10.11. 16:14 | Rainer Silfverberg | |||
Tuleeko katkoja Turun satamaradan liikenteeseen kun Koulukadun alikulkusilta puretaan ja rakennetaan uudestaan? Väylän sivuilla ei mitään mainintaa siitä. | ||||
10.11. 15:35 | Rainer Silfverberg | |||
No sitten se on CEm? | ||||
10.11. 13:14 | Rainer Silfverberg | |||
Niin varmaan oli koska suomalainen Fo kiinni makuuvaunussa. | ||||
10.11. 12:12 | Rainer Silfverberg | |||
Hyväksytty junalauttateiteille Helsingborg-Helsingör, Köbenhavn-Malmö, Korsör-Nyborgh ja Gedser-Warnemünde. Miksi "TS" eli Trelleborg-Sassniz ei ole mukana en tiedä? | ||||
10.11. 12:07 | Rainer Silfverberg | |||
Noita vaunuja kulki kyllä Moskovasta Oostendeen ja Hoek van Hollandiin joista kulkivat laivat Englantiin. Englanti ei kuitenkaan ollut rautatiemaailmassa valtakieli vielä 1970-luvulla. Ranska ja saksa olivat. Noilla neljällä kielellä luki tuo litania kaikkien itäblokin maiden makuuvaunujen katonreunassa. Maan omalla kielellä luki sitten ikkunoiden alla. |
||||
Kuvasarja: Näkymiä Loviisan radalta |
09.11. 11:39 | Rainer Silfverberg | ||
Onko se nyt niin että Loviisan radalla ei ole mitään kaupallista liikennettä? Onko kukaan analysoinut tilannetta, ovatko VR:n rahdit liian kallliit, mun käsittääkseni Valkon satamaan kulkee kyllä laivoja irtotavaralastissa vaikka huru mycket? | ||||
08.11. 14:44 | Rainer Silfverberg | |||
Saksalaisia veturin hyttejää, mitkä siinä tapauksessa, Pr2 ? | ||||
05.11. 15:18 | Rainer Silfverberg | |||
Hyvä että sait kuvan tästä. Pitikö odottaa pitkään? | ||||
04.11. 11:51 | Rainer Silfverberg | |||
Onpa kunnon kinokset :D | ||||
03.11. 10:34 | Rainer Silfverberg | |||
Jonkinlaista riitaa oli 1980-luvulle asti ainakin, jopa tihutöitä ja "terrorismia". Siihen aikaan saksan kielen asema ei ollut vielä yhtä vahva kuin nyt. | ||||
02.11. 15:09 | Rainer Silfverberg | |||
Olen itse käynyt kaivoksessa v 2000 tai 1999 ja mennyt funikulaarilla alas mutta en osannut kuvitella että niitä kiskoja pitkin vedettiin raskasta kalustoa kanssa. | ||||
02.11. 15:05 | Rainer Silfverberg | |||
Oli mitä mieltä tahansa VSOE:sta niin hyvä että tälle sivustolle on saatu kuva siitä. Tehdään silllä kanssa junaristeilyjä muihinkin kohteisiin kuin Italiaan tai Välimerelle, on se käynyt Skandinaviassakin ja joku kerta 1990-luvulla se kävi Japanissa asti Siperian rataa pitkin. |
||||
02.11. 12:52 | Rainer Silfverberg | |||
Oliko funikulaarin raideleveys todella 1524 mm? Ja vedettiinkö sillä vaijerilla siis dieselvetureita ja kalkkivaunuja kaivoksesta ylös ja alas? | ||||
30.10. 23:06 | Rainer Silfverberg | |||
Tulisiko ylivoimaisen kalliiksi ajaa parilla sellaisella + yhdellä Sr1:llä pari junavuoroa päivässä Oulun tai Kemin ja Haaparannan välillä? | ||||
30.10. 22:26 | Rainer Silfverberg | |||
Tarvitaanko kaikki Eil -vaunut Ylivieskan-Iisalmen pariin päivittäiseen junavuoroon? | ||||
29.10. 18:26 | Rainer Silfverberg | |||
Satama oli vuokra-aikana Båtvikissä radan päätepisteessä, jonne venäläiset rakensivat pitkän "amerikkalaistyylisen" puulaiturin raiteineen, mutta kun 1960- luvulla sokeritehdas rakennettiin Kantvikiin niin rata pidennettiin sinne ja rakennettiin myös satama sinne. Kaapeli- ja alumiinitehdas ei tarvinnut satamaa sikäli kun ymmärrän, vaan maayhteydet riitti, mutta sokeritehdas tarvitsi. | ||||
24.10. 11:40 | Rainer Silfverberg | |||
Voisiko sen museojunaliikenteen sallia tiukemmilla painorajoituksilla? | ||||
23.10. 10:37 | Rainer Silfverberg | |||
Maaliskuussa 1977 vieraili Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin Suomessa ja matkan aikana vihittiin mm Loviisan ydinvoimala ja Raahen terästehdas. Matka Raaheen tapahtui erikoisjunalla ja poikettiin myös Tampereella. | ||||
22.10. 14:14 | Rainer Silfverberg | |||
Kekkonen oli kerran halunnut matkustaa Bore -varustamon laivassa von Rettigin yksityishytissä mutta kapteeni oli sanonut että siinä hytissä ei matkusta kukaan muu kuin von Rettig. | ||||
22.10. 00:23 | Rainer Silfverberg | |||
Entisillä VR:n pääjohtajilla on varmaan ollut samanlaisia lippuja ja ymmärtääkseni Rekola oli ainakin elossa vielä. Kekkosen kausi presidenttinä päättyi vasta maaliskuussa 1982 joten se selittänee järjestysnumero 3. | ||||
21.10. 21:25 | Rainer Silfverberg | |||
Mutta vielä 2000 -luvulla painettujen lehtien käytettyjen autojen myyntipalstoilla myytiin "Volvo 745" ym malleja joita todellisuudessa ei ollut. | ||||
21.10. 14:43 | Rainer Silfverberg | |||
Kaupungin nimi kirjoitetaan suomeksi Bukarest. | ||||
20.10. 23:19 | Rainer Silfverberg | |||
Voi käydä myös niin että Norrtåg lopettaa junansa Haaparantaan koska Suomesta ei tule junia sinne. Lopettihan Green Cargo kanssa tavarajunansa. | ||||
20.10. 21:29 | Rainer Silfverberg | |||
VR voisi edes ajaa Kolarin yöjunan Haaparannan kautta. Keinoja löytyy kyllä miten autovaunut saadaan oikein päin. Täytyy muistaa että nykyinen hallitus on rautatievihamielisin moneen vuosikymmeneen joten ostoliikennettä on turha toivoa. | ||||
20.10. 18:36 | Rainer Silfverberg | |||
Ei se laituri nyt hirvesti maksa. Vain liikenteen aloittaminen maksaa. Onko Torniossa tai Haaparannassa edes kunnollista konttinosturia? | ||||
20.10. 01:10 | Rainer Silfverberg | |||
Ei mitään kaupallisia junia toistaiseksi. | ||||
20.10. 00:58 | Rainer Silfverberg | |||
Ei voi muuta sanoa! | ||||
Kuvasarja: Urbaania realismia |
19.10. 00:20 | Rainer Silfverberg | ||
Nämä ovat ihan loistavia kuvia! | ||||
17.10. 20:18 | Rainer Silfverberg | |||
Junaliikenne Baltiasta Venäjälle ja Valko-Venäjälle ole lienee pysähdyksissä sattuneista syistä. Jossain luin tosin, että vielä kulkevat korridoorjiunat Kaliningradista Liettuan läpi. | ||||
17.10. 10:55 | Rainer Silfverberg | |||
Kyllä kaupungista saa käyttää suomeksi nimeä Väinälinna yhä tänään. | ||||
16.10. 20:34 | Rainer Silfverberg | |||
Ehdottomasti! | ||||
16.10. 17:00 | Rainer Silfverberg | |||
OK, eli se 123 oli naulattu "lisämaksuttomaksi moottorikiitojunaksi" vaunumalleista riippumatta! | ||||
16.10. 14:35 | Rainer Silfverberg | |||
Ehkä, mutta eihän Eift:llä ole mitään matkatavaraosastoa, vai ajettiinko kyseinen juna normaalisti Porkkanalla? | ||||
14.10. 11:11 | Rainer Silfverberg | |||
Minun mielestäni politiikakkeskustelun täällä pitäisi jollain tavoin rajoittaa koskemaan liikennepolitiikkaa tai edes sivuamaan sitä. Valtion taloudenhoito tai teollisuus-, matkailu- tai aluepolitiikka ja vielä ulko- ja turvallisuuspolitiikka vielä jotenkin sivuavat liikennepolitiikkaa mutta sanoisin että vähemmistöjen aseman kyseenalaistaminen oli sitten kyse etnisistä, kielellisistä tai uskonnollisista tai sukupuolivähemmistöistä ei kuulu tähän foorumiin. | ||||
13.10. 12:28 | Rainer Silfverberg | |||
Aikoinaan kun matkustin junalla Bodenista Kiirunaan niin takanani istui pari teini-ikäistä tyttöä, ilmeisesti tukholmalaisia, ja kun juna pysähtyi Nattavaarassa, toinen heistä kysyi "Nattavarra, vad f-n betyder det?" ja toinen vastasi "det betyder säkert natt"! | ||||
13.10. 11:24 | Rainer Silfverberg | |||
Työttömien pakottaminen valtion tierakennus- ym töihin loppui 1971 kun uusi työllisyyslaki astui voimaan. https://www.destia.fi/artikkeli/teita-rakennettiin-tyottomien-voimin/ | ||||
11.10. 16:36 | Rainer Silfverberg | |||
En kuulu siihen kansanliikkeeseen jonka mielestä "parasta mitä tulee Turusta on tyhjä pendoliino". Mun poika opiskelee Turussa ja on ihan hyvä että hän pääsee junalla käymään vanhempiaan katsomassa, vaikka se tämän vuoden aikana aika tuskallista on ollut kaikkine liikennekatkoineen. Toivottavasti tämä 2-raidetyön valmistuminen alkaa näkyä junien luotettavuuudessa ja myös jalankulkijoiden liikkumisen helpottummisena yliopistokampus -alueella, ja toivottavasti Espoon kaupunkiradan työmaa saadaan tavoiteajassa valmiksi. Ensi kesän pitkän liikennekatkon aikana aiotaan kuulemma ajaa Turusta Kirkkonummelle junia ettei ole pakko bussikyydillä kulkea. | ||||
11.10. 12:53 | Rainer Silfverberg | |||
Silloin kun junakohtaukset olivat Kupittaalla niin Helsingin suuntaan menossa olevat junat joutivat seisomaan Salossa 4-5 minuuttia ja Turun suuntaan menossa olevat Kupittaalla 4-5 minuuttia kaksoisraiteen puuttumisen takia. | ||||
11.10. 10:21 | Rainer Silfverberg | |||
Ilmeisesti liikennettä on ollut niin vähän että ei ole tarvittu aiemmin. | ||||
07.10. 11:40 | Rainer Silfverberg | |||
Veturimiehillä oli sinivalkoinen, muilla muun värisiä. Ilmeisesti rautatievirkalakkien kokardit olivat peräisin jo ennen itsenäistymistä? | ||||
07.10. 11:38 | Rainer Silfverberg | |||
Tuli sattumakuvana, ja täytyy kehua että onnistuneesti on sateisen lokakuun illan tunnelma saatu vangittua! | ||||
04.10. 19:12 | Rainer Silfverberg | |||
Varmaan aika pian sen jälkeen kun Sm2 yksiköt valmistuivat maalattiin ykkösiin ja lättähattuihin noita vauhtiraitoja. Tuo Pepsodent perävaunu on tarkoitettu purjelentokoneiden kuljettamiseen. |
||||
02.10. 18:44 | Rainer Silfverberg | |||
Tuo on myös ihan käypä selitys. | ||||
02.10. 15:06 | Rainer Silfverberg | |||
Olivatko muuten ne kaksi Move90 veturia jotka Valmet valmisti, alunperin väritykseltään samanlaisia kuin VR:n Dv12 -sarja? | ||||
Kuvasarja: Move90 902 Ilmalan ratapihalle |
01.10. 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
Miksi rautatie lopetettiin? Siirtyivätkö kuljetukset kumipyörille? Loppuuko sellutehtaan toiminta? Anteeksi tietämättömyyteeni paikkakunnan elinkeinoelämästä. | ||||
01.10. 18:59 | Rainer Silfverberg | |||
Mahdollisesti eristävät ääntä paremmin kuin taitto-ovet. Toinen syy on että niitä saatettiin lukita ettei asiattomia hiippareita ramppaa makuuvaunuissa. Olen ainakin kerran matkustanut 1980-luvun alussa Helsingistä Kajaaniin, niin että makuuvaunujen päätyovet olivat lukittuna. | ||||
30.09. 21:54 | Rainer Silfverberg | |||
Niin on! Onko muuten ensimmäinen täällä julkaistu pimeään aikaan otettu kuva suomalaisesta pikaraitiovaunusta "linjalla"? | ||||
25.09. 16:20 | Rainer Silfverberg | |||
Mä laittaisin litteraksi AK. | ||||
25.09. 11:57 | Rainer Silfverberg | |||
Minkä takia junilla on vielä 80 km/h nopeusrajoitus Luoman kohdalla? | ||||
25.09. 11:56 | Rainer Silfverberg | |||
Ei voisi kuvitella että tämä on keskellä suurkaupunkia! | ||||
25.09. 11:52 | Rainer Silfverberg | |||
Mielestäni akulla toimiva kevyehkö juna olisi sähköistämättömille taajamajunareiteille oikea ratkaisu tulevaisuudessa. Linja-autoihin siirtyminen merkitsisi luovuttamista. On totta että korona ja etätyöt rokottivat mutta työnantajat haluavat nykyisin työntekijät takaisin konttoreihin. Koulua on vielä vaikeampaa käydä etänä. Bensan ja dieselin hinta taas voi pompahtaa, Suomella ei ole öljyä omasta takaa. |