Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.03.2016 22:19 | Hannu Peltola | ||
| Liittovaltion ja Baijerin lisäksi useammat Baijerin kunnat tukevat Waldbahnia mm. GUTi-lippujärjestelyn kautta. Tämä on saksalaisen monimutkainen ja tukisumma on 33 senttiä yhtä luonnonpuistoyöpymistä kohden, josta jokin osa siirtyy Waldbahnille: http://www.bayerwald-ticket.com/files/smfiledata/7/9/3/8/4/FAQ_Bayerwald_Ticket_und_GUTi.pdf Sinällään voi olla perusteltua tukea raideliikennettä mm. ilmastosyistä, mutta jos perusteena on ilmastosyyt, suurimmat hyödyt saavutettaisiin siirtämällä suurimmat tavara-/ihmisvirrat kiskoille. Esimerkiksi Helsinki-Oulu -rekkaliikenteen osan siirtäminen esim. veroporkkanoilla raiteille tuottaisi huomattavasti suuremman ilmastohyödyn kuin paikallisjunaliikenne. |
||||
|
|
15.03.2016 20:07 | Hannu Peltola | ||
| Oheisessa linkissä on lisätietoa Baijerin osavaltion tuesta rautatieliikenteelle. Rahoitus kattaa noin puolet kuluista ja oli vuonna 201x reilu 900 miljonaa, tämä siis liittovaltiorahoituksen lisäksi. http://beg.bahnland-bayern.de/de/finanzierung?file=files/media/corporate-portal/finanzierung/BEG_Grafik_Finanzierung_10-2015.pdf |
||||
|
|
15.03.2016 19:51 | Hannu Peltola | ||
| Linkissä ei ole erikseen ole mainittu Waldbahnia, mutta kuten Jukka huomasit, liittovaltio tukee Saksassa raideliikennettä 7,3 miljardilla, joista DB AG:lle menee 4,1. Ja kuten Saksassa asunena hyvin tiedät, myös osavaltiot ja yksittäiset kunnat tukevat raideliikennettä. Waldbahnin rahoituksesta löytyy varmasti netistä tietoa, voin kohta penkoa. Jotenkin tätä Saksan lähiliikennettä ja liiketoiminnallista kannattavuutta ei osaa mieltää samaan lauseeseen kuuluvaksi... | ||||
|
|
15.03.2016 16:26 | Hannu Peltola | ||
| Saksa on kuulu laajasta tuestaan kiskoliikenteelle. Noin 5 min googlauksella löytyi oheinen lainaus koskien vuoden 2014 tukia: "Gemäß Artikel 106a des Grundgesetzes überwies der Bund den Ländern 7,3 Milliarden Euro Regionalisierungsmittel für den öffentlichen Personennahverkehr. Diese Mittel werden insbesondere für die Bestellungen von Verkehrsleistungen im Schienenpersonennahverkehr verwendet. In Form von Bestellerentgelten entfielen hiervon auf die DB 4,1 Milliarden Euro. Darüber hinaus glich der Bund das Defizit des Bundeseisenbahnvermögens mit 5,7 Milliarden Euro aus, womit die Verpflichtungen von Bundes- und Reichsbahn finanziert werden. Im Wesentlichen sind dieses Zahlungen an ca. 164.000 Versorgungsempfänger. Diese Mittel fließen somit nicht in das System Schiene." Koko artikkeli on luettavissa oheisesta linkistä: https://www.deutschebahn.com/file/de/2192370/2RLvPOzueXgX19CucGFn4Wofp5E/2267530/data/finanz_eisenbahn_dtl.pdf |
||||
|
11.03.2016 14:21 | Hannu Peltola | ||
| Etsin ensin veturin numeroa VR-tyylisesti nokikaapin luukusta ja olin jo kysymässä Reinolta, mistä erottaa, että kyseessä on Porvoon radan nro 4. Hetken ihmettelyn jälkeen huomasin numeron puskinpalkissa! Tämä on ollut aika hauska tapa merkitä numerot: vasemmalla No-lyhenne ja oikealla numero. Tiedättekö, käyttikö muut suomalaiset yksityisradat vastaavaa merkintätapaa? | ||||
|
09.03.2016 18:56 | Hannu Peltola | ||
| Miro on aivan oikeassa mm. mittakaavaeduista, mutta hyvin paljon ratkaisee myös yrityksen halu palvella asiakasta ja yleinen kilpailutilanne. CSX olisi myös voinut tehdä strategisen päätöksen keskittyä kokojunakuljetuksiin (esim. hiilikuljetukset Appalakeilla), mutta yrityksessä on ymmärretty, että ellei näitä ehkä itsessään tappiollisia pieniä keikkoja hoideta, on riski, että isommatkin keikat valuvat muille toimijoille. Pienistä puroista kertyy kuitenkin isot tavaravirrat ja näiden pienten keräilyjunien myötä CSX:n manifest-junat voivat ajaa täysillä tonneilla pidempiä matkoja. | ||||
|
|
09.03.2016 08:35 | Hannu Peltola | ||
| USA:ssa on hyvin ymmärretty se, että asiakasta pitää palvella tai asiakas lähtee. CSX:llä on noin 240 yhdysliikenneoperaattoria, joiden kanssa rautatieliikennettä vaihdetaan. Jos CSX ei hoitaisi esim. tätä kuvan vaihtoliikettä, löytyisi aivan varmasti rautatieoperaattori, jota tämäkin liikenne kiinnostaa. Lisäksi tulee tietysti kilpailu kumipyöräliikenteen kanssa. Kova kilpailu on tehnyt rautatieyrityksistä innovatiivisia ja kilpailukykyisiä, jonka seurauksena USA:ssa onkin meneillään suurin kiskoliikennebuumi sitten 1870-luvun. | ||||
|
09.03.2016 08:24 | Hannu Peltola | ||
| Miro on oikeassa, että akselipainot USA:ssa ovat vähintään 30 tonnia. USA:ssa tosin yleisesti käytetty tonni on ns. lyhyt tonni, joka meikäläisillä mitoilla painaakin vain 907 kg. 30 lyhyen tonnin akselipaino vastaa 27 meikäläistä tonnia. Miron kommentti innosti minut vähän selvittämään pohjoisamerikkalaisia akselipainoja. Perinteinen akselipaino on tosiaan ollut Miron mainitsema 30 (lyhyttä) tonnia. Burlington Northernin johdolla USA:ssa alettiin 1980-luvulla siirtyä kohti raskaampia akselipainoja ja vuonna 1991 yhdysliikenteessä sallittiin 36 (lyhyen) tonnin akselipaino. Tänä päivänä käytännössä kaikki hiilijunat ja noin 30% muusta rahtiliikenteestä kulkee 36 tonnin akselipainoilla. Läntisillä radoilla kaksikerros-konttijunissa sallitaan jopa 39 (lyhyen) tonnin akselipainot. Nämä vastaavat 32,7 ja 35,3 meikäläistä tonnia. Raskaita junia siis! Kuvan autovaunut ovat saapuneet Orlandoon yhdysliikenteen kautta ja näissä voi akselipaino hyvin olla 36 tonnia. Raskaamman akselipainon salliminen yhdysliikenteessä tarkoittaa, että vähintään Class I -operaattoreiden tulee sallia tämän painoiset junat. Short Lineille akselipainon nosto aiheutti ja aiheuttaa varmaan vieläkin merkittävät ongelmat valtavien investointitarpeiden muodossa. |
||||
|
|
08.03.2016 12:14 | Hannu Peltola | ||
| Esko on kyllä oikeassa, vaikka juuri tässä kuvassa telelinssi vääristää näkymää. USA:ssa on hurjat erot pääraiteiden ja sivu-/teollisuusraiteiden kunnossa. | ||||
|
08.03.2016 07:01 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on yksi esitys eri kaapeleiden ja letkujen käytöstä: http://www.trainweb.org/sp5623/under01d.jpg |
||||
|
|
07.03.2016 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa erottuu hyvin jo höyryveturiajoilta tuttu kirkonkello-henkinen kalistin ja kellon jälkeen ulokkeena konepeiton yläosassa dynaamisten jarrujen jäähdytysritilät. | ||||
|
Kuvasarja: Taft Yard |
07.03.2016 23:08 | Hannu Peltola | ||
| CSX edustaa nykyaikaista amerikkalaista Class I -rautatieyhtiötä tyypillisimmillään. Yhtiö on yksi kolmesta Itä- ja Keski-USA:n Class I -operaattorista ja koko on yksinkertaisesti valtava. Rataverkostoa, joka ulottuu 23 osavaltion alueelle, on n. 34 000 kilometriä. Vetureita on yli 4000 ja vaunuja vaatimattomat 70 000! Yhtiöllä on yhdysliikennettä 240 rautatieyhtiön kanssa. | ||||
|
07.03.2016 23:03 | Hannu Peltola | ||
| Ja 17 vuotta myöhemmin lähes samassa paikassa: https://vaunut.org/kuva/83309?s=1 |
||||
|
07.03.2016 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Henkilöratapiha alkaa aivan kuvan oikeasta yläreunasta ratojen molemmilla puolilla olevien keltaisten talojen kohdalta. Varsinainen henkilöratapiha ja rautatieasema jäävät kuva-alan ulkopuolelle oikealle. EDIToidaan vielä kommenttia: Kuvassa https://vaunut.org/kuva/83280?s=1 näkyy Murmanskin raiteistoa tämän kuvan molemmilta puolilta. Henkilöasema on kuvan vasemmassa reunassa keskivaiheilla. Sen vasemmalle puolelle jää tämän kuvan tavararatapiha, joka puolestaan jatkuu linkitetyn kuvan etualan satamaraiteistoon. |
||||
|
19.02.2016 21:46 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, en tainnut nähdäkään sitä jaksoa... Googlen kuvahaku auttoi ja silta oli näköjään tyypillinen ristikkosilta ja Googlen avustuksella selvisi, että silta oli myös Snoqualmiestä. Siltaa en nähnyt paikan päällä, mutta sen täytynee olla tästä kuvasta pikkuisen matkaa ylävirtaan. | ||||
|
|
19.02.2016 21:15 | Hannu Peltola | ||
| Huomasitko Tuomo samassa kuvasarjassa kuvan vaunusta, jossa Laura Palmerille kävi huonosti? Sarja oli kieltämättä koukuttava! | ||||
|
Kuvasarja: New York Transit Museum |
19.02.2016 09:49 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja ja on aina hauska katsella kuvia Atlantin toisen puolen kalustosta! New York Transit Museum on selvästi kohde, jossa täytyy käydä!!! | ||||
|
18.02.2016 20:40 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa on tosiaan hauska unenomainen tunnelma. Ja kuva on hyvä esimerkki siitä, ettei mitään kuvaa kannata tuhota! Tuskin Reino arvasi 40 vuotta sitten, että epäonnistuneesta kuvasta saisi kuorittua toisen otoksen pois päältä ja kuvan voi jakaa omalla tietokoneellaan harrastajien ihmeteltäväksi... | ||||
|
18.02.2016 20:38 | Hannu Peltola | ||
| Kari on lukenut hyvin Vänrikki Stoolinsa! :-) Avuksi pojat rientäkää, tuo meidät pelasti.... Pystyykö kuvan ikää haarukoimaan? Entä kalusto? Ensimmäinen vaunu taitaa olla vanha Ge, ovatko matkustajavaunut E-vaunuja? |
||||
|
07.02.2016 15:22 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Ja Railjet-veturin ja rungon väritys on onnistunut. | ||||
|
07.02.2016 14:48 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan tankkien rakenne on kyllä niin mielenkiintoinen, että tämä saattaa toimia mallina oman pienoisrautatieni jonkin pikkuaseman öljyvarastolle! Onkohan tankkien välissä olleessa puuosassa ollut pumppulaitteisto? | ||||
|
07.02.2016 12:20 | Hannu Peltola | ||
| Pasilta taas upea kuva! | ||||
|
07.02.2016 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Teemun kuva tuli satunnaiskuvana. Upea kuva hauskasti joka suuntaan mutkittelevasta junasta! | ||||
|
07.02.2016 11:30 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kartta, teollisuusratoja on ollut yllättävänkin paljon! | ||||
|
07.02.2016 11:27 | Hannu Peltola | ||
| Pienet on murheet! Aiheeseen olisi tarjolla ihan faktaakin, Kotus edustanee niin sanottua virallista kantaa. Listalla ei ole Saviota, mutta lähes vastaava Sauvo taipuu sisäsijoissa. Listasta voi myös huomata, että sisä- ja ulkosijat ovat paikannimissä lähes yhtä yleisiä. http://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/paikannimijulkaisut/kuntien_nimet_ja_niiden_taivutus |
||||
|
05.02.2016 17:27 | Hannu Peltola | ||
| Kumman harrastuksen: junakuvauksen vai mäkihypyn? :-) | ||||
|
04.02.2016 14:14 | Hannu Peltola | ||
| Olisiko mahdollista pitää Vaunut.org epäpoliittisena rautatieharrastukseen keskittyvänä sivustona? Ainakin minulla on mitta aivan täynnä muilla foorumeilla käytävään suvakki / Soumi soumalaisille -keskusteluun... | ||||
|
02.02.2016 00:09 | Hannu Peltola | ||
| Wau, täytyykin käydä Riihimäellä kirjastossa! Mihin mittakaavaan malli on tehty? | ||||
|
31.01.2016 21:24 | Hannu Peltola | ||
| Jounin muistikuva on varmasti ihan oikea. Ensimmäiset 145 D-veturia #101-#245 olivat puukorisia, kuvassa poseeraa ihka ensimmäinen: https://vaunut.org/kuva/104785?s=1 Ensimmäinen D valmistui 1925 ja viimeinen puukorinen 1933. Puukoriset D-veturit olivat pääosiltaan käytössä aina 1970-luvun alkuvuosiin. Tässä Jimin kuvassa poseerava Da on jo seuraavaa sukupolvea vuodelta 1953. Tämä oli muuten käytössä aina vuoteen 1996 saakka! |
||||
|
|
31.01.2016 18:32 | Hannu Peltola | ||
| Da on kyllä symppiksen näköinen ja Jimi on ottanut veturista hyvän potretin! | ||||
|
Kuvasarja: Kirjavaa kalustoa |
31.01.2016 15:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä mielenkiintoinen kuvasarja oli jäänyt minulta huomaamatta, Jormalla on hyviä kuvia erityisesti Älmhultista! | ||||
|
31.01.2016 00:11 | Hannu Peltola | ||
| Näköjään tilanteet LKAB:lla muuttuvat tiiviisti! Minulla oli siis vanhaa tietoa, että Svappavaara on lähinnä pelletöintilaitos. Syksyllä 2014 kävin viimeksi alueella ja tuolloin ratapiha ja tehdasalueet olivat niin korkeiden aitojen takana, ettei oikein omilla havainnoilla selvinnyt, mitä alueella touhuttiin! | ||||
|
30.01.2016 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva Pasilla Mankalasta! | ||||
|
|
29.01.2016 10:33 | Hannu Peltola | ||
| Rikulta oli hyvää infoa oliviinin käytöstä pelletöinnissä ja bentoniitin käyttömääristä! Yllättäin Kiiruna onkin LKAB:n suurin bentoniitin käyttäjä, kaivoksella on siis myös suuri pelletöintilaitos. Svappavaaran osuus oli yllättävän pieni, siellähän ei enää toimi rautakaivos vaan ainoastaan pelletöintilaitos. Jouni: rautamalmia pelletöidään, jotta siitä saadaan mahdollisimman tasalaatuista masuuneille. Tässä Wikipedian artikkelissa on kuvattu ydinasioita: https://en.wikipedia.org/wiki/Pelletizing |
||||
|
28.01.2016 17:07 | Hannu Peltola | ||
| Kimmo on oikeassa Hg:n roolista "sähkö-Deeverinä". Hg oli tosin pitkän kehityssarjan viimeinen, ensimmäiset Ha-veturit valmistuivat jo 1936-1939. Näissä 40 ensimmäisessä sivuratojen veturissa oli ongelmana mm. liian lyhyt telien väli ja huonot kulkuominaisuudet. Sarja jatkui Hb, Hc ja Hd -sarjoilla. Hg oli näistä sarjoista suurin 68 valmistuneella veturilla. Ensimmäiset Hg:t tehtiin heti sotien jälkeen vuonna 1947, tosin kolme vuonna 1942 valmistunutta Hd-sarjan veturia muutettiin myöhemmin Hg:ksi. Hg:t muutettiin 1970- ja 1980-luvuilla kaksinajokelpoisiksi Hg2-vetureiksi. EDIToidaan vielä kommenttia: Hg on helppo erottaa muista Hx-sarjan sähkövetureista katonrajassa olevasta keskivalonheittimestä. Muissa H-sarjan koneissa ei ollut kuin kaksi ajovaloa. Ha on helppo erottaa lyhyytensä takia, mutta niitä ei ole sitten 1970-luvun voinut ihastella muualla kuin kuvissa. Ruotsalaisten lempinimi näille oli muuten "Strykjärn" - silitysrauta. |
||||
|
|
28.01.2016 16:57 | Hannu Peltola | ||
| Sementtiä tarvittaneen aikamoisia määriä Kiirunan kokoisessa kaivoksessa kaivostunneleiden vahvistamiseen. En ole kuullut, että sementtiä tarvittaisiin itse tuotantoprosessissa. Bentoniittisavea sen sijaan kuluu huimia määriä rautapellettien tekoon. LKAB:n tapauksessa kuvittelisin tärkeimmän bentoniittivirran ohjautuvan Svappavaaran pelletöintilaitokselle. Nämä kuljetettaneen paikallistavarajunilla Kiirunasta? | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsalaista rahtiliikennettä |
27.01.2016 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä Riku, molemmat ovat harmittavia asioita. Minua harmittaa, että ensimmäisen kerran kävin Malmiradalla vasta 2012 ja tuolloin eivät Dm3:t enää olleet ajossa. :-( | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsalaista rahtiliikennettä |
27.01.2016 22:51 | Hannu Peltola | ||
| Nyt kannattaa mennä kuvaamaan Malmiradalle. Rataa muutetaan kovaa kyytiä kaksiraiteiseksi ja muutoksen jälkeen iso osa mielenkiintoisesta operoinnista on historiaa! | ||||
|
27.01.2016 20:58 | Hannu Peltola | ||
| Roco on tehnyt Anita Ekbergistä hienon H0-mallin: https://www.roco.cc/de/product/231265-cementa-0-0-0-0-0-003001/products.html |
||||
|
Kuvasarja: Ruotsalaista rahtiliikennettä |
27.01.2016 20:30 | Hannu Peltola | ||
| Jo vain graafiset aikataulut löytyvät, esim. oheisesta linkistä kannattaa kokeilla: http://www.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/tagplan-att-skapa-tidtabeller-for-tag/tagplan-2015/dagliga-grafer-2015/ |
||||
|
27.01.2016 19:16 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia, muutettu kuvatekstiin! | ||||
|
|
27.01.2016 19:15 | Hannu Peltola | ||
| Oikeassahan Ville on, T44 on vielä kuvassa! Koneita on muutettu sellaisella tahdilla Td:ksi, että en edes katsonut veturia tarkemmin, vaan kuvittelin sen jo modernisoiduksi. | ||||
|
24.01.2016 20:02 | Hannu Peltola | ||
| Rikulla on hyvä tietämys Ruotsin tavaraliikenteestä ja on kiva oppia uutta naapurimaan liikenteestä! Kopparpendelnistä en ollut kuullutkaan. Minulla saattaisi löytyä jonkinlainen kokoelma tavaraliikennekuvia, pitää jossain sopivassa välissä penkoa kovalevyn sisältöä... |
||||
|
24.01.2016 19:34 | Hannu Peltola | ||
| Jos kiskot näyttävät olevan kaukana toisistaan, vaikutelma on ihan oikea: raideleveys on kohtalaiset 1676 mm! | ||||
|
Kuvasarja: Sri Lanka |
24.01.2016 19:32 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, ihan joka päivä ei näe junakuvia Sri Lankasta! | ||||
|
24.01.2016 19:31 | Hannu Peltola | ||
| Katselin kuvaa ja mietin, että veturi on aika amerikkalaishenkinen. Vaikutelma oli ihan oikea, Wikipedia tietää kertoa veturista seuraavaa: "Sri Lanka Railways M6 is a class of 16 Diesel-electric locomotives imported to Sri Lanka in 1979. Manufactured by Thyssen-Henschel in Kassel, West Germany, under licence from Electro-Motive Division of the United States. As an EMD G22M, it has a V12 EMD 645 engine rated at 1,650 hp (1,230 kW). Most are still in service. Very successful in upcountry line, since it has Flexicoil truck (bogies) and dynamic brakes. Loco numbers 793 and 798 engines were destroyed by LTTE terrorists. M6 790 was involved in the Watawala landslip incident." |
||||
|
24.01.2016 17:24 | Hannu Peltola | ||
| Olen kyllä Jukan kanssa täysin samaa mieltä! | ||||
|
|
24.01.2016 12:46 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! Käsittämättömän hyviä kuvia Reino on saanut 1960- ja 1970-luvuilla. Mitä filmiä käytit? | ||||
|
23.01.2016 18:51 | Hannu Peltola | ||
| Ja tässä kuvia klassisesta Stålpendelnistä kahdella Re-veturilla: https://vaunut.org/kuva/108176?a=1 ja https://vaunut.org/kuva/108177?a=1 | ||||
|
23.01.2016 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Jalkaväessä nämä kuljetukset jäivät ikävä kyllä kokematta. Ihan mukavalta Robertin matka on vaikuttanut! | ||||
|
17.01.2016 12:53 | Hannu Peltola | ||
| Kuva herätti pohtimaan vanhojen lumiaurojen värityksiä. Oma muistikuva oli, että aurat olivat aikanaan kokonaan valkoisia ja sitten jossain vaiheessa 1980-luvulla muuttuivat keltaisiksi. Kuinka yleinen oli tällainen väritys, jossa aurat on maalattu punaisella pohjavärillä? | ||||
