Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.08.2016 20:25 | Hannu Peltola | ||
| Kuva pompsahti satunnaiskuvana. Mitä osaisitte kommentoida kuvasta? Juna on selvästi venäläinen, mutta aika improvisoidun näköinen. Osalla sotilaista on selvästi vanha tsaarin armeijan asepuku, mutta osa on siviilivetimissä jokin ihme karvareuhka päässä. Voisiko kuva olla Venäjän sisällissodan ajoilta ja jostain päin Venäjää? Vasemmalla oleva tykki on tuttu Suomessakin, täällä se tunnettiin 76 K 02:na. |
||||
|
26.08.2016 20:54 | Hannu Peltola | ||
| Tämä ratapihakaavio tuli satunnaiskuvana. Hämeenlinnassa Vanajaveden satamaraiteisto on ollut yllättävän laaja! Tietääkö kukaan, milloin nämä raiteet purettiin? | ||||
|
26.08.2016 19:13 | Hannu Peltola | ||
| Voisiko kuva olla kesältä 1974? Lättiä näkyi Riksussa paljon 1970-alkupuolella, mutta omien muistikuvieni mukaan ne vähenivät hurjasti varsin nopeasti. | ||||
|
|
26.08.2016 18:22 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on varmaan aivan 1970-luvun alusta lättien paljouden ja Suden novotsherkasskilaisen värityksen perusteella. Aikaisin kuvausvuosi on 1973. Minä vuonna Deeveri 2607 valmistuikaan? Se voisi ajoittaa kuvaa osaltaan. | ||||
|
23.08.2016 19:50 | Hannu Peltola | ||
| Tottahan Singaporessa on rautateitä, mm. monet näistä Malesian tavarajunista aloittavat matkansa Malakan niemimaan kärjestä: https://vaunut.org/kuva/106461?s=1 Yllä olevassa kuvassa on selkeä yksityiskohta, joka rajaa Singaporen pois laskuista: asemalaituriin liiskatut purkanjäänteet... Kuva voisi kyllä olla Saksasta. |
||||
|
21.08.2016 21:17 | Hannu Peltola | ||
| No höh, tottahan toki se on Hv1! Minulla taisi iskeä ajatuskatkos!!! | ||||
|
06.08.2016 19:17 | Hannu Peltola | ||
| Tämä pompsahti minulle satunnaiskuvana. Tutun näköisiä herrasmiehiä Alsthomin ovella! | ||||
|
Kuvasarja: Latvialainen kuvaus-sesonki #1 |
06.08.2016 15:50 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja ja kuvia Latviasta on Vorgissa ainoastaan harvakseltaan! | ||||
|
02.08.2016 16:35 | Hannu Peltola | ||
| Siltapilarilla on hauska ruotsalaistalon pienoismalli ja luonnollisesti Ruotsin lippu! Onkohan tässä ollut joskus kääntö- tai nostosilta, koska tuo yksi siltapilari on tehty muita pidemmäksi? | ||||
|
02.08.2016 16:09 | Hannu Peltola | ||
| Huisin mielenkiintoinen kuva! Pystyykö kuvausajankohtaa yhtään haarukoimaan? Yksi tunniste on ainakin veturin messinkinen numerokyltti, eikö nämä tulleet käyttöön 1925 tai 1926? Aseman parkkipaikka on yllättävän täynnä autoja, taitaa olla Mäntyharjun koko autokalusto junaa vastaanottamassa! Autot ovat kaikki vanhoja "hoppia", niiden perusteella en osaa ottaa kantaa kuvausvuoteen. | ||||
|
26.07.2016 00:42 | Hannu Peltola | ||
| Kyllähän Tuomo ja Mikael ovat aivan oikeassa! Tyttären vienti Vierumäelle muuttuikin iltapäivästä junabongaukseksi Heinolassa. Heinola on jäänyt minulle jotenkin vieraaksi liikennepaikaksi ja iltapäivän aikana huomasin, kuinka laajaa Heinolan raiteisto onkaan ollut. Myös tämän Rautsalon raiteen pituus yllätti. | ||||
|
24.07.2016 12:58 | Hannu Peltola | ||
| Jounin linkkaamaalta http://www.railfaneurope.net -sivustolta löytyi kuva E464:n peräpäästä. Perässä on tosiaan ajovalot ja apuohjaamo-henkinen ohjaamo, johon käynti tapahtuu matkatavaraosaston ovesta. | ||||
|
|
24.07.2016 12:38 | Hannu Peltola | ||
| Näissä on ainoastaan yksi ohjaamo, vasemmalla olevassa rungossa näet toisinpäin olevan E464:n. Veturin peräpäässä on matkatavaraosasto. Veturin kääntöjä ei normaaliliikenteessä varmaankaan tarvitse tehdä kovin usein. Käyttötapana on näiden käyttäminen yhdessä ohjausvaunujen kanssa ja mm. Regionale-rungoissa on aina ohjausvaunu viimeisenä. | ||||
|
24.07.2016 11:23 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jouni hyvästä linkistä kalustoluetteloihin, sivustohan on varsinainen aarreaitta! Minulla on toinen kuva tästä Cefalun vaihtokoneesta ja siinä näkyi valmistajanlaatta. Koneen valmistaja on Cittadella ja valmistumisvuosi on joko 1971 tai 1974. | ||||
|
21.07.2016 10:58 | Hannu Peltola | ||
| Juha: selkeä ero on ainakin ylävalojen määrä, katso ohesta verrokki Solnasta: https://vaunut.org/kuva/82534?s=1 |
||||
|
Kuvasarja: Yöttömän yön höyryjunamatka |
06.07.2016 12:54 | Hannu Peltola | ||
| :-) Sorry, Pasi, jos kiirehdin kuvaamaan! Vähän harmittaa oma kämmäys kuvauspaikkojen kanssa, rataosa on mitä mahtavin, mutta hyvät paikat pitää näköjään selvittää ennalta ja tarkkaan miettiä, mihin ehtii ajamaan! | ||||
|
06.07.2016 12:43 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva Pasilta! Etsin tätä samaa kuvauspaikkaa, mutta kiireessä ajoin ohi oikeasta tienristeyksestä... :-( | ||||
|
30.06.2016 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Olen kyllä samaa mieltä Joonaksen kanssa, että tässä kuvassa on Vanajan voimalaitos. Joonaksen löytämä verrokkikuva on otettu juuri samasta kulmasta ja voimalaitoksen rakenne täsmää mm. ikkunajaon osalta erittäin hyvin. | ||||
|
30.06.2016 15:15 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana ja jäin pohtimaan kuvausajankohtaa. Sokoksen talo rajaa aikaisimman ajan vuodeksi 1952. Eläintarhanlahden toisella puolella ei näy Helsingin kaupunginteatteria, joka valmistui 1967. Myös Paikku-vetoinen paikallisliikenne päättyi 1967 eli 1966 kesä olisi viimeisin kuvausajankohta. Pystyykö kuvausajankohtaa määrittämään tarkemmin? | ||||
|
Kuvasarja: Aikataulut vaihtuvat |
28.06.2016 17:15 | Hannu Peltola | ||
| Heikki, WordPerfectiä huomattavasti paremman tuloksen ja nopeammin sai aikaan myös käsin kirjoittamalla! Se oli kyllä niin ihmeellinen tekstieditori, ettei ole sitten kultaisen 1990-luvun alun tullutkaan vastaavaa vastaan! Onhan se tietysti hellyttävää, että henkilöille, joilla on kaksi vasenta kättä ja kummassakin seitsemän sormea, oli tehty oma tekstieditori.... | ||||
|
27.06.2016 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Hyvin voisi olla ainakin valmistumisvuosien ja valmistajien perusteella. Br460 rakennettiin SLM/ABB:n toimesta ja RABDe500:ssa mm. ABB:n perillinen ADTRANZ oli mukana. | ||||
|
27.06.2016 18:51 | Hannu Peltola | ||
| Totta Juha tietysti kirjoitat! Täällä päin näköjään vain ollaan liian fakkiutuneita H0-mittakaavan pienoisrautateihin... :-( | ||||
|
27.06.2016 18:50 | Hannu Peltola | ||
| Uskotaan, Kimmo & Tommi! Voi tuo aita tosiaan olla myös lumiaita! Vuorenrinteeltä otetussa Airolon kuvassa sen sijaan näkyy ihan tunnistetustikin ainakin kaksi linnoitetta. Ajoin niistä ohi autolla ja kummankin takapiha oli täynnä vihreänvärisiä kuorma-autoja. Nopean googlailun perusteella ne ovat osa Limmatlinie-linnoitusketjua: https://de.wikipedia.org/wiki/Limmatlinie | ||||
|
|
26.06.2016 14:14 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, tämä olisi hieno pienoismallikohde! Meienreuss-malliin olisi mukava liittää vielä Obere Meienreussbrücke, mutta tilatarve tietenkin kasvaisi. Koko Wassenin alue olisi kokonaisuudessaan hieno pienoisrautatiekohde, mutta tilantarve lähenee jo keskikokoista navettaa... Tämä Luzernissa oleva pienoisrautatie on jo pitkään ollut aivan klassikko: https://www.verkehrshaus.ch/de/museum/schienenverkehr/gotthardbahnmodell | ||||
|
Kuvasarja: Der letzte Sommer |
26.06.2016 14:06 | Hannu Peltola | ||
| Ilmoitettu 180 tavarajunan kapasiteetti voi hyvin olla per suunta. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 7,5 tavarajunaa tunnissa suuntaansa. Liikenne oli nyt kesäkuussa 2016 myös niin vilkasta, ettei montaa minuuttia tarvinnut odottaa seuraavaa junaa. | ||||
|
|
26.06.2016 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Kimmo: Kyllä, tarkoitan tuota aidantapaista tunnelin suuaukon yläpuolella. Se on noin 4-5 metriä korkea betonista valmistettu ja tuettu pohjoispuolelta niin, että etelästä solaa pitkin se muodostaa tasaisen korkean seinämän Reuss-joen ja jyrkän alppirinteen välille. Muuta järkevää käyttöä en sille keksinyt, kuin panssarivaunuesteen... | ||||
|
26.06.2016 13:50 | Hannu Peltola | ||
| Reino: Lauantaina 18.6., jolloin otin tämän kuvan, sain nauttia mukavasta vaelluksesta pitkin alppipolkua ylös Wassenin asemalta Eggwaldiin ja takaisin. Sunnuntaina 19.6. yritin tyhmyyksissäni kiipeillä räntäsateen liukastuttamaa alppirinnettä. Vaikka matka ei olisi ollut pitkä, ehkä 50 m ylämäkeen, sain huomata aika pian, ehkä 20-25 metrin korkeudella, tehneeni varsinaisen tyhmyyden. Rinne oli loppujen lopuksi todella jyrkkä ja liukas ja oli oikeastaan enemmän hyvää tuuria, että pääsin ehjin nahoin takaisin lähtöpisteeseen. Tämän jälkeen etsin sopivan polun ja pienen etsiskelyn ja varsin pitkän kävelyn jälkeen pääsin polkua pitkin kuvauspaikkaan, johon olin yrittänyt kiivetä. Kimmo: Kuvaajia oli melkein kaikkialla läsnä, mutta ei sentään vaivoiksi saakka. Tässä yllä olevassa kuvassakin erottuu kaksi muuta kuvaajaa. Laita Kimmo ottamiasi kuvia tänne jakoon! |
||||
|
Kuvasarja: Der letzte Sommer |
25.06.2016 23:00 | Hannu Peltola | ||
| Uusi tunneli avataan liikenteelle 11.12.2016 ja varmasti valtaosa liikenteestä siirtyy sille. Oheisessa linkissä on lyhyt esite uudesta tunnelista: http://www.gottardo2016.ch/sites/default/files/SBB_Gottardo_Flyer_EN.pdf Esitteestä selvisi tiedonjyvänen, että nykyisen radan kapasiteetti on 180 tavarajunaa päivässä kun se uuden tunnelin läpi on 260 tavarajunaa ja 65 henkilöjunaa. |
||||
|
25.06.2016 22:53 | Hannu Peltola | ||
| Uups, minulle taisi tulla yöllä näitä julkaistaessa teemaan sopivasti oikosulku! Eli pyörivä muuttaja on oikein, korjattu kuvatekstiin... | ||||
|
|
25.06.2016 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Vasemmanpuoleinen silta on Untere Wattingerbrücke ja sen pituus on 40 metriä. Tunnelin suuaukon päällä olevat betonirakennelmat ovat ilmeisesti panssarivaunuesteitä? Näitähän näkyi kylmän sodan aikana joka puolella Sveitsiä. | ||||
|
25.06.2016 14:52 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan etualalla on myös silta Reuss-joen yli. Rata seuraa Reussia täältä Göschenenistä koko matkan aina Altdorfiin, jossa Reuss laskee suureen Vierwaldstättersee-järveen. | ||||
|
25.06.2016 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Youtube-videolla näkyy selvästi radan kulku ja aika, jonka näiden kaarrosten tekeminen vaatii: https://www.youtube.com/watch?v=YK9rhMCPfio |
||||
|
Kuvasarja: Der letzte Sommer |
24.06.2016 23:40 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jormalle ja Pyrylle kiitoksista! Nyt Youtubesta löytyy myös video tältä reissulta: https://www.youtube.com/watch?v=YK9rhMCPfio Videolla monet maisemat aukeavat paremmin kuin valokuvissa. Tuulen suhina kuuluu paikka paikoin häiritsevänä, vaikka videot on otettu hyvällä ulkoisella mikrofonilla. Hmm, pitää jatkaa harjoittelua... |
||||
|
21.06.2016 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Mistä JMR saa K22-kiskoja? Uusia ei kai enää ole ollut saatavissa vuosikymmeniin ja voisi kuvitella, että vanhatkin varastot alkaisivat olla vähissä... | ||||
|
20.06.2016 16:50 | Hannu Peltola | ||
| Aika tarkkaan kolme vuotta Jorman jälkeen olin juuri näissä samoissa maisemissa. Silta on nimeltään Teufelsbrücke - paholaisen silta. Varmasti osuva nimi tälle sillalle! | ||||
|
20.06.2016 14:17 | Hannu Peltola | ||
| Det är det! Kuva on tosin aikaisempi kuin vuodelta 1957. Kuvassa Mälarin ylittää ainoastaan kaksiraiteinen junasilta. Vuonna 1953 junaradalle tehtiin oma silta nykyiselle paikalleen kuvassa näkyvän sillan vasemmalle puolelle. Tämä kuvassa näkyvä silta jäi metroliikenteen käyttöön. Näiden väliin rakennettiin vielä Central bron, joka valmistui 1963. Oheisessa linkin kuvassa on näkymä tästä samasta paikasta vuonna 1951 ja kuvassa näkyy jo varsin pitkällä oleva rautatiesillan rakennustyömaa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Centralbron#/media/File:Centralbron_S%C3%B6derstr%C3%B6msbron_Koldingsborg_1951.jpeg Yllä olevassa kuvassa on myös bussi, joka näyttää kovin 1940-lukulaiselta. Sanoisin, että tämä Jyrkin lisäämä kuva on otettu 1940-luvulla. |
||||
|
09.06.2016 20:32 | Hannu Peltola | ||
| Hienon kesäinen kuva (ja sataa totta kai, kuten kesällä kuuluukin!). Erikoista, että rungossa on ainoastaan ensimmäinen ja viimeinen virroitin ylhäällä. | ||||
|
09.06.2016 18:08 | Hannu Peltola | ||
| Totta Miro! DPU:t on kyllä tuttuja, mutta jotenkin ajatukseni vilisti helpereihin. En ole nähnyt BNSF:n Washingtonin linjoilla käytössä DPU-yksiköitä, mutta omat havainnot tietysti rajoittuvat muutamiin yksittäisiin kertoihin, kun alueella olen ollut. Omien havaintojen pohjalta lähes vakioratkaisu näyttäisi näillä linjoilla olevan 2-4 johtoveturia, ei DPU-yksiköitä ja helperit lisättynä pahimmissa nousuissa. Tosin helperitkin taitavat (ainakin osittain) olla nykyään radio-ohjattuja ja jo GN:llä oli pitkä perinne lisätä helper tai useampi tavararungon keskelle tasaamaan veto-/jarruvoimia. | ||||
|
09.06.2016 10:47 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on jotenkin sadunomainen tunnelma, aurinko yrittää pilkistää sankkojen pilvien läpi ja Riston höyrypilvi lähes loistaa muuten vähävärisessä ympäristössä. | ||||
|
09.06.2016 10:28 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, radalla tosiaan näyttäisi olevan ylimääräinen rengas! Vaarallisessa paikassa tuo on, päältä jyristivät Amtrakin junat hyvinkin 80 mailia tunnissa. | ||||
|
|
09.06.2016 08:57 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä huomio Miro! Minulla ei ole muistikuvaa / näköhavaintoa letkan toisesta päästä, voi olla, että siellä olisi ollut varsinaiset veturit oikein päin. Toisaalta juuri tämä alue on tasaista jokilaaksoa ja en ole nähnyt alueella kulkevissa tavarajunissa tällä kohtaa helpereitä. Normaalisti apuveturit liitetään itään mennessä esim. Skykomishissa muutaman kymmenen kilometrin päässä. | ||||
|
09.06.2016 08:44 | Hannu Peltola | ||
| Ai niin Antti, onhan tosiaan myös SD45T-2. Olet kyllä aivan tunneliongelmien ytimessä tämän kuvan osalta!!! Great Northern Railway, jonka vanhalla linjalla tässä kuvassa ollaan, rakensi ensimmäisen Cascade-tunnelin vuonna 1909. Tunnelissa ei olisi voinut ajaa höyryvetureilla, joten GN sähköisti tunneliosuuden hankalalla kolmivaihejärjestelmällä. Vuonna 1927 sähköistys uusittiin perinteiseksi yksivaihejärjestelmäksi ja vuonna 1929 avattiin pidempi toinen Cascade-tunneli, joka on edelleen käytössä (https://vaunut.org/kuva/73612?s=1). Sähköistys jatkui aina vuoteen 1956, jolloin Cascade-tunnelin itäpäähän asennettiin voimakkaat puhaltimet, jotka putsasivat tunnelin ilman aina junan jälkeen. Tämä tietenkin rajoittaa ratayhteyden kapasiteettia, radalla voi liikennöidä ainoastaan 28 junaa vuorokaudessa. Lisäksi tuuletuskaan ei poista diesel-vetureiden jäähdytysongelmia. Tällä linjalla varsinkin itäänpäin menevät tavarajunat ovat kovilla. Täältä Skykomishista alkaa tasainen 2,25% nousu aina Cascade-tunnelin länsipäähän. Koko tunneli on tasaista 1,5% nousua 7,8 mailin verran. Kun juna vihdoin pääsee Berneen tunnelin itäpäähän, on varmasti korkea aika jäähdyttää moottoreita. | ||||
|
|
09.06.2016 00:38 | Hannu Peltola | ||
| Antti, ainoa erityisesti tunnelikäyttöön modattu jenkkiveturi, josta olen kuullut on EMD:n SD40T-2 (https://en.wikipedia.org/wiki/EMD_SD40T-2). Tässä versiossa ilmanotto oli tosiaan järjestetty poikkeavasti. Tämän kuvan vetureissa ilmanotto on suoraan syylarista koneen peräpäästä ja heti sen edessä näkyy pakoputket. |
||||
|
08.06.2016 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Tietääkö Petri tai muut, kuinka pitkään jarrukopillisia vaunuja saattoi nähdä liikenteessä tai ratapihoille unohtuneena? En ole nähnyt Suomessa jarrukopillisia vaunuja kuin vanhoissa valokuvissa, mutta esim. Saksassa niitä on paljon museoituina ja liikenteessäkin näyttää olleen pitkälle 1950-lukua. | ||||
|
08.06.2016 10:42 | Hannu Peltola | ||
| Tästä voi tulla ihan hauskan näköinen! Jännä nähdä, millaisia kommentteja veturin maalaus herättää. Makuasioitahan nämä ovat, mutta ilmeisesti monen harrastajan näkökulmasta kaikki muutokset tulisi kieltää.. | ||||
|
31.05.2016 20:19 | Hannu Peltola | ||
| No niin, nyt pääsin katsomaan kuvaa kotikoneen paremmalla ja suuremmalla näytöllä. PaK 40 ei ainakaan ole kyseessä, kaikissa kuvissa ja näkemissäni yksilöissä on ollut täyskumirenkaat, jotka ovat selvästi erilaiset kuin kuvassa. Myös vanteen malli poikkeaa ja suojakilpi ulottuu tosiaan sivuille. Nopean googlauksen jälkeen alan myös kääntyä PaK 38:n suuntaan. Kuvan tykin pyörä on identtinen, kuin muutamissa löytämissäni PaK 38:n kuvissa (tosin kokopeltivanteitakin näyttää olleen), suujarru voisi olla hupun alla hyvin samanlainen kuin PaK 38:ssa ja uskoisin, että myös suojakilpi sopii kyseiseen aseeseen. Tässä kuvan tykissä suojakilpi on joka tapauksessa tehty kahdesta peltilevystä, joiden välissä on ilmarako - hyvin tyypillinen saksalaisille PST-tykeille. Kuvassa ei erotu suojakilven taitokset, mutta vasemmanpuoleinen taitos voisi juuri jäädä Hk-vaunun oikeapuolimmaisen pystytolpan taakse. Pohjois-Kymenlaakson asehistoriallinen yhdistys kertoo aseen sodanjälkeisestä historiasta seuraavaa: "Sodan jälkeen varastoissa oli enää 15 kappaletta Pak38 -mallin tykkejä, eli menetykset olivat kesällä 1944 hyvin raskaat. Tykit olivat varastoissamme vuoteen 1986 asti, jolloin ne hylättiin hyödyttöminä. Tämän jälkeen osa luovutettiin museoille ja loput myytiin keräilijöille." Tykki on siis ollut vielä 1976 kalustovarauksissa, mutta mitä ihmettä se on Kirkniemen tehtailla tehnyt? |
||||
|
|
31.05.2016 18:16 | Hannu Peltola | ||
| Petrin linkkaamassa verrokkikuvassa tykki on selvästi 76 K 02, aikanaan Suomen yleisin kenttätykki ja vuosikymmenten ajan perinteinen leiritykki Rovajärvellä. Tässä kuvassa on selvästi eri tykki. Suujarru, kilpi ja pyörät vievät ajatukset saksalaisperäiseen kalustoon, saattaisiko tässä kuvassa olla esim. 75 PstK 40? | ||||
|
30.05.2016 20:40 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Timon arvaus paikasta näyttäisi hyvältä! Selvää on, ettei kuvassa ole Volga. (ja jännä juttu, ennen kartan katsomista kuvittelin, että Kazan on aivan Volgan rannalla...) | ||||
|
30.05.2016 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Kimmon täsmennys päivitetty kuvatekstiin, kiitoksia! | ||||
|
25.05.2016 18:43 | Hannu Peltola | ||
| Janne löysikin Youtubesta varsin tutun oloisen videon... :-) En valinnut sitä, siinä ärsyttää humalaisen Tapan alkuperäisasukkaan mölinä ja minun suomeksi antamani pyynnöt olla hiljaa kuvauksen aikana. Tämän aidompia ääniä ei varmaankaan löydy: https://www.youtube.com/watch?v=LNtzIiIXLpI |
||||
|
|
25.05.2016 14:51 | Hannu Peltola | ||
| Löytyi artikkelikin Rautaruukin koksaamosta, tämänkin mukaan koksaamo olisi aloittanut 1987: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2010-08-25/Ter%C3%A4ksen-tie-alkaa-koksaamosta-3296612.html |
||||
