|
|
14.03. 02:11 | Hannu Peltola | ||
| Snohomish Co-Opin varasto on aloittanut elämänsä Walthersin Rural Grain Elevator -viljavarastorakennuksina. Minulla tuli jostain syystä ostettua kolme kappaletta kyseistä rakennussarjaa ja tähän rakennukseen päätyi pääosat kahdesta sarjasta. Liitin kaksi rakennusta peräkkäin, madalsin yläkerrosta merkittävästi ja rakensin peltikatot Walthersin osista. Maalasin rakennuksen, kyltitin sen Co-Op:n rakennukseksi ja säistin sen kevyesti. Hauska projekti! | ||||
|
|
14.03. 01:46 | Hannu Peltola | ||
| Minun painokseni Weyerhaeuserin Mill A:sta oli melkein karikatyyri todellisesta laitoksesta, Mill A oli yksi koko maailman ehdottomasti suurimmista sahalaitoksista ja tätä suurempi oli ainoastaan Weyerhaeuserin Mill B, joka sekin oli Everettissä! Vasemmalla näkyvä rakennuksen osa on alkujaan Walthersin Ice House -jäävarasto. Ostin näitä rakennussarjoja aikanaan kaksi, jotta sain rakennettua riittävän pitkän jäiden lastauslaiturin. Toinen varastorakennus jäi ylimääräiseksi, mutta se sai uuden elämän täällä Everettissä. Tein rakennukseen lisäsiiven jostain rakennussarjasta ylijääneistä osista. Mill A:n oikea puoli oli lähtöisin Walthersin Midstate Marble Products -kivituotefirman rakennussarjasta, jota muokkasin vahvasti. Asensin rakennuksiin venttiileitä, tuulettimia ja muita detaljeja. Maalasin rakennukset punaiseksi, kyltitin ne Weyerhaeuserin rakennuksiksi ja säistin niitä kevyesti. Taustan kuva on otettu Everettistä hyvin läheltä oikeaa kohtaa. Taustakuva oli tarkoitettu nimenomaan tähän kohtaan, mutta en tullut koskaan kiinnittäneeksi sitä. Käytinkin sitä useammassa Everettin kuvassa taustana ja valokuvauksen jälkeen palautin kuvan tälle paikalle. |
||||
|
|
14.03. 01:15 | Hannu Peltola | ||
| PSP&P:n tehdasrakennuksen pohjana on toiminut Walthersin Front Street Warehouse -rakennussarjat. Rakennussarja on yksinäänkin jo varsin suuri, mutta rakensin kahdesta yhteenliitetystä rakennussarjasta varsin mittavan teollisuusrakennuksen: rakennus on n. 80 cm pitkä ja 30 cm korkea. Rakennuksen syvyys on vähän nirkoinen 15 cm, mutta tämä ei haitannut minua, koska asensin rakennuksen seinää vasten eikä syvyyden puute kiinnitä huomiota. Perusrakennus on tehty Walthersin ohjeiden mukaisesti, mutta suljin osan ikkunoista tiiliseinällä, asensin rakennukseen erilaisia tuulettimia ja venttiileitä sekä tietysti amerikkalaisessa rakennuksessa pakolliset paloportaat. Maalasin rakennuksen tiilenpunaisella, tein laastisaumat vahvasti ohennetulla harmaalla värillä, joka soljui hyvin saumoihin, kyltitin rakennuksen käyttötarkoitukseen sopivaksi ja säistin sen kevyesti. Veturi on vakiomallinen Bachmannin 0-6-0 Saddle Tank Switcher, jossa on äänikortti, hauska pieni puhisija! Minun piti laittaa veturiin PSP&P:n logo ja numero 2, mutta nämä jäivät (vielä) tekemättä. |
||||
|
|
14.03. 00:49 | Hannu Peltola | ||
| Yksi minun lempitöitäni pienoisrautateiden rakentamisessa on rakennusten rakentaminen ja American Aluminumin tehdasrakennusten rakentaminen on ollut yksi hauskimpia projekteja! Vasemmalla oleva sulattamorakennus on tehty "pitkästä tavarasta": erilaisista Evergreenin muovilevyistä, profiileista, putkista ja tikkaista. Kattotuulettimet ovat Walthersin tuotantoa. Oikealla oleva valssaamo on kokoelma muokattuja valmismalleja. Etualalla on Heljanin moderni veturitalli, johon tein ylimääräisiä ovia, asensin tikkaita ja katolle asensin jälleen Walthersin tuulettimia. Putkistot ovat Evergreenin putkia. Takimmaisena oleva rakennus aloitti elämänsä Walthersin New River Mining -rakennuksena. Rakennuksessa minua viehätti kolmitasoinen rakennelma ja vahva raskaan teollisuuden pohjamaku! Rakennus on alaosastaan vahvasti muokattu, tein siihen muun muassa ylimääräisiä seiniä ja korotin alkuperäistä rakennusta. Kattolinja on suoraan Walthersin rakennussarjasta. Asensiin rakennukseen myös useita uusia erikokoisia ovia, putkistoja, savupiippuja ja Walthersin tuulettimia. Maalasin rakennukset spraymaalilla "vannehopean" väriseksi, kyltitin rakennukset paikkakuntaa ja käyttötarkoitusta kuvaaviksi, säistin rakennukset ja lopuksi asensin tikkaille muutamia H0-ukkeleita. Todellisessa elämässä Anacortesissa Washingtonin osavaltiossa ei ole ollut alumiinisulattamoa. Alumiiniteollisuus on kuitenkin vahvasti läsnä Washingtonissa ja lähin todellinen alumiinisulattamo oli Tacomassa Seattlen eteläpuolella. Tämä Asarcon rakennuskompleksi oli yllättäen hyvin pajon tämän minun mallini kaltainen! |
||||
|
|
13.03. 23:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Kyllä kesä on upea vuodenaika ja Pasin kuvat upeita! | ||||
|
|
13.03. 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Jatketaan vielä, tämä alkaa jo saada koomisia piirteitä ja pahoitteluni jo ennalta huonosta huumorista! Kokeile Esa seuraavaksi peilikuvaa! |
||||
|
|
13.03. 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Tilanne on selvästi jo perkelöitynyt, kun Esa pyytää pimeyden voimia auttamaan! Voisiko ylläpito auttaa näiden Esan kuvien kanssa? | ||||
|
|
11.03. 21:59 | Hannu Peltola | ||
| Esa, valitse kännykkäsi kuvagalleriassa tämän kuvan kohdalla kynän mallinen kuvake ja sen alta löytyy kuvan kääntötyökalu (neliö, jota kiertää nuoli). Käännä kuva tällä työkalulla, talleta se ja lataa uudelleen Vorgiin. | ||||
|
|
11.03. 07:32 | Hannu Peltola | ||
| Sympaatinen vehje ja raitioverkkojen tavaraliikenne on aina mielenkiintoista! | ||||
|
|
04.03. 17:13 | Hannu Peltola | ||
| Jotenkin epäilen, että Esa ei tarkoita tällaisia: https://varusteleka.com/products/ranskalaiset-kuorikintaat-ylijaama-fi | ||||
|
|
03.03. 20:12 | Hannu Peltola | ||
| Asiaa, V8 on herrasmiehen kulkuväline! Omakin kulkuväline on vaivihkaa jäänyt muutamassa kuvassa taustalle: https://vaunut.org/kuva/175938?s=1 | ||||
|
|
03.03. 15:55 | Hannu Peltola | ||
| Mikä kone Bemussa on? | ||||
|
|
02.03. 21:13 | Hannu Peltola | ||
| Esa, kyllä tämäkin faktanpoikanen taisi jossain aivopoimussa makailla, vaikka ei nyt ihan aktiivimuistissa ollutkaan! | ||||
|
|
01.03. 23:42 | Hannu Peltola | ||
| Vähän ajattelinkin, että Reijo kyllä tiesi kenestä puhuttiin! Kirjoitin tulevaan kirjaan eilen uuden luvun "Twenty short stories from Pacific Northwest" ja tämä kuva kuvateksteineen on osa tuota lukua. Kuvateksti on sinällään poikkeava, että tein alkuperäisen tekstin kirjaan englanniksi ja käänsin sen sitten Google Translaterilla takaisin suomeksi. Google tuotti ihan hyvän suomennoksen! |
||||
|
|
26.02. 10:34 | Hannu Peltola | ||
| Voi vaan kuvitella, miten tuosta kuljettimesta kuuluu tasaisin väliajoin PLOP, PLOP, PLOP, kun rottapallero tömähtää vaunuun viljapedille... | ||||
|
|
23.02. 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla! Jos kuva on pääkaupunkiseudulta, juna olisi menossa Helsinkiin (Paikut olivat aina kuono kohti Helsinkiä). Voisiko tämäkin kuva olla Kökkelistä? | ||||
|
|
17.02. 21:41 | Hannu Peltola | ||
| Minulla on tähän rataan liittyvä kirja valmistumassa, julkaisu tapahtuu sopivasti kevään pienoisrautatiepäivillä Hyvinkäällä. Kirjasta tulee suuriformaattinen n. 200-sivuinen opus. | ||||
|
|
08.02. 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Hyvää pohdiskelua kuvasta! Tämä oli alkuperäinen kuva, josta ChatGPT:n kanssa lähdimme liikkeelle: https://vaunut.org/kuva/160552?s=1 | ||||
|
|
08.02. 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Aneby on Mjölbyn ja Nässjön välillä Östra Stambananilla. Kaksoisraide Nässjöhön valmistui 1921 ja pohjoiseen Finnarydiin 1926. Rataosa sähköistettiin 1933 eli se on myös tämä kuvan ensimmäinen mahdollinen kuvausvuosi. Stig Lundinin kotisivut tarjoavat myös Anebystä hengästyttävän määrän tietoa: https://stiglundin.se/jarnvag/18116952/osb/linje/aneby.htm Veturi on joka tapauksessa D-sarjaan kuuluva, mutta olisin tulkitsemassa puskinpalkin vasemmalla puolella olevan numeron 14x-alkuiseksi. Veturissa on myös teräshytit perinteisen puukorin sijaan. Tällöin vaihtoehtoina olisivat veturit #142 tai #144. Kumpikin näistä vetureista oli valmistunut Asealla vuonna 1925, mutta vuonna 1934 ne muutettiin tavarajunanveturiksi alasarjaan Dg. Näissä välitys oli muutettu niin, että suurin sallittu nopeus oli ainoastaan 70 km/h (vuodesta 1936 75 km/h). Teräshytit oli muutettu vetureihin vuonna 1936. Jos tulkintani veturin numerosta pitää paikkansa, kuvaushaarukka on vuodet 1936-1944. https://www.svenska-lok.se/motor.php?s=20&litra=D&typenr=1 Kuvan juna on varsin tyypillinen ruotsalainen 1930- ja 1940-luvun henkilöjuna. Sinällään Dg-sarjan tavarajunanveturin käyttö henkilöjunassa ei ole poikkeuksellista, useimmille junille riitti hyvin veturin 75 km/h nopeus. Junassa on ensimmäisinä vaunuina G- ja Gs-sarjan umpitavaravaunut kiitotavaralle, yksi telimatkustajavaunu, yksi joko kaksiakselinen tai telimatkustajavaunu ja viimeisenä F-sarjan konduktöörivaunu. Veturista suoraan vasemmalle on muinainen moottoriresiina. Mielenkiintoinen kuva kaikkinensa! |
||||
|
|
06.02. 16:18 | Hannu Peltola | ||
| Esan versio Meksikon pikajunasta oli oikein osuva! | ||||
|
|
06.02. 13:50 | Hannu Peltola | ||
| Kuten kaikki varmasti huomasivat, kuvaa on käsitelty tekoälyllä. Pohjakuvana oli pienoisrautatiestäni ottamani kesäkuva, jonka ChatGPT muutti tällaiseksi. Tämä oli minulla ensimmäinen kokeilu muokata kuvia tekoälyllä. Suhtaudun näihin vähän kaksijakoisesti. Toisaalta lopputulos on dramaattinen, mutta aika vähän kuvassa on enää itse toteutettua! Periaatteessa tekoälyn muokkaama kuva on vain yksi vähän laajempi muokkauskeino, mutta tekoälyn käyttö lienee syytä mainita kuvan yhteydessä. Toivottavasti myös jatkossa kuvista ehdottomasti suurin osa on luonnollisia, mutta joissain tapauksissa tekoälyllä saattaa olla jatkossa paikkansa mm. vanhan historiallisen kuvan elävöittämisessä. Itse vierastan tekoälyn kokonaan luomia kuvia varsinkin, jos tekoälyn käyttöä ei mainita. |
||||
|
|
05.02. 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Kerta kaikkiaan päheä! | ||||
|
|
04.02. 14:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on selvästi suunniteltu suurten saksalaisten kissapetojen siirtelyyn. Aikaisempi Wehrmachtin versio niinikään kissaeläinten siirtelyyn näytti tältä: https://vaunut.org/kuva/161667?s=1 | ||||
|
|
03.02. 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Voiko tuo mulatin vasemmalla puolella oleva vaunu olla alkujaan venäläinen? Se on matalampi kuin mulatti ja kattovarustus vaikuttaa venäläiseltä. | ||||
|
|
30.01. 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Kari, Shayn takana on pystykattilallinen Donkey-höyrykone, joita USA:ssa käytettiin kiskomaan tukkirunkoja vuorten rinteiltä lastausalueille. Kyseessä on valmismalli Bachmannilta, mutta se on ihan OK detaljoitu. | ||||
|
|
28.01. 10:11 | Hannu Peltola | ||
| Ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen rautatiet otettiin tiukasti liittovaltion hallintaan ja United States Railroad Administration (USRA) sääteli mm. veturi- ja vaunutyypit, joita sai rakentaa. Sallittuja vakioituja tavaravaunutyyppejä oli ainoastaan viisi eri tyyppiä: - 40 tonnin puuvuorattu 40' umpivaunu - 50 tonnin teräsjäykisteillä varustettu 40' umpivaunu - kuvan 55 tonnin 34' itsepurkava avovaunu (Hopper) - 50 tonnin 40' korkealaitainen avovaunu lattian purkuluukuilla (Gondola) - 70 tonnin 50' korkealaitainen avovaunu poistettavilla päädyillä (Mill Gondola) Vorgissa on USRA-gondolasta oheinen kuva (keskimmäinen vaunu) https://vaunut.org/kuva/139871?s=1 ja USRA-umpivaunutyypit ovat tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/139871?s=1 |
||||
|
|
28.01. 09:42 | Hannu Peltola | ||
| Esa, tämä on nimenomaan hiilikuljetuksiin, mutta tietysti kaikkea irtotavaraa, joka ei tarvitse olla kosteudelta suojassa, voi kuljettaa (sepeli, malmit, lasihiekka, jne.). Jarno, vaunun laskennallinen / nimellinen lastikapasiteetti on 100 000 paunaa, tämä perustunee vaunutyypin yleiseen luokitukseen. Tälle vaunulle todellinen sallittu lasti on tosiaan suurempi 132 100 paunaa. |
||||
|
|
27.01. 20:25 | Hannu Peltola | ||
| Voi hyvänen aika! Tätä mieletöntä kuvaa en ollutkaan nähnyt, mutta onneksi se tuli satunnaiskuvana. | ||||
|
|
20.01. 17:49 | Hannu Peltola | ||
| Siis 50 vuotta vanhan sähköjunan raadon romuttaminen? Mikä siitä tekee tympeää? | ||||
|
|
18.01. 18:37 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva hienolta paikalta! | ||||
|
|
17.01. 15:27 | Hannu Peltola | ||
| Petri, jos Mestarimallit joskus tekee mallin Hbr-vaunusta, nuo pystyjäykisteet pitää muistaa laittaa kukin vähän vinoon, jotta esikuvanmukaisuus olisi kunnossa! | ||||
|
|
16.01. 16:28 | Hannu Peltola | ||
| Voi surkeus, osaanottoni! Spårhund on ollut Vaunut.orgin aktiivisimpia harrastuskoiria. Koiran menetys on jotain aivan surkeaa, tiedän tunteen hyvin! | ||||
|
|
16.01. 15:21 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Savon postijunat ovat kyllä olleet hienoja, tuo suorastaan huutaa toteutusta H0-mittakaavaan! | ||||
|
|
14.01. 23:34 | Hannu Peltola | ||
| Amerikassa tällainen kummastakin päästä paluusilmukkaan päättyvä kaksiraiteinen pienoisrata tunnetaan Folded Dogbone -ratatyyppinä. | ||||
|
|
14.01. 22:42 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä tieto, Tapion tietojen mukaan nimitys olisi siis johtunut V200:n alkuperäisistä etuikkunoiden sarvena sojottavista suojaraudoista. | ||||
|
|
14.01. 22:39 | Hannu Peltola | ||
| Sivuikkunoista erottaa, että tämä on ollut alkujaan SJ:lle valmistunut Ma, TGOJ:n vetureissa sivuikkunat olivat pyöreät. Veturi on kokenut muutamia muutoksia elinaikanaan: suuri ylälyhty on vaihdettu Marshall-valoiksi, etulyhdyt on vaihdettu numeroa pienemmiksi ja kuskin ovi on siirretty konehuoneen puolelle. | ||||
|
|
14.01. 22:29 | Hannu Peltola | ||
| Kolmen jalan raideleveyksinen oli SJ-litteraltaan Yo1p ja 1067-millinen Yo1t. Tässä esimerkki kapsumoottorivaunusta NKlJ:ltä: https://vaunut.org/kuva/120939?s=1 | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsin rautatiemuseo - Sveriges järnvägsmuseet |
14.01. 22:27 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Stefan, tämä on upea kuvasarja! Täytyykin käydä täällä, edellinen käynti oli minulla vanhassa museossa 2012. | ||||
|
|
14.01. 22:24 | Hannu Peltola | ||
| Veturilla oli lempinimi Jumbo. Uskon, että jokaisesta maasta löytyy Jumboksi nimetty veturi! | ||||
|
|
14.01. 22:23 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa jälleen hyvistä tiedoista! P8 myös muuttui ulkonäöltään vuosien mittaan: savunohjauslevyt muuttuivat pienempiin Witte-mallisiin, osa vetureista sai ammetenderin sotavetureista Br 42 ja Br 52 ja osa vetureista varustettiin heilurijunaliikenteeseen. Lämmönvaihdin pitäisi kyllä olla musta tässä veturissa! | ||||
|
|
14.01. 22:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa kattavista ja mielenkiintoisista taustatiedoista! USA:ssa virtaviivaisten junien aikakausi alkoi pikkuisen myöhemmin, kun Chicago, Burlington & Quincy Railroad lanseerasi Burlinton Zephyr -junan vuonna 1934: https://en.wikipedia.org/wiki/Pioneer_Zephyr ja Union Pacific Railroad M-10000 -moottorijunan vuonna 1934: https://en.wikipedia.org/wiki/M-10000 | ||||
|
|
14.01. 22:07 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tämä ja Mallard edustavat höyryajan huippua! Pohjoisamerikkalaisista virtaviivaisista höyryvetureista Milwaukee Roadin Hiawatha on oma suosikkini: https://www.reddit.com/r/trains/comments/rdnoux/i_get_slightly_more_angry_that_this_beauty_was/ | ||||
|
|
14.01. 22:00 | Hannu Peltola | ||
| Se oli upea malli Fleischmannin kultakaudelta! Pitääkö paikkansa, että Punainen Hirvi oli ainoastaan Fleischmannin markkinointiosaston keksintö eikä varsinaisesti yleisessä käytössä ollut lempinimi? | ||||
|
Kuvasarja: DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä |
14.01. 21:58 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
|
14.01. 21:55 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
|
14.01. 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, yksityiskohtia riittää tarkasteltavaksi ja valtaosa niistä alkaa olla hauskasti yli 50-vuotiaita! | ||||
|
|
14.01. 20:54 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, reipas sennenkoira viimeistelee sekä pienoisrautatien että tekee asunnosta kodin! | ||||
|
|
14.01. 20:52 | Hannu Peltola | ||
| Br 216-218 -mallit ovatkin olleet kautta-aikojen pohjana Deeveri-mallin tekijöille. | ||||
|
|
14.01. 20:50 | Hannu Peltola | ||
| Leevi, kyllä se pyöri ja radan esittelyyn kuului veturin ajo kääntöydälle ja siirto toiseen pilttuuseen. Lumiaura on tosiaan Liliputilta, saattaa olla radan ainoa vaunu, joka ei ole Fleisulta. Minulle oli yllätys, että ammetendereistä tehtiin myös tankkivaunuja ja niitä oli mm. Ruotsissa |
||||
|
|
14.01. 20:47 | Hannu Peltola | ||
| Jukka, hyvä huomio, päivitin kuvatekstin! Jarno, tekniikka on minulle täysin vierasta ja kun googletin aihetta, törmäsin samoihin Youtube-videoihin. Kuvissa laitteet ovat tosiaan muistuttaneet konekäskynvälitintä. |
||||
|
|
14.01. 20:31 | Hannu Peltola | ||
| Juha on tietysti oikeassa, tavarajunanveturi on tietysti Br50. Kuvassa ei kuitenkaan ole Fleischmannin mallina yleine Br50Kab. Bussi on vanhaa Vikingin 1970-luvun mallistoa ja tosiaan BVG:ltä, täällä kaukana kotoa. |
||||