11.08. 16:39 | Hannu Peltola | |||
Teemu, Yhdysvalloissa on pitänyt olla valonheittimessä valo linjalla kuljettaessa jo hyvinkin sadan vuoden ajan. Samoin tällä radalla aina junan ollessa linjalla ajovalo tulee olla päällä. Tässäkin kuvassa veturissa on valonheitin valaistuna, mutta Proto2000-valmistajan veturit ovat kuuluisia heikkotehoisista valoistaan. | ||||
08.08. 18:07 | Hannu Peltola | |||
Ari-Pekka: kyllä! Ja pienoisrautateillä voi edelleen kokea elämyksiä, jotka oikeilla rautateillä ovat enää vanhainkotien vanhimpien asukkaiden muistoissa. Harva on tosielämässä esimerkiksi ajanut 2-8-8-2 Mallet-höyryveturilla 4000 (skaala)tonnin junaa Kaskadi-vuorten solissa 25‰ nousussa. Veturin pauhu on korviahuumaava ja höyryn poistoiskujen ääni alkaa muistuttaa ukkosen jyrinää. Vaikka valtaventtiili on täysin auki, junan nopeus hiipuu mäessä kävelyvauhtiin ja pitää varoa, ettei Mallet lyö ympäri. Tasoristeykseen tultaessa veturin torvella annetaan pitkä ja kauas kuuluva, vuorisolasta kaikuva äänimerkki, joka lähes herättäisi kuolleetkin. Tunnelma on niin aito, että unohtaa olevansa turvallisesti junan vierellä kulkukäytävällä! http://vaunut.org/kuva/125801?s=1 (Jos tällainen tunnelma kiinnostaa, Vorgin lukijat ovat tervetulleita kokeilemaan! Uuden radan rakentaminen alkaa nyt syksyllä ja ensimmäinen ajoilta on todennäköisesti syksyllä 2027) | ||||
08.08. 14:56 | Hannu Peltola | |||
Lenzin LH100 DCC-ajolaitteella veturinipun teko ja purku on hyvin suoraviivaista. Käyttöliittymästä valitaan veturit, jotka ovat samassa veturinipussa ja koko nippua voi komentaa ensimmäisen veturin osoitteella. Tarvittaessa yksittäisen veturin kulkusuunnan voi vaihtaa valitsemalla tämän veturin osoitteen ja vaihtamalla kulkusuunnan. | ||||
08.08. 10:54 | Hannu Peltola | |||
Esa, käännös on kyllä tuttu, mutta tuo suojastuksessa käytetty kiekko ei ole rahake tai poletti. Myöskään kapula ei ole kuvaava japanilaisversioon, joka on ulkoasultaan enemmän reikäleipä. Voisiko termi olla cheapo vanhaa japanilaista kolikkoa mukaillen? | ||||
Kuvasarja: Taiwanin rautatiet |
08.08. 10:45 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia Pietu! Taiwanilaisia H0-malleja on yllättävän paljon tarjolla, varsinkin vanhempi japanilaiskalusto käy sellaisenaan tai tekstitykset vaihtamalla. Taiwanissa on muutamia paikallisia piensarjavalmistajia ja Australiasta on saatavissa taiwanilainen malli R20-dieselveturista. Julkaisen jossain vaiheessa kaksi kuvasarjaa Taiwanissa bongaamistani suurista pienoisrautateistä. Pienoisrautatieharrastu näyttää olevan Taiwanissa varsin vireätä. | ||||
07.08. 21:47 | Hannu Peltola | |||
Kiitoksia! Mukavaa, että myös nämä vanhemmat kuvat nousevat katseluun. | ||||
07.08. 21:45 | Hannu Peltola | |||
Kiitoksia Pasi! Minulla tuli tästä koneesta vahvasti mieleen eteläafrikkalaiset ja australialaiset veturit. | ||||
Kuvasarja: Taiwanin rautatiet |
07.08. 21:44 | Hannu Peltola | ||
Totta Eljas! Lähteenä oli varmaankin ollut kiinankielinen Wikipedia-sivu, jossa metsäratojen tiedot olivat väärin. Kiitoksia täsmennyksestä ja minäkin löysin pienen etsimisen jälkeen paremman sivuston, joka oli yhtenä kirjoittamasi tekstin kanssa. | ||||
06.08. 12:22 | Hannu Peltola | |||
Kyllä, HSR-radat on 1435 mm raideleveydellä. | ||||
06.08. 06:32 | Hannu Peltola | |||
Totta, Esa! Unohdin mainita kuvatekstissä, että vasemmanpuoleisin raide on Alishan Forest Railwayn 762 mm kapearaiteinen rata. Täältä Chiayista alkaa n. 85 kilometrin mittainen tukkirata Alishan kylään syvälle vuoristoon. Rata nousee täältä melkein meren pinnasta aina 2200 metrin korkeuteen. Alishasta haarautuu vanhoja tukkiradan pätkiä, joista osa nousee peräti 2400 metriin. Chiayista lähtee aamuisin yksi junavuoro, joka kulkee Alishaan saakka. Takaisin ei pässe saman päivän aikana eli retki Alishaan vaatisi käytännössä kolme päivää (matkaa Alishaan, tutustuminen paikkaan ja paikan museorautateihin ja matka takaisin). Kuvassa sähköistetyt raiteet ovat 1067 mm raideleveydellä. |
||||
05.08. 20:07 | Hannu Peltola | |||
Ja meillä AUK I -jakson loppupuolella kaikki hilasivat itsensä harjoituksiin, vaikka olisi ollut +40 kuumetta, halu päästä Haminaan oli kaikilla korkea... | ||||
05.08. 16:59 | Hannu Peltola | |||
Jimillä on kyllä loistava taito löytää hyviä kuvapareja! | ||||
25.07. 15:38 | Hannu Peltola | |||
Mukava kesäinen kuva! | ||||
25.07. 03:54 | Hannu Peltola | |||
Kuva tuli satunnaiskuvana, enkä ollut kuvaa aikaisemmin huomannut. Upea kuva, tosiaan kuin joulusadusta! | ||||
24.07. 09:59 | Hannu Peltola | |||
Vaunun aluskehys on todennäköisesti vanhasta vaunusta. Säiliö näyttää uudelta ja se on hitsattu. Vanhemnat venäläiset säiliövaunut olivat niitatulla säiliöllä ja ne muistuttivat kovasti amerikkalaista 8000 gallonan säiliövaunua (venäläinen kopio metrimitoilla?). Mitä tarkoittaa säiliön päädyn lyhenne DON? Sen perässä olevasta päivämäärästä 29.6.1972 on kuvan ottoajankohtana ollut alle kuukausi. Edit vielä: teleinä näkyy olevan Andrews-tyyppiset telit. Aluskehys ja telit voisivat hyvin olla 1920-luvulta. |
||||
23.07. 17:39 | Hannu Peltola | |||
Tämä on kyllä upea kuva! | ||||
23.07. 14:20 | Hannu Peltola | |||
Ja tämä Tapsan kuva on mukava! | ||||
23.07. 13:00 | Hannu Peltola | |||
Humoristisista FORD-akronyymeistä löytyy (luonnollisesti) sivusto: https://www.autocheatsheet.com/blog/funny-ford-acronyms/ Oma suosikkini Mustang-harrastajana on Faulty Overheating Rattlebox of Detroit! |
||||
23.07. 08:53 | Hannu Peltola | |||
Tästä kuvasta voi aiheesta sanoa, että maisema on muuttunut. Pikkupoikana tässä sillalla tuli notkuttua useampaan kertaan ja seurattua vaihtotöitä. | ||||
22.07. 09:36 | Hannu Peltola | |||
Kappas, niinhän siinä olikin! | ||||
22.07. 08:19 | Hannu Peltola | |||
Kuvasta huomaa, että Töölön sokeritehdas oli jo aivan kaupungin laidalla ja susiraja kulki nykyisellä Helsinginkadulla! Sokeritehdas sai Töölönlahden aivan järkyttävään kuntoon ja kuvassakin vesi näyttää likaiselta. | ||||
22.07. 08:13 | Hannu Peltola | |||
Facessa tuli vastaan sama kuva ja siinä kuvausvuodeksi ilmoitetaan 1924. Shell luopui Masut-nimestä 1929 eli se asettaa takarajan kuvan ottoajankohdalke. | ||||
18.07. 17:08 | Hannu Peltola | |||
Huolestunut kanssaharrastaja lähestyi minua tähän kuvaan liittyen sähköpostitse aiheella Virheen korjaus. Julkaistaan nyt postaus tässä, niin ei jää virheellistä tietoa kiertämään! "Kuvaan http://vaunut.org/kuva/169187?s=1 liittyen olet kirjoittanut vaunut.org:iin virheellisiä tietoja. 1. Kuvan opastimessa on kolme vihreän valon yksikköä, ei neljä. Toiseksi alin, jossa voisi olla esiopastimen valkoinen valoyksikkö, on tyhjä. 2. Tämä kilometrillä 350+148 sijaitseva opastin Ck 131 ei suinkaan ole tulo-opastin (infartssignal), vaan mellansignal. Liikennepaikan raja Hässleholmin suunnasta tultaessa on noin 3 km tätä ennen opastimella Ck 203. Seuraavat opastimet Ck 139 ja Ck 141 eivät varmaankaan voi näyttää muuta ajon sallivaa opastetta kuin "Kör 40, varsamhet" eli 2 vihreätä (jota sitten korotetaan tarpeen mukaan ATC:llä), jolloin opastimessa Ck 131 ei voi koskaan esiintyä opastetta "Kör 80, vänta kör 80" eli 1 vihreä kiinteä ja 1 väritön vilkku, vaan siinä esiintynee tyypillisesti opaste "Kör 80, vänta kör 40" eli yksi kiinteä ja kaksi vilkkuvaa vihreätä valoa. Olen itse asiassa ohittanut kuvan opastimen X16-museosähkölätällä, jolloin käytin raiteen 6 ajolangan melkein koko pituudeltaan, minkä huomasin vasta seuraavana aamuna (kuva ohessa). Suosittelen liikennepaikka- ja opastintietojen sekä vastaavien tarkistamista reittikirjasta." |
||||
16.07. 16:35 | Hannu Peltola | |||
Kuvassa kiinnittää huomiota moottorivaunun varoituskello, josta jokin pieni maalaisseurakunnan kirkko voisi olla jopa ylpeä kirkonkellona. Varoitusopasteen anto on kuvassa käynnissä ja äänimaailma moottorivaunun ohjaamossa voi olla mielenkiintoinen! | ||||
16.07. 16:30 | Hannu Peltola | |||
Rataristeyksen liikennettä suojaa Interlocking Tower -asetinlaite. Takavuosina Atlaksella oli H0-malli juuri tällaisesta tornista. | ||||
16.07. 13:05 | Hannu Peltola | |||
Kiitoksia Esa ja John! | ||||
16.07. 10:30 | Hannu Peltola | |||
Kiitoksia Heikki aluksen tietojen etsimisestä! Laittamasi tiedot kaventavat alkuperäisen kuvanottoajankohdan vuosiin 1905 (moottorivaunun valmistumisvuosi) - 1915 (Idahon uppoamisvuosi). Idaho-nimisiä aluksia on varmasti ollut paljon! Tämä Idaho oli varmaan yksi suurimmista: https://en.wikipedia.org/wiki/USS_Idaho_(BB-42) | ||||
13.07. 00:51 | Hannu Peltola | |||
Tavarajunan vaunusto on mukavan sekalainen, ehkä siitä voi tehdä muutamia havaintoja: - veturista seuraava vaunu näyttää kovasti eläinvaunulta, Stock Carilta. Vaunu näyttää varsin lyhyeltä, se voisi olla vanha 36-jalkainen. Yhdysvalloissa karjavaunut tuli sijoittaa heti veturista seuraavaksi. Eläimien piti päästä jaloittelemaan maksimissaan 24 tunnin välein ja veturista seuraavana vaunut oli helppo siirtää karja-aitausraiteelle. - seuraava vaunu on umpivaunu, Box Car ja myös tämä näyttää lyhyeltä ja matalalta. Sekin voisi olla 1940-luvulla jo todella vanha 36-jalkainen. - kolmas vaunu on 40'- tai 50'-mittainen Gondola. Lastina on jotain puulaatikoita, voisiko olla sota-aikana armeijan tarvikkeita? - neljäs ja viides vaunu näyttävät varsin suurilta, saattaisivat olla 50' Box Car -vaunuja. - kuudes vaunu on perinteinen 40' umpivaunu. Kuvasta ei kylläkään erota, onko vaunu teräsrakenteinen vai vanhempaa puukorista rakennetta. |
||||
13.07. 00:23 | Hannu Peltola | |||
Great Northern Railwayn, Seattle, Portland & Spokane Railroadin ja Northern Pacific Railwayn asema on vesiputouksista pikkuisen oikealle näkyvä korkeatorninen rakennus. Tämä oli GN:llä, NP:llä ja SP&S:llä sekä toista vuotta Burlington Northernilla käytössä henkilöliikenneasemana aina siihen saakka, kun Amtrak otti USA:n henkilöliikenteen vastuulleen vuonna 1971. Tämä Spokanen Haver Islandilla sijainnut ratapiha jäi tarpeettomaksi Amtrakin käyttäessä Spokanen Union Stationia. Alue ehti rapistua muutamassa vuodessa, mutta se sai uuden kukoistuksen vuoden 1974 maailmannäyttelyyn. Vanha GN Stationin alue valittiin maailmannäyttelyn pitopaikaksi ja vanhan ratapihan päälle rakennettiin näyttelypaviljongit. Näistä Yhdysvaltojen paviljonki on edelleen olemassa. Vanhasta GN-asemasta ei jäänyt jäljelle kuin kellotorni. Alueella tänä päivänä kävellessä ei voi arvata, että paikka on ollut suuri ratapiha. Spokanen Union Station on aivan kuvan oikeassa reunassa. Tätä asemaa käyttivät Union Pacific Railroad, Milwaukee Road ja Spokane International. Selvää oli, etteivät Hill-klaanin yhtiöt voineet käyttää samaa asemaa Harriman-klaanin yhtiöiden kanssa! |
||||
13.07. 00:13 | Hannu Peltola | |||
Vuonna 1943 näkymä Steam Plantilta kohti nykyistä Steam Plant Hotelia oli tämännäköinen: http://vaunut.org/kuva/169300?a=1 | ||||
12.07. 23:49 | Hannu Peltola | |||
Tästä 1930- tai 1940-luvun verrokkikuvasta huomaa, miten maisemat ovat tässä kohdassa muuttuneet! Aikaisemmin tässä kohdassa näkymää hallitsivat kaksi tärkeää rautatieyhteyttä. http://vaunut.org/kuva/169299?a=1 | ||||
12.07. 20:27 | Hannu Peltola | |||
Heh Jimi, loistava havainto! Eipä ole tullut Barstowissa tämän jälkeen käytyäkään... | ||||
08.07. 22:13 | Hannu Peltola | |||
Upea! Ja jostain syystä tästä tulee jotenkin pienoisrautatiemäinen vaikutelma. | ||||
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
08.07. 22:12 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia Leevi ja myös Eljakselle kiitos tavaraliikennekartasta! Karlskronan radalla en nähnyt yhtään tavarajunaa ja esimerkiksi Karlskronassa ei ole mitään sivu- tai pistoraiteita tavaraliikenteelle. Södra Stambananilla Alvestassa sen sijaan oli erittäin vilkas tavaraliikenne, erityisesti konttijunia ja muutama rapujuna. | ||||
08.07. 00:58 | Hannu Peltola | |||
Finska Kyrkan ei ilmeisesti ollut varsinainen kirkko, vaan suomalaisten laivapuuseppien majapaikka ja myöhemmin laivapuiden tervauspaikka. Karlsronassa työskenteli laivapuuseppiä erityisesti Kruunupyystä ja Pedersörestä Pohjanmaalta. | ||||
08.07. 00:46 | Hannu Peltola | |||
Kiva kesäinen kuva! | ||||
Kuvasarja: Karlskronan rautatiet, osa ruotsalaista sotahistoriaa |
08.07. 00:45 | Hannu Peltola | ||
Kiitoksia kaikille kiitoksista! Jari: en muistanutkaan openrailwaymap.org:a, se oli tässäkin tapauksessa hyödyllinen! | ||||
08.07. 00:44 | Hannu Peltola | |||
Totta Panu, Kalmarin ympäristössä radat olivat 891-millisiä. Karttaa katsomalla huomaa, miten tiivis rataverkko Ruotsissa on aikanaan ollut! Suuri osa on ollut yksityisiä kapearaiteisia ratoja ja yhtiöitä on ollut todella paljon. Raimo, Kuten kartastakin näkyy, Gotlannissa oli tiivis 891-millinen rataverkko. Lisäksi käytössä oli junalautta mantereelle ja yhteys Kalmarin ympäristön 891-millisiin ratoihin. |
||||
07.07. 00:00 | Hannu Peltola | |||
Tällä matkalla matkustin SJ:n X2:lla, Øresundstågin X31K:lla ja Krösatågetin X11:lla ja X11 oli näistä sekä nostalgisin että miellyttävin matkustaa. Junan ääni- ja hajumaailma oli jotenkin erityisen nostalginen, kuin tuulahdus Samien alkuajoilta 1970-luvulta! | ||||
Kuvasarja: Mannaminne, Höga Kusten |
06.07. 23:48 | Hannu Peltola | ||
Osuin sattumakuvan kautta tähän Jorman kuvasarjaan. Onpa mielenkiintoinen paikka, tuo pitää ottaa (pitkälle) listalle paikoista, joissa joskus täytyy vierailla! | ||||
06.07. 23:00 | Hannu Peltola | |||
Lego Duplo -muotoiluinstituutin Billundissa Tanskassa? | ||||
Kuvasarja: Bangor & Aroostook Railroad - todella mielenkiintoinen vanha paikallinen rautatie Mainessa |
03.07. 23:52 | Hannu Peltola | ||
Löysin eBaystä loistavan kirjan Ron Johnson 1983: Bangor & Aroostook Railroad - From Potatoes to Pulp and Paper, Portland Litho, Portland. Kirjassa oli muutamia samoja kuvia kuin tässä kuvasarjassa ja päivitin kirjan tiedoilla osaa kuvateksteistä. | ||||
03.07. 23:44 | Hannu Peltola | |||
Junanumero ja kuvauspäivämäärä täsmennetty kuvatekstiin. | ||||
03.07. 23:37 | Hannu Peltola | |||
Kuvan kuvauspaikaksi selvisi Oakfield ja ajankohdaksi lokakuu 1938. | ||||
03.07. 23:26 | Hannu Peltola | |||
Kuvatekstiin tarkennettu moottorivaunun ostovuodeksi GN:ltä vuosi 1954. Tämä moottorivaunu oli valmistunut Westinghousella vuonna 1930 ja BAR:lla se sai numeron 5. Pääkäyttökohteena vaunulla oli BAR:n sivuradat Aroostook Countyn alueella. | ||||
02.07. 15:34 | Hannu Peltola | |||
Kuvassa on aivan loistava idea! | ||||
01.07. 20:57 | Hannu Peltola | |||
Muotokieli muuttuu! 1940-luvun lopulla, kun EMD:n GP7 sai muotonsa, se oli huippumoderni ja edusti juuri sitä, miltä nykyaikaisen Road Switcher -tyyppisen veturin tuli näyttää. Veturi asetti koko veturiluokalle vuosikymmeniksi ulkoasun, jolta tämän veturiluokan tuli näyttää. Sama oli tapahtunut EMD:n F-vetureiden osalta linjavetureissa ja tämän muotoiluperinteen lapsia ovat mm. kotoinen Huru ja naapurimaan Nohab-diesel. Myöhemmin koko muotokielen omiminen tapahtui mm. Applen älykännyköissä ja Teslan sähköautoissa. | ||||
01.07. 20:20 | Hannu Peltola | |||
Selvää on, että 740-sarjan teollinen muotoilija on katsellut EMD:n kuvastoa GP- ja SD-sarjojen kohdilta. Samozřejmě, juuri tuolta oikean Road Switcherin tulee näyttää! | ||||
30.06. 21:56 | Hannu Peltola | |||
On kyllä näkymät muuttuneet, mutta onhan tästä tietysti 57 vuotta aikaakin! | ||||
29.06. 21:51 | Hannu Peltola | |||
Jarno, tämä silta vetää kyllä varmasti sanattomaksi! Se on luonnossa nähtynä uskomaton rakennelma. | ||||
27.06. 22:43 | Hannu Peltola | |||
Voi voi, se on ollut paha onnettomuus! |