Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.08.2020 12:19 | Hannu Peltola | ||
| Näiden X10-junien käyttö Tukholman lähiliikenteessä päättyi 31.3.2017 eli tämäkin kuva edustaa jo historiaa. | ||||
|
23.08.2020 12:19 | Hannu Peltola | ||
| Näiden X10-junien käyttö Tukholman lähiliikenteessä päättyi 31.3.2017 eli tämäkin kuva edustaa jo historiaa. | ||||
|
23.08.2020 12:18 | Hannu Peltola | ||
| Tämän kuvan yhteyteen voisi liittää lyhyen yhteenvedon Tukholman lähiliikenteessä ja Södertäljen junissa käytetystä kalustosta: - ennen 1930-lukua lähiliikenteessä käytetty kalusto ei ole minulla tiedossa, todennäköisesti kalustona olivat vanhemmat 2-akseliset 3. luokan henkilövaunut ja D-sarjan sähköveturit (vuodesta 1923) sekä höyryveturit. - ensimmäiset (tiedossani olevat) varsinaiset lähiliikennevaunut valmistettiin 1930-luvun alkupuolella yhdistämällä Jakobs-telillä kaksi tai neljä vanhaa puukorista kaksiakselista vaunua lähiliikennevaunuyksiköiksi, kuvassa pienoismalli ( https://www.smj.org/f%C3%B6rs%C3%A4ljning/vagnar/sj-litt-cc2-36848121 ) Nämä vaunut saivat litteran CC2 ja CC4. Vuonna 1939 nelivaunuiset yksiköt purettiin kaksivaunuisiksi CC2-yksiköiksi. Jäljellä olleet yksiköt saivat kolmannen luokan poistuessa 1956 litteran BB2 ja viimeiset vaunut poistettiin ajosta 1960-luvun alussa. Näistä vaunuista muodostettuja lähijunia vetivät tyypillisesti H- ja D-sarjojen sähköveturit. - Vuonna 1940 siirryttiin lähiliikenteessä todella moderniin kalustoon, kun ensimmäiset hitsatut teräskoriset Co6-vaunut (vuodesta 1956 Bo6 ja vuodesta 1970 B6) tulivat liikenteeseen ( https://www.jarnvag.net/vagnguide/b6 ) Vaunuista valtaosa oli Tukholman lähiliikenteessä. Lähiliikennerungoissa oli monesti veturi kummassakin päässä (esim. Du tai Hg). Bo6 oli tyypillinen näky myös Södertäljen junissa, niitä esiintyy mm. monissa valokuvissa. B6-vaunuja oli Tukholmassa käytössä vararunkoina aina vuoteen 1996. - Vuonna 1960 Södertäljen junissa siirryttiin sähkömoottorijunien aikakauteen, kun kolme Xoa6-runkoa (vuodesta 1970 X6) tulivat ajoon tälle linjalle ( https://www.jarnvag.net/vagnguide/x6 ) - lähemmäs nykyaikaa päästiin vuonna 1967, kun X1-sähkömoottorijunien valmistus alkoi ( https://www.jarnvag.net/vagnguide/x1 ). Näitä kaksivaunuisia moottorivaunuja oli lopulta liikenteessä 104 yksikköä ja ne vastasivat yli 30 vuoden ajan pääosasta lähiliikennettä. Lopulta 2000-luvulla X60-moottorijunat alkoivat korvata näitä ja viimeinen X1 oli ajossa 2011. - Uutta lähiliikenteen kalustoa saapui vuodesta 1983, kun ensimmäiset X10-sähkömoottorijunat tulivat käyttöön ( https://www.jarnvag.net/vagnguide/x10 ). Näitä moottorivaunuja valmistui vuosina 1983-1993 yhteensä 101 kappaletta, joista 50 yksikköä tuli käyttöön Tukholman lähiliikenteeseen. X60-vaunujen myötä näiden käyttö kuitenkin päättyi Tukholman lähiliikenteessä ja 31.3.2017 viimeinen X10-yksikkö oli SL:n ajossa. - Nykyinen lähiliikennekalusto koostuu Alsthomin valmistamista kuusivaunuisista X60-yksiköistä. Näitä yksiköitä valmistui vuosina 2005-2017 yhteensä 129 ykikköä ( https://www.jarnvag.net/vagnguide/x60 ) |
||||
|
23.08.2020 11:30 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jimi täsmennyksestä, muistelin, että täälläkin alempi asema olisi ollut Nedre, kuten muutamalla muullakin Ruotsin kaksitasoisella asemalla. Muutin alemman liikennepaikan Undreksi. | ||||
|
23.08.2020 11:27 | Hannu Peltola | ||
| Kuvasta tulee kieltämättä hyvin Espoo-tyyppinen vaikutelma, asema täällä Undrella on samantyyppinen betonikolossi ja heti aseman jälkeen on rautatietunneli, | ||||
|
|
23.08.2020 11:25 | Hannu Peltola | ||
| Uwe, Matti Grönroos muisteli toisen kuvan yhteydessä seuraavasti: "Joskus 1970-luvun lopulla Märsta-Tukholma-Södertälje-pendelijunien eteläinen päätepiste oli Södertälje S. Sieltä oli sitten erillinen syöttöjunayhteys Södertälje C:lle. Muistaakseni muutama ensimmäinen aamuvuoro ja viimeinen iltavuoro ajettiin keskustaan saakka ilman junanvaihtoa. Vaihtohomma loppui ruotsalaisen Wikipravdan mukaan vuonna 1982." | ||||
|
|
23.08.2020 11:23 | Hannu Peltola | ||
| Matti: Muistikuvasi on varmasti oikea, minullakaan ei ole Wikiä ja muita nettolähteitä parempaa tietoa alueen liikenteestä! | ||||
|
Kuvasarja: Södertälje – mielenkiintoinen risteysasema lähellä Tukholmaa |
23.08.2020 11:17 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa! | ||||
|
21.08.2020 07:53 | Hannu Peltola | ||
| Löytyykö Tapsa (tai muut) muita vanhoja kuvia T42:sta? Esimerkiksi työn touhussa junien edessä? Tämä edustaa Pohjoismaissa harvinaista Amerikan Herkkua ja tästä katselisi mielellään lisääkin kuvia! | ||||
|
20.08.2020 10:46 | Hannu Peltola | ||
| Studebaker Avanti ei ollutkaan minulle tuttu. Taisi tuon ulkoinen suunnittelu osua juuri sellaiseen hetkeen, jolloin Raymond kärsi hirvittävästä krapulasta!!! | ||||
|
20.08.2020 09:33 | Hannu Peltola | ||
| Tämä oli minulle täysin uusi tieto, että näitä C&O:n Alleghenyjä on vielä jäljellä. Tämä edustaa höyryveturitekniikan huippua ja Ilkka varmasti voisi kertoa enemmän teknisistä hienouksista! Valmistaja on Lima Locomotive Works 1941. Paikkakunta on tosiaan Dearborn, se on perinteisesti ollut Fordien koti ja kaupunki on hyvinkin tuttu kaikille jenkkiautoharrastajille. |
||||
|
|
20.08.2020 08:59 | Hannu Peltola | ||
| Tässä lisätietoja veturista: https://www.thehenryford.org/artifact/9628/ | ||||
|
20.08.2020 08:36 | Hannu Peltola | ||
| Tasoristeyksen varoitusmerkki on kuitenkin jo tuoreempaa mallia, tässä ei sentään ole sitä 1950-luvun ristihässäkkää... | ||||
|
|
20.08.2020 08:15 | Hannu Peltola | ||
| Esa, muistikuvasi on luonnollisesti aivan oikea! Raymond Loewyn suunnitelmien määrä on aivan hengästyttävä! Myös Lucky Strike -miehet saavat olla kiitollisia Raymondin tuotteliaisuudesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Raymond_Loewy | ||||
|
19.08.2020 17:18 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
19.08.2020 16:47 | Hannu Peltola | ||
| GG1 pitäisi joskus kyllä nähdä luonnossa, minusta tämä on yksi ehdottomasti kauneimmista vetureista! Muistatko Ilkka, millainen äänimaailma näissä oli? Korin muotoilu ja alkuperäinen PRR:n väritys ovat legendaarisen teollisen muotoilijan Raymond Loewyn käsialaa. Hänen kädenjälkensä näkyy mm. Shellin, BP:n ja Exxonin logoissa, Coca-Cola -pullossa ja Greyhoundin Scenicruiserissa. Minusta upein rautatieaiheinen suunnittelutyö oli Northern Pacificin North Coast Limitedin ulkoasu 1954: https://fi.pinterest.com/pin/361695413798974819/ |
||||
|
19.08.2020 08:25 | Hannu Peltola | ||
| Tämähän oli hauska! En ollut aikaisemmin huomannutkaan. | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia) |
17.08.2020 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Kari! Näitä on oikein mukava selvittää ja samalla selviää itsellekin, mitä kaikkea tuli 14-vuotiaana kuvattua. Päivitin kuvasarjan saatetekstiä saamieni täsmennysten perusteella. |
||||
|
14.08.2020 16:54 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvalloissa junien turvallisuuteen herättiin varhain, mutta myös siellä estetiikka on usein ajanut turvallisen värityksen ohitse. Hyvä esimerkki on Pacific Northwestin vihreydessä kulkenut Northern Pacificin North Coast Limited, jonka Raymond Loewyn suunnittelema vihreä väritys on yksi kauneimmista rautateillä kulkeneista, mutta sen havaittavuus ikivihreiden metsien keskeltä voi olla haastavaa: https://vaunut.org/kuva/73662?s=1 (kuva on pienoismallista, kun esikuvan kuvaa ei näy olevan Vorgissa...) | ||||
|
13.08.2020 08:18 | Hannu Peltola | ||
| Olin sekoillut tämän veturin kanssa ja olen tähän saakka kuvitellut, että Roslagsbananilla oli 5 sähköveturia. Kaivoin tietoja kirjasta Roslagsbanan 100 år ja siinä sähkövetureita käsittelevässä luvussa oli tiedot Asean vetureista ja Hitleristä. Tämä olikin sitten moottorivetureita koskevassa kohdassa. Päivitän kuvatekstin illalla. Kiitos Johannes täsmennyksestä! | ||||
|
12.08.2020 14:09 | Hannu Peltola | ||
| Dannemora-Gimo -väli oli muutettu kolmikiskoradaksi 1961 ja siitä yhteydestä normaaliraiteinen kiskotus jäi käyttöön 1970, kun kapearaideliikenne päättyi. Gimo-Hargshamn levitettiin normaaliraideleveydelle 1970. Normaalilevyinen yhteys Hargshamn-Hallstavik valmistui 1977 ja tällöin päättyi kapearaiteinen liikenne välillä Rimbo-Hallstavik.Eli Hallstavikin paperitehtaan liikenne kulki vuoden 1977 jälkeen normaaliraiteilla Gimon ja Dannemoran kautta, ennen sitä kapeilla raiteilla Rimbon kautta. Hallstavik oli SRJ:n tärkein tavaraliikenteen kohde ja vaunumäärät tuolla radalla olivat hurjia. Voin katsoa tarkemmat luvut illalla, kun olen lähdeaineiston parissa. Toinen tärkeä tavaraliikenteen reitti oli vuoteen 1970 Dannemora-Hargshamn, jossa ajettiin raskaita malmijunia. |
||||
|
12.08.2020 07:12 | Hannu Peltola | ||
| SJ:lle samaan aikaan tehty 1940-talsvagnar -sarja oli tehty hitsatullla korilla ja kyllähän tämänkin vaunun kori näyttää hitsatulta. | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia) |
11.08.2020 23:02 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia, Lasse! | ||||
|
11.08.2020 23:01 | Hannu Peltola | ||
| Puukorinen vaunu on todennäköisesti jompi kumpi X3p eli vanhalta litteraltaan Xoa3p vuodelta 1934. | ||||
|
Kuvasarja: Roslagsbanan 4.12.1982 (sisältää huonolaatuisia kuvia) |
11.08.2020 22:32 | Hannu Peltola | ||
| Kuvasarjan tekstien lähteinä olivat kirjat: - Skendöd i Roslagen, Stig Svallhammar, Malmö 2002 - Roslagsbanan 100 år, Malmö 1985 - Svenska elmotorvagnar, Tore Nordin, Tukholma 2003 |
||||
|
|
11.08.2020 21:57 | Hannu Peltola | ||
| Kartasta erottuu teksti Epö eli tämä on ilmeisesti Eljas Pölhön käsialaa! | ||||
|
Kuvasarja: Oriveden ympäristöä kesällä 2020 |
11.08.2020 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Hieno sarja Oriveden lähialueiden kesäliikenteestä! | ||||
|
10.08.2020 09:35 | Hannu Peltola | ||
| Selasin myös kesäkuussa voimaan tullutta JT:tä ja siinä ei yllättävästi säädetä mitään muuta valojen käytöstä kuin vaihtotöissä vaadittavat kaksi valoa. Aikaisemmin linjalla olevassa junassa on pitänyt olla ajovalot päällä, mutta nyt JT sitä ei enää vaadi. Tein nopean silmäyksen Vorgin kuviin ja kaikki muut operaattorit ajavat ajovalot päällä paitsi Höyryveturimatkat. | ||||
|
09.08.2020 21:11 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Ilkka tästä nostalgisesta kuvasta Amtrakin ensimmäisiltä vuosilta! Julkaise näitä lisää, jos vielä julkaisemattomia löytyy kovalevyltä! Pennsylvania Railroadin Broadway Limited oli perinteisesti yksi Yhdysvaltojen hienoimmista pikajunista mm. New York Centralin 20th Century Limitedin, Santa Fen Super Chiefin ja Great Northernin Empire Builderin lisäksi. Juna on tässä vaihessa jo Amtrakin operoima. Amtrak osti 30 GG1-veturia Penn Centralilta 1971 ja liisasi 21 muuta. Ostetut yksilöt numeroitiin sarjaan #900-929 ja liisatut saivat numerot #4930-4939. Veturin #4938 kyljestä voi erottaa Penn Central -tekstin. Penn Central puolestaan oli syntynyt vuonna 1968 New York Centralin ja Pennsylvania Railroadin fuusioituessa. |
||||
|
Kuvasarja: Alghero, Sardinia, Italia. |
09.08.2020 16:32 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuvasarja ajalta, jolloin Alghero oli vielä aktiiviliikenteen piirissä! Mahtaisiko liikenne olla nyt avattu uudelleen, viime vuonna vaikutelma oli, ettei liikenne ollut palaamassa Algheron linjalle. | ||||
|
09.08.2020 16:30 | Hannu Peltola | ||
| Sardinian rautatiekalusto on kyllä harmittavan sotkettua! | ||||
|
|
09.08.2020 16:27 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva, mutta tässäkin ajetaan ilman valoja! | ||||
|
07.08.2020 13:20 | Hannu Peltola | ||
| FB:n Rautatieharrastus-ryhmässä on järkyttäviä videoita Höyryveturimatkat1009:n vaihtotöistä Pasilassa. Toimintakulttuuri on aivan amatöörimäistä ja sellaista, että viranomaisten on kertakaikkiaan pakko puuttua siihen pikimmiten. Ei ole kenenkään etu, kaikkein vähiten harrastajien, että työturvallisuuteen ja turvallisuussääntöihin suhtaudutaan täysin leväperäisesti. Tällä menolla Höyryveturimatkat1009:lle tulee jokin vakava onnettomuus lähitulevaisuudessa! | ||||
|
|
07.08.2020 06:30 | Hannu Peltola | ||
| Vaunut.orgissa on 872 kuvaa Hr1 1009:sta. Kuvista huomaa suoraan, että ilman valoja ajaminen on Höyryveturimatkat1009 Oy:lle selvästi tapa. Joissakin harvoissa kuvissa ylälyhty on päällä ja vielä harvemmissa kaikki kolme ajovaloa. Luulisi, että tällaisten pienten turvallisuustekojen noudattaminen olisi itsestäänselvyys. | ||||
|
06.08.2020 16:00 | Hannu Peltola | ||
| Mankki, Espoo. | ||||
|
04.08.2020 14:27 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvalloissa vastaavien vetureiden etupää riippui täysin rautatieyhtiöstä. Esimerkiksi vanha Great Northern piti etupäänä pitkää päätä, kun valtaosa rautatieyhtiöistä oli toista mieltä. Verrokkikuvassa GN:n SD7 ajaa peräpää edellä: https://vaunut.org/kuva/120717?s=1 | ||||
|
|
04.08.2020 14:18 | Hannu Peltola | ||
| Kumpi pää muuten on ChME3:n etupää? Jotenkin olen näistä vetureista kuvitellut, että pitkä pää on etupää... | ||||
|
04.08.2020 10:51 | Hannu Peltola | ||
| Tuo voisi kyllä hyvin olla peruutuskamera ja se olisi kyllä tarpeen! Näkymä C36-7i:stä taakse on varsin onneton: https://vaunut.org/kuva/83938?s=1 | ||||
|
|
03.08.2020 21:33 | Hannu Peltola | ||
| Jotenkin Vok puulastissa oli takavuosilta niin tavallinen näky, etten osannut Tapassa edes ihmetellä sitä! | ||||
|
03.08.2020 20:46 | Hannu Peltola | ||
| Osanotto myös minulta! | ||||
|
03.08.2020 14:20 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Jussi tästä täsmennyksestä / lisäyksestä! Ehkä logossa tosiaan voi nähdä jatkuvasti pyörivän pyörän, mikä kyllä sopisi rautatieyhtiölle. | ||||
|
|
03.08.2020 11:20 | Hannu Peltola | ||
| Veikkaan, että kyseessä on ollut remontti juuri satelliittikuvien ottoaikana. Nyt ei tullut käytyä ratapihan länsipäässä, mutta varsin erikoista olisi, jos raiteet olisi pysyvästi muutettu pussiraiteiksi! | ||||
|
03.08.2020 08:46 | Hannu Peltola | ||
| Jimi: muistelepa Ei-sarjaa, joka käsittää hyvin erityypisiä vaunuja eri käyttötarkoituksiin! | ||||
|
27.07.2020 18:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jouni lisätiedoista! | ||||
|
27.07.2020 18:14 | Hannu Peltola | ||
| No niinpä olikin! Kiitos Jouni, päivitin tunnisteet! | ||||
|
27.07.2020 15:22 | Hannu Peltola | ||
| Hieno potretti uudesta tulokkaasta! | ||||
|
27.07.2020 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Tunnelma on kuin Kwai-joen sillalta! | ||||
|
25.07.2020 19:19 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! Simo: tämä taitaa olla otettu veneestä? Olin 17.7. tuon vasemmanpuolen kallioleikkauksen päällä ja yritin etsiä sieltä kuvauspaikkaa, mutta tuo ranta on niin pusikoitunut, että paikkaa oli mahdotonta löytää. | ||||
|
25.07.2020 16:43 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, todella upea! Kiitos Kari muutoksesta ja täällä jakamisesta! Ja tämäkin kuva todistaa, että Vectroniin sopivat kaikki maalauskaaviot. | ||||
|
19.07.2020 16:21 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jorma, Pasi ja Jaakko! | ||||
|
19.07.2020 16:19 | Hannu Peltola | ||
| Vielä maalauskaavioista: tämä ČD:n tummansininen väritys on minusta tyylikkäin Vectroneissa näkemäni: https://vaunut.org/kuva/123895?s=1 | ||||