Kuvasarja: Porton sporat |
08.01.2024 17:38 | Hannu Peltola | ||
Markku: myös Portossa mäet ovat hurjan jyrkkiä ja vaunut taistelevat niitä ylös sähkömoottorit surkeasti ulvoen. Jorma T: Kyllä, harmittavasti vierailupäivänäni toinen museohalli oli kokonaan kiinni. Oli mielenkiintoista huomata, että käytössä on ollut todella monipuolista kalustoa ja myös tavaraliikenne on aikanaan ollut vilkasta. Jorma R: Kiitoksia, sinulta tulee vastaukset kuin apteekin hyllyltä tai kuin vanhan palvelu-Alkon hyllyltä! Yritin etsiä tietoa Porton raitioteiden sähköistyksestä, onko käytössä 600 V DC? |
||||
![]() |
07.01.2024 22:01 | Hannu Peltola | ||
Upea on! | ||||
![]() |
07.01.2024 21:07 | Hannu Peltola | ||
Rullavirroitin oli käytössä Yhdysvalloissa aina raitioteiden normaaliliikenteen loppuaikoihin, Lissabonissa virroitin on edelleen käytössä nostalgiakalustossa: https://vaunut.org/kuva/118891?s=1 ja San Franciscossa nostalgiakalustossa: https://vaunut.org/kuva/95025?s=1 | ||||
![]() |
07.01.2024 20:59 | Hannu Peltola | ||
Portugalissa hyvin suosittua on Vinho Verde, vihreä viini. Portviiniä on rubiininvärisenä Ruby-versiona, ruskeahkona Tawnynä ja valkoviininä. Viimeksi mainittu ei enää iskenyt skandinaaviseen makuhermoon! | ||||
![]() |
07.01.2024 00:01 | Hannu Peltola | ||
OK, kiitos Jorma täsmennyksestä! | ||||
![]() |
05.01.2024 18:38 | Hannu Peltola | ||
Tämä kuva tuli satunnaiskuvana, niin jatketaan kommentointia... Hk-vaunussa oleva tykki voisi tosiaan olla 50 PstK/38 eli saksalaisittain Pak 38. Nämä olivat vielä 1970-luvulla puolustusvoimien kalustovarauksissa, mutta tuskin enää varattuna panssarintorjuntakäyttöön. Kuva on Tammisaaresta, niin voisiko olla, että Kisko-Kalle on siirtämässä Hk:ta satamaan, josta jokin merivoimien alus (kalustolautta) poimi tykin toimitettavaksi edelleen jonnekin rannikkolinnakkeelle? Monet vanhoista Pst-tykeistä päätyivät linnakkeille, kuten mm. venäläiset 45 PstK 32 -tykit. |
||||
![]() |
04.01.2024 22:19 | Hannu Peltola | ||
Eljas, hyvä täsmennys! | ||||
![]() |
04.01.2024 14:19 | Hannu Peltola | ||
Tämä on tuon PDF-dokumentin mukaan ollut sarjan ensimmäinen protoveturi, jossa ei ollut kahta ohjaamoa ja siltä osin lähempänä Alcon amerikkalaista FA-1 -sarjaa. Amerikkalaisista serkuista poiketen tämä kulki kolmiakselisilla teleillä. En ollut tiennytkään, että nämä Espanjan Alcot olvat itse asiassa Montreal Locomotive Worksilta Kanadasta. | ||||
![]() |
04.01.2024 13:40 | Hannu Peltola | ||
Tässä veturissa on hyvin vahva amerikkalaisten Interurban-ratojen Steeple Cab -sähköveturien tunnelma (vrt https://vaunut.org/kuva/136135?s=1 ). Westinghouse rakensi paljon Interurban-ratojen tavarajunavetureita, tosin ne olivat tätä kuvan veturia pienempiä. Tekniikka on todennäköisesti kuitenkin samaa kuin amerikanserkuissa. | ||||
![]() |
04.01.2024 13:34 | Hannu Peltola | ||
Twelve-Wheeler, tässä on varsin harvinainen pyöräjärjestys! | ||||
Kuvasarja: Museo del Ferrocarril de Madrid |
04.01.2024 13:31 | Hannu Peltola | ||
Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja, pitää tämä museo pitää mielessä jos/kun tulee matkoja Madridiin! | ||||
![]() |
02.01.2024 21:55 | Hannu Peltola | ||
Kyllä tässä on hyvin vahva amerikkalainen pohjamaku! Ensimmäinen osin tätä muotoilua noudattanut veturi oli EMC:n EA/EB vuodelta 1937. Tämä ja myöhemmät E-sarjan veturit aina E6 -sarjaan olivat kuitenkin loivalla nokalla olevia Shovelnose -vetureita. Vasta EMD:n FT-sarja vuonna 1939 toi markkinoille tuli tutun amerikkalaisen linjadieselveturin muotoilun ns. Bulldog Nose -keulalla. Talgo-junarungot käännettiin melko varmasti paluumatkalle kolmioraiteilla. Tämä oli yleinen käytäntö myös Atlantin takana. |
||||
![]() |
29.12.2023 22:38 | Hannu Peltola | ||
Kappas, tämähän on selvä Great Northern Y-1 -veturin Espanjanserkku! Y-1:t valmistuivat GE:llä 1927-1930 ja niissä oli juoksuakseli kummassakin päässä (1-C-C-1). Myös sähköistys poikkesi (11 kV 25 Hz). | ||||
![]() |
29.12.2023 10:05 | Hannu Peltola | ||
Tässä asiassa olen täysin samaa mieltä Tepon kanssa, erikoisvaunuja on jo nyt varsin paljon tallessa. Ja säilytettävän kaluston osalta tulisi asiaa katsoa kokonaisuutena, museokalustolle tulisi olla kunnolliset kunnostus- ja säilytystilat varattuna kunnostuksen alkaessa ja säilytettävä kalusto tulisi suunnitella kokonaisuutena. | ||||
![]() |
29.12.2023 09:55 | Hannu Peltola | ||
Espanja on kyllä ollut upea rautatiemaa! | ||||
Kuvasarja: Dr19 Kainuussa |
28.12.2023 22:00 | Hannu Peltola | ||
Mukavia kuvia koko sarja! | ||||
![]() |
28.12.2023 21:07 | Hannu Peltola | ||
Kyllä, oikein erinomainen! Poikkeava kuvakulma tekee kuvasta heti kiinnostavan! | ||||
![]() |
28.12.2023 21:03 | Hannu Peltola | ||
Paikka näyttää todella upealta ja tästä olisi mukava nähdä verrokkikuvia! Kuvatekstissä on myös hyvä tietoisku 475.1-veturisarjasta. | ||||
![]() |
28.12.2023 21:00 | Hannu Peltola | ||
Asemarakennus on kyllä upea! Näiden kuvien myötä alkaa kasvaa matkakuume Gdanskiin! | ||||
Kuvasarja: Bitumivaunuja |
28.12.2023 20:51 | Hannu Peltola | ||
Kivaa, että keräsit nämä omaksi kuvasarjakseen! | ||||
![]() |
28.12.2023 20:47 | Hannu Peltola | ||
Kartasta voi löytää ainakin 20 erillistä vanhaa tukkirataa Olympian niemimaan alueelta. | ||||
![]() |
28.12.2023 20:36 | Hannu Peltola | ||
Näitä vanhoja ratalinjoja on Yhdysvalloissa muutettu varsin paljon ulkoilu- tai vaellusreiteiksi, tälläkin matkalla kävin kahdella vanhalla ratapenkalla, jotka olivat saaneet uuden elämän vaelluspolkuina. Polkujen pinnoite vaihtelee sorapinnasta asfalttiin. Erot Yhdysvalloissa ovat suuret, myös ihmisten kesken. Osa on niin lihavia, ettei sellaisia näe muualla. Toisaalta esimerkiksi tämän kuvasarjan mukaisissa maisemissa vaikkapa Olympian vuoristossa vaeltavat ihmiset ovat niin kovakuntoisia, että sellaisia näkee harvoin Suomessa. |
||||
![]() |
28.12.2023 18:59 | Hannu Peltola | ||
Ja tuotteet kuljetetaan säkeissä. Voisiko niissä olla esimerkiksi kahvipapuja? | ||||
![]() |
26.12.2023 17:49 | Hannu Peltola | ||
Faijalla oli aikanaan juuri tuollainen oranssi Ford Taunus, vm. 75. Kyseinen Taunus TC -malli tuli tuotantoon 1970. Moottorivaunu on Essllinger Triebwagen: https://de.wikipedia.org/wiki/Esslinger_Triebwagen Tuo oranssinpunainen väritys on hyvä tuntomerkki rautatieyhtiön tunnistamiseen. |
||||
![]() |
23.12.2023 22:03 | Hannu Peltola | ||
Ilmeisesti pahempaa ei kuitenkaan käynyt? Siinä on ollut suuren katastrofin ainekset! | ||||
![]() |
22.12.2023 21:32 | Hannu Peltola | ||
Upea kuva! Minulla tuli pikkukuvasta vahvasti mieleen Montana. | ||||
![]() |
22.12.2023 17:48 | Hannu Peltola | ||
WAU! | ||||
![]() |
22.12.2023 13:11 | Hannu Peltola | ||
Tämän kuvan yhteydessä on paljon keskustelua muuttajista https://vaunut.org/kuva/52499 ja lisätietoa on kompaktissa muodossa mm. täällä: https://sv.wikipedia.org/wiki/Matning_av_kontaktledning | ||||
![]() |
22.12.2023 09:07 | Hannu Peltola | ||
Tämän kuvan veturin sukulaiset murisevat vielä pelottavasti mm. Ylämailla: https://vaunut.org/kuva/134585?s=1 | ||||
![]() |
21.12.2023 23:20 | Hannu Peltola | ||
Täältä löytyy kohtuullisen kattava kuvaus veturin SAB-pyöristä: https://locomotiveperformance.blogspot.com/2013/10/sab-wheels.html | ||||
![]() |
21.12.2023 23:06 | Hannu Peltola | ||
Tuohan on klassinen omformare, pyörivä muuttaja eli vehjes, joka muuttaa valtakunnan verkon sähkön taajuuden SJ:n haluamaan 16 2/3 Hz:iin. Tämä henkilövaunun näköinen on varmaankin ollut henkilökunnan tila. | ||||
Kuvasarja: Luulajan rautatiemuseo, Norrbottens Järnvägsmuseum |
21.12.2023 22:23 | Hannu Peltola | ||
Huisin mielenkiintoinen kuvasarja! Minulla ei ole vielä onnistunut vierailu tässä museossa, mutta tämä täytyy kyllä ottaa vaikka ensi kesän ohjelmaan. | ||||
![]() |
21.12.2023 22:22 | Hannu Peltola | ||
Z-sarja ei ollut mikään menestys ja näitä ei valmistunutkaan kuin tämä ainokainen yksilö. Veturia ajettiin aina matkustajavaunun teli edessä. Toisinpäin ajettaessa kulkuominaisuudet olivat järkyttävät. Tämä ajoi mm. koulujunia Kiirunan ja Jällivaaran välillä ja myös tämä toimi tarvittaessa ambulanssina. Työtehtävät päättyivät jo vuonna 1938. | ||||
![]() |
21.12.2023 22:17 | Hannu Peltola | ||
Oa oli kuitenkin jo ihan täysiverinen ja hyvinkin käyttökelpoinen malmijunanveturi. Työura alkoi jo vuonna 1914 ja malmiradalla sitä kesti peräti vuoteen 1957. Tämä siniharmaa väritys on näiden vetureiden alkuperäinen, myöhemmin nämäkin maalattiin perinteiseksi veturinruskeaksi. | ||||
![]() |
21.12.2023 22:13 | Hannu Peltola | ||
U-sarjojen veturit olivat kyllä hauskoja vaihtoveivareita! Näitä näki vuosikymmeniä mm. Stockholm C:llä. Ud 868 oli Kiirunan koneita ja tässä oli malmivaunujen vaihtotöitä varten SA-3 -kytkin. MTAB:lle veturi siirtyi 1996. | ||||
![]() |
21.12.2023 22:10 | Hannu Peltola | ||
Veturin kotivarikkoja olivat mm. Hagalund Tukholmassa ja Kiiruna. Hylkyyn veturi meni vuonna 1981. | ||||
![]() |
21.12.2023 22:08 | Hannu Peltola | ||
Linko on Henschel Werken tuote Kasselista ja voiman tuottaa aitoamerikkalainen EMD-567 diesel (tuttu mm. F7-dieselvetureista). | ||||
![]() |
21.12.2023 22:05 | Hannu Peltola | ||
Hg 780 on Asean valmiste vuodelta 1951, palveluvarikkoja tällä olivat Malmö ja Sävenäs ja työura SJ:llä päättyi vuonna 1992. | ||||
![]() |
21.12.2023 22:02 | Hannu Peltola | ||
V1-sarjaa ei ollut kuin kaksi veturia ja ensimmäiset vuodet ne olivat töissä Göteborgin ratapihoilla. Numero 3 siirrettiin Kiirunaan 1954 ja edelleen Luulajaan 1958. Ura SJ:llä päättyi vuonna 1970, jolloin veturi myytiin Svenskt Stål Ab:lle Dannemoran kaivoksille. Vihdoin vuonna 1992 alkoi ansiokas museoveturin ura. | ||||
![]() |
21.12.2023 21:58 | Hannu Peltola | ||
Ma 779 on aito malmiratalainen, sarjan 20 veturia hankittiin Kiiruna-Riksgränsen -välin liikennettä varten 1902-1907. Tämän sisarsarja Mb oli varustettu pienemmällä kattilalla ja se oli tarkoitettu erityisesti välin Jällivaara-Luulaja liikenteeseen. Yksi Mb muutettiin sarjaan Ma. Veturi 779 valmistui 1904 Nohabilla ja se oli käytössä malmiradalla sähköistykseen asti vuoteen 1926. Veturin museoura on jatkunut jo 97 vuoden ajan! | ||||
![]() |
21.12.2023 21:52 | Hannu Peltola | ||
B 1085 valmistui Motalassa 1911 ja viimeinen käyttövarikko oli Västerås. Vuonna 1960 tämä päätyi valmiusveturiksi. | ||||
![]() |
21.12.2023 21:50 | Hannu Peltola | ||
N 1129 valmistui Falunin veturikonepajalla 1912, vuonna 1922 tämä muutettiin sarjaan Na ja takaisin sarjaksi N vuonna 1942. Varsinaista hylkäystuomiota tälle veturille ei välttämättä tullut koskaan, tämä siirrettiin vielä Ången varikolle 1972 ja sieltä rautatiemuseoon. N-sarja oli muutenkin pitkäikäinen veturisarja, nämä olivat ilmeisesti varsin pidettyjä vaihtovetureita. | ||||
![]() |
21.12.2023 21:44 | Hannu Peltola | ||
Tämä on yksi 90 kanssasisarestaan, jotka muutettiin sarjasta E lisäämällä juoksuakseli vuosina 1935-1951. E2 1329 on valmistunut 1917, se kävi läpi muutoksen E2:ksi vuonna 1946 ja käytössä tämä oli vuoteen 1968 (viimeiset vuodet todennäköisesti tosin beredskapsskjulissa odottamassa pahoja päiviä, joita ei onneksi tullut). | ||||
![]() |
21.12.2023 21:39 | Hannu Peltola | ||
A-3 on ASEAn toimittama vuonna 1924 ja tämä on ilmeisesti vielä käyttökuntoinen. | ||||
![]() |
21.12.2023 21:37 | Hannu Peltola | ||
Y-sarjan moottorivaunuilla ajettiin mm. koululaisvuoroja Kiirunan ja Jällivaaran välillä. Lisäksi moottorivaunua käytettiin ambulanssina malmiradalla, läpikulkevaa tieyhteyttähän malmiradan varrella ei ollut kuin vasta 1984! | ||||
![]() |
21.12.2023 21:32 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia Otto tietoiskusta, minulle tuo oli aivan uutta tietoa! Esa, myös tuo Southern Pacificin koodi oli täysin uutta tietoa, kiitoksia! Rivarossin malli on klassikko varmaan jo 1960-luvulta. Nyt myöhempinä vuosina Intermountain Railway on tehnyt upeat mallit sarjoista AC-11 ja AC-12. Broadway Limitedillä oli takavuosina malli AC-4:stä. |
||||
![]() |
16.12.2023 21:01 | Hannu Peltola | ||
Tässä on ruostumattoman teräksen värinen vekkikylkinen amerikanserkku, tosin ravintolavaununa: https://vaunut.org/kuva/128933?s=1 | ||||
Kuvasarja: NJ - Nykarleby Jernväg |
16.12.2023 01:09 | Hannu Peltola | ||
Hyvä ja mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
![]() |
15.12.2023 23:05 | Hannu Peltola | ||
Vancouver B.C. - Seattle -väli oli tuolloin Great Northern Railwayn liikennöimä. Perinteiset kolme junaparia päivässä tällä välillä muutettiin kahdeksi junapariksi vuonna 1960 ja edelleen yhdeksi junapariksi vuonna 1969. Eli vuonna 1967 junapareja oli edelleen kaksi. | ||||
![]() |
15.12.2023 22:38 | Hannu Peltola | ||
Tuskin Voroshilov sai kansaa kadulle. Voisiko kuvassa olla Armi Kuuselan paluu Suomeen kesäkuussa 1952? Kävikö hän tuolloin rautatieasemalla? Entä Paavo Nurmen vierailu Helsingissä? Entä jos kuva olisi 1930-luvulta? Talonpoikaismarssi? | ||||
![]() |
15.12.2023 17:51 | Hannu Peltola | ||
Tässä on varmaan ollut lähtökohtana Budd RDC -moottorivaunu. |