Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.04.2016 12:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämäpä onkin laitettu hienoon kuntoon! Taitaa olla luokkaa 20 vuotta, kun olen DR1:ssä matkustanut ja silloin tunnelma oli aika itämainen... | ||||
|
16.04.2016 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Onpa upea paikka ja hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Junailua Virossa |
16.04.2016 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvasarja on erinomaisen mielenkiintoinen operaatiosta, jota harva riviharrastaja pääsee näkemään! Sattuuko sinulla olemaan kuvia mittavaunun sisältä? EDIT: nyt löysin toisenkin kuvasarjasi mittavaunusta ja niissähän oli myös sisäkuvia. Poikkeaako varustus ELLIstä? |
||||
|
16.04.2016 11:49 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, istuin juuri tuossa oikealla olevassa rinteessä lukemassa Tolkienin Silmarillionia ja samalla kuvaamassa junia! Olisikin ollut hauska yhteensattuma nähdä Lagedissa! | ||||
|
15.04.2016 19:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia jälleen Teppo vastauksista ja tiedon lisäämisestä! Ihmeen pitkälle H- ja Hv-vaunuja on ollut liikenteessä. Ajattelin, että nämä olisivat poistuneet jo 1950-luvulla. | ||||
|
13.04.2016 18:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Joonas kommentista, päivitin kuvatekstiin. | ||||
|
11.04.2016 17:38 | Hannu Peltola | ||
| Muut osaavat varmasti paremmin vastata tähän Jounin kysymykseen, mutta oma kokemukseni on, että liikenne Ülemisten ratapihalta Muugaan on varsin vilkasta. Olen ollut kuvaamassa junia Muuga-Ülemiste välillä kahdesti, kumpikin kerta viikonloppuna ja molemmilla kerroilla tällä välillä on liikkunut junia. Lähinnä kyseessä lienevät vaihtotyöt Tallinnan sataman ja Muugan välillä sekä tavaraliikenne Paldiskin/Pärnun/Viljandin ja Muugan välillä (en tiedä yhtään, paljonko tällaista liikennettä on!). Paldiskista tulevat junat joutuvat käydä Koplin ratapihalla vaihtamassa suuntaa. Huom. Kuvan juna on siis kolmioraiteen sivulla Ülemiste-Lagedi ja tämä juna jatkaa tästä suoraan kohti itää. Ülemiste-Muuga -kolmioraiteen sivu kulkee noin pari kilometriä tästä kuvasta oikealle. |
||||
|
11.04.2016 17:24 | Hannu Peltola | ||
| Klassinen kirja "Soviet locomotive types" mainitsee, että näitä olisi ollut Neuvostoliiton loppuhetkillä vuonna 1991 rautateiden kirjanpidossa 51 kpl. Valmistusmäärää kirja ei tiedä, mutta numerosarja jatkuu001:stä yli 8600:n. Valtaosa on siis tosiaan ollut eri teollisuusyritysten operoimia. | ||||
|
11.04.2016 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jouni, Joni ja Tuukka tiedon lisäämisestä! Näistä taisi olla joskus juttua Resiinassakin, mutta se artikkeli ei näköjään uponnut minun muistiini... | ||||
|
|
10.04.2016 20:09 | Hannu Peltola | ||
| Mitä sarjatunnuksia Elron käyttää eri Flirteistään? | ||||
|
09.04.2016 13:16 | Hannu Peltola | ||
| Erkki, voisiko kyseessä kuitenkin olla P-vaunu? Minusta väri näyttää kuvassa vaaleammalta (=keltaisemmalta...) kuin vasemmanpuoleisessa telivaunussa. | ||||
|
Kuvasarja: Veitsiluodon sahan kapea raide 1970 – 1972 |
01.04.2016 23:23 | Hannu Peltola | ||
| Vaikea jotenkin kuvitella, että vielä 1970-luvulla on ollut näin vilkasta kapearaiteista tehdasliikennettä. Mahtava kuvasarja! | ||||
|
01.04.2016 21:21 | Hannu Peltola | ||
| Union Station oli harvinaisuus siinä, että ratapiha oli aikoinaan sähköistetty. Milwaukee Road sähköisti Pacific Extensionista kaksi osuutta: Tacoma/Seattle - Othello, Washington ja Harlowton, Montana - Avery, Idaho. | ||||
|
01.04.2016 21:17 | Hannu Peltola | ||
| Sattumalta osuin tähän Juhan hienoon USA-kuvasarjaan, joka on jostain syystä jäänyt minulta huomaamatta... King Street Station oli aikanaan Great Northern Railwayn ja Northern Pacific Railwayn yhteiskäytössä. Kadun toisella puolella Union Stationin jakoivat Milwaukee Road ja Union Pacific. Täälläkään arkkiviholliset Great Northern ja Union Pacific eivät mahtuneet saman katon alle! | ||||
|
30.03.2016 19:48 | Hannu Peltola | ||
| Totta Jorma, muistin Hv2:n ja Hv3:n vanhat litterat väärin! Eli H8 tai H9 ja kuten kirjoitit, todennäköisimmin kuvassa on siis H9. Kiitokset tiedon lisäämisestä tänne päin! | ||||
|
30.03.2016 19:44 | Hannu Peltola | ||
| Ei Teemu ihme, että muotoilu tuo mieleen 1950-luvun! Itse asiassa pitäisi varmaan sanoa 1940-luvun. Näidenkin alkuperä on uudella mantereella ja ne on kuuluisa venäläinen keksijä Regus Patoff kopioi... anteeksi keksinyt Venäjän markkinoille: http://www.actionroad.net/BNSF/rs/HC_BNSF_406225.jpg | ||||
|
29.03.2016 18:00 | Hannu Peltola | ||
| Veturihan on GE:n C36-7i, tyyppitiedot voisi mahdollisesti laittaa kuvatekstiin, kun tunnisteissakaan ei ole ulkomaisia vetureita. Näin yksinään ratapihalla seistessään veturi on kyllä niin amerikkalaisen näköinen kuin voi olla! Värityskin sopii hyvin jenkkikoneelle, pikkukuvasta tuli mieleen esim. Wisconsin Central... |
||||
|
|
29.03.2016 13:13 | Hannu Peltola | ||
| Pystyykö veturin tyyppiä määrittelemään kuvasta? Näyttäisi olevan lyhyt-tenderinen Heikki, mutta onko kyseessä H7 vai H8? Entä vaunusto? Ensimmäisenä näyttäisi olevan kaksi Po-postivaunua, mutta kolmas vaunu on mielenkiintoinen. Vaunu saattaisi olla lanterniinikattoinen tai vaihtoehtoisesti katto on tässä vaunussa muita vaunuja uudempi ja sen takia vaaleampi. | ||||
|
|
29.03.2016 10:14 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Teppo vastauksista! USA:ssa käytettiin lautakuormissa aivan vastaavaa kiinnitystapaa ja tämä on tullut minullekin tutuksi n. 20 H0-lautakuorman valmistamisen jälkeen... | ||||
|
28.03.2016 11:48 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Akin hyvät kuvat Penn Stationilta olivat jotenkin jääneet huomaamatta! Kuvasta näkyy hyvin, miten matala Penn Stationin tunneliasema on. ALP-46 on Bombardierin Kasselin tehtaan valmistama vuosina 2000-2001 ja veturi perustuu DB:n Br101-sarjaan (kuva esim. https://vaunut.org/kuva/99889?s=1 ). Tämä kuvan veturi kuuluu ALP-46A -sarjaan vuosilta 2009-2011. ALP-46A:ssa huippunopeus on 200 km/h alkuperäisen 160 km/h sijaan. | ||||
|
Kuvasarja: Lahti-Loviisa radan liikennettä maaliskuussa 2016. |
26.03.2016 11:21 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuvasarja Pasilta! | ||||
|
|
26.03.2016 11:08 | Hannu Peltola | ||
| Ilmeisesti palautustavara tulee tulkita sotakorvaustavaraksi. Teppo, onko kuormaustapa kuvassa jotenkin tyypillinen Neuvostoliittoon viedyille kuormille? Mihin saakka Hv-vaunuja vielä oli kaupallisessa liikenteessä? | ||||
|
Kuvasarja: Floridan henkilöliikennettä |
25.03.2016 11:31 | Hannu Peltola | ||
| Sand Lake Roadin lähiliikennettä voi kuulostella oheisen videon loppupuolelta: https://www.youtube.com/watch?v=3rcZoE6sdD0 |
||||
|
24.03.2016 23:21 | Hannu Peltola | ||
| Oheinen video antaa vähän tuntumaa neljän EMD:n äänimaailmasta: https://www.youtube.com/watch?v=3rcZoE6sdD0 |
||||
|
22.03.2016 10:59 | Hannu Peltola | ||
| Höyry- ja hiekkakupujen määrän ja järjestyksen perusteella oma veikkaukseni on läntisen naapurimaamme tuotanto eli kuvassa olisi Nohabin valmistama ЭШ-sarjan kone. | ||||
|
20.03.2016 20:23 | Hannu Peltola | ||
| Voi hyvänen aika! Kaksi vuotta sitten olin kaksi yötä Glenfinnanissa muiden Skotlantiin liittyvien harrastuksien parissa ja en arvannut, että vieressä oli tämä viadukti... :-( Nyt on siis yksi syy lisää vierailla Skotlannissa!!! Ja kuvasarjan kuvat ovat hienoja! | ||||
|
Kuvasarja: Floridan henkilöliikennettä |
20.03.2016 10:47 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jukka kommentista! Minulle junaharrastuksen täyttymyksiä on seisoa mielellään jyrkässä nousussa olevan amerikkalaisen ratapenkan äärellä kamera valmiina. Mutta ihan yhtä mukavaa on katsella mm. Jukan kuvia Saksasta ja muualta! | ||||
|
20.03.2016 10:35 | Hannu Peltola | ||
| Jorman kysymys alkoi kiinnostaa ja onneksi netti auttaa. Netistä löytyi CSX:n junaturvallisuussääntö: http://www.blet375.com/csx-Signals-REDI-Center.pdf Tästä opasteesta on maininta: "The name of the signal read from the top position down. When RED is used with GREEN, YELLOW or LUNAR WHITE, RED is not considered because it contributes nothing to the name of signal. It remains lighted to let you know it is in working order and to show the relationship of the other lights- whether in top, second or third position. If it’s not all RED, It’s not read at all." Jos ylin valo on vihreä, kyseessä on yksiselitteinen "Clear"-opaste. Jos keskimmäinen on vihreä, kyseessä on "Medium Clear" eli tosiaan Aja 35 -tyyppinen opaste, jossa saa ajaa medium-vauhtia vaihteisiin. Jos keskimmäinen vihreä vilkkuu, kyseessä on "Limited Clear", jossa vauhti saa olla Limited. Jos alin valo on vihreä, opaste on "Slow Clear". Keltaisella valolla näytetään Approach-opasteet (vastaava kuin suomalainen suojastusopastus) ja näissä on käytössä vastaavat säännöt kuin vihreillä valoilla: Clear, Medium, Limited, Slow. Lisäksi opastimilla voidaan näyttää aikamoinen kombinaatio viherän ja keltaisen valon yhdistelmiä, linkittämästäni dokumentista löytyvät niiden merkitykset. (EDIToin vielä kommenttia: Tämä rataosa on vanhaa Seaboard Air Linen aluetta, joten junaturvallisuussäännöstä tulee lukea tätä koskeva osuus. Alueilla, jotka ovat olleet aikaisemmin esim. C&O:n rataverkkoa, pitää noudattaa kyseisiä opasteita. Ei ole helppoa USA:n veturinkuljettajilla!) |
||||
|
20.03.2016 10:19 | Hannu Peltola | ||
| Näköjään valot ovat jääneet ristiin! Tuota en kuvatessa tai kuvaa lisätessäni huomannutkaan. Katsoin rinnakkaisista kuvista, onko oikean ajovalon pimeyteen syynä tasoristeyksen ylittämiseen liittyvä torven töräyttäminen ja ajovalojen vilkkuminen. Monestihan USA:ssa vetureiden ajovalot on kytketty torveen ja äänimerkki saa ajovalot vilkkumaan ristiin. Tässä ei näyttänyt olevan siitä kyse, oikea ajovalo on vain rikki... | ||||
|
20.03.2016 10:11 | Hannu Peltola | ||
| Uppo-Nallen sanoin: "Kauas on pitkä matka!", etäisyydet ovat joka tapauksessa pitkiä. Ja kuten Antti mainitsi, Amtrak on perinteisesti valittanut sitä, että se saa rahtilinjoilla alhaisemman prioriteetin junilleen kuin linjan omistava yhtiö. Pitkillä matkoilla voi myös helposti tapahtua yllätyksiä, jotka viivästyttävät liikennettä. Itsellä on kokemusta matkalla Chicagosta Seattleen, kun juna oli puoli vuorokautta myöhässä. Tuolloin myöhästymisen syy oli selvä: koko Montanan preeria oli muuttunut rankkojen sateiden jälkeen tulvajärveksi. | ||||
|
19.03.2016 20:54 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on ilmeisesti vuodelta 1911. Pystyykö veturia tunnistamaan? Ilmeisesti kyseessä on jokin vetureista 1-4. Entä onko matkustajavaunu "Kamariherran lasivaunu"? Voisi kuvitella, että avajaisjunaan on laitettu paras tarjolla oleva kalusto! | ||||
|
19.03.2016 19:49 | Hannu Peltola | ||
| USA:ssa ainakin osa harrastajista on antanut tälle veturille lempinimen Darth Vader. Kuuleman mukaan veturi näyttää keulapellit poistettuna ja törmäyssuojat näkyvissä aivan itseltään Vaderilta. | ||||
|
16.03.2016 13:06 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä kuvassa on Su-tyypin höyry, hyvä tunniste on nuo akvaarioikkunat katolla, joita ei ollut vanhemmissa S-sarjan höyryissä. Ja rautatieyhtiö näyttää olevan Lokakuun rautatiet, mikä onkin luonnollisin vaihtoehto. | ||||
|
16.03.2016 12:55 | Hannu Peltola | ||
| Kuinka laajaa Wilsonien käyttö oli pääradalla? Olen jotenkin aina kuvitellut, että Wilsonit ahkeroivat lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Hämmästyttävää, jos nämä molemmat veturit korjattiin vielä ajoon. Voisi kuvitella, että vasemmanpuoleisen veturin runko olisi enemmän tai vähemmän vinksallaan kuvan tällin jälkeen... |
||||
|
15.03.2016 22:19 | Hannu Peltola | ||
| Liittovaltion ja Baijerin lisäksi useammat Baijerin kunnat tukevat Waldbahnia mm. GUTi-lippujärjestelyn kautta. Tämä on saksalaisen monimutkainen ja tukisumma on 33 senttiä yhtä luonnonpuistoyöpymistä kohden, josta jokin osa siirtyy Waldbahnille: http://www.bayerwald-ticket.com/files/smfiledata/7/9/3/8/4/FAQ_Bayerwald_Ticket_und_GUTi.pdf Sinällään voi olla perusteltua tukea raideliikennettä mm. ilmastosyistä, mutta jos perusteena on ilmastosyyt, suurimmat hyödyt saavutettaisiin siirtämällä suurimmat tavara-/ihmisvirrat kiskoille. Esimerkiksi Helsinki-Oulu -rekkaliikenteen osan siirtäminen esim. veroporkkanoilla raiteille tuottaisi huomattavasti suuremman ilmastohyödyn kuin paikallisjunaliikenne. |
||||
|
|
15.03.2016 20:07 | Hannu Peltola | ||
| Oheisessa linkissä on lisätietoa Baijerin osavaltion tuesta rautatieliikenteelle. Rahoitus kattaa noin puolet kuluista ja oli vuonna 201x reilu 900 miljonaa, tämä siis liittovaltiorahoituksen lisäksi. http://beg.bahnland-bayern.de/de/finanzierung?file=files/media/corporate-portal/finanzierung/BEG_Grafik_Finanzierung_10-2015.pdf |
||||
|
|
15.03.2016 19:51 | Hannu Peltola | ||
| Linkissä ei ole erikseen ole mainittu Waldbahnia, mutta kuten Jukka huomasit, liittovaltio tukee Saksassa raideliikennettä 7,3 miljardilla, joista DB AG:lle menee 4,1. Ja kuten Saksassa asunena hyvin tiedät, myös osavaltiot ja yksittäiset kunnat tukevat raideliikennettä. Waldbahnin rahoituksesta löytyy varmasti netistä tietoa, voin kohta penkoa. Jotenkin tätä Saksan lähiliikennettä ja liiketoiminnallista kannattavuutta ei osaa mieltää samaan lauseeseen kuuluvaksi... | ||||
|
|
15.03.2016 16:26 | Hannu Peltola | ||
| Saksa on kuulu laajasta tuestaan kiskoliikenteelle. Noin 5 min googlauksella löytyi oheinen lainaus koskien vuoden 2014 tukia: "Gemäß Artikel 106a des Grundgesetzes überwies der Bund den Ländern 7,3 Milliarden Euro Regionalisierungsmittel für den öffentlichen Personennahverkehr. Diese Mittel werden insbesondere für die Bestellungen von Verkehrsleistungen im Schienenpersonennahverkehr verwendet. In Form von Bestellerentgelten entfielen hiervon auf die DB 4,1 Milliarden Euro. Darüber hinaus glich der Bund das Defizit des Bundeseisenbahnvermögens mit 5,7 Milliarden Euro aus, womit die Verpflichtungen von Bundes- und Reichsbahn finanziert werden. Im Wesentlichen sind dieses Zahlungen an ca. 164.000 Versorgungsempfänger. Diese Mittel fließen somit nicht in das System Schiene." Koko artikkeli on luettavissa oheisesta linkistä: https://www.deutschebahn.com/file/de/2192370/2RLvPOzueXgX19CucGFn4Wofp5E/2267530/data/finanz_eisenbahn_dtl.pdf |
||||
|
11.03.2016 14:21 | Hannu Peltola | ||
| Etsin ensin veturin numeroa VR-tyylisesti nokikaapin luukusta ja olin jo kysymässä Reinolta, mistä erottaa, että kyseessä on Porvoon radan nro 4. Hetken ihmettelyn jälkeen huomasin numeron puskinpalkissa! Tämä on ollut aika hauska tapa merkitä numerot: vasemmalla No-lyhenne ja oikealla numero. Tiedättekö, käyttikö muut suomalaiset yksityisradat vastaavaa merkintätapaa? | ||||
|
09.03.2016 18:56 | Hannu Peltola | ||
| Miro on aivan oikeassa mm. mittakaavaeduista, mutta hyvin paljon ratkaisee myös yrityksen halu palvella asiakasta ja yleinen kilpailutilanne. CSX olisi myös voinut tehdä strategisen päätöksen keskittyä kokojunakuljetuksiin (esim. hiilikuljetukset Appalakeilla), mutta yrityksessä on ymmärretty, että ellei näitä ehkä itsessään tappiollisia pieniä keikkoja hoideta, on riski, että isommatkin keikat valuvat muille toimijoille. Pienistä puroista kertyy kuitenkin isot tavaravirrat ja näiden pienten keräilyjunien myötä CSX:n manifest-junat voivat ajaa täysillä tonneilla pidempiä matkoja. | ||||
|
|
09.03.2016 08:35 | Hannu Peltola | ||
| USA:ssa on hyvin ymmärretty se, että asiakasta pitää palvella tai asiakas lähtee. CSX:llä on noin 240 yhdysliikenneoperaattoria, joiden kanssa rautatieliikennettä vaihdetaan. Jos CSX ei hoitaisi esim. tätä kuvan vaihtoliikettä, löytyisi aivan varmasti rautatieoperaattori, jota tämäkin liikenne kiinnostaa. Lisäksi tulee tietysti kilpailu kumipyöräliikenteen kanssa. Kova kilpailu on tehnyt rautatieyrityksistä innovatiivisia ja kilpailukykyisiä, jonka seurauksena USA:ssa onkin meneillään suurin kiskoliikennebuumi sitten 1870-luvun. | ||||
|
09.03.2016 08:24 | Hannu Peltola | ||
| Miro on oikeassa, että akselipainot USA:ssa ovat vähintään 30 tonnia. USA:ssa tosin yleisesti käytetty tonni on ns. lyhyt tonni, joka meikäläisillä mitoilla painaakin vain 907 kg. 30 lyhyen tonnin akselipaino vastaa 27 meikäläistä tonnia. Miron kommentti innosti minut vähän selvittämään pohjoisamerikkalaisia akselipainoja. Perinteinen akselipaino on tosiaan ollut Miron mainitsema 30 (lyhyttä) tonnia. Burlington Northernin johdolla USA:ssa alettiin 1980-luvulla siirtyä kohti raskaampia akselipainoja ja vuonna 1991 yhdysliikenteessä sallittiin 36 (lyhyen) tonnin akselipaino. Tänä päivänä käytännössä kaikki hiilijunat ja noin 30% muusta rahtiliikenteestä kulkee 36 tonnin akselipainoilla. Läntisillä radoilla kaksikerros-konttijunissa sallitaan jopa 39 (lyhyen) tonnin akselipainot. Nämä vastaavat 32,7 ja 35,3 meikäläistä tonnia. Raskaita junia siis! Kuvan autovaunut ovat saapuneet Orlandoon yhdysliikenteen kautta ja näissä voi akselipaino hyvin olla 36 tonnia. Raskaamman akselipainon salliminen yhdysliikenteessä tarkoittaa, että vähintään Class I -operaattoreiden tulee sallia tämän painoiset junat. Short Lineille akselipainon nosto aiheutti ja aiheuttaa varmaan vieläkin merkittävät ongelmat valtavien investointitarpeiden muodossa. |
||||
|
|
08.03.2016 12:14 | Hannu Peltola | ||
| Esko on kyllä oikeassa, vaikka juuri tässä kuvassa telelinssi vääristää näkymää. USA:ssa on hurjat erot pääraiteiden ja sivu-/teollisuusraiteiden kunnossa. | ||||
|
08.03.2016 07:01 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on yksi esitys eri kaapeleiden ja letkujen käytöstä: http://www.trainweb.org/sp5623/under01d.jpg |
||||
|
|
07.03.2016 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa erottuu hyvin jo höyryveturiajoilta tuttu kirkonkello-henkinen kalistin ja kellon jälkeen ulokkeena konepeiton yläosassa dynaamisten jarrujen jäähdytysritilät. | ||||
|
Kuvasarja: Taft Yard |
07.03.2016 23:08 | Hannu Peltola | ||
| CSX edustaa nykyaikaista amerikkalaista Class I -rautatieyhtiötä tyypillisimmillään. Yhtiö on yksi kolmesta Itä- ja Keski-USA:n Class I -operaattorista ja koko on yksinkertaisesti valtava. Rataverkostoa, joka ulottuu 23 osavaltion alueelle, on n. 34 000 kilometriä. Vetureita on yli 4000 ja vaunuja vaatimattomat 70 000! Yhtiöllä on yhdysliikennettä 240 rautatieyhtiön kanssa. | ||||
|
07.03.2016 23:03 | Hannu Peltola | ||
| Ja 17 vuotta myöhemmin lähes samassa paikassa: https://vaunut.org/kuva/83309?s=1 |
||||
|
07.03.2016 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Henkilöratapiha alkaa aivan kuvan oikeasta yläreunasta ratojen molemmilla puolilla olevien keltaisten talojen kohdalta. Varsinainen henkilöratapiha ja rautatieasema jäävät kuva-alan ulkopuolelle oikealle. EDIToidaan vielä kommenttia: Kuvassa https://vaunut.org/kuva/83280?s=1 näkyy Murmanskin raiteistoa tämän kuvan molemmilta puolilta. Henkilöasema on kuvan vasemmassa reunassa keskivaiheilla. Sen vasemmalle puolelle jää tämän kuvan tavararatapiha, joka puolestaan jatkuu linkitetyn kuvan etualan satamaraiteistoon. |
||||
|
19.02.2016 21:46 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, en tainnut nähdäkään sitä jaksoa... Googlen kuvahaku auttoi ja silta oli näköjään tyypillinen ristikkosilta ja Googlen avustuksella selvisi, että silta oli myös Snoqualmiestä. Siltaa en nähnyt paikan päällä, mutta sen täytynee olla tästä kuvasta pikkuisen matkaa ylävirtaan. | ||||
|
|
19.02.2016 21:15 | Hannu Peltola | ||
| Huomasitko Tuomo samassa kuvasarjassa kuvan vaunusta, jossa Laura Palmerille kävi huonosti? Sarja oli kieltämättä koukuttava! | ||||
|
Kuvasarja: New York Transit Museum |
19.02.2016 09:49 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja ja on aina hauska katsella kuvia Atlantin toisen puolen kalustosta! New York Transit Museum on selvästi kohde, jossa täytyy käydä!!! | ||||
