Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.02.2022 19:14 | Juuso Hyvärinen | ||
| Käsittääkseni tämä on eri juttu kuin Risto Räppääjä. Tämä perustuu muusikko "Juice" Leskisen 1990-luvulla kirjoittamiin lastenkirjoihin. | ||||
|
01.02.2022 19:10 | Juuso Hyvärinen | ||
| Eihän tuossa ollut sataakaan tonnia vedettävää... Vauhtia suurnopeusjunallamme oli - jos Julian totuuksiin uskotaan - paikoin yli 200 km/h :-) | ||||
|
29.01.2022 19:40 | Juuso Hyvärinen | ||
| Kiskoautossa mukana olleet voinevat valaista (sic!) lyhtyasiaa enemmän, mutta käviköhän siinä siihen tapaan, että Webaston käynnistäminen poltti sulakkeen ja sammutti kylmän pään valot juuri tuossa otossa. Antenni taas on tämän päivän välttämättömiä tykötarpeita kalustoyksiköille, jos halutaan liikkua talliraiteita pidemmälle. | ||||
|
29.01.2022 19:33 | Juuso Hyvärinen | ||
| Kiitos, Esa. Elän näköjään viime vuosituhatta, jolloin 4142 oli Veturimuseolla. Mistähän muistilokerosta se tähänkin päätyi. | ||||
|
13.04.2019 19:08 | Juuso Hyvärinen | ||
| Mikko, näin kyydissä tulleet kertoivat tehdyn. Ettei tarvinnut pysähtyä vähän väliä käymään ulkona lämmittelemässä. | ||||
|
24.12.2017 06:05 | Juuso Hyvärinen | ||
| Tämä oli vähän ennen kuvaushetkeä saapunut Toijalaan (kuva otettu klo 14.53) ja lienee valmistautumassa junaan TYO 71859, kun kuljettaja oli jo siirtynyt viettämään lepotaukoa pohjoisen puoleiseen ohjaamoon. Onneksi ei pyytänyt kuvaajalta, että käydään kääntämässä kone samantien veturitallilla :) | ||||
|
21.09.2016 08:55 | Juuso Hyvärinen | ||
| Tämän "Keltiäisen" EVN-numero on 98 10 8008 504-7. Niiden kylkimerkintöjen mukaan, mitä kännykkäkuviini tallentui, on Etv-w:n pituus 11,42 m, taara 24,5 tn ja kuorma 65,5 tn. |
||||
|
21.08.2016 19:01 | Juuso Hyvärinen | ||
| Tämä saattaa olla ensimmäinen kerta, kun Toijalan 140-vuotiaalla kääntölavalla (joskin moneen kertaan modifioidulla) on sähköveturi. Oi jospa oisin saanut olla mukana... | ||||
|
12.08.2016 20:58 | Juuso Hyvärinen | ||
| Aivan erinomainen kuva harvinaisista vieraista! | ||||
|
10.07.2016 21:05 | Juuso Hyvärinen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
10.07.2016 20:51 | Juuso Hyvärinen | ||
| Jep, ei hätää. Hurulla on edelleen erittäin hyvä koti, ja aiempaa parempi, koska - kuten Jorma totesi - Hy:llä on mahdollisuus tämän veturin ajokuntoon laittamiseen. Olisiko jonakin päivänä mukava näky vaikkapa Valtteri-rungon nokalla? Tl:ssa pitkä pilttuu täytettiin Hurun lähdön jälkeisenä aamupäivänä tilapäiskalustolla, mutta varsinaisesti Tl:n tallin tilaa tarvitaan vanhalta Posti- ja telelaitoksen päävarastolta lähiaikoina evakuoitavan vaunuaarteen katon pintarakenteen kunnostukseen. |
||||
|
16.06.2016 20:05 | Juuso Hyvärinen | ||
| Teemu, kiitos tarkennuksesta. En ollut huomannut laittaa tietoihin junatyyppiä ja -numeroa. | ||||
|
Kuvasarja: Deevereitä Toijalassa |
24.04.2016 21:00 | Juuso Hyvärinen | ||
| Kertakaikkisen upeaa systemaattista nykydokumentointia! | ||||
|
25.01.2016 08:49 | Juuso Hyvärinen | ||
| Tuukka, kysymykseen pystynee vastaamaan vain kyseisen yrityksen edustaja. | ||||
|
15.01.2016 19:41 | Juuso Hyvärinen | ||
| Mainio kuva taas Timolta! Höyryn ylöslämmitys alkaa huomenna. Halonkantajat ovat tervetulleita. Ja toki voi muuten vain tulla katsomaan sulassa sovussa olevaa uutta ja vanhaa. Julia ja kumppanit kertovat maanantaisen matkasuunnitelman: http://julia.dy.fi/timetables?s=17000&d=18.1.2016 Paluumatka on 20.1., ja sen aikataulu kehkeytyy, kunhan ensin "Jumbon" vesitysaikataulu Turun päässä varmistuu. |
||||
|
19.10.2015 19:58 | Juuso Hyvärinen | ||
| Mikko, 500 matkustajaa oli junahenkilöstön yhteislaskelma kaikista kolmesta viikonlopun museojunasta. Hyvä luku, vaikka Pentti Saarikosken mukaan: Toijalan takana ei ole paljon mitään. Pikajuna pohjoiseen lähtee raiteelta kaksi ikkunoissa tanakat kasvot, kiviset pellot ja lapset kuin pulleat kurkut. (Asema I) |
||||
|
|
19.10.2015 12:56 | Juuso Hyvärinen | ||
| Reino, tämän Heikin, Sinun & Jussin 933:n kiskomaa junaa katsomassa oli paljon väkeä. Paljon. Toiset kuvaamassa olleet old school -kuvaajat (joihin en itse kuulu) pahoittelivat, kun meillä Suomessa ei ole eurooppalaisia käytöstapoja. Kuvauslinja olisi ollut asiallista tehdä ensimmäisenä paikalla olleen kohdalle. Olisikin, jos kaikki paikalla olleet olisivat halunneet saada hyvän kuvan. Mutta kun minä, minä, minä ja mun kamera. |
||||
|
16.10.2015 20:18 | Juuso Hyvärinen | ||
| Valmistajanlaatat ovat kadonneet. Vinkkejä otetaan vastaan. Huomenna, tai vielä muutenkaan vähään aikaan, tämä ei ole julkisesti liikkeellä eikä lämpimänä. Tänään mentiin koekäyttöluvilla, jotka eivät mahdollista yleisötapahtuman järjestämistä. | ||||
|
16.10.2015 06:29 | Juuso Hyvärinen | ||
| Forcit Oy:n Move21/DV-100 on uskollinen työkone, joka vuosi toisensa jälkeen jaksaa vetää itseään isompia ja ihaillumpia höyryjä pihalle lämmittelemään. Veturimuseon "Ankka" (tai "Tankki", kuten sillä aikanaan täällä operoineet veturimiehet sarjaa mieluummin kutsuivat) on ihan hyvässä peruskunnossa, joskaan ei ehkä ihan niin timmi kuin "Jumbo". Koekäyttöluvilla mentiin, eli vielä ei lämmitetty varaveturia tulevan viikonlopun Valkeakosken radan museojunille - "Jumbolla" mennään. Käytönvalvoja Höyrywelho Oy:n Jussi Viitanen tai toinen omistajaryhmän jäsen Museoveturiseura ry:n Simo Tuominen voivat antaa tarkempaa teknillistä tietoa. | ||||
|
05.10.2015 06:14 | Juuso Hyvärinen | ||
| Ensimmäiseen kysymykseen: kyseessä on raideleveyden levityksellä varustamaton mainitun tyyppinen vaihde, ns. N-tyyppi. Suora lainaus julkaisusta Kälvälä, Jenny: Akuuttirajat rautatievaihteiden mittauksissa. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 19/2013, s. 13 (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2013-29_akuuttirajat_rautatievaihteiden_web.pdf): "YV54–200–1:9 on lyhyt yksinkertainen vaihde, jossa on suora raide ja poikkeava (kaartuva) raide. Vaihteen kiskopaino on 54,4 kg/m (54E1), kaarresäde 200 m ja risteyskulma 1:9. Vaihteen kaari päättyy ennen risteystä eli vaihteessa on suora risteys. (Liikennevirasto 2012a.) Suora risteys vähentää risteyksen kulumista (haastattelu, Nummelin 15.10.2012). Vaihteesta on olemassa kaksi eri versiota: raideleveyden levityksellä ja ilman sitä. Nämä versiot erotetaan toisistaan vaihteen nimeen lisättävällä N-kirjaimella, joka merkitsee, että vaihteessa ei ole raideleveyden levitystä. Uutena ei enää tilata raideleveyden levityksellä varustettua muotoa, mutta rataverkolla niitä on vielä käytössä. Raideleveyden levitys tehdään poikkeavaan raiteeseen. (Liikennevirasto 2012a.) YV54–200–1:9 vaihde soveltuu vaihteen N-tyyppiin verrattuna paremmin transitoliikenteeseen. Kun poikkeavalla raiteella ei ole raidelevitystä, ohjaava kisko kuluu paljon nopeammin tiettyyn pisteeseen saakka, jolloin kuluminen tasoittuu. (Töyry 2012.) N-malli kuluu helpommin erityisesti kärjen alueelta, joka on hankala pitää toleranssien sisällä (haastattelu, Hasa & Tuulikangas 5.2.2013). N-malli on kehitetty, jotta vaihteen liittäminen raiteeseen helpottuisi. Siinä käytetään kahta etujatkospölkkyä, kun taas raidelevityksellisessä muodossa on kymmenen etujatkospölkkyä. Molemmissa takajatkospölkyt ovat samanlaiset. (haastattelu, Töyry 30.10.2012.)" Toiseen kysymykseen: TTY mittasi kesäkuun lopussa ja nyt veturin kulun vaihteelle aiheuttamaa horisontaalista lliikettä, ja mittayksikkönä käytettiin millimetrejä. Aivan tarkkaa analyysiä ei vielä ratapihalla kuultu, mutta jos Dv12:n aiheuttama liike oli ollut luokkaa 1,2 mm (ja Tv1:n sitä vähäisempää), ei Dr18:kaan juuri sen suurempaa liikettä aiheuttanut (arvo 1,25 mm esiintyi paikalla käydyissä keskusteluissa). |
||||
|
04.10.2015 18:23 | Juuso Hyvärinen | ||
| No nyt ymmärrän, mitä teit sillä tähtikaukoputkella asemalla päiväsaikaan;) Tällaista kuvaa ei varmaan Toijalasta ole koskaan aiemmin otettu. Hieno! | ||||
|
11.09.2015 20:59 | Juuso Hyvärinen | ||
| Hienoja kuvia tuolta mielestäni yhdeltä Suomen historiallisesti mielenkiintoisimmalta liikennepaikalta. Myllymäki oli, Toijalan tapaan, alunperin risteysasemaksi rakennettu liittyen erityisesti ns. keskisen runkoradan suunnitelmiin. | ||||
|
02.09.2015 20:58 | Juuso Hyvärinen | ||
| Tämä on rataosaston työ- ja huoltorakennus. Tämä tilavuudeltaan 1 920 kuutiometrin talo valmistui vuonna 1958, samana vuonna kuin puurakenteinen, nykyään yksityisasuntona toimiva 910-kuutioinen VR:n terveydenhuoltokeskus Pätsiniementien varressa. Muun muassa ratamestarin konttori oli tässä talossa. | ||||
|
31.08.2015 06:31 | Juuso Hyvärinen | ||
| Mukavaa, että Veturimuseon kesäkauden päätöstapahtumaa tuli ikuistettua tännekin. Hyvinhän tämä höyrystää. Nyt liikehdittiin vain Museo-rajamerkin sisäpuolella. Veturimuseon "Jumbo" on seuraavan kerran lämpimänä viikonloppuna 17.-18.10. Toijala-Valkeakoski-radalla yhteistyössä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen ja Keitele-Museon kanssa ajettavissa museojunissa. Lauantaina 17.10. kulkee kaksi junaa ja sunnuntaina 18.10. yksi (aikataulut tulevat lähiaikoina nähtäville mm. verkko-osoitteeseen yhdistykset-akaa.fi/veturimuseo). Ihan vähään aikaan ei ole ollutkaan mahdollisuutta matkustaa Tv1-sarjan veturin vetämässä junassa. | ||||
|
22.08.2015 19:44 | Juuso Hyvärinen | ||
| Kiitos, Timo, kun kuvasit nämä! Huomasin koneet aamupäivällä, mutta ei ollut kameraa matkassa ja oli olevinaan kiire Kylmäkoskelle. | ||||
|
03.08.2015 20:55 | Juuso Hyvärinen | ||
| Jussi Iltasen Radan varrelta -kirjan (s. 73) mukaan Kuurilan raiteenvaihtopaikka avattiin vuonna 1993. | ||||
|
01.07.2015 08:04 | Juuso Hyvärinen | ||
| Totta, ja asetelma höyryveturi + Transpointin vaunut sai aikaan monenlaisia humoristisia kuvakulmia. Etualalla näkyvää vaunuletkaa olisi mieluusti vähän työnnetty, koska sen vuoksi veturi ei päässyt rautatieasemalle saakka, mikä olisi ollut koeajoa katsomaan tulleiden mieleen. Ennen olivat ajat toisin: Voutilaisen Jarkko muisteli, miten joustavasti 1990-luvun alussa oli VR:n paikallisilta virkamiehiltä saatu kuormia vedettäväksi Tr1 nro 1033:lle. | ||||
|
30.06.2015 07:31 | Juuso Hyvärinen | ||
| Nyt on Sr2 mukana: http://vaunut.org/kuva/102623 Tosin kuva alkaa sen myötä levitä käsiin (mikä ei tietenkään ole kyseisen veturin vika). |
||||
|
|
30.06.2015 07:16 | Juuso Hyvärinen | ||
| Tällä koeajolla ei ollut mukana lainkaan vedettävää kuormaa. Niin Valkeakoskella kuin Toijalassa sitä olisi kyllä ollut tarjolla sikäli kuin Transpoint olisi moiseen töiden jakamiseen ollut suostuvainen. | ||||
|
30.06.2015 07:14 | Juuso Hyvärinen | ||
| Mikko, asiantuntijat osannevat vastata kysymykseesi tukikerroksen merkityksestä, mutta sangen loogiselta tuokin vaihtoehto kuulostaisi. Mutta pyöränlaippojen ohennuksilla on varmasti myös osuutensa hyväkulkuisuuteen. | ||||
|
28.06.2015 06:53 | Juuso Hyvärinen | ||
| Kiitos, Timo. Tämä sonkajärveläinen oli niin pulska saalis, että uhrattiin kallista veturimuseotalkooaikaa tämän tallentamiseen samalla, kun käytiin hakemassa museolle ammattikoulun lainaksi sponsoroimia rakennustelineitä. | ||||
|
25.06.2015 06:42 | Juuso Hyvärinen | ||
| Onko tuo se Hyyryläisen/Destian käyttämä venäläisvalmisteinen sepelivaunu? | ||||
|
05.06.2015 06:29 | Juuso Hyvärinen | ||
| Samainen tavaravaunussa matkustava vaunuyksilö 28.9.2014 panssarimestarin ja poikkeusolojen lääkintäkurssilaisten syynissä PSPR:n hallilla: http://yhdistykset-akaa.fi/reservilaiset/kuvat/ilves2014/ilves2014o.jpg Tuolloin upouusi vaunu oli ensimmäinen laatuaan. Sen piti saada kolme lajitoveria - mahtaneeko niitä näkyä Wihurissa. |
||||
|
03.06.2015 22:00 | Juuso Hyvärinen | ||
| Ensimmäisen vaunun ensimmäinen vaunu on mielenkiintoinen tapaus. Kyseessä on MT-LB/U-kuljetuspanssarivaunun alustalle rakennettu korotetulla sisätilalla varustettu evakuointipanssarivaunu, joka tuli taktisiin kokeiluihin viime syksynä. Silloin sillä ei ollut tyyppimerkintää, nykyään jo lienee? Mekanisoidun taisteluosaston kalustoon kuuluva vaunu kuljettaa neljä paaripotilasta, hoitohenkilöstön ja kattavan ensihoitovarustuksen. | ||||
|
01.06.2015 09:53 | Juuso Hyvärinen | ||
| Mukavaa, että kesäkauden avaustapahtumamme on päätynyt tännekin! Pikku huomio "Kisko-Kallen" sarjamerkistä: Tämä Breuer-Werke GmbH:n valmistama Lokomotor VL -tyyppinen "Kalle" ei ole ollut VR:n palveluksessa. Se teki työnsä Lännen Tehtaat Oy:llä Kauttualla. Näin ollen sillä ei ole ollut VR:n käyttämää Trr-sarjamerkkiä. | ||||
|
19.04.2015 17:22 | Juuso Hyvärinen | ||
| Onko USr3 käytössä jossakin virallisessa yhteydessä? Ainakin Liikennevirasto käyttää veturista sarjamerkkiä Sr3 (esim. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2014-44_konkretiaa_eurooppalaisen_web.pdf, s. 34-35). |
||||
|
07.02.2015 09:40 | Juuso Hyvärinen | ||
| Elän Tl:n raidenumeroiden kanssa viime vuosituhannen viime vuosikymmeniä. Korjataan. | ||||
|
01.08.2014 22:28 | Juuso Hyvärinen | ||
| Tepon kommentin perusteella: onko kyseessä sitten itsensä Trumanin (tenderin) jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa? | ||||
|
13.07.2014 20:12 | Juuso Hyvärinen | ||
| Visa, olikohan kyseessä se rouvashenkilö, joka tykkäsi kesäisin ulkoiluttaa kaktuksiaan asemanpuistossa? Kesällä 1985, kun olin VR:llä kesätöissä puutarhurin apupoikana, Ypäjä kuului niihin lukuisiin alkuperäisestä käytöstään poistettuihin asemiin, joiden nurmikot valtio kuitenkin jostain syystä hoiti asukkaiden puolesta. Kun työkohteena oli Ypäjä, oli puutarhuri Salmisen ehdoton käsky, että asemapuiston kaktusten päältä ei sitten ajeta. Olikohan tullut valituksia aiemmin... | ||||
|
10.05.2014 18:56 | Juuso Hyvärinen | ||
| Tapio, takaisinveto osuu kohdalleen. Tutkittiin asiaa Museoveturiseuran porukalla Tl:n veturitallilla, ja kuvausvuodelta olevassa ko. ratapihan liikennöintisäännössä raiteita on tuolla puolen seitsemän. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Kiinasta syyskuussa 2013 |
29.09.2013 06:56 | Juuso Hyvärinen | ||
| Sauli, olet oikeassa ja se matka on vielä tekemättä. Muistan hyvin, kun juttelimme asiasta ja kerroit kokemuksiasi. Samaten eräs toinen tuon pitkän matkan tehnyt on sitä suositellut. Ehkäpä seuraava kielikurssi työväenopistolla tulee olemaan venäjän alkeet, jos sitten uskaltaisi yrittää junalla... | ||||
|
28.09.2013 21:20 | Juuso Hyvärinen | ||
| Yhden aikataulun mukaan kilometrejä kertyy 1 216 (http://www.beijingchina.net.cn/transportation/train/train-to-xian.html ). Muunkinlaisia lukemis netissä olevissa aikatauluissa esiintyy. Linkin takana olevassa taulukossa esitetty matkalipun hintakin näyttää olevan yhden "kuain" verran kalliimpi kuin käytännössä. | ||||
|
28.09.2013 21:14 | Juuso Hyvärinen | ||
| Virkailija näytti - paikalliseen tapaan - olevan mukana lähinnä seuraamassa asioiden sujumista. En kokeillut, mutta arvelen, että ulkomaalainen matkustaja tuskin olisi saanut häneltä neuvoja ainakaan englanniksi. Tavalliset kiinalaiset nimittäin ovat kielestään ja kulttuuristaan aivan käsittämättömän ylpeitä eivätkä pidä kovinkaan tarpeellisena englannin kaltaisten "vähän puhuttujen kielten" taitamista. Mitä virkailijan työnkuvaan tulee, kysymys ei nähdäkseni ole niinkään siitä, että kiinalaiset haluaisivat erityisesti valvoa ja tarkkailla toisiaan, vaan siitä että kaikkien on suotavaa tehdä jotakin työtä. Aivan kuten meilläkin, tuottavuusvaatimuksista johtuva maatalouden koneellistuminen ja teollisuuden automaatio johtavat siihen, että työtä on tarjolla yhä enenevässä määrin palvelusektorilla. Jos ei muuta niin sitten vaikka tarkkailla matkan sujuvuutta erilaisissa kulkuneuvoissa (tai suojateillä opastaa jalankulkijoita turvalliseen tienylitykseen - siinä kun työllistyy helposti jo kaksi lipunheiluttajaa, yksi suojatien molemmissa päissä). Kaupunkiseutujen työttömyysaste on kuulemma 4 %:n luokkaa, koko maassa noin 5 %, mikä on melko vähän EU-maiden lukuihin verrattuna. | ||||
|
28.09.2013 20:59 | Juuso Hyvärinen | ||
| Niinpä lukeekin, kunhan ensin huomaa. Takavuosina kotinurkilla sain etsimeen saman tyyppisen Tsl-890:n (http://vaunut.org/kuvasivu/36846). Jostain syystä tämä tyyppi ei ole esillä VR Trackin muutoin informatiivisilla kalustosivuilla (http://www.vrtrack.fi/fi/index/kalusto.html ). | ||||
|
28.09.2013 19:58 | Juuso Hyvärinen | ||
| Sama tukemiskone samassa paikassa tuli bongattua ratapihalla Museoveturiseuran syystalkoiden yhteydessä. Tosi mukavaa, että myös näitä kuvataan! | ||||
|
|
28.09.2013 19:55 | Juuso Hyvärinen | ||
| Taitaa olla sepeliaura Tsl-885, toisin sanoen tukikerroksen muotoilukone. Minusta on tosi hienoa, että myös ratatyökoneet päätyvät kameroiden muistikorteille! | ||||
|
23.09.2013 14:49 | Juuso Hyvärinen | ||
| Jep, kiinalaiset rakastavat rahaa, ja rakkaalla lapsella on monta nimeä: virallisesti "kansanraha" rénmínbì eli RMB (人民币) ja yuán (元), puhekielessä kuitenkin melkein aina kuài (块). Metroverkkoa laajennettiin paljon varsinkin vuoden 2008 kesäolympialaisia varten. Se huono puoli asiassa on, että rakennustyöt pakottivat sulkemaan yleisöltä "maanalaisen kaupungin", tuon 1960-luvulla Neuvostoliiton ydinasehyökkäyksen pelossa miljoonia ihmisiä varten rakennetun pommisuojan, jossa oli suunnilleen samat yhteiskunnan infrastruktuurin piirteet kuin tuolloisessa maanpäällisessäkin kaupungissa - sairaalat, koulut, lastentarhat jne. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Kiinasta syyskuussa 2013 |
23.09.2013 07:25 | Juuso Hyvärinen | ||
| Peking-nimeä voidaan, siis voidaan, käyttää, koska virheellisyydestään huolimatta se on vakiintunut muoto. Käytän kuitenkin mieluummin lähempänä pinyin-transkriptiota olevaa oikeaa kirjoitusasua (joskin, kuten huomataan, olen laiminlyönyt tärkeät toonimerkit - kunnollinen pinyin-transkriptio nimelle 北京 on Běijīng). Puhumattakaan siitä, että liikennepaikan nimi, joita tällä sivustolla käsittääkseni pyritään suosimaan pelkän kunnan nimen sijasta, on esimerkiksi Běijīngxī - Pekingxi-nimistä liikennepaikkaa ei ole olemassakaan. http://www.kotus.fi/?i=392&s=2760: Kiinan pääkaupungista on käytössä kaksi nimimuotoa, Peking ja Beijing. Peking on vakiintunut Suomessa käytetty sovinnaisnimi (kuten Tukholma, Pariisi), Beijing taas on kansainvälinen, ns. pinyin-transkription mukainen kirjoitusasu. Kiinalaiset nimet pyritään yleensä siirtämään latinaiseen kirjoitusjärjestelmään pinyin-järjestelmällä, mutta totuttuja omia kirjoitusasuja voidaan käyttää eräistä historiallisista henkilön- ja paikannimistä (Pekingin lisäksi tällaisia sovinnaisnimiä ovat esimerkiksi Mao Tse-tung ja Hongkong, pinyinin mukaisesti Mao Zedong ja Xianggang). Peking siis sopii käytettäväksi suomenkielisessä tekstissä edelleen. |
||||
|
22.09.2013 14:51 | Juuso Hyvärinen | ||
| Nämä näytöt vaihtoivat kieltä vuoroin kiinaksi, vuoroin englanniksi. Muutoin tuolla suunnalla ei ole juurikaan iloa englannin kielestä: paikalliset ihmiset, asiakaspalvelutehtävissäkään työskentelevät kun eivät sitä juurikaan puhu. | ||||
|
22.09.2013 13:36 | Juuso Hyvärinen | ||
| Kalustoyksikön suurin nopeus on ilmeisesti 380 km/h. Rata mahdollistaa parhaimmillaan 350 km/h:n nopeuden, mitä käytetään markkinoinnissa. Käytännössä suurin matkanopeus on 310 km/h:n paikkeilla. | ||||
|
Kuvasarja: Tv1 nro 933 höyryssä |
08.09.2013 10:37 | Juuso Hyvärinen | ||
| Kysymyksiin vastauksia ja lisää faktaa Heikki Kellomäen kommentissa: http://vaunut.org/kuva/85926?s=1 |
||||