Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Der letzte Sommer |
24.06.2016 23:40 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jormalle ja Pyrylle kiitoksista! Nyt Youtubesta löytyy myös video tältä reissulta: https://www.youtube.com/watch?v=YK9rhMCPfio Videolla monet maisemat aukeavat paremmin kuin valokuvissa. Tuulen suhina kuuluu paikka paikoin häiritsevänä, vaikka videot on otettu hyvällä ulkoisella mikrofonilla. Hmm, pitää jatkaa harjoittelua... |
||||
|
21.06.2016 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Mistä JMR saa K22-kiskoja? Uusia ei kai enää ole ollut saatavissa vuosikymmeniin ja voisi kuvitella, että vanhatkin varastot alkaisivat olla vähissä... | ||||
|
20.06.2016 16:50 | Hannu Peltola | ||
| Aika tarkkaan kolme vuotta Jorman jälkeen olin juuri näissä samoissa maisemissa. Silta on nimeltään Teufelsbrücke - paholaisen silta. Varmasti osuva nimi tälle sillalle! | ||||
|
20.06.2016 14:17 | Hannu Peltola | ||
| Det är det! Kuva on tosin aikaisempi kuin vuodelta 1957. Kuvassa Mälarin ylittää ainoastaan kaksiraiteinen junasilta. Vuonna 1953 junaradalle tehtiin oma silta nykyiselle paikalleen kuvassa näkyvän sillan vasemmalle puolelle. Tämä kuvassa näkyvä silta jäi metroliikenteen käyttöön. Näiden väliin rakennettiin vielä Central bron, joka valmistui 1963. Oheisessa linkin kuvassa on näkymä tästä samasta paikasta vuonna 1951 ja kuvassa näkyy jo varsin pitkällä oleva rautatiesillan rakennustyömaa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Centralbron#/media/File:Centralbron_S%C3%B6derstr%C3%B6msbron_Koldingsborg_1951.jpeg Yllä olevassa kuvassa on myös bussi, joka näyttää kovin 1940-lukulaiselta. Sanoisin, että tämä Jyrkin lisäämä kuva on otettu 1940-luvulla. |
||||
|
09.06.2016 20:32 | Hannu Peltola | ||
| Hienon kesäinen kuva (ja sataa totta kai, kuten kesällä kuuluukin!). Erikoista, että rungossa on ainoastaan ensimmäinen ja viimeinen virroitin ylhäällä. | ||||
|
09.06.2016 18:08 | Hannu Peltola | ||
| Totta Miro! DPU:t on kyllä tuttuja, mutta jotenkin ajatukseni vilisti helpereihin. En ole nähnyt BNSF:n Washingtonin linjoilla käytössä DPU-yksiköitä, mutta omat havainnot tietysti rajoittuvat muutamiin yksittäisiin kertoihin, kun alueella olen ollut. Omien havaintojen pohjalta lähes vakioratkaisu näyttäisi näillä linjoilla olevan 2-4 johtoveturia, ei DPU-yksiköitä ja helperit lisättynä pahimmissa nousuissa. Tosin helperitkin taitavat (ainakin osittain) olla nykyään radio-ohjattuja ja jo GN:llä oli pitkä perinne lisätä helper tai useampi tavararungon keskelle tasaamaan veto-/jarruvoimia. | ||||
|
09.06.2016 10:47 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on jotenkin sadunomainen tunnelma, aurinko yrittää pilkistää sankkojen pilvien läpi ja Riston höyrypilvi lähes loistaa muuten vähävärisessä ympäristössä. | ||||
|
09.06.2016 10:28 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, radalla tosiaan näyttäisi olevan ylimääräinen rengas! Vaarallisessa paikassa tuo on, päältä jyristivät Amtrakin junat hyvinkin 80 mailia tunnissa. | ||||
|
|
09.06.2016 08:57 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä huomio Miro! Minulla ei ole muistikuvaa / näköhavaintoa letkan toisesta päästä, voi olla, että siellä olisi ollut varsinaiset veturit oikein päin. Toisaalta juuri tämä alue on tasaista jokilaaksoa ja en ole nähnyt alueella kulkevissa tavarajunissa tällä kohtaa helpereitä. Normaalisti apuveturit liitetään itään mennessä esim. Skykomishissa muutaman kymmenen kilometrin päässä. | ||||
|
09.06.2016 08:44 | Hannu Peltola | ||
| Ai niin Antti, onhan tosiaan myös SD45T-2. Olet kyllä aivan tunneliongelmien ytimessä tämän kuvan osalta!!! Great Northern Railway, jonka vanhalla linjalla tässä kuvassa ollaan, rakensi ensimmäisen Cascade-tunnelin vuonna 1909. Tunnelissa ei olisi voinut ajaa höyryvetureilla, joten GN sähköisti tunneliosuuden hankalalla kolmivaihejärjestelmällä. Vuonna 1927 sähköistys uusittiin perinteiseksi yksivaihejärjestelmäksi ja vuonna 1929 avattiin pidempi toinen Cascade-tunneli, joka on edelleen käytössä (https://vaunut.org/kuva/73612?s=1). Sähköistys jatkui aina vuoteen 1956, jolloin Cascade-tunnelin itäpäähän asennettiin voimakkaat puhaltimet, jotka putsasivat tunnelin ilman aina junan jälkeen. Tämä tietenkin rajoittaa ratayhteyden kapasiteettia, radalla voi liikennöidä ainoastaan 28 junaa vuorokaudessa. Lisäksi tuuletuskaan ei poista diesel-vetureiden jäähdytysongelmia. Tällä linjalla varsinkin itäänpäin menevät tavarajunat ovat kovilla. Täältä Skykomishista alkaa tasainen 2,25% nousu aina Cascade-tunnelin länsipäähän. Koko tunneli on tasaista 1,5% nousua 7,8 mailin verran. Kun juna vihdoin pääsee Berneen tunnelin itäpäähän, on varmasti korkea aika jäähdyttää moottoreita. | ||||
|
|
09.06.2016 00:38 | Hannu Peltola | ||
| Antti, ainoa erityisesti tunnelikäyttöön modattu jenkkiveturi, josta olen kuullut on EMD:n SD40T-2 (https://en.wikipedia.org/wiki/EMD_SD40T-2). Tässä versiossa ilmanotto oli tosiaan järjestetty poikkeavasti. Tämän kuvan vetureissa ilmanotto on suoraan syylarista koneen peräpäästä ja heti sen edessä näkyy pakoputket. |
||||
|
08.06.2016 10:53 | Hannu Peltola | ||
| Tietääkö Petri tai muut, kuinka pitkään jarrukopillisia vaunuja saattoi nähdä liikenteessä tai ratapihoille unohtuneena? En ole nähnyt Suomessa jarrukopillisia vaunuja kuin vanhoissa valokuvissa, mutta esim. Saksassa niitä on paljon museoituina ja liikenteessäkin näyttää olleen pitkälle 1950-lukua. | ||||
|
08.06.2016 10:42 | Hannu Peltola | ||
| Tästä voi tulla ihan hauskan näköinen! Jännä nähdä, millaisia kommentteja veturin maalaus herättää. Makuasioitahan nämä ovat, mutta ilmeisesti monen harrastajan näkökulmasta kaikki muutokset tulisi kieltää.. | ||||
|
31.05.2016 20:19 | Hannu Peltola | ||
| No niin, nyt pääsin katsomaan kuvaa kotikoneen paremmalla ja suuremmalla näytöllä. PaK 40 ei ainakaan ole kyseessä, kaikissa kuvissa ja näkemissäni yksilöissä on ollut täyskumirenkaat, jotka ovat selvästi erilaiset kuin kuvassa. Myös vanteen malli poikkeaa ja suojakilpi ulottuu tosiaan sivuille. Nopean googlauksen jälkeen alan myös kääntyä PaK 38:n suuntaan. Kuvan tykin pyörä on identtinen, kuin muutamissa löytämissäni PaK 38:n kuvissa (tosin kokopeltivanteitakin näyttää olleen), suujarru voisi olla hupun alla hyvin samanlainen kuin PaK 38:ssa ja uskoisin, että myös suojakilpi sopii kyseiseen aseeseen. Tässä kuvan tykissä suojakilpi on joka tapauksessa tehty kahdesta peltilevystä, joiden välissä on ilmarako - hyvin tyypillinen saksalaisille PST-tykeille. Kuvassa ei erotu suojakilven taitokset, mutta vasemmanpuoleinen taitos voisi juuri jäädä Hk-vaunun oikeapuolimmaisen pystytolpan taakse. Pohjois-Kymenlaakson asehistoriallinen yhdistys kertoo aseen sodanjälkeisestä historiasta seuraavaa: "Sodan jälkeen varastoissa oli enää 15 kappaletta Pak38 -mallin tykkejä, eli menetykset olivat kesällä 1944 hyvin raskaat. Tykit olivat varastoissamme vuoteen 1986 asti, jolloin ne hylättiin hyödyttöminä. Tämän jälkeen osa luovutettiin museoille ja loput myytiin keräilijöille." Tykki on siis ollut vielä 1976 kalustovarauksissa, mutta mitä ihmettä se on Kirkniemen tehtailla tehnyt? |
||||
|
|
31.05.2016 18:16 | Hannu Peltola | ||
| Petrin linkkaamassa verrokkikuvassa tykki on selvästi 76 K 02, aikanaan Suomen yleisin kenttätykki ja vuosikymmenten ajan perinteinen leiritykki Rovajärvellä. Tässä kuvassa on selvästi eri tykki. Suujarru, kilpi ja pyörät vievät ajatukset saksalaisperäiseen kalustoon, saattaisiko tässä kuvassa olla esim. 75 PstK 40? | ||||
|
30.05.2016 20:40 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Timon arvaus paikasta näyttäisi hyvältä! Selvää on, ettei kuvassa ole Volga. (ja jännä juttu, ennen kartan katsomista kuvittelin, että Kazan on aivan Volgan rannalla...) | ||||
|
30.05.2016 16:08 | Hannu Peltola | ||
| Kimmon täsmennys päivitetty kuvatekstiin, kiitoksia! | ||||
|
25.05.2016 18:43 | Hannu Peltola | ||
| Janne löysikin Youtubesta varsin tutun oloisen videon... :-) En valinnut sitä, siinä ärsyttää humalaisen Tapan alkuperäisasukkaan mölinä ja minun suomeksi antamani pyynnöt olla hiljaa kuvauksen aikana. Tämän aidompia ääniä ei varmaankaan löydy: https://www.youtube.com/watch?v=LNtzIiIXLpI |
||||
|
|
25.05.2016 14:51 | Hannu Peltola | ||
| Löytyi artikkelikin Rautaruukin koksaamosta, tämänkin mukaan koksaamo olisi aloittanut 1987: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2010-08-25/Ter%C3%A4ksen-tie-alkaa-koksaamosta-3296612.html |
||||
|
|
25.05.2016 13:38 | Hannu Peltola | ||
| Teemu, suurin piirtein tällaiset: KOLIN KOLIN KOLIN KOLIN KLONKS SKRIIK SKRIIK KOLIN KOLIN KOLIN KOLIN... Äänimaailmahan oli näissä vaunuissa varsin runsas liukulaakereiden, lovipyörien ja huonon huollon yhdistelmänä. Vielä EDIT: jotain tuntumaa äänimaailmasta saa myös uudemmasta kalustosta, tässä videon letkassa ei vaan ollut kovinkaan montaa lovipyöräistä vaunua mukana. https://www.youtube.com/watch?v=0LnVGEJphsY |
||||
|
|
25.05.2016 11:31 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jukka täsmennyksestä! | ||||
|
24.05.2016 20:41 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuva, mutta näin jenkkijunaharrastajana sanoisin, että siinähän on perinteinen "Covered Gondola". Jenkeissä näitä on ollut jo 1940-luvulta mm. teräslastien suojana. Mielenkiintoista nähdä, että tapa on levinnyt itäänkin... | ||||
|
22.05.2016 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Kappas tosiaan, niin näyttää olevan! Erikoista!!! Liittyisikö mahdollisesti siihen, että ČD:llä oli/on tarkoitus vetää näitä sarja 380:lla? | ||||
|
09.05.2016 19:30 | Hannu Peltola | ||
| Tai ehkä ennemmin "rottweiler". Tänään näkyi taas olevan vastaava runko ajossa, olikohan sekin lähtöisin Riihimäeltä? | ||||
|
|
07.05.2016 20:35 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja Sr3 on kyllä mahtavan näköinen ilmestys! Mikä sopisi tämän härvelin lempinimeksi? | ||||
|
04.05.2016 01:18 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva pompsahti satunnaiskuvana ja mitkä muistot se tuokaan! Juuri kesällä 1971 olin parhaassa Lintsin juna -iässä ja piti ihan tihrustaa, sattuisinko olemaan (jälleen) junan kyydissä. Tämä oli aivan ykköslaite ja erityisesti kaluston tuttu väritys teki siitä hienon!!! | ||||
|
Kuvasarja: Keväinen Saksa |
02.05.2016 13:30 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja Jormalta, saksalaista kalustoa on aina mukava katsella ja näistäkin kuvista välittyy hyvin kaluston, operaattoreiden ja värityksen monipuolisuus! | ||||
|
02.05.2016 13:24 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Tämä on aina yhtä komea. Veturi on muotoilultaan ja väritykseltään hieno, ominaisuudet ovat edelleen 45 vuoden käyttöiänkin jälkeen aika kovat, eikä merkityksetöntä ole sekään, että pikkupoikana Fleischmannin luettelot tuli luettua hiirenkorville ja tämä oli toivelistan kärjessä! | ||||
|
25.04.2016 12:28 | Hannu Peltola | ||
| Ja pohjoisamerikkalaisessa kalustossa tällainen ominaisuus on General Electricin ES44C4-veturissa: https://vaunut.org/kuva/80151?s=1 Aika harvinainen ominaisuus keskimmäisen akselin nosto on, minulla ei ainakaan ole tiedossa kuin Kimmon mainitsema SNCF 68000 ja ES44C4. |
||||
|
21.04.2016 20:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Heikin videovinkkihän oli mahtava! | ||||
|
17.04.2016 00:36 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas tiedoista! Jännä homma, jos kuvausvuosi pitää paikkansa: Jumbossa on tenderi hiiliä täynnä ja savutorven päällä ei ole mitään suojakantta / -muovia. | ||||
|
|
16.04.2016 22:37 | Hannu Peltola | ||
| Milloin Jumbo 920 ajoi viimeisen kaupallisen ajonsa? Oliko tämä Oulun koneita? | ||||
|
16.04.2016 15:53 | Hannu Peltola | ||
| Käsittämätöntä, miten paljon on rautatiemaisema muuttunut puolessa vuosisadassa! Tällaista kuvaa katsoessa aina toivoo, että aikakone olisi jo keksitty... | ||||
|
16.04.2016 14:38 | Hannu Peltola | ||
| Jorma kommentoi jossain Viron kuvassaan, että junapainot olisivat maksimissaan 5500 tonnia ja junapituus 57 vaunua. | ||||
|
16.04.2016 12:22 | Hannu Peltola | ||
| Tämäpä onkin laitettu hienoon kuntoon! Taitaa olla luokkaa 20 vuotta, kun olen DR1:ssä matkustanut ja silloin tunnelma oli aika itämainen... | ||||
|
16.04.2016 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Onpa upea paikka ja hieno kuva! | ||||
|
Kuvasarja: Junailua Virossa |
16.04.2016 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvasarja on erinomaisen mielenkiintoinen operaatiosta, jota harva riviharrastaja pääsee näkemään! Sattuuko sinulla olemaan kuvia mittavaunun sisältä? EDIT: nyt löysin toisenkin kuvasarjasi mittavaunusta ja niissähän oli myös sisäkuvia. Poikkeaako varustus ELLIstä? |
||||
|
16.04.2016 11:49 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, istuin juuri tuossa oikealla olevassa rinteessä lukemassa Tolkienin Silmarillionia ja samalla kuvaamassa junia! Olisikin ollut hauska yhteensattuma nähdä Lagedissa! | ||||
|
15.04.2016 19:03 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia jälleen Teppo vastauksista ja tiedon lisäämisestä! Ihmeen pitkälle H- ja Hv-vaunuja on ollut liikenteessä. Ajattelin, että nämä olisivat poistuneet jo 1950-luvulla. | ||||
|
13.04.2016 18:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Joonas kommentista, päivitin kuvatekstiin. | ||||
|
11.04.2016 17:38 | Hannu Peltola | ||
| Muut osaavat varmasti paremmin vastata tähän Jounin kysymykseen, mutta oma kokemukseni on, että liikenne Ülemisten ratapihalta Muugaan on varsin vilkasta. Olen ollut kuvaamassa junia Muuga-Ülemiste välillä kahdesti, kumpikin kerta viikonloppuna ja molemmilla kerroilla tällä välillä on liikkunut junia. Lähinnä kyseessä lienevät vaihtotyöt Tallinnan sataman ja Muugan välillä sekä tavaraliikenne Paldiskin/Pärnun/Viljandin ja Muugan välillä (en tiedä yhtään, paljonko tällaista liikennettä on!). Paldiskista tulevat junat joutuvat käydä Koplin ratapihalla vaihtamassa suuntaa. Huom. Kuvan juna on siis kolmioraiteen sivulla Ülemiste-Lagedi ja tämä juna jatkaa tästä suoraan kohti itää. Ülemiste-Muuga -kolmioraiteen sivu kulkee noin pari kilometriä tästä kuvasta oikealle. |
||||
|
11.04.2016 17:24 | Hannu Peltola | ||
| Klassinen kirja "Soviet locomotive types" mainitsee, että näitä olisi ollut Neuvostoliiton loppuhetkillä vuonna 1991 rautateiden kirjanpidossa 51 kpl. Valmistusmäärää kirja ei tiedä, mutta numerosarja jatkuu001:stä yli 8600:n. Valtaosa on siis tosiaan ollut eri teollisuusyritysten operoimia. | ||||
|
11.04.2016 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jouni, Joni ja Tuukka tiedon lisäämisestä! Näistä taisi olla joskus juttua Resiinassakin, mutta se artikkeli ei näköjään uponnut minun muistiini... | ||||
|
|
10.04.2016 20:09 | Hannu Peltola | ||
| Mitä sarjatunnuksia Elron käyttää eri Flirteistään? | ||||
|
09.04.2016 13:16 | Hannu Peltola | ||
| Erkki, voisiko kyseessä kuitenkin olla P-vaunu? Minusta väri näyttää kuvassa vaaleammalta (=keltaisemmalta...) kuin vasemmanpuoleisessa telivaunussa. | ||||
|
Kuvasarja: Veitsiluodon sahan kapea raide 1970 – 1972 |
01.04.2016 23:23 | Hannu Peltola | ||
| Vaikea jotenkin kuvitella, että vielä 1970-luvulla on ollut näin vilkasta kapearaiteista tehdasliikennettä. Mahtava kuvasarja! | ||||
|
01.04.2016 21:21 | Hannu Peltola | ||
| Union Station oli harvinaisuus siinä, että ratapiha oli aikoinaan sähköistetty. Milwaukee Road sähköisti Pacific Extensionista kaksi osuutta: Tacoma/Seattle - Othello, Washington ja Harlowton, Montana - Avery, Idaho. | ||||
|
01.04.2016 21:17 | Hannu Peltola | ||
| Sattumalta osuin tähän Juhan hienoon USA-kuvasarjaan, joka on jostain syystä jäänyt minulta huomaamatta... King Street Station oli aikanaan Great Northern Railwayn ja Northern Pacific Railwayn yhteiskäytössä. Kadun toisella puolella Union Stationin jakoivat Milwaukee Road ja Union Pacific. Täälläkään arkkiviholliset Great Northern ja Union Pacific eivät mahtuneet saman katon alle! | ||||
|
30.03.2016 19:48 | Hannu Peltola | ||
| Totta Jorma, muistin Hv2:n ja Hv3:n vanhat litterat väärin! Eli H8 tai H9 ja kuten kirjoitit, todennäköisimmin kuvassa on siis H9. Kiitokset tiedon lisäämisestä tänne päin! | ||||
|
30.03.2016 19:44 | Hannu Peltola | ||
| Ei Teemu ihme, että muotoilu tuo mieleen 1950-luvun! Itse asiassa pitäisi varmaan sanoa 1940-luvun. Näidenkin alkuperä on uudella mantereella ja ne on kuuluisa venäläinen keksijä Regus Patoff kopioi... anteeksi keksinyt Venäjän markkinoille: http://www.actionroad.net/BNSF/rs/HC_BNSF_406225.jpg | ||||
|
|
29.03.2016 18:00 | Hannu Peltola | ||
| Veturihan on GE:n C36-7i, tyyppitiedot voisi mahdollisesti laittaa kuvatekstiin, kun tunnisteissakaan ei ole ulkomaisia vetureita. Näin yksinään ratapihalla seistessään veturi on kyllä niin amerikkalaisen näköinen kuin voi olla! Värityskin sopii hyvin jenkkikoneelle, pikkukuvasta tuli mieleen esim. Wisconsin Central... |
||||
