Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12.2024 13:42 | Hannu Peltola | ||
| Linkitetään nämä nyt ristiin, kun tuttu kuva tuli satunnaiskuvana. Tämä voimala tuotti kaiken Spokanen laajan raitiovaunuverkon tarvitseman sähkön ( https://vaunut.org/kuvat/?s=6032 ). Washington Water Power myös omisti suurimman osan ajasta Spokanen raitiotiet. Vesivoimayhtiöllä oli merkittävä kilpailuetu muihin raitiotieyhtiöihin: oman vesivoimalan tuottama sähkö oli käytännössä ilmaista! | ||||
|
15.12.2024 13:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Wau, kertakaikkisen upea kuva! | ||||
|
14.12.2024 10:37 | Hannu Peltola | ||
| Jouni, Walhalla ei näy tähän, se on (oli) tästä kuvasta takavasemmalle varmaan reilun kilometrin päässä. Walhalla oli jo 1970-luvun lopulla aika rähjääntynyt ja siellä ei ollut paljoakaan toimintaa. En ole käynyt siellä kuin kerran 1980-luvun alussa varmaan Kauklahti-päivillä. Björkhagen oli kovan paikan maineessa 1970-luvulla, mutta me pikkuklopit emme tienneet siitä mitään. Pikkuskidinä olin hyvän ystäväni Timon kotona kahdestaan, kun Timon vanhemmat olivat menneet Björkhageniin Hurriganesin keikalle. Vuosi saattoi olla 1974. |
||||
|
14.12.2024 09:54 | Hannu Peltola | ||
| Hauska toteutus instant-Photoshop -lumella! Julkaise Rasmus muitakin kuvia radastasi! | ||||
|
14.12.2024 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Puna-armeijan jalkaväkijoukkojen aseistusvaihtoehdot 1950-luvun alussa olivat käytännössä AK-47, lyhyttä 7,62*39 patruunaa ampuva SKS-puoliautomaattikivääri, SVT-40 -puoliautomaattikivääri tai PPSh-41 -konepistooli. AK-47:ää valmistettiin 1950-luvun alussa aivan käsittämättömiä määriä ja jo 1955 puna-armeija luopui kokonaan sota-aikaisista SVT-40 -puoliautomaateista. | ||||
|
14.12.2024 09:38 | Hannu Peltola | ||
| Lokakuun rautateiden vanhempi S-sarjan veturi on siirretty Porkkalan vuokra-alueelle. | ||||
|
14.12.2024 09:36 | Hannu Peltola | ||
| Tervemenoa! Juhalle lisäykseksi, että myös nämä Porkkalasta viimeisiä neuvostosotilaita kuljettavat junat kuuluvat hyviin itäisiin rautatiemuistoihin! | ||||
|
14.12.2024 09:34 | Hannu Peltola | ||
| Miksi matkatavaraosaston ovet ovat auki Pasilan ratapihalla? Suoritetaanko tässä parhaillaan mustan pörssin kauppaa tai salakuljetusta? | ||||
|
14.12.2024 09:32 | Hannu Peltola | ||
| Olisin itse äänestänyt kuvauspaikaksi Kökkeliä. Ratapihat olivat kummassakin aika samankokoiset, mutta Kirkkonummen oli pidempi. Tämä voisi olla otettu Kökkelin raiteelta 5 ja kuvan oikealle puolelle jäisi vielä raide 6. Huomatkaa veturin ja tavaravaunun välissä kohti Helsinkiä matkaava juna. Tämä S-sarjan veturi olisi voinut juuri tuoda junan Kökkeliin, jota nyt suomalainen veturi kiskoo kohti itää. Veturi on S-sarjan 2-6-2 Prairie-tyypin veturi, joiden valmistus alkoi jo 1910. Vuonna 1925 valmistus siirtyi sarjaan Su. |
||||
|
14.12.2024 09:25 | Hannu Peltola | ||
| '55 letukka on hieno klassikko, kuten on tietysti myös Chevyn pikkulohkon kumea jumputus. Suggan-Volvoja oli paljon Tukholman takseina, luonnollisesti myös Ruotsin skoudeilla ja merkittävä määrä myös radioautoina Ruotsin puolustusvoimilla. |
||||
|
14.12.2024 09:20 | Hannu Peltola | ||
| Alueelle palaavat suomalaiset olivat 1956 aivan järkyttyneitä siitä saastasta, mikä alueelle oli kertynyt 12 vuodessa. Monet asuinrakennukset olivat asuinkelvottomia, ne olivat täysin rottien, luteiden, täiden ja torakoiden valtaamia. Monissa asunnoissa salia oli käytetty vessana, venäläinen ei jaksanut nähdä vaivaa, että olisi kävellyt ulkohuussiin. Ei ihme, että alueella raivosi paha punatautiepidemia 1950-luvun alkuvuosina. Venäläiset eivät tietenkään ole julkaisseet alueen kuolleisuuslukuja, mutta suomalaiset arvioivat, että tukikohta-alueella olisi kuollut jopa parikymmentä tuhatta venäläistä 1944-1956. Kuolleiden saksalaisten sotavankien määrää ei tiedä varmaan kukaan. Jos haluaa inhorealistisen näkymän sodanjälkeisen Suomen historiaan, kannattaa käydä venäläisten hautausmaalla Upinniementien varrella. | ||||
|
14.12.2024 09:09 | Hannu Peltola | ||
| Karvalakki on ns. pystykorva-asennossa! | ||||
|
14.12.2024 09:04 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on tässäkin kuvassa Su-sarjan kone. | ||||
|
13.12.2024 12:18 | Hannu Peltola | ||
| Jimi, tietämättä tarkemmin voisi kuvitella, että puuvaunujen aktiiviaikana emalinumerot ovat olleet ihan normaalia varastotavaraa. Niitä on tarvittu uusien puuvaunujen rakennuksessa, laajemmissa korjauksissa ja numeromuutosten yhteydessä. Pelkästään järkevää on ollut käyttää samoja numeroita vaikkapa veturitallien pilttuiden numeroina. Eiköhän niitä ole saanut tarvittaessa tilattua VR:n keskusvarastolta tarvittavan sarjan. | ||||
|
08.12.2024 20:33 | Hannu Peltola | ||
| Nyt on kyllä aivan nappilaukaus, kauden upeimpia junakuvia! | ||||
|
02.12.2024 14:49 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Ohhoh, onpa kerta kaikkiaan upea kuva! | ||||
|
02.12.2024 14:22 | Hannu Peltola | ||
| X | ||||
|
02.12.2024 13:58 | Hannu Peltola | ||
| Juna on menossa kohti Kirkkonummea eli länteen, kuten kommentissani totesinkin. Tehtaan piippu on edelleen vanha lasitehtaan piippu, kuten myös totesin. | ||||
|
|
02.12.2024 12:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä silta on Kirkkonummen aseman itäpuolella, nykyisin tie on nimeltään Kirkkonummentie. Asemalle on matkaa ehkä parisataa metriä. Minulla tuli kommenttiin ajatusvirhe, juna on tulissa idästä Kauklahdesta. | ||||
|
02.12.2024 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Vuonna 1961 Suomessa oli ainoastaan 25000 Kalashnikov AK-47 -rynnäkkökivääriä, jotka oli hankittu 1960-1961 sekä 200 kappaleen koesarja 7,62 RK 60-prototyyppiä. Kotimainen tuotanto lähti 7,62 RK 62:n osalta käyntiin vasta vuonna 1965. | ||||
|
02.12.2024 10:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas kuvan latauksesta, tämä on erittäin mielenkiintoinen vanhalle kökkeliläiselle! Vasemmalla oleva kapearaide on merkitty kuvassa Ab Troili Oy:n raiteeksi. Tämä kylläkin kulki kapearaide Sinkkivalko Oy:n Kauklahden tehtaille. Sota-aikana Sinkkivalko Oy:n tehdasrakennuksessa toimi Sytytiin Oy:n Helsingin tehtaat sotaa paossa ja tehtaalla tuotettiin mm. sytyttimiä 37 mm ja 40 mm tykkeihin. Lisätietoa Sinkkivalkosta löytyy mm. täältä: https://urbanex.ninja/kohde/sinkkivalko-matka-tehdastyolaisen-historiaan/ Vaihteen 6 kohdalta erkanee pistoraide Kauklahden lasitehtaalle. Mille tehtaalle oikeanpuolimmainen kapearaide vei? Samalle alueelle valmistui 1958 SLEV Oy:n Kauklahden tehtaat. |
||||
|
|
02.12.2024 10:29 | Hannu Peltola | ||
| Lasitehdas oli lopettanut Kauklahdessa 1951. Lasitehtaan jälkeen tiloissa toimi Polar Oy Kauklahden tiilitehdas vuosina 1952-1956. Kuusakoski Oy aloitti rakennuksessa toimintansa jo 1950-luvulla ja tuotanto jatkuu edelleen. | ||||
|
|
02.12.2024 10:20 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, rynkky on ollut minulle tuttu saapumiserästä III/86 lähtien. AUK I -jaksolla oli vähän täyteohjelmana Suomi-konepistoolin lipastaminen, Pystykorvan lukon purku ja kummankin aseen kylmäharjoittelu. Pystykorvalla en harmittavasti ole koskaan päässyt ampumaan. | ||||
|
02.12.2024 10:08 | Hannu Peltola | ||
| Kirkkonummen ja Kökkelin vesitornin olivat samanlaiset ja samankokoiset. | ||||
|
|
02.12.2024 10:06 | Hannu Peltola | ||
| Juna on kuvassa saapumassa Kirkkonummen asemalle lännestä. Kuvan tiesilta oli tällainen vielä pitkälle 1990-lukua. Veturi on jälleen Sergo, Su-sarjan Prairie-pyöräjärjestyksellä 2-6-2 varustettu henkilöjunanveturi. | ||||
|
02.12.2024 10:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on Kirkkonummelta ja veturina on jälleen Sergo, Su-sarjan henkilöjunanveturi. Ensimmäinen vaunu on vanhempaa vuosikertaa 1910- tai 1920-luvulta. | ||||
|
02.12.2024 10:03 | Hannu Peltola | ||
| Porkkalan alueelle oli pahimmillaan sijoitettu venäläinen jalkaväkidivisioona, jossa oli rynnäkkötykkipataljoona, panssarivaunurykmentti ja tykistörykmentti. Joukko ei ollut mikään tukikohdan vartiojoukko, vaan hyökkäysjoukko, jonka tehtävänä olisi ollut Helsingin valtaaminen. Helsinki sijaitsee ainoastaan 30 kilometrin päässä Kirkkonummelta. | ||||
|
02.12.2024 09:59 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on jälleen Sergo (Su), ensimmäinen vaunu on vanhempi 1910- tai 1920-luvulta, toinen vaunu on ilmeisesti postivaunu ja kolmantena matkatavaravaunu. Porkkala oli varmaan kaukana Äiti-Venäjästä, mutta pahasta paikka ei ollut kaukana. Alueella riehui 1950-luvun alussa erittäin paha punatautiepidemia, joka tappoi tuhansia sotilaita ja alueella asuvia venäläisiä siviilihenkilöitä. Perussyy punatautiin on yleensä huono hygienia. |
||||
|
02.12.2024 09:55 | Hannu Peltola | ||
| Tämä rata ehti toimia myös sähköistyksen koeratana ja sähkötolpat olivat paikoin jäljellä vielä 1980-luvun alkupuolella. | ||||
|
02.12.2024 09:54 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan vaunut ovat VR:n vaunuja. Vasemmanpuoleinen vaunu on tumppi-F, sitten on kaksi virkatarvevaunua ja oikealla on Ga-sarjan umpivaunu. | ||||
|
02.12.2024 09:51 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on Sergo eli Su-sarjan henkilöjunaveturi (U yläindeksinä). S-sarjan Prairie-pyöräjärjestyksellä 2-6-2 olevia henkilöjunavetureita valmistui Venäjän rautateille vuodesta 1910. Su edusti sarjan viimeisintä päätyyppiä ja näitä valmistettiin useissa veturitehtaissa vuosien 1925-1951 välillä yli 2680 kappaletta. Veturista oli 4 alatyyppiä ja modernisoitu versio Sum. Teho oli n. 1177 kW ja huippunopeus 115 km/h. Sarjan käyttö normaaliliikenteessä päättyi Novgorodin alueella vuonna 1979. | ||||
|
|
02.12.2024 09:45 | Hannu Peltola | ||
| Rajamiehellä on päässä suikka ja päällä kesäpusero m36. | ||||
|
Kuvasarja: Junaliikennettä porkkalan vuokra-alueella 1955-1956 |
02.12.2024 09:42 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on huisin mielenkiintoinen kuvasarja! Perheeni ja omaan historiaan Porkkalan alue liittyy parillakin tavalla. Isäni valmistui viestilinjalta kadettikoulusta 1955 ja hänellä melkein ensimmäinen komennus oli toimia nuorena vänrikkinä joukkuueenjohtajana Porkkalan alueella viestiyhteyksiä rakentamassa alkuvuonna 1956. Isä muisteli tätä aikaa monesti ja kävimme usein myös paikan päällä katsomassa eri kohteita. Muutimme Kauklahteen, kun olin kaksivuotias. Ratapihalla vaihtotöitä tekevän tavarajunan seuraaminen teki minusta rautatieharrastajan jo ihan pikkulapsena. Vähän isompana Porkkalan vanha vuokra-alue oli fillarimatkan päässä ja alueelta löytyi vielä paljon mm. vanhoja venäläisiä bunkkereita, joissa lapsena oli jännä käydä. Rinnalla kannattaa katsoa kuvasarja historiallisesta Kauklahdesta, keräsin nämä kuvat Finnasta: https://vaunut.org/kuvat/?s=4439 |
||||
|
|
02.12.2024 08:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on Kökkelistä ja kuvaussuunta on itään. Raiteiden vasemmalla puolella näkyy vanha lasitehtaan savupiippu. Tilassa toimi 1950-luvun alussa tiilitehdas. | ||||
|
01.12.2024 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Kökkelistä on mukava nähdä vanhoja kuvia, kiitoksia Jouni latauksesta! | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiemuseon pienoisrautatie |
30.11.2024 21:53 | Hannu Peltola | ||
| Maailmassa on niin monta mielenkiintoista rautatiemaata! Taiwanissa piti käydä, ennen kuin Kiina lähtee sinne härkkimään... :-) | ||||
|
29.11.2024 17:29 | Hannu Peltola | ||
| Roco on tehnyt veturista H0-mallin ( https://ironplanethobbies.com/product/roco-ho-scale-steam-locomotive-s-160-of-the-usatc-2610-dc-72154 ) ja Rapido UK 00-mittakaavaisen. | ||||
|
|
29.11.2024 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Tämä USATC S160 -sarja on ollut mielenkiintoinen osa rautatie- ja sotahistoriaa. En muistanutkaan, että niitä oli myös Venäjällä. US Army Transportation Corps käski jo 1930-luvulla päivittää ensimmäisen maailmansodan aikaisten sotavetureiden piirustukset siltä varalta, että syttyy uusi maailmansota ja sotavetureita tarvitaan eri puolilla maapalloa. Pohjasuunnitelma tämän kokoluokan veturista tehtiin Baldwinin 1. maailmansodan aikaisen veturin pohjalta ja syntyi suunnitelma sotaveturityypistä S159. Yhdysvaltojen liityttyä toiseen maiilmansotaan suunnitelma päivitettiin ja nimeksi päätettiin S160. Sota-aikana näitä 2-8-0 Consolidation-vetureita valmisti ALCO, Baldwin ja Lima ja valmistusmäärä oli tosiaan Eljaksen mainitsema 2120. Veturit tukivat Yhdysvaltojen asevoimien logistiikkaa ja näitä löytyi kaikilta sotarintamilta. Vetureita rakennettiin uutena kolmelle raidelevydelle: 1435 mm, 1524 mm ja 1676 mm (Intia). Myöhemmin näitä muutettiin myös 1067 mm (Sahalin) ja 1668 mm (Espanja) raideleveyksille. Normandian maihinnousun jälkeen aikaisemmin Britanniaan toimitetut veturit siirrettiin Eurooppaan ja sotien jälkeen näitä oli käytössä melkein kaikilla Keski-Euroopan rautatieyhtiöillä. Venäjä sai 200 veturia Lend-Lease -apuna (6 tosiaan jäi Atlantille). Afrikkaan näitä tuli US Armyn mukana ja vetureita oli käytössä Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa. Meksiko ja Peru ostivat näitä uusina. Aasiassa veturisarja oli käytössä Kiinassa, Intiassa ja kummassakin Koreassa. Yhdysvalloissa tärkeimmät käyttäjät olivat Alaska Railroad ja US Armyn varikot. |
||||
|
26.11.2024 17:45 | Hannu Peltola | ||
| John, nähdäänkö malli jo tulevilla Savonradan päivillä? | ||||
|
26.11.2024 16:34 | Hannu Peltola | ||
| Tero, minusta tällä toisen radan omistajalla oli aivan oikea asenne. Hän on rakentanut ja rakennuttanut rataa ennen kaikkea omaksi ja operointikavereidensa iloksi ja leveilytarvetta ei ole. Päinvastoin, tietyn rajan jälkeen alkaa olla tarve pitää tuon tyyppiset kohteet vähän pienemmällä profiililla. Toisen radan mittasuhteista kertoo se, että noin 1000 m2 asuinkiinteistön yksi siipi oli varattu pienoisrautatiekäyttöön. Esillä oli noin 10000 mallin messinkimallikokoelma, rataa oli täysipäiväisesti rakentanut kaksi ammattirakentajaa kahden vuoden ajan ja sen lisäksi radan omistaja oli tilannut muutamia avainkohteita kaupallisilta pienoismalliyrityksiltä. EDIT vielä: yhden messinkimallin hinnaksi voi laskea keskimäärin vaikka 1000 USD, se antaa hahmon pelkän kokoelman hintalapusta! |
||||
|
25.11.2024 16:57 | Hannu Peltola | ||
| Aikakausi huomioiden myrkky on ollut DDT:tä, Agent Orange saapuisi vasta vähän myöhemmin. | ||||
|
25.11.2024 12:45 | Hannu Peltola | ||
| 60-jalkaiset vaunut olivat lyhyimpiä matkustajavaunuja, joita USA:ssa käytettiin vielä modernina aikana. Valtaosa näistä oli posti- tai matkatavaravaunuja, mutta esim. GN:llä oli vielä sivuradoilla 1950-luvulla käytössä 60'-mittaisia henkilövaunujakin. | ||||
|
25.11.2024 10:31 | Hannu Peltola | ||
| Heh! | ||||
|
|
25.11.2024 10:30 | Hannu Peltola | ||
| Milwaukeen Everettin asema oli vielä näyttävämpi kuin tämä Seattlen asema. Harmittavaa, että se purettiin 1970-luvulla! Walthers teki Milwaukeen asemasta rakennussarjan noin 15 vuotta sitten ja myös rakennussarjalla oli kokoa hurjasti. | ||||
|
25.11.2024 10:29 | Hannu Peltola | ||
| Kaikkinensa tämän radan osalta ei puhuta kovinkaan pienistä summista lähtien ihan n. 300 m2 erillisestä rakennuksesta! Bill näyttää käyttävän Woodland Scenicsin maisemamuotoiluun tarkoitettua voimapaperia, jossa on vahvikkeena verkko ohuesta metallilangasta. Tämä on myös minulle tuttu materiaali, jota on helppo työstää ja metalliverkon ansiosta paperi säilyttää halutun muotonsa. | ||||
|
|
25.11.2024 10:25 | Hannu Peltola | ||
| Esa, Jenkeissä ihmisillä on kyllä aivan uskomattomia kotiratoja! Tämä Billin rata oli aivan uskomaton, mutta vielä suurempi oli se toinen yksityisrata, jossa vierailin ja jossa omistaja esitti toiveen, ettei kuvia julkaista. | ||||
|
23.11.2024 00:10 | Hannu Peltola | ||
| #4001 on Alaska Railroadin EMD SD70MAC vuodelta 1999. SD70MAC on ARR:n suurikokoisin ja tehokkain veturisarja, tuttu mm. TV-sarjasta Alaskan rautateillä. Veturin muodot on tästä muistitikusta tunnistettavissa. | ||||
|
21.11.2024 20:50 | Hannu Peltola | ||
| Ford on vuosikymmenien mittaan tehnyt monia legendaarisen maineen saavuttaneita V8:ja. Esan mainitsema lättäpää oli ja on klassikko, kuten oli myös todella legendaarinen pikkulohko vuodelta 1962. Nykyinen Coyote vuodelta 2011 jatkaa ylpeänä tätä hienoa perinnettä! | ||||
|
19.11.2024 09:40 | Hannu Peltola | ||
| Tässä ketjussa on paljon hyvää tietoa moottoreista ja laakereista! Ja mukavaa Esa, että muistit Mustin 302 CID:n voimanpesän! Näin talviaikaan on jo ikävä sen iloista hirnahtelua! | ||||
|
Kuvasarja: Erilainen Ei |
18.11.2024 10:00 | Hannu Peltola | ||
| Sattumakuvan kautta päädyin taas tähän kuvasarjaan. Olen Kurtin kanssa täysin samaa mieltä, juuri tällaiset kuvasarjat ovat äärimmäisen hyviä ja mielenkiintoisia! | ||||
|
16.11.2024 18:07 | Hannu Peltola | ||
| Tällä sivulla on esitelty tuo amerikkalainen kantaäiti: https://www.curbsideclassic.com/bus-stop-classic/bus-stop-classics-1947-1960-mack-c-series-urban-transit-coach-built-bulldog-tough/ Huippukeksijä Regus Patoff on jälleen ollut aktiivinen! |
||||