Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.11. 20:50 | Hannu Peltola | ||
| Ford on vuosikymmenien mittaan tehnyt monia legendaarisen maineen saavuttaneita V8:ja. Esan mainitsema lättäpää oli ja on klassikko, kuten oli myös todella legendaarinen pikkulohko vuodelta 1962. Nykyinen Coyote vuodelta 2011 jatkaa ylpeänä tätä hienoa perinnettä! | ||||
|
19.11. 09:40 | Hannu Peltola | ||
| Tässä ketjussa on paljon hyvää tietoa moottoreista ja laakereista! Ja mukavaa Esa, että muistit Mustin 302 CID:n voimanpesän! Näin talviaikaan on jo ikävä sen iloista hirnahtelua! | ||||
|
Kuvasarja: Erilainen Ei |
18.11. 10:00 | Hannu Peltola | ||
| Sattumakuvan kautta päädyin taas tähän kuvasarjaan. Olen Kurtin kanssa täysin samaa mieltä, juuri tällaiset kuvasarjat ovat äärimmäisen hyviä ja mielenkiintoisia! | ||||
|
16.11. 18:07 | Hannu Peltola | ||
| Tällä sivulla on esitelty tuo amerikkalainen kantaäiti: https://www.curbsideclassic.com/bus-stop-classic/bus-stop-classics-1947-1960-mack-c-series-urban-transit-coach-built-bulldog-tough/ Huippukeksijä Regus Patoff on jälleen ollut aktiivinen! |
||||
|
16.11. 01:36 | Hannu Peltola | ||
| Voiko kuva olla vuodelta 1948? Jos on, niin yllättävän antiikkista kylmävaunua on vielä sotien jälkeen ollut ajossa! | ||||
|
16.11. 01:12 | Hannu Peltola | ||
| Veturi näkyy olevan Su (u yläindeksinä). Näitä valmistettiin vuodesta 1915 lähtien lähemmäs 2700 kappaletta usealla venäläisellä veturitehtaalla. Vielä vuonna 1984 näistä 57 oli kirjoilla aktiivisena. Tehoksi on ilmoitettu noin 1177 kW, vetovoimaksi 118 kN ja suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 115 km/h. Akselijärjestys tällä oli Atlantic eli 2-6-2. | ||||
|
16.11. 01:06 | Hannu Peltola | ||
| Tämä(kin) on todennäköisesti jonkin yhdysvaltalaisen tuotteen kopio metrimitoilla. Heikki? | ||||
|
16.11. 00:58 | Hannu Peltola | ||
| YYA-sopimus oli allekirjoitettu vasta hetkeä aikaisemmin 6.4.1948. Vain pari kuukautta aikaisemmin Parolassa oli muodostettu (ajan mittapuun ja Suomen resurssien puitteissa) vahva taisteluosasto, jonka tehtävänä olisi ollut Helsingin takaisin valtaaminen kommunistien ja venäläisten järjestämän vallankaappauksen jälkeen. Tuomiokirkon kryptaan oli kerätty punaisen valpon ja liikkuvan polisiin aseet. Porkkalassa 40 kilometrin päässä Helsingistä venäläinen sotaväki oli valmiina marssimaan Helsinkiin panssareiden ja ilmavoimien tukemana. Elettiin todellisia vaaran vuosia! | ||||
|
15.11. 16:23 | Hannu Peltola | ||
| Rest in piece(s)! | ||||
|
15.11. 16:11 | Hannu Peltola | ||
| Vähän aiheen vierestä, mutta suomalaisilla panssarijoukoilla ei ole koskaan ollut niin uudenaikaista kalustoa kuin vuonna 1919. Vaunutyyppi oli otettu käyttöön vain reilua vuotta aikaisemmin. Seuraavan kerran ja silloin tositarpeeseen puolustusvoimat saivat nykykyaikaista kalustoa vuonna 1943, kun ensimmäiset Sturmgeschütz III Ausf. G -vaunut tulivat Suomeen. Vaunun tämä alaversio oli tullut Saksassa käyttöön reilua vuotta aikaisemmin. Nykyisin suomalaisten uusin vaunu Leopard 2A6 alkaa olla jo pari malliversiota perässä uusimmista malleista. | ||||
|
13.11. 22:12 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Kyllä on pienoisrautatiemäinen vaikutelma! Varikkodioraamassa on käytetty kaikkein jyrkimpiä Tilligin urakiskovaihteita. Näin hienoon dioraamaan olisi voinut käyttää pidempiä vaihteita, nuo eivät enää ole luonnollisen näköisiä! | ||||
|
13.11. 22:00 | Hannu Peltola | ||
| Mahtava linna taustalla! | ||||
|
Kuvasarja: Töölön tavara-asema ja ratapiha |
12.11. 23:59 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hyvä ja kattava kuvasarja! Tällaisia lisää! | ||||
|
12.11. 23:04 | Hannu Peltola | ||
| Entä bussin oikealla puolella oleva paku? Jokin brittiläinen outous? Bedford? EDIT vielä: Hienoa, että myös 1955 arvovieraita on ymmärretty kuljettaa aidoilla dearbornilaisilla kulkuneuvoilla! Minulla tuli keväällä 25 vuotta täyteen dearbornilaiseen rotuun kuuluvien villihevosten harrastusta ja onneksi harrastus vielä jatkuu uudemmalla Bullitt-orilla. |
||||
|
12.11. 22:46 | Hannu Peltola | ||
| Suomessa siirryttiin vuonna 1934 aluejärjestelmään, jossa paikalliset sotilasläänit ja -piirit vastasivat sodanajan joukkojen perustamisesta. Käytännön perustamistyö oli valtaosin paikallisten suojeluskuntien vastuulla. Vasemmalla marssiva vänrikki voisi olla Helsingin sotilaspiiristä johtamassa omalta osaltaan perustamista tai hän voi olla KRH-joukkueen kouluttaja. Kranaatinheitin oli asetyyppinä otettu Suomessa käyttöön 1926, jolloin Ranskasta hankittiin ensimmäiset 81 mm:n Stokes-tyyppiset kranaatinheittimet. Kotimainen 81 mm:n heittimien valmistus alkoi Tampellalla vuonna 1930 ja kuvan vuonna 1938 alkoi sotien aikana päätyypiksi muodostuneen 81KRH38:n valmistus. Raskas 120 mm:n kranaatinheitin ilmestyi suomalaiseen käyttöön vasta talvisodassa saatujen venäläisten sotasaalisheittimien myötä (Suomessa 120KRH38). |
||||
|
12.11. 21:26 | Hannu Peltola | ||
| Venäjällä on ilmeisesti aina käytetty kattovirroitinta ja normaalia sähköistystä. 3000 V DC sähköistystekniikka tuli Neuvostoliittoon vähemmän yllättävästi USA:sta. General Electric toimitti ensimmäiset S-sarjan sähköveturit Surami-solan radalle nykyiseen Georgiaan (S = Surami) ja näistä Regus Patoff pääsi keksimään paikallisen version metrimitoilla (SS = Soviet Surami). Täältä löytyy hyvin lyhyt neuvostosähköistyksen historia: https://vaunut.org/kuva/133145?s=1 | ||||
|
12.11. 21:00 | Hannu Peltola | ||
| Vickers on tässä tapauksessa oikea tunnistus, kuvan Sx-sarjan sähköjuna on brittiläistä alkuperää Vickersin tehtailta (x:n tilalla yläindeksinä joko V = Vickers, D = Dynamo, neuvostohuuhdeltu kopio, M = modernisoitu kaksijännitejärjestelmällä tai R = Riga) Yläindeksi ei harmittavasti erotu muissa tämän sähköjunan kuvissa. | ||||
|
|
12.11. 20:57 | Hannu Peltola | ||
| Ison veden takana pyöräjärjestys 2-8-4 tunnetaan yleisesti Berkshirenä ja nimenomaan New York, Chicago & St. Louis Railroadin eli tuttujen kesken Nickel Plate Roadin isot Berkshiret tekivät pyöräjärjestyksen kuuluisaksi. Ensimmäiset yksilöt valmistuivat Liman tehtailla 1934 ja veturit olivat heti legendaarisia. Ne olivat yhtä kotonaan 70 mph (113 km/h) kulkevissa pikajunissa kuin raskaissa tavarajunissakin. Yllättäen Regus Patoffilla ei ole suoraa kytköstä neuvostoliittolaisiin IS-sarjan vetureihin! Ensimmäiset prototyypit valmistuivat Kolomnan tehtailla samoihin aikoihin Nickel Plate Roadin vetureiden kanssa eli 1932-1935 ja sarjatuotanto siirtyi 1936 Voroshilovgradiin. Sarja "destalinisoitiin" niinkin myöhään kuin 1962, jolloin sarjatyypiksi vaihdettiin FDP (jossa P yläindeksinä). FD tulee tietysti toisesta leppoisasta sedästä Felix Dzerzhinskijistä, Neuvostoliiton alkuaikojen verisestä salaisen poliisin päälliköstä, P puolestaan tulee sanasta passazhir, matkustaja. FD-tavarajunaveturit ja IS-sarjan pikajunaveturit olivat kuten suomalaiset Risto ja Ukko-Pekka: veturit olivat muuten hyvin pitkälti samoja, mutta FD:ssä pyöräjärjestys oli 2-10-2 ja IS:ssä 2-8-4. IS:ssä ei ehkä suoraan ollut amerikkalaisvaikutusta, mutta FD:ssä oli sitäkin enemmän! Monet ratkaisut olivat suoraan USA:sta, ehkä Regus Patoffin "keksintöjen" seurauksena. Kuva FD:stä löytyy mm. täältä: https://vaunut.org/kuva/133213?s=1 Heikki: raiteen 62 sähköjuna on brittiläistä designia kevyen neuvostohuuhtelun jälkeen. Lisätietoja esim. tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/133150?s=1 |
||||
|
12.11. 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Esa, tällä kertaa asialla oli neuvostoliiton luottokeksijän Regus Patoffin sekku REGU KPATOFF... Tämän sähköjunasöpöläisen alkujuuret johtavat sumujen saarille. Kuvan https://vaunut.org/kuva/133150?s=1 yhteyteen kirjoitin Neuvostoliiton sähköjunien historian hyvin tiivistetysti: "Neuvostoliitossa lähiliikenteen sähköistys alkoi käytännössä Moskovan pohjoisten lähilinjojen sähköistyksellä 1500 V DC jännitteellä vuonna 1929. Tätä oli edeltänyt muutama haparoiva kokeilu mm. Bakussa. Englantilainen Vickers toimitti Moskovaan 3-vaunuisia SV-lähijunia vuonna 1929. Vaunusarja oli muuten toimiva, mutta talvisin lumi aiheutti ongelmia. Vickersin vaunuja seurasivat venäläiset kopiot Dynamon sähkölaitteilla, jotka saivat litteran SD. Dynamo valmisti näitä vuosien 1932-1941 aikana. Sotien jälkeen alettiin tehdä kokeiluja 3000 V DC jännitteellä ja tällöin syntyi SM-sarja, jossa SD-sarjan sähköjärjestelmä oli muutettu kaksijännitteiseksi 1500/3000 V DC -järjestelmäksi. Sama sähköjärjestelmän muutos tehtiin myös muutamaan SD-sarjan yksikköön. Näiden kolmivaunuisten junien teho oli 680 kW ja huippunopeus oli 85 km/h. Vuodesta 1952 lähtien kaksijännitteiset SM- ja SD-yksiköt muutettiin käyttämään pelkästään 3000 V DC syöttöä, jolloin syntyi kuvan sarja SM3. Näitä seurasi tuotannossa SR-sarja, joka oli vuosikymmeniä käytössä mm. Tallinnassa: http://vaunut.org/kuva/62760?kv2=1980&paik=tallinna " Tässä kuvan sähköjunassa ei erotu sarjatyypin yläindeksiä, joka on joko V = Vickers, D = Dynamo tai M = Modernizirovannyy. Uusin mahdollisuus olisi alatyyppi R = Riga, SR-sarjan prototyyppi oli valmistunut Riikan vaunutehtailla 1947. |
||||
|
10.11. 15:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan yhteyteen voi ehkä kommentoida pari sanaa kuvan ottamisesta ja mallin rakentamisesta. Tämä kuva kuuluu myös sarjaan, jossa testasin Helicom Focus -ohjelmaa. Ohjelma yhdistää eri kohtiin tarkennetuista raakakuvista yhden syvyysterävyydeltään laaja-alaisen kuvam. Tässä kuvassa lähtökohtana oli parisenkymmentä raakakuvaa. Kuvan valaistuksen pohjana toimi pienoisrautatieni yläpuolella olevat LED-valaisinnauhat. Ne tuottavat hyvän yleisvalon, mutta ne valaisevat suoraan ylhäältä, eikä kuvaan muodostu normaaleja varjoja. Tässä kuvassa virittelin perusvalaistuksen lisäksi vasemmalle halogeenispottivalon, joka tuo kuvaan mukavasti varjoja. Taustalla oleva maisema on vielä keskeneräinen. Kiviseinään tulee kiinni tiesilta, jonka tulevien kannakkeiden alle kivisiltaan on jo tehty säistäminen. Veturien välissä oleva kukkula on vielä vahvasti rakennusvaiheessa ja tähän kuvaan peitin keltaiset polyuretaanilevyt Nochin irrallisella ruohomaton kaistaleella. Länsi-Ylämaat ovat todella vehreät erilaisesta kasvustosta ja kuvasta erottaa mm. saniaiskasvustoa ja erilaisia kukkia. Ylämailla on kesäisin laajoja horsmaniittyjä ja Englannista löytyi onneksi piensarjavalmistaja, joka tekee laserleikattuja 00-mittakaavan (1:76) horsmapensaita. Näiden tekeminen käsin olisi aika tuskaista! Rannan kivikko on aitoja pieniä kiviä. Meren aallokko on tehty merenpinnan päälle muotoilluista alloista. Pohjamateriaalina tässä oli Woodland Scenicsin Water Effects -massa, joka muistuttaa koostumukseltaan Eri Keeperiä. Massa kuivuu värittömäksi ja kuivumisen jälkeen maalasin aallot akryylivärillä valkoiseksi. Meri itsessään on tehty Woodland Scenicsin vesiohenteisella ja valettavalla Eazy Water -nesteellä siniseksi maalatun vaneripinnan päälle. |
||||
|
06.11. 22:04 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on upea tunnelma! | ||||
|
06.11. 22:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno! | ||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rautatie ja Sokeritehdas |
06.11. 21:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kyllä loistava kuvasarja, Töölön sokeritehdas on käsitelty sarjassa todella perusteellisesti! | ||||
|
04.11. 22:16 | Hannu Peltola | ||
| On tämä veikeä kuva! | ||||
|
31.10. 17:35 | Hannu Peltola | ||
| Tästä tykkään! | ||||
|
31.10. 14:33 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Näiden Budd Companyn valmistamien näköalavaunujen pituus on 85' eli 25,9 metriä. | ||||
|
Kuvasarja: Brennerbahn 15.10.2024. |
31.10. 09:31 | Hannu Peltola | ||
| Mahtava kuvasarja ja kuvia Alpeilta on aina hauska katsoa! | ||||
|
29.10. 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Laita ptj mallistasi verrokkikuva tänne sivustolle! | ||||
|
29.10. 16:53 | Hannu Peltola | ||
| Kyllähän Kelasta lähti raide Pikkalan satamaan. Asiakkaita olivat ainakin sataman lisäksi sokeritehdas ja Nokian kaapelitehdas. Ratahan oli venäläisten rakentama ratayhteys, jonka avulla huollettiin Porkkalan tukikohdan joukkoja. | ||||
|
|
29.10. 16:31 | Hannu Peltola | ||
| Kelassa on ollut tuolloin yllättävänkin iso ratapiha. Onko kakkosraiteella pystynyt järjestämään junakohtauksia? | ||||
|
29.10. 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Tuohan kertoo suoraan, että lasku olisi ollut varsin jyrkkä 23‰:a! | ||||
|
|
29.10. 16:05 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuva ja uskomattoman pitkä on ollut käyttöikä tällä vaunulla! Kuva tosin taitaa olla duplikaatti, muistelisin saman kuvan jo olevan Vorgissa? | ||||
|
28.10. 13:25 | Hannu Peltola | ||
| Tässä eilen 27.10.2024 otetussa kuvassa kokeilin jälleen Helicon Focus -ohjalmaa. Tämä kuva on koostettu eri kohtiin tarkennetusta 27 raakakuvasta. Eilen ei tullut viriteltyä spottivaloa tuomaan sopivia varjoja ja huomasin myös, että kaikki radan omat valot eivät olleet päällä. Dieselveturin vasemmalla puolella olevat puskat ovat kuvaa varten istutettuja, tuo kohta on vielä maisemoimaton, mutta sopivankokoiset Woodland Scenicsin siroteklöntit korjasivat tämän ongelman helposti. Etualan ylämaan karjan edustaja on raukka vielä albiino, en ole vielä ehtinyt maalata sitä ruskeaksi. | ||||
|
|
28.10. 13:20 | Hannu Peltola | ||
| Veturi oli luokiteltu valmistumisajankohtana sarjaan BRCW Type 2 ja vuodesta 1972 tutummin Class 27 -sarjaksi. Nämä ja alasarjan Class 26 veturit alkoivat saapua Kyle Linelle juuri kesällä 1961 ja ne korvasivat nopeasti höyryveturit kyseisellä linjalla. Katsoin D5353:n valmistumisajankohdan ja tämä on kuitenkin valmistunut vasta syyskuussa 1961. ARRGH, tieto lisää tuskaa, veturinnumero pitäisi siis muuttaa, jotta se olisi radan aikakakuden kesän 1961 mukainen! | ||||
|
24.10. 19:31 | Hannu Peltola | ||
| Snygee, ett Hukat vielä skulaa! | ||||
|
23.10. 21:18 | Hannu Peltola | ||
| Kaksikymmentä vuotta sitten kerran kuultu huonohkokin vitsi hymyilyttää hetken. Kun kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen sama huonohko vitsi toistuu useita kymmeniä kertoja päivässä, vaikutuksena voi olla kyllästyminen... | ||||
|
23.10. 21:10 | Hannu Peltola | ||
| Oli kyllä kieltämättä Esalta aikamoinen tietopläjäys! Kiitoksia, tätä en ollut aikaisemmin huomannutkaan! | ||||
|
22.10. 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on hienoa! | ||||
|
22.10. 09:29 | Hannu Peltola | ||
| Lisäksi on vielä poikkeustapauksia, kuten kuusiakselinen GE:n ES44C4 ( https://vaunut.org/kuva/166597?s=1 ). Tämän kuusiakselisen veturin vetojärjestelmä on A1A-A1A eli keskimmäiset akselit eivät ole vetäviä. Näitä sen sijaan voidaan nostaa lähdössä, joilloin koko veturin kitkapaino kohdistuu neljälle akselille. | ||||
|
17.10. 20:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana ja se onkin jäänyt huomaamatta aikaisemmin. Aivan upea kuva! | ||||
|
15.10. 18:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa kattavasta vaunun historiasta! | ||||
|
15.10. 16:02 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla Ilkan reilu vuosi sitten esittämää kysymystä. Minusta tämä ei ole kanadalaisperäinen vaunu. Niissä oli pysty- ja viistotuet perinteisesti puurakenteisia kakkoskakkosesta. Tämä vaunu on todennäköisesti neuvostoliittolaista rakennetta 1920- tai 1930-luvulta. Tuet on muutettu teräksisiksi, mutta vaunun teleinä ovat edelleen Arch-Bar -telit. Jostain 1940-luvulta lähtien telityypiksi muuttui se tavallinen yleisneuvostoliittolainen teli. Osa Kanadasta tulleista vaunuista oli ilmeisesti varustettu Arch-Bar -teleillä ja osassa oli Andrews-tyyppiset telit. Kuvan vaunun katto on jossain vaiheessa korotettu. | ||||
|
15.10. 15:45 | Hannu Peltola | ||
| Eli minulla tuli tästä kuvasta mieleen suomalaisteemainen pienoisrautatie... | ||||
|
|
15.10. 10:44 | Hannu Peltola | ||
| Eemil ei ole kertonutkaan olevansa pienoisrautatieharrastaja. Ratana olet ilmeisesti käyttänyt Rocon Geolinea. Kiskotus on hyvä, mutta valmiiksi sepelöity penkka on vähän liian säntillinen ollakseen luonnollinen. Tässä dioraamassa olet hienosti säistänyt kiskot syksyn väreissä olevalla sirotteella. Kyseessä taitavat olla Woodland Scenicsin tuotteet? Mutta, mutta: Deeverin katto on liian säistetty ollakseen enää luonnollinen, todellisessa elämässä edes Deeverit eivät ole noin saastaisia... :-) | ||||
|
15.10. 10:14 | Hannu Peltola | ||
| Mitä serkumpi, sitä herkumpi! | ||||
|
14.10. 21:15 | Hannu Peltola | ||
| Veturin kotivarikon tunniste, Shed Code on 32A. Tämä on siis ollut itäisen alueen kone Norwichin varikolta. Kone on eksynyt kauas kotivarikoltaan! | ||||
|
14.10. 20:08 | Hannu Peltola | ||
| Ai niin, Haapakoskihan se taisi olla... :-) | ||||
|
|
14.10. 17:10 | Hannu Peltola | ||
| Tähän kuvaan mustavalkoisuus sopii erinomaisesti. Mikään ei taida paljastaa, että kuva ei ole esimerkiksi 1940-luvun lopusta? | ||||
|
14.10. 17:03 | Hannu Peltola | ||
| Aika satukirjakuva! "Pienen pieni veturi aamulla kerran..." | ||||
|
|
14.10. 17:02 | Hannu Peltola | ||
| Käyttö vaatii vielä harjoittelua, esimerkiksi tässä kuvassa taustakuva loppui kesken! | ||||
|
14.10. 16:52 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! | ||||