurelta, jollei suurimmalta, osin vaihtoveturi. | ||||
|
29.01.2022 20:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eri liikennepaikkojen vaihtotyöhenkilöstöillä on hieman toisistaan poikkeavat tyylinsä tehdä töitä. Erään paikan järkähtämättömiin tapoihin kuului muita pidempään se, että kaksintyöskentelystä huolimatta ulkoa käkättimellä pelkkää veturia vaunuihin kiinni ajava hoiti ajamisen radio-ohjauksen alkuajoista periytyvällä tyylillä loppuun asti holtittomalla ratskulla, vaikka työpari olisikin istunut ohjaamossa suoriksen kahvan ja vapitin nappien ulottuvilla. Toiselta paikkakunnalta komennuksella ollut työpari oli kerran tehnyt paikalliselle radio-ohjauskuljettajalle jekun paikkakuntalaisen ajettua veturin ulkoa käsin hieman römäkämmin vaunuihin kiinni. Ohjaamossa istunut komennusmies oli lavastanut räjähdyksen avaamalla tarvikekaappien ovet, asettelemalla tulensammuttimet, VAO-kortiston, kaksinajokaapelit ja muut irtoesineet ohjaamon lattialle sekä avaamalla ajosuuntaan aukeavan sivuikkunan. On ollut komennusmiehellä pokerinaaman murtuminen tipalla paikallisen hemmon kömpiessä ohjaamoon. | ||||
|
26.01.2022 11:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kalvitsa, Kinahmi, Kolkontaipale; mikähän se mahtoi olla... Kuopiolaiset vaihdemiehet ja pieksämäkiset asetinlaitemiehet ovat siksi kieroja, että mielellään kääntävät kaikki vaihteet käyrille, jos vain mahdollista. Niin vain Savonlinnan ja Pieksämäen välikin menee mukavammin Viinijärven kautta kiertäen, vaikka olisi ollut suora baana perusparannettuna. Sen sijaan Länsrannikolla ovat suoraviivaisempia. Kuvaa otettaessa Turun kaupunki purki kaivurilla kantasatamaan johtavalta väliratapihaltaan vielä jäljellä olevia sivuraiteenpätkiä. Riittää kun on yksi suora tie. Mutta kiva kuitenkin, kun Valtionrautatiet on saanut myytyä tällaisenkin kuljetuksen. Liikaa ei Turun tavarasatamastakaan ole laivauksia ollut sen jälkeen, kun Vuosaari valmistui. | ||||
|
25.01.2022 20:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Da! Päätyyn on maalattu mm. rivi »ПОСТРОЕН 1546 04.06.2020». Meinaako se sitten, että kuvan sotilastarvikerekvisiitta on valmistunut torstaina 4/6-2020? Varsin siistikuntoisilta nämä kaksi tuplapyttyvaunua vaikuttivatkin. En käsitä, kuinka kuva menikin noin suttuiseksi Gimpissä. Jos ehdin, voin ehkä joskus toiste koittaa remasteroida räpsyä… |
||||
|
22.01.2022 15:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mielenkiintoisia tällaiset vakinaisesta liikenteestä poikkeavat kuljetukset. Voisivatko savolaiset olla niin kieroja, että olisivat myyneet raumalaisille junalasteittain kipsiä ( http://vaunut.org/kuva/71133 ) 700 kilon suursäkeissä... Ehkä Nalle tietää paremmin. | ||||
|
22.01.2022 10:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Säiliön sisäisen nestepinnan tasalle asti valkea väri näyttää tosiaan olevan talvisin nakkien tunnusväri. Ammoniakkia käytetään suuressa määrin kylmäaineenakin, joten ilmiön täytyy jotenkin liittyä siihen. Vaikka rautatievaunun pyttyä ei varsinaisesti olekaan tarkoitettu kylmäkoneeksi, näyttäisi siinä kuitenkin olevan käynnissä prosessi, jossa alempana nesteenä oleva ammoniakki sitoo itseensä lämpöä ja ylös noustessaan sekä siinä yhteydessä kaasuuntuessaan jälleen vapauttaa sen lämmön. Keulan kolmessa nakkivaunussa kun näyttäisi, päinvastoin kuin hännän propsuvaunuissa, olevan pyttyjen yläosat sulan näköiset. Vaunusomen ammattifyysikot oikaiskoon viikonloppukemistin harhakuvitelman. =oD |
||||
|
21.01.2022 18:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kolmessa vasemmanpuolimmaisessa vaunussa erottuukin oranssikilvissä UN-numero 1978, eli vaunuissa on propaania. Toinen Turun läpi venäläisissi rautatievaunuissa kulkeva yleinen VAK-tavara on vedetön ammoniakki, jonka UN-numero on 1005. ( https://unece.org/fileadmin/DAM/trans/danger/publi/adn/adn2015/English/Part_3_chap_3.2_table_A.pdf ) Jollei UN-numeroita näe, on nesteytettyjen kaasujen ‒ jollaisia propsu ja nakkikin ovat ‒ kuljetuksessa käytettävien vaunujen kylkiin maalattu erotusraidat koko vaunun pituudelta. ( https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Venaja%20tekninen%20sopimus%20VAK%202017.pdf ) s. 5 - 26: »5.3.5 EROTUSRAIDAT 5.3.5.1 Säiliövaunut, jotka kuuluvat Venäjän federaation rautateille on merkittävä 300 mm leveällä yhtenäisellä raidalla, joka ulottuu vaakasuunnassa säiliön keskiviivan korkeudella säiliön ympäri seuraavien kuljetettavien nesteytettyjen kaasujen osalta seuraavilla väreillä: UN 1005 ammoniakki keltainen väri, UN 1017 Kloori tummanvihreä väri sekä palavien kaasujen (luokat 2F, 3F ja 4F) punainen väri. Nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille tai liuotetuille kaasuille tarkoitetut säiliövaunut, jotka kuuluvat Suomen tasavallan rautateille, on merkittävä yhtenäisellä, noin 300 mm leveällä heijastamattomalla oranssin värisellä raidalla, joka ulottuu vaakasuunnassa säiliön keskiviivan korkeudella säiliön ympäri.» Kuitenkin on sanottava, että haalistuessaan punaisesta raidasta tulee enemmän tai vähemmän kellertävää muistuttava. Raidan värin perusteella en menisi sanomaan, onko esim. kuvan oikeassa reunassa osittain näkyvässä vaunussa propsua vai nakkia. Vrt. esim. http://www.vaunut.org/kuva/152734, jossa muutamassa keulan vaunuista kuljetetaan propsua, lopuissa nakkia. |
||||
|
13.01.2022 19:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Occ-y mainitsi klo 14:58 Turun toriparkin. Se kirjaimellisesti kalvoi maata paikallislinja-autoliikenteen pyörien alta, kun numeroautot joutuivat rakennustöiden ajaksi häädetyiksi torin ympäriltä. Ovatkohan matkustajamäärät vieläkään palautuneet kaivuutöistä johtuneesta kaaoksesta ennalleen? Taktiikka oli toimiva. Sillä saatiin vankkumattomia joukkoliikenteen ystäviä pinttyneiksi toriparkin tapakäyttäjiksi. Eli toisin kuin Tampereella, kehitys meni väärään suuntaan. | ||||
|
|
13.01.2022 08:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täytyy sanoa, että Turku on nyt kyllä monelta osin päässyt jäämään jälkeen Tampereen sivistyksestä. Havaitsin asian silminnähden eilen keskiviikkona 12/1, kun eksyin pitkästä aikaa Manseen; neljättä vuotta ehti vierähtää viime käynnistä. Jo matkalla kiinnitti huomiota Nokian rautiksella seisova lähiksen Sm2-juna. Tavallaan uskomaton näky. Kun oli aamuyöllä lähtenyt Rauman peräkyliltä sompailemaan, melkein luuli näkevänsä unta. Pyynikintorilla alkoi vastaan tulla uutuuttaan kiiltelevää ratikkaa. Hämeenkatu oli muuttunut joukkoliikennekaduksi ratikkakiskoineen. Kontrasti viime näkemään, jolloin tienoo oli yhtä työmaata, oli melkoinen. Tuli kyl selkeästi "tervetuloa 2020-luvulle" -olo. | ||||
|
10.01.2022 17:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olosuhteisiin nähden hieno kuva! Huonoon väliin jääneet pankkovaunut vain alleviivaavat sitä, että kaksipyttyistä vaunua ei välttämättä äkkiseltään huomaisikaan yhdeksi vaunuksi. | ||||
|
06.01.2022 09:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautateillä on vain yksi ulkonäkörajoitteinen, kovapalkkainen uudissanageneraattori. Ja se on kuvassa. | ||||
|
06.01.2022 08:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viitaten kuvan http://vaunut.org/kuva/151635 alle listattuihin, avointa rajapintaa pläräämällä tehtyihin päätelmiin, dieselvetoinen liikenne vaikuttaisi tätä kirjoitettaessa jatkuvan ainakin helmikuun puolivälin paikkeille. Tai jos vanhat merkit pitävät paikkansa, saattaa sähköliikenteen alkaminen myöhentyä siitäkin. | ||||
|
04.01.2022 17:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin ja hieno kuva tämä, niinkuin sarjassa muutenkin! | ||||
|
|
04.01.2022 17:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tahkikseen johtava meripenger menee kyllä kärkisijoille, jos puhutaan komeimmista suomalaisista rautatiemaisemista (ohjaamonäkymänä). Olen katsellut, että se on samansorttista kuin Kemiran apulantatehtaan penkalla. Kävittekö oikein Tahkiksen Ulkoalueella pääkallopaikalla asti kokeilemassa Tekarin kippaamista? Ja tosiaan aapeelta myös myöhäiset onnittelut Mitille! Kolmekymppiset on ihmisen elämässä toiseksi paras pyöreä ikä. *syvä huokaus* Kaksikymppisten jälkeen. | ||||
|
30.12.2021 19:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturinkuljettaja Kauno Saario asustelee perheineen B-rapussa. | ||||
|
28.12.2021 20:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onneksi olkoon, Oula! Jo yksikin Dv12 riepottelee melkoista junaa 72-litraisen Tampella MGO -patansa voimin ‒ lämmittäen siinä sivussa veturinkuljettajan mielen sekä ylijäämälämmöllään kajuutan. Mutta tässä on oikein parivaljakko, niin jo vain kiitää juna kuin juna niin p*******sti, vaikka sataakahtakymppiä. ‒ 2754 ja 2657; niiden väliin on täytynyt törkätä semmonen kaksinajokaapeli, jossa on kummassakin päässä Star Trek Original Seriesistä tuttu suihkuturbiininpyöreä 60-luvun haitekkitöpseli. | ||||
|
23.12.2021 22:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viitaten edelliseen kommenttiin nostettuun hyperlinkkiin, nyt veturinvaihdon Turussa mahdollistavia viivoja on näköjään piirrelty aina perjantaihin 28/1-2022 asti. Kyllähän se niin onkin, että eivät Ugin rautiksen ikivanhat seinät osaisi aamuviiden jälkeen jatkaa uniaan, jollei dieselveturikolmikon tuttu, vuosikymmenestä toiseen kuultu joka-aamuinen pauhu alkaisi kuulumaan fosfori- ja piifluorivetyhappoa sekä apulantaa ja fosfaattia kuljettavan junan pysähtyessä aseman ratapihalle. | ||||
|
23.12.2021 18:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Tohon maailmanaikaan suorittaja makasi jokseenkin jokaisen rautiksen peräkamarin sohvalla. | ||||
|
|
14.12.2021 18:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mutta avoimessa datassa näkyvän tiedon ( https://juliadata.fi/timetables/history?s=54036 ) perusteella veikkaisin, että aina sunnuntaihin 2/1-2022 asti fosfaattijuna pöristelisi loppumatkansa Turusta Ukiin dieseleillä. Sinne asti näytettäisiin käytettävän taulua, johon on varattu Turkuun veturinvaihtoaikaa. | ||||
|
13.12.2021 18:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai on näissäkin toimintatavoissa eroja yksiköiden välillä. Tavaraliikenteen osalta koulutuksessa painotettiin, ettei yksilöpuheluita tule käyttää työntöliikettä ohjattaessa, koska saapuva soitti voi katkaista sen. Yleisesti ottaen yksilöpuhelut nostettiin esille viime liidussa, jossa kouluttaja kertoi kiinnitetyn huomiota yksilöpuheluihin, koska ne kuormittavat verkkoa selvästi puheryhmien käyttöä enemmän. | ||||
|
|
13.12.2021 08:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Topin mainitsemissa työntöliikkeissä on yhtenä pahimmista vaaratekijöistä mahdollinen »rikkinäinen puhelin -efekti» vaihtotyön johtajan ja kuljettajan välillä. »Tähystäjän» sanoessa »sata» toistaa kuljettaja sen protokollan mukaisesti, eikä huomaa tangenttinsa jääneen siinä yhteydessä jumiin, jolloin seuraavat mitat jäävät kuljettajalta kuulematta. Tästäkin vielä selvittäisiin, jos kuljettajalle muistuisi mieleen pyhä »viiden sekunnin sääntö» tai »tähystäjällä» olisi tahollaan mahdollisuus tehdä jarrutus. Luultavasti tämäkin onnettomuus on lukuisien sattumusten summa. | ||||
|
07.12.2021 12:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Porin radalla Iso Vaalee taisi tosiaan olla melkoisen harvinainen näky. Sen sijaan Raumalle Iso Vaaleet ajoivat koeajojen merkeissä sarjan valmistumisen alkuaikoina ‒ 80- ja 90-lukujen taitteessa ‒ alati. Parempaa tietoa löytyy pyhästä kirjasta »Iso Vaalee» (ISBN 952-92-0413-2, Petrin Viestintä, 2006) tai kyseisen kaanonin kirjoittajalta, vaunusomehahmonakin tunnetulta Iso Vaalee -erityisasiantuntija Petri P. Pentikäiseltä: http://www.vaunut.org/kuva/105449 . Iso Vaaleelle tietä viitoittanut, hieman aiemmin Rauman radalla esiintynyt toinen kummajainen oli Super-Huru: http://www.vaunut.org/kuva/13008 . |
||||
|
03.12.2021 11:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On tunnelmallinen kuva! Näin lounaissuomalaisena uusista kuljetuksista aiemmin loppuneilla purku- ja lastauspaikoilla tulevat heti mieleen ainakin Tahkis, Nantsku ja Pansio. | ||||
|
03.12.2021 09:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuulimylly on kätevä. Vallankin sen kätevyyden huomaa, kun sitä ei olekaan, kuten Turussa: http://vaunut.org/kuva/12798 . Kuudessatoista vuodessa muut Turun vaihteet ovat sentään saaneet levynsä, mutta enkut joudutaan edelleen tähystämään kielistä. | ||||
|
02.12.2021 22:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Keväällä 1997: http://www.vaunut.org/kuva/20074 | ||||
|
|
02.12.2021 08:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toksia, Jarno. En saanut katotuksi tommosta näkymää kaivamatta luuria taskusta. Vallankin kun nämä alkavat käymään vähiin. Kenen sydän sitten sykkiikin dieseleille. Ja kyl vaunusomen kuljetusvirtavastaava Riku siinä oikeassa on, että Hepokarissa on nykyään melko hiljaista. | ||||
|
29.11.2021 16:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Keltapäisinä minäkin opin Lätät 80-luvulla tuntemaan. *huokaus* Ja viikonloppujen ruuhkajunissa oli vielä se liiterikin siinä välissä. | ||||
|
|
29.11.2021 16:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On näkynyt molempiakin lähiaikoina. Tänään kuitenkin junat 4036/3503 osuuksilla Tku-Ukp-Tku vetänyt kolmikko koostui 25-sarjalaisista, käsittäen veturit 2506, 2526 ja 2529, joista ensin mainittu irtosi päiväksi Hangonsaaren vaihtotöihin jäljelle jääneen kaksoisveturin suoriutuessa sillä välin junista 3552/3553. Kauaa ei enää menekään, kun kolmikoiden muodostelu Ugissa jää historiaan... | ||||
|
28.11.2021 20:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos Oula. Hauskaa se vaan oli päästä vähän pöristelemään Deeverillä. Ja mitä uunikaloihin tulee, vaimo oli syönyt omansa tuoreeltaan, itse uudelleenlämmitin omani mikroaaltouunissa yöllä kotiin palatessa. | ||||
|
|
28.11.2021 11:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, se on ammatinvalintakysymys. Epäsäännöllinen vuorotyö ‒ vallankin satunnaisilla komennuskeikolla väritettynä ‒ kysyy joskus pientä joustavuutta. Toisaalta sitä joustoa sitten toki löytyy puolin ja toisin. Jos pitää ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta, niin mikäs sen mukavampaa. Kiitoksia mukavista kommenteista myös pohjoispohjalaisharrastajakaksikolle! Teiltäkin on viime vuosina ilmestynyt paljon hienoja kuvia sekä fiksuja kuvatekstejä ja kommentteja. Eivät ole jääneet huomaamatta. Pitäkää tuo! |
||||
|
27.10.2021 17:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl se vaan näin on! Jos näinkin voi olla: http://www.vaunut.org/kuva/145004 =oD Ja »Hunaja» on toki kotoisin asemalta Хоных eli Honyh. | ||||
|
|
27.10.2021 10:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hunajalla viitataan kyseisen sortin lähtöasemaan. Sattumalta se laji pakkaa sen lisäksi olemaan suhteellisen tahmeaa menemään läpi vaununkääntölaitteen alapuolisista aparaateista. | ||||
|
|
26.10.2021 20:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Jouduin tämän muinaisdeeverin kanssa tekemisiin torstaina 21/10 ja jälleen eilen maanantaina 25/10. Eilisiltaisessa vuorossa asiat olivat ehtoon tummuttua edenneet siihen, että olin kippailemassa tällä vielä »Hunajaa» toisen päivystäjän (Dv12 2626) saatua jo eri laadun puretuksi toisella kääntölaitteella. Niinpä Valko-Deeveri meni Hunajan kippailuni kestäessä kuvassa näkyvällä tavalla yläpihalla makaavan T 58054:n vaunuston perään pumppailemaan siihen ilmaa. Junan kuormat koostuivat kahdesta eri tavarasta ‒ noin puolet ja puolet. Niinpä Valko-Deeveri järjesteli junan siten, että työnsi ensin neljänneksen sivuun, sitten keskipuolikkaan kohti vapaana olevaa kippiä sekä veti vielä loppuneljänneksellä sen aluksi sivuun työntämänsä keulaneljänneksen takaisin yläpihalle suojiin. Näin saatiin Vokit jaoteltua puoliksi siten, että molemmille kipeille kohdistuisi samaan aikaan samaa tavaraa, jolloin voitaisiin kippailla rationaalisesti. Saatuani Hunajat läpi, tulin kuvan Dv12 2620:lla kohti vapaana ollutta kippiä työnnetyn ja yläpihan puolelle suojiin vedetyn letkan väliin kytkeytyäkseni ensin mainitun roikan perään. Radio-ohjaus-Deevereistä tuttuun toisaikaiseen tyyliin suunnan kääntyminen päätti siinä kohtaa ‒ vaihteen V 2006 takana käydessä ‒ vaatia hieman aikaa ja kommervenkkejä. ‒ Eihän täs romus käänny suunta! No, onneks on Stena tos viäres, ilmoitin Tahkiksen ratapiharadioon. ‒ Ei ol pitkä matka loppusijoituspaikalle, kuittasi Valko-Deeverin vaihtotyökuljettaja, vetäen kiduksiinsa autonraatojärsimön yläpihan alapään vaihdekujaa kohti puhaltamaa, akkuhapon ja jäähdytinnesteen terästämää mikromuovisumua. |
||||
|
18.10.2021 15:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja kädet valtion taskuissa. | ||||
|
13.10.2021 14:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Toki. Sen kumea rupsuttelu on osa Nantskun sataman äänimaisemaa. ;o) | ||||
|
26.09.2021 07:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ihan kaikki neukkuaakkoset eivät mulle aukea. Ainakin tähän saakka olen pärjäillyt maanteitten puolen yleisönpalvelutehtävissä vastaan tulleiden satunnaisten venäläismatkaajien kanssa asioidessa varsin suppealla sanastolla. Zdrastvuite, spasiba, harasoo ja da.... | ||||
|
22.09.2021 13:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin että ne tönkät onkin kumia? Olen aina luullut, että ne on tehty neuvostoliittolaisessa ydinjätteestä. Ainakin semmonen krääsä niistä tulee. | ||||
|
|
21.09.2021 22:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siitä voikin sitten vertailla iskunpituuksia. Tarkemmissa jarrutustilanteissa sen saattaa jopa tuntea, jos vivustojen säädöt eivät ole ihan tasan. Jiipeepeeyksiköt eivät aina ole yhteismitallisia. | ||||
|
13.09.2021 04:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pysyy paremmin ojien välissä. | ||||
|
|
12.09.2021 11:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei Toivos-Jopen tart siit ol murheisas; kyl pappojen eläkkeensaanti on turvattu. Luulisin... Vrt. http://vaunut.org/kuva/62417 . | ||||
|
|
11.09.2021 18:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ei kai ne nyt niin ihmeellisiä ole... Tosin on myönnettävä, että eilen perjantaina 10/9-2021, ollessani perehtymässä Nantskun vuoristorataan, kävi tyhjiä viljavaunuja Nantskun satamassa niputellessani kosmeettinen ajovirhe, jonka seurauksena Vtad:ien pohjista ropisivat loputkin jyvät. Perehdyttäjänä ollut raumalainen, rautatieopistossa vaihtotyökuljettajien OTO-kouluttajanakin toimiva, kippari arvatenkin meinasi pottuilla siitä, joten totesin jo ennakoiden: »Ravistelin vaan loput viljat, ettei men takas Neuvostoliittoon.» Vaari siihen: »Ai että noit aapeenismei. "Ettei men takas Neuvostoliittoon..." Saank mää käyttää tota?» Annoin suoraan kysymykseen suoran vastauksen: »Et saa!» | ||||
|
|
11.09.2021 14:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä jotkut rouvat tykkäävät tummistakin. Ja posliinit ovat monelle mieleen. | ||||
|
|
07.09.2021 20:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Lajus-Topi on keskiviikkona 11/1-2012 antamassaan kommentissa sikäli oikeassa, että tavallisesti Dr14:ssä ja Dv12:ssa käytettävällä radio-ohjaimella annetaan tehopyyntien sijaan nopeuspyyntejä. Kuitenkin suoranaisista porraspyynneistä ensimmäinen ja toinen ajoporras ovat mahdollisia. Tehoja voi tietyssä määrin yleisemminkin säädellä nopeuspyyntien kautta. Jos tarkoitus on vaikkapa lähteä työntämään 4000-tonnista vaunuletkaa yhdellä Deeverillä, on suuren nopeuspyynnin valinnan seurauksena »Bertta-porras», voimasavut, pyörien ruopiminen ja vaihteiston ylikuumeneminen. Mutta jos valitsee alkuun pienen nopeuspyynnin ja nostaa nopeuspyyntiä sitä mukaan kun nopeus nousee, pysyy konekäsky kohtuullisemmilla portailla ja letka lähtee liikkeelle hitaasti mutta varmasti. Jarruttamista sen sijaan ei tehdä nopeuspyynneillä, vaan suoriksen ja itsarin paineita säätämällä. Ratskun suoris tosin on jokseenkin tunnoton ja itsarissakin on »rasteja» Knorr D2b -kuljettajaventtiilin yhdeksän käyttöjarrutusrastin sijaan neljä. Pirttiksen mainitsemia viiveitä ei esiinny vain tehonsäätöön ja jarruttamiseen liittyvissä komennoissa, vaan myös vaikkapa vapitin ohjaamisessa sekä nopeusmittarin lukeman päivittymisessä, joten esimerkiksi veturin vaunuihin kiinni ajaminen ratskulla on helpommin sanottu kuin tehty. Jos on tarkoitus tehdä paikallaan seisovalla veturilla pieni liikautus, on jarrutus aloitettava jo ennen kuin veturi edes liikahtaa. Muuten menee pitkäksi. Vielä kuvanottohetkellä radio-ohjauskuljettajan koulutuksen saaneilla ratapihakonduktööreillä ei ollut koulutusta eikä lupaa käyttää lainkaan veturin kiinteitä hallintalaitteita. Kalustoystävällisyyden nimissä ohjeita kehitettiin myöhemmin siten, että koulutuksen saaneet saivat käyttää veturia vaunuihin kiinni ajaessaan ajopöydän tunnokasta suoratoimijarrukahvaa. Tänä päivänä useimmilla radio-ohjauskuljettajilla on lisäksi koulutus muihinkin kiinteisiin hallintalaitteisiin ‒ veturinkuljettajadirektiivin (2007/59/EY) mukaisessa lisätodistuksessaan kuvattuna liikkuvaksi kalustoksi, jolla lupa kuljettaa, vaikkapa »Dr14» ja »Dr14R» ‒, jolloin he voivat valita ajavatko Kauno Saarion tapaan tarkemmalla pöytäajolla vai holtittomammalla, joskin vaihtotöiden kannalta usein ‒ erityisesti yksintyöskentelyssä ‒ muuten kätevämmällä, radio-ohjauksella. |
||||
|
Kuvasarja: Rantaradan puujunat Saloon ja Piikkiöön |
06.09.2021 07:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kivoja kuvia! Mutta eikö tiistaiehtoolla 16/7-2019 Paimioon (Po) kulkunsa keskeyttänyt T 53586 ollutkaan Ilpo? | ||||
|
29.08.2021 16:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On ollut niin kiivaita vaihtotöitä (amer. shunting [suom. törmäily]), että maalitkin ovat ropisseet pois. | ||||
|
16.08.2021 16:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Loistavaa! | ||||
|
07.08.2021 21:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siperian Susi -kolmikot ovat kieltämättä varsin komeita ilmestyksiä. Niiden ekonomisekologisista hyödyistä en ole kuitenkaan onnistunut itseäni vakuuttamaan. Tupla-Susi valuttaa Tahkikseen 40-vaunuisen kuormaletkan, kolmois-Sr1 47-vaunuisen roikan hiiliä. 2 x Sr1 surisee ja humisee yhdellä kuljettajalla, 3 x Sr1 sen sijaan vaatii kaksi kuljettajaa. Yhtä hyvin voisi laittaa menemään 2 x Sr1 + 40 Vok sekä perään lisäjunan kokoonpanolla Sr1 + 7 Vok ‒, kulut olisivat samat. Ei vaikuta kovin tehokkaalta. Sähkörata meinaa kyykätä jo tupla-Susien vetämien kivihiilijunien edessä. Viimeksi tänään lauantaina 7/8-2021 olivat Tahkiksen radan sulakkeet hiilenä: https://juliadata.fi/timetables?s=52061&d=7.8.2021 . Pahimpia tilanteita ovat ne, kun kuormajuna joutuu hiljentämään Mänskän erkanemisvaihteeseen ‒, neukkuvaunuillahan on käyrille asetetuissa vaihteissa Sn20. Äkkinäisempi veturinkuljettaja ei malta odotella pitkän junan jarruviiveitä, vaan kiskoo rastia rastin perään, kunnes ilmaa on päässyt putkesta jo siksi paljon, että juna ei vain hiljennä tavoiteltuun kahteenkymppiin vaan pysähtyy kuin tossu paskaan ‒, mitään ei ole sen estämiseksi enää tehtävissä. Pysähtymistä yritetään vielä sen tapahduttuakin estää antamalla täytösiskua ja vääntämällä rattia kaakkoon. Silloin ne sähköradan proput korventuvat, ja Olkiluoto menee polvilleen. Eikä vain linjaliikenteeseen, vaan erityiset haasteensa antavat yltiöpäisen raskaat junarungot myös vaihtotöihin. Jos kohta Tahkikseen viedäänkin päivystysdeeverit ajamalla omin konein, ne tuntuvat pyrkivän sieltä pois tyhjävaunujunien mukana vaihteistot keskitettyinä. Kompurat eivät kestä pitkiä neuvostoliittolaisletkoja pumpatessaan. Vaihteistot sulavat ja moottoriöljyt tulevat raidesepelille, kun yhdellä muinaisdeeverillä lykitään 40-vaunuisia letkoja. Mitä se sitten on 47-vaunuisilla junilla? |
||||
|
04.08.2021 05:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olihan se. Vieläkin kaikuvat korvissa Teven konepajan vaihtotöissä päästämät viheltelyt, joita tuntui kuuluvan solkenaan pitkin päivää. | ||||
|
01.08.2021 20:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nykyään sähköistetyn tuloratapihan puolella pisimmän raiteen käyttöpituus on 858 metriä: https://portofpori.fi/wp-content/uploads/2020/12/Tahkoluoto_Raiteistokaavio_paivitys_Ver2_7-10-2020.pdf . | ||||
|
26.07.2021 11:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tällaisissa täytyisi sen sijaan laskea kiskonkuluttajien vauhteja, kunnes näkemät saadaan kuntoon, maantienkäyttäjille varoituslaitokset tai ylikäytävän korvaus alikululla tai muulla asiallisella järjestelyllä. Joka lähtee tällaisessa paikassa rataa ylittämään, saa kyllä pitää kiirettä, että ehtii pois mahdollisen junan edestä. | ||||