Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.10.2017 21:36 | Hannu Peltola | ||
| Hullu-Jussin valmistumisvuosi näyttää olevan 1923, se auttaa aavistuksen kuvien ajoittamisessa. Yleisen kulahtaneisuuden perusteella Hullu-Jussi on ollut jo ennen kuvan ottamista kovassa työssä, joten kuva ei liene vuodelta 1923. | ||||
|
22.10.2017 19:36 | Hannu Peltola | ||
| Perjantaina 13.10. aurinko pilkahteli St. Goarshausissa aika ajoin syksyisen pilvipeitteen läpi. Auringon paistaessa ympäristön värikylläisyys oli suorastaan epätodellista, mutta samaa tunnelmaa ei pysty vangitsemaan muistikortille! | ||||
|
22.10.2017 19:32 | Hannu Peltola | ||
| Junasta suoraan vasemmalle Reinin mutkassa on nähtävissä laivaliikenteen opastin. Yksi vaakasuora viiva kertoo, että tällä hetkellä ei ole vastaantulevaa liikennettä. Vasemmalta oikealle 60 asteen kulmassa oleva valo kertoo, että vastaan on tulossa vähintään yksi alle 110-metrinen alus. Jos molemmat vinoviivat palavat, vastaan on tulossa useampia alle 110-metrisiä aluksia tai yksi yli 110-metrinen alus. Jos opastimen kaikki kolme valoa palavat kolmion muodossa, vastaan on tulossa enemmän kuin yksi yli 110-metristä laivaa. Lisätietoa Reinin opastinjärjestelmästä löytyy esim. oheisesta linkistä: http://www.loreleyinfo.de/rhein/wahrschau.php (editoin signaloinnin toimintaa, ei pitäisi luottaa ulkomuistiin...) |
||||
|
22.10.2017 19:26 | Hannu Peltola | ||
| Mukava syksyinen kuva ja tosiaan raivaukset ovat avanneet uusia kuvauspaikkoja! Tässä sattui olemaan minullekin tuttu paikka, kuvasin juuri samalta kalliolta Tolstoita viime kesänä... | ||||
|
22.10.2017 19:10 | Hannu Peltola | ||
| Rechte Rheinstrecke on erityisesti tavaraliikenteen käytössä ja perjantai-iltapäivänä tavarajunia jyristeli kiivaimpaan aikaan jompaan kumpaan suuntaan muutaman minuutin välein. Liikenne oli tosin varsin purskeista, välillä oli pitkiä taukoja ilman liikennettä. Rataosa kulkee Kölnin eteläpuolella olevasta Troisdorfista Wiesbadeniin ja sen pituus on 179 kilometriä. Rataosan rakentaminen alkoi 1844 ja sähköistys valmistui 1961. Lisätietoa löytyy jälleen mm. Wiki-sivulta: https://de.wikipedia.org/wiki/Rechte_Rheinstrecke | ||||
|
22.10.2017 16:06 | Hannu Peltola | ||
| Linke Rheinstrecke on pituudeltaan 185 kilometriä ja reitti yhdistää Kölnin ja Mainzin Reinin länsirannalla. Rakentaminen alkoi 1844 ja sähköistys valmistui 1959. Lisätietoa löytyy helposti mm. Wikistä: https://de.wikipedia.org/wiki/Linke_Rheinstrecke | ||||
|
22.10.2017 15:32 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on otettu Dreiburgenblick-näköalapaikalta. Näköalapaikan nimen mukaisesti paikalta aukeaa näkymät kolmen Reininvarren linnan suuntaan. Etelässä näkyy tämä die Katze -linna, lännessä Reinin toisella puolella Rheinfels ja pohjoisessa Reinin itärannalla der Maus. | ||||
|
21.10.2017 18:57 | Hannu Peltola | ||
| Totta Ilkka puhut! Lisäksi oli tietysti minulle läheinen Great Northern Railway, jonka niminen rautatie löytyi sekä Iso-Britanniasta että USA:sta. | ||||
|
21.10.2017 16:17 | Hannu Peltola | ||
| Onkohan kuvaan kerätty Riihimäen koko lennätinkorjausryhmä ryhmäpotrettiin? Vaunussa istuva herra taitaa olla työnjohtaja, koska on ainoa, jolla on kravatti. Muutkin ovat laittautuneet parhaimpiinsa valokuvausta varten. Entä vaunu? Tämä on varmaankin vanhimmasta päästä Ga-sarjaa, koska on jo alennettu virkatarvevaunuksi. Minkäänlaisia jarruja ei vaunussa ole, mutta sentään aluskehys on jo terästä. Tekstit on tehty käsivaralta ja kirjoittaja ei ole hallinnut i-pisteiden käyttöä... | ||||
|
21.10.2017 16:11 | Hannu Peltola | ||
| Alcoissa on tosiaan hauska ja poikkeava ääni! Jopa pienoismalleissa ääni on selvästi tunnistettavissa ja hyvinkin aidon kuuloinen. U-boatien osalta bongausmahdollisuudet ovat onneksi helppoja, Pertunkaan ei tarvitse kuin matkailla Pohjois-Karjalasta Tallinnaan ja bongaus onnistuu! (OK, eivät ole Virossa varsinaisia U-boateja, mutta EVR:n C36:t eivät aidoista hirvittävästi poikkea ja äänet ovat samat). Ja Kari: totta, pienoisrautatiehommissa tarvitsee aina silloin tällöin Jumalan kättä... |
||||
|
21.10.2017 12:43 | Hannu Peltola | ||
| Kuva pompsahti satunnaiskuvana ja komppaan Eljasta tunnistuksessa: kuvassa on venäläinen Ov. Sarja tunnettiin Venäjällä (litteran mukaan) lempinimellä Ovetshka eli pikku lammas. | ||||
|
21.10.2017 12:22 | Hannu Peltola | ||
| Maalauksesta välittyy tunnelma ertittäin hyvin. On helppoa kuvitella, että juuri tällaiselta on RLR:n varressa näyttänyt 1940-luvulla. | ||||
|
|
21.10.2017 12:15 | Hannu Peltola | ||
| Strasburg Railroadista löytyy lisätietoa mm. oheiselta Wiki-sivulta: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Strasburg_Rail_Road Veturi #90 on 2-10-0 -pyöräjärjestyksellä ja se valmistui Great Western Railroadille 1924. | ||||
|
21.10.2017 12:04 | Hannu Peltola | ||
| Jälleen Pennsyn 65' Mill Gondola, mutta tässä kuvassa on modernisoimaton vaunu. Sarja voisi olla G26a, joka valmistettiin 1940-1942. Kuvassakin vaunu on teräslastissa. | ||||
|
21.10.2017 12:01 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on PRR:n 65' Mill Gondola, joka kehitettiin erityisesti terästehtaiden kuljetuksiin. Kuvan vaunu on todennäköisesti 1960-luvulla modernisoitua G26c-sarjaa. Pennsylvania Railroadin taru oli päättynyt jo 1968 ja tässä vaunut ovat osa Penn Centralin kuljetusjärjestelmää. Vuoden kuluttua vaunun omistaja muuttuu Conrailiksi. | ||||
|
21.10.2017 11:45 | Hannu Peltola | ||
| Stirmouth-radalla kaikki osa-alueet olivat hyvin tasapainossa ja myös kalusto oli tosiaan sen näköistä, että sillä on ollut pitkät työvuodet Coloradon vuoristossa. | ||||
|
|
21.10.2017 11:43 | Hannu Peltola | ||
| Alainilla on siis käynyt pieni käpy puskutraktorin osalta! Malli on Athearnin valmistama noin viiden vuoden takaa. Ford tosiaan kuuluu amerikkalaiseen maisemaan erottamattomana osana! Kuvan malli on Classic Metal Worksin valmistama. | ||||
|
20.10.2017 11:54 | Hannu Peltola | ||
| Piti ihan mielenkiinnosta tarkistaa 1:1 esikuvista rakennustapa ja näköjään esikuvissa on esiintynyt kahta eri tapaa: tapa, jossa vinotuet ovat Pasin mainitsemalla tavalla eri puolilla pystypuita tai sitten toisena tapana on tehty tämän kuvan mukainen risti vinotuista. Missään esimerkkikuvassa ei tosiaan ollut naulaa vinotukien risteyskohdassa. | ||||
|
Kuvasarja: Ruskaa Haapajärven radalla |
19.10.2017 23:17 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! Tämä rataosa on jäänyt minulle täysin vieraaksi Saarijärven pohjoispuolisilta osilta. Tuonne pitääkin tehdä kuvausmatka jossain sopivassa vaiheessa! | ||||
|
19.10.2017 22:56 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan junan rautatiestä voisi lisätä pienen yksityiskohdan: aikanaan amerikanenglannissa tunnettiin verbi to wabash, joka tarkoittaa ryntäämistä eteenpäin hurjalla vauhdilla. Verbin syntyhistoria juontaa juurensa Wabash Railroadin kuuluisiin suurten höyryvetureiden vetämiin kiitotavarajuniin, jotka halkoivat Keskilännen tasankoja jopa 100 mailin tuntinopeuksilla. Toinen alue, jossa Wabashin junat ovat tulleet tutuiksi on Aku Ankka! Useammassa sarjassa ankat matkustavat Cannonball-junalla, joka luonnollisesti viittaa Detroitin ja St. Lousin välillä kulkeneeseen Wabashin kuuluisimpaan pikajunaan. Lisätietoa Wabash RR:stä löytyy mm. Wikistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Wabash_Railroad |
||||
|
18.10.2017 18:49 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kesäinen kuva! | ||||
|
Kuvasarja: US Modellbahn Convention 2017 |
18.10.2017 17:19 | Hannu Peltola | ||
| Näyttelyssä ei ollut tungoksen takia oikein mahdollisuutta käyttää jalustaa ja käsivaralta kuvattaessa ei voinut käyttää linssin pienimpiä aukkoja. Syväterävyys jäi kuvissa väkisinkin vähän nahkeaksi... | ||||
|
Kuvasarja: US Modellbahn Convention 2017 |
18.10.2017 15:58 | Hannu Peltola | ||
| Jaa Heikki ihmeessä linkki, julkinen sivustohan tämä on! | ||||
|
17.10.2017 18:11 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä museo oli selvästi länsialuetta, mutta rata-alueet ja rautatiet puolestaan kuuluivat DDR:ään. Eli tämä kuvankin alue oli hallinnollisesti DDR:ää. Itse kävin Berliinissä ensimmäisen kerran 1991 ja silloin vielä tämä Anhalter Bahnhofin ratapiha-alue oli täynnä höyryveturin raatoja, jotka olivat jääneet niille sijoilleen sota-ajan pommituksissa. | ||||
|
09.10.2017 16:22 | Hannu Peltola | ||
| Taustalla olevan koivun vihreyden perusteella rajaisin syyskuun pois vaihtoehdoista. | ||||
|
09.10.2017 08:53 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, mielettömän upea! Kanjonista tulee tosiaan mieleen Pohjois-Amerikka, kuva voisi hyvin olla Brittiläisestä Kolumbiasta tai Washingtonin osavaltiosta. Vasemmalla on vanhan jo toimintansa lopettaneen tukkiradan jäänteitä. | ||||
|
08.10.2017 18:42 | Hannu Peltola | ||
| Pasi, olisi ollut hauskaa tavata kuvauksen merkeissä Vuohijärvellä! Sinun kuviesi innostamana päätin eilen lähteä etsimään näitä Savon radan nyt avautuneita hienoja kuvauspaikkoja. En vaan jaksanut lähteä ajelemaan Espoosta riittävän ajoissa, että olisin ehtinyt bongaamaan nämä tavarajunat. Harmittavasti muuta liikennettä olikin sitten harvakseltaan ja en nähnyt kuin IC65:n ja S66:n ajossa. Ja taas olet saanut otettua hienon otoksen! |
||||
|
03.10.2017 17:32 | Hannu Peltola | ||
| No huh huh!!! Jos esimerkiksi Alfred Hitckock olisi aikanaan nähnyt tämän kuvan, hän olisi saattanut saada inspiraation kauhuelokuvasta, jossa häiriintyneet linnut kokoontuvat joukoittain saalistamaan ihmisiä... | ||||
|
Kuvasarja: Huru Etelä-Hämeessä |
03.10.2017 17:12 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvasarjakokoelma on hauska, samat tilanteet on tallennettu (ainakin) kolmesta eri suunnasta! Eikä pidä unohtaa Jorman hyvää "Hurulla Hämeeseen" -kuvasarjaa itse siirtymisestä! | ||||
|
02.10.2017 22:44 | Hannu Peltola | ||
| Esimerkki tällaisen Caboosen sisätilojen järjestelyistä löytyy seuraavasta linkistä: http://www.coalingstation.com/images/floorp.jpg Caboosen tuottamasta liikenneharmista/-haasteista pienoisrautateillä on juttua kuvan https://vaunut.org/kuva/120717 yhteydessä. Tässä kuvassa on puolestaan esimerkkinä pikkuisen uudempi 30' versio, joka on saanut vanerivuorauksen ehkä 1940- tai 1950-luvulla: https://vaunut.org/kuva/100691?s=1 GN:llä oli myös useita kymmeniä tämän kuvan Caboosen kanssa identtisiä 25-jalkaisia malleja. |
||||
|
02.10.2017 22:36 | Hannu Peltola | ||
| Ilkan Caboose-kuvassa https://vaunut.org/kuva/122430# on keskustelua Caboosejen käytöstä. Tähän kuvan malmijunan liikennöintiin liittyy varsin haastava vaihtotyö Caboosen kanssa. Kuvan juna jatkaa tästä kuvan kohdasta vielä yhdysvaihteen yli ja peruuttaa oikean puolimmaista raidetta pitkin Everettin asemalle. Everettissä kuljettajan pitää vaihtaa veturi toiseen päähän ja Caboose toiseen päähän junaa ennen matkan jatkamista Anacortesiin. Everettissä ei ole käytettävissä kuin yksi sivuraide, jolla on monesti Everettiin saapuvia tai sieltä lähteviä tavaravaunuja. Vaihtotyön onnistuminen vaatii hyvän etukäteissuunnittelun! Ja ammattilainen on aina ammattilainen: yhdessä ajoillassa vorgissakin aktiivisesti kirjoittava VR:n työntekijä teki vaihtotyöt ennätysajassa, vaihtotöihin kului ainoastaan 5 minuuttia ja siinä ehti vielä vaihtaa kuulumisetkin. Toisessa ääripäässä on erään aloittelevan (pienois)veturinkuljettajan melkein parin tunnin vaihtotyörupeama ja sen jälkeen täysin palaneet hermot... | ||||
|
|
02.10.2017 21:28 | Hannu Peltola | ||
| Kiitokset Ilkalle hyvistä yhteenvedoista Caboosen käytön osalta! Pienoisrautateillä Cabooset tuovat mukavaa lisätoimintaa vaihtomiehistöille (ja varmasti olivat samasta syystä tuskan aiheita 1:1-rautateille!). Ilkan kommenttien lisäksi voi vielä ehkä mainita: - Cabooset olivat luonnollisesti sidottuja kotirataansa. Jos juna jatkoi toiselle rautatieyhtiölle, yhdysliikenneratapihalla keulaan vaihdettiin toisen yhtiön veturi ja perään Caboose. - tavarajunien vaihtaessa risteysasemilla suuntaa, Caboose piti luonnollisesti vaihtaa junan perään. Muistaako kukaan vorgilaisista tuskailleensa tämän vaihtotyöoperaation parissa Everettin pienellä ratapihalla? - joillain yhtiöillä Cabooset oli nimetty tietylle divisioonalle ja osa oli lähes vakituisesti, joskin epävirallisesti nimetty samalle miehistölle. Junan saapuessa divisioonaratapihalle, siellä piti tavaravaunujen lisäksi vaihtaa uuden divisioonan Caboose junan perään. Vanhaan aikaan oli myös hyvin tavallista nähdä junan perässä 3-4 Caboosea. Näistä yksi oli varsinainen käytössä oleva Caboose ja muita siirrettiin toiseen päähän kyseistä ratadivisioonaa. Kuvassa näyttäisi olevan perinteinen 25' puukorinen Caboose korotetulla tähystyspaikalla. Näitä löytyi useimmilta rautatieyhtiöiltä. Valmistusvuosi voisi olla jossain 1910- tai 1920-luvulla. |
||||
|
30.09.2017 14:26 | Hannu Peltola | ||
| Kuvaa zoomatessa numero näyttäisi olevan 264. | ||||
|
30.09.2017 12:40 | Hannu Peltola | ||
| Onko Oskulla ollut yöllä pipo liian kireällä? | ||||
|
26.09.2017 11:52 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, kuvassa on 50-jalkainen AT&SF:n Box Car. Kuvan vaunu on varustettu Shock Control -alustalla, jossa oli 25 senttiä liukuva keskipalkki. Tämä tarjosi pehmeämmän kyydin ja vähensi lastien vahingoittumista. Ensimmäinen AT&SF:n Shock Control -vaunusarja valmistui 1958 ja vuodesta 1961 alettiin rakentaa rinnalla Super Shock Control -alustoja. Kuvan vaunu voisi hyvin olla 1950-luvun sarjaa, mm. ovi on vielä perinteinen kapea AAR:n vakio-ovi. SL-teksti vasemmassa yläkulmassa paljastaa, että vaunussa on lämpöeristys. Vielä muokkaus: Kuvan vaunun vaunusarja näkyy olevan Bx-81. Ensimmäinen Shock Control -vaunusarja oli Bx-77 eli tämä kuvan vaunu on tosiaan varsin aikaista valmistetta. |
||||
|
18.09.2017 14:21 | Hannu Peltola | ||
| Mitä ihmettä, onko Huruja muitakin kuin 2216? :-) Oikeassa Mika kyllä on, että 2216 on varmasti jo eniten kuvattu Huru. Ja Jorma on myös oikeassa, raidehan on erityisesti idän suunnan junille. Milloin muuten punaiset raidat tulivat ravintolavaunuihin? Minulle on jäänyt epävarma muistikuva, että niitä olisi ollut jo 1980-luvun lopulla eli Huru-aikaan... |
||||
|
18.09.2017 12:15 | Hannu Peltola | ||
| OK, tuo selvensi asiaa! Ajattelinkin, että olisi erikoista, jos Hector Rail alkaisi ajaa pellettijunia. Sekatavarajuna sen sijaan sopii hyvin Hectorin toimintaan. Nyt on siis taas hyvä syy vierailla malmiradalla! Muistaako Riku (tai muut), milloin kaksoisraide Kiiruna-Narvik valmistuu? Sen valmistumiseen päättyy iso osa malmiradan viehätyksestä, kun junakohtaukset päättyvät. | ||||
|
|
18.09.2017 10:50 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen tieto Riku! Tiedätkö mitä kalustoa Hector Rail tulee käyttämään junissa vai saavatko he käyttöoikeuden LKAB:n IORE:hin? | ||||
|
Kuvasarja: Minkiö 1977 |
12.09.2017 14:10 | Hannu Peltola | ||
| Satunnaiskuvan kautta törmäsin tähän vanhaan Jormaan julkaisemaan sarjaan. Muistatko Jorma, kuka oli SPR:n 100-vuotisjuhlajunan kuskina Minkiöllä 1977? Puikoissa saattoi olla äitini työkaverin mies, jonka kyytiin VR:n juniin pääsin myöhemmin 1980-luvulla useasti. Unto siirtyi jo monta vuotta sitten autuaammille ratapihoille ja enää ei pääse tarkistamaan asiaa... | ||||
|
01.09.2017 17:34 | Hannu Peltola | ||
| Muotoilu on kuin vanhoista GE:n Box Cab -sähkövetureista. Mahtaakohan tekniikkakin olla GE:ltä? | ||||
|
01.09.2017 17:29 | Hannu Peltola | ||
| KuHan kuvaan... | ||||
|
25.08.2017 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Autojen perusteella tuntuisi selvältä, että kuva on vuoden 1932 kilpailusta. Kuvan etualalla oleva koppalakkiherra voisi olla poliisi. Poliisin verkkosivujen perusteella vuoden 1923 virkapukuun kuului kuvan kaltainen koppalakki, mutta seuraavassa virkapuvussa vuodelta 1941 lakki on lässähtäneempi: http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/1923 Kuvassa on myös useita valkolakkisia herrasmiehiä. Päähine lienee ylioppilaslakki ja olen ollut siinä uskossa, että ylioppilaslakkien käyttö yleispäähineenä hiipui jo ennen sotia? |
||||
|
19.08.2017 19:43 | Hannu Peltola | ||
| Kivikukkohan se on! Virossakin tärkeimmille asemille on (neuvostoaikana) rakennettu suojatilat. Lagedissa yritin käydä paikallisessa kivikukossa, mutta sen urinaalinen ominaishaju lopetti yrityksen alkuunsa... | ||||
|
15.08.2017 12:29 | Hannu Peltola | ||
| Svenska-lok.se antaa veturista 962 seuraavat tiedot: Tillverkat av Allmänna Svenska Elektriska Aktiebolaget, Västerås, Sverige i 1959. Tillverkningsnr. 1494. 2010 från TGOJ Ma 962. Sålt 2013 till Stambanans Wänner. Norrköping 2014. Tämän mukaan omistaja siis olisi Stambanans Wänner. |
||||
|
11.08.2017 13:15 | Hannu Peltola | ||
| Matkailu avartaa ja tuo uusia kokemuksia! Onhan itäkalustossakin puolensa: https://vaunut.org/kuva/89362?u=2938&d=09.01.2014&ns=1 | ||||
|
11.08.2017 12:36 | Hannu Peltola | ||
| Totta! Alkuperäinen valko-sini-puna -väritys olisikin todellinen NAM NAM!!! EDIT: Siis tämä väritys: http://www.jarnvag.net/images/bild/lokguide/T43_222_Ostersund140730.jpg |
||||
|
|
11.08.2017 12:35 | Hannu Peltola | ||
| Tarkoititko Jimi tätä kuvaa: https://vaunut.org/kuva/86356?s=1 Siinä on kyllä toinen nainen. Taidankin keskittyä rautatieharrastuksessa kuvaamaan ruotsalaisia naiskonduktöörejä... ;.) | ||||
|
11.08.2017 12:31 | Hannu Peltola | ||
| Taitaa olla jopa litteraltaan Sp! Nämä ovat hyvin yleisiä ja näitä näkyy mm. useammissa tämän kesän kuvissani. | ||||
|
Kuvasarja: Västervik - Hultsfred |
08.08.2017 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Sattumakuvan kautta löysin tämän Jorman mahtavan kuvasarjan muutaman vuoden takaa. Jorma on päässyt vierailemaan hienolla museoradalla! | ||||
|
05.08.2017 13:05 | Hannu Peltola | ||
| SJ:n nykyinen väritys on varsin ankea! Nämäkin yksiköt olisivat varmasti paremman näköisiä, jos ne olisi maalattu värikkäämmin ja sopivammalla kuviolla. (ellei tavoitteena ole ollut jo alun alkaen tällainen jättimato-vaikutelma...) | ||||
|
05.08.2017 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Totta kyllä ja T44:n ja Hector Railin Rc:n välissä näkyy nurkka Green Cargon Re:stä. Vectronin takana on jokin tukemiskone ja TRAXX:n ja T44:n välissä näkyy ratapihalla vaihtotöitä tekevä Green Cargon Rc. Hallsbergissä on paljon toimintaa! | ||||
