Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.03.2024 22:28 | Rainer Silfverberg | ||
| No, it must be from the 1970's or 80's. | ||||
|
15.03.2024 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Muuttuivatko aikataulut Vaasan radalla nopeammiksi sähköjen ja välipysähdyksten vähentämisen myötä? | ||||
|
15.03.2024 15:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs mutkakuva! | ||||
|
12.03.2024 19:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko siis kyseisellä S-Bahn -haaralla minkäänlaista kauko-ohjausta? Mikä on junien vuoroväli? | ||||
|
12.03.2024 12:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Unohdin että Vuorikatu jatkuu pohjoiseen Kaisaniemenkadun yli, eli kuva on ilmeisesti otettu nykyisen hotelli Arthurin kohdalta, mutta numerointi on muuttunut, nyt 8 on Yliopiston metroaseman ja kirjaston kohdalla. | ||||
|
11.03.2024 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilmeisesti Hyvinkään Konepaja pystyi valmistamaan kaikenlaisia varaosia VR:n vetureihin mutta kun konepajaa ei enää ole niin on ryhdyttävä lahtaamaan toimivaa kalustoa varaosien saamiseksi? | ||||
|
11.03.2024 11:12 | Rainer Silfverberg | ||
| On muuten hienot noi verkot matkatavarahyllyissä! | ||||
|
|
11.03.2024 11:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko kuva otettu jollain teleobjektiivilla koska Vuorikatu on kyllä aika kaukana rautatieasemalta? Vai oliko Vuorikatu ennen jossain muualla kuin nyt? | ||||
|
|
09.03.2024 18:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Meintatko että nämä olisivat jonkun rahoitusyhtiön omistamia? Ovatko nämä olleet jossain kolarissa osallisina vai miksi poistettu liikenteestä? |
||||
|
06.03.2024 12:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on sellainen muistikuva että Helsingin aseman trukit kulkivat kaasulla. Syynä on voinut olla että niillä ajettiin myös sisätiloissa, matkatavaratoimisto oli 1980-luvulle asti asemahallissa. | ||||
|
|
06.03.2024 00:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että tätä asemarakennusta ei maalattu värikkäämmäksi ennenkuin se korvattiin uudella asemalla joskus 1980-luvulla? | ||||
|
05.03.2024 10:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä tågbestånd voidaan ymmärtää junakalustona mutta enemmän sijoitusmielessä, esim tågbeståndet i Ilmala tarkoittaa Ilmalan junakalustoa. Suora google-käännös suomesta ruotsiin ei tuota ymmärrettävää tekstiä tässä tapauksessa. Olisi pitänyt kirjoittaa "körs undantagsvis med Pendolino tågsätt" tai pelkästään "..... Pendolino tåg". |
||||
|
|
04.03.2024 16:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin lähinnä sanavalintoja ruotsinkielisessä tekstissä. "tågbeståndet" | ||||
|
|
04.03.2024 15:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsinkielinen versio ei viisaammaksi tee: "....körs detta tåg exceptionellt med Pendolino tågbeståndet" | ||||
|
04.03.2024 11:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä on aika surkeat asemapalvelut kaiken kaikkiaan. Turun ainoa hyvä puoli on että on kolme asemaa joihin pääsee kaukojunalla, ja Turun satamassa taitaa olla parhaimmat asemapalvelut. Olisi paikallaan jos jatkossa kaikki Helsingistä tulevat junat kävisivät satamassa kääntymässä. | ||||
|
29.02.2024 15:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos tämä meni rantaradalle, niin minne oikeanpuoleisten raiteiden ( 4 ja 5) junat meni? | ||||
|
28.02.2024 21:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo vihreä matkustajavaunu ranskalainen? Jos on niin taitaa olla "Etelän pikajuna" Lissabon-Pariisi kyseessä. | ||||
|
28.02.2024 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ko kirja kotona (löysin sen pitkän etsimisen jälkeen) ja sen mukaan Lowa -perävaunuja oli 6 ja moottorivaunuja yhteensä 9. Eivät ehtineet olla kuin 1-2 vuotta käytössä 1957 asti, sitten 5 moottori ja 2 perävaunua siirretiin Kaliningradiin ja 4 moottori ja 4 perävaunua Pjatigorskiin (kaupunki josta en ole kuullut koskaan mitään, missä lieneekään?). | ||||
|
28.02.2024 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Pisaraa on perusteltu lähinnä sillä että saadaan lähijunat lähemmäksi kohteita minne matkustajat ovat menossa. Sen takia myös Leipzigiin, kuten Müncheniin, Frankfurtiin ja Stuttgartiin on rakennettu S-Bahn tunneli. Ne toimii silloin metrona. Ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ennustetiin että junaliikenne Helsingissä kasvaa niin paljon että Pasilan ja Helsingin ratapihan väliset raiteet menevät ruuhka-aikoina tukkoon. Pisaran suunnitelmien ongelma oli se että Pasilan matkustaja-asemalle ei saada lisää raiteita vaan se on rakennettu täyteen ja kummatkin Pisaran haarat käyttäisivät Pasilan laitimmaisia raiteita ja erkanisivat Eläintarhan kohdalla. Pisaran läntisen haaran pitäisi ennemmin haarautua Huopalahdessa että siitä olisi jotain hyötyä. |
||||
|
|
27.02.2024 18:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mutta oliko niillä kaikilla matkustajaliikennettä ja kuinka paljon, että oli tarvetta 26 raiteen halleille? Oliko joku mittakaavavirhe tyyliin Kerimäen kirkko sattunut arkkitehdeille? | ||||
|
|
27.02.2024 18:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä muuten on syynä että Leipzigissä on niin mielettömän iso päärautatieasema, kaupunkihan on Helsinkiäkin pienempi eikä se sotaa edeltävänä aikanakaan ollut Saksan 5 suurimman joukossa? | ||||
|
|
27.02.2024 17:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Montako tällaista oli Viipurissa suurin piirtein? Oliko perävaunuja kanssa, vai käytettiinkö sotaa edeltävän ajan perävaunuja? | ||||
|
|
27.02.2024 15:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Taksillako te sinne Saksaan menitte? | ||||
|
26.02.2024 19:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Komea pytinki, oliko se toiminnassa ? | ||||
|
24.02.2024 13:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko radalla siis yhdysliikennettä valtakunnallisen verkon kanssa ? | ||||
|
|
24.02.2024 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin tavaraliikenne Estorilin radalla loppui? | ||||
|
Kuvasarja: CP - Portugali |
23.02.2024 15:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika aikaisessa vaiheessa Portugal on alkanut sähköistää. Olisi kuvitellut että höyry ja diesel olisivat olleet valtionradoilla ainoat vetovoimatavat pitkälle 1960-lukua (kuten Suomessa). | ||||
|
22.02.2024 20:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Historiaan jäänyt? Kyllähän tämä rautatie toimii vielä, samalla periaatteella kuin ennen, vaikka omistaja on vaihtunut. On irrallaan muusta rataverkosta toimiva paikallisrata. Tässä google street view kuva Lissabonin Cais do sodre pääteasemalta: https://www.google.com/maps/@38.7062763,-9.1469614,3a,75y,148.8h,84.16t/data=!3m6!1e1!3m4!1s8dBRQd8CsS4-WcSTITERuw!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu | ||||
|
|
22.02.2024 18:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Lissabonin muualle kuin Estoriliin kulkevissa lähijunareiteillä ollut matalat laiturit ja siksi vaunuihin noustiin portaiden kautta, toisin kuin tässä jossa vaunun lattia on laiturin tasolla kuten metroissa? | ||||
|
19.02.2024 21:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Iso kuormaovi juoruaa siitä että näissä Estorilin AEG:n valmistamissa vetureissa on joskus ollut matkatavaraosasto. | ||||
|
Kuvasarja: Estoril |
19.02.2024 21:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Interreilasin vuosien 1985 ja 86 kesinä Portugaliin asti ja Estoril valikoitui yhdeksi matkan tukikohdista. Lyhyen matkan päässä suurkaupunki Lissabonista ja rantalomakohteen huvit ulottuvilla. Silloin muistan että radan matkustajajunakalusto koostui vain amerikkalaistyyppisistä ruostumattoman teräksen värisistä "ryppypelti"-sähkömoottorivaunujunista. Myös CP:n pikajunavaunut noudattivat sitä designia. | ||||
|
14.02.2024 11:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Aloin itse etsiä sveitsiläisten veturivalmistajien eri malleista ja SLM:n eri yksityisradoille valmistama Be 4/4 osuu lähimmäksi mutta sen valmistus alkoi vasta 1931. | ||||
|
13.02.2024 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun edesmennyt isä sanoi n 50 vuotta sitten kun ajettiin mökille tuota taaempana kulkevaa maantiesiltaa pitkin, osoittaen lättähattujunaa joka ajoi rautatiesillalla, että "10 vuoden päästä nuokin junat kulkee sähköllä". Hieno kuva joka tapauksessa! |
||||
|
|
13.02.2024 21:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen tulokseen minäkin olen tullut, koska mikän muu kuin Siemens ja AEG eivät valmistaneet ainakaan isoja sähkäreitä Saksassa 1926, ja Siemensiläisiähän on VR:llä. Tämä veturi on Portugalista, Lissabon-Estoril-Cascais paikallisradalta. Sinne on ainakin valmistunut AEG:n Bo' Bo' tyyppinen veturi 1500 V tasavirtajärjestelmälle. Tässä https://presenteepassado.blogspot.com/2014/05/a-linha-de-cascais.html on kuva kanssa |
||||
|
|
13.02.2024 01:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Itävaltalainen mutta ei ÖBB:n. Jonkun paikallisradan, Wiener Lokalbahnen tai vastaavan, työveturi. 1920-luku. | ||||
|
09.02.2024 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Näitä kuvia Humppilasta JFR:n kaupallisen liikenteen ajalta ei ole koskaan liikaa! | ||||
|
07.02.2024 10:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Onnistunut talvikuva, varsinkin värien osalta! | ||||
|
06.02.2024 21:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko olla jotain naakkoja? | ||||
|
06.02.2024 21:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Tässä olisi VR:lle sopiva kiskobussi, aitoa tsekkilästä laatua ilman lastentauteja! | ||||
|
04.02.2024 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko raiteella 5 ja 6 omat laiturit vai oliko ne jotain haararaiteita raiteista 2 ja 3? | ||||
|
02.02.2024 12:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Niiin on! Eikö kivipilareita ollut ollenkaan, vai muurattiinko ne vasta myöhemmin? |
||||
|
31.01.2024 15:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
30.01.2024 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko olla että talo jolla on halkopinot, on sen verran viereisen mäen ja sillan varjossa että aurinko ei paista tarpeeksi? | ||||
|
26.01.2024 19:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Lival? | ||||
|
25.01.2024 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Entä jos se onkin vaihettu ruotsalaisesta Y7:stä ? :D | ||||
|
17.01.2024 13:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Alue Runeberginkadulta ja Hotelli Helkasta länteen oli pitkään tyhjää joutomaata, Leppäsuon montuksi kutsuttu, jossa oli niin kauan kuin muistan huoltoasema, ja yleisesti ottaen autoja sikin sokin. Mutta ennen siellä oli toiminut kaasulaitos, en tiedä milloin se oli lopetettu. Monttu rakennettiin umpeen 2000-luvulla niin että satamaradan kuilua jatkettiin länteen. Kaasulaitoksen lisäksi paikalla on ollut joku puuhökkeli, ks https://www.finna.fi/Record/hkm.5362A073-C6CD-4E71-87F5-4A711C2834F5?imgid=1 Arvoituskuvan tehdasta oikealla ei näy missään, ei kartoissa eikä kuvissa. Eikä paikall aole ollut rautatievaihteita. Jätkäsaari/Ruoholahti taas on todennäköisempi paikka mutta kuvan valkoinen kerrostalo vaikuttaa korkeammalta kuin Ruoholahdenkatu 26. Kortteli siitä etelään oli matalien puuhökkeleiden kortteli ja Valion tehdas näkyy kartoissa korttelin jälkeen. Kuva siis otettu itään päin Jätkäsaaresta. |
||||
|
|
16.01.2024 19:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Hietalahden tori on yksi mahdollisuus, mutta oikealla olevien talojen pitäisi olla punatiilisiä (Koffin panimo). Onko ne voinut olla vaaleiksi rapatuja joskus? Mutta ei se nyt sekään voi olla koska satamarata meni sillalla eikä torin vierestä. |
||||
|
|
16.01.2024 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun täytyy sanoa aika vanhana syntyperäisenä stadilaisena että en olisi tunnistanut hotelli Helkaa. Eikö rautatien pitäisi kulkea tasoa alempana kuin nuo rakennukset? | ||||
|
16.01.2024 14:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse kun kävin oppikoulua 1970-luvulla niin jotkut luokkakaverit kulkivat junalla, niin heidän ei tarvinnut sentään joka kuukausi hakea todistus koulusta, vaan sama läpyskä oli voimassa ainakin koko vuoden. Mulla oli todistus Matkahuollon bussilippuja varten ja sama juttu. Matkahuollon liputhan olivat kuponkeja 50 lipun vihossa ja kun niitä osti sitten riittävästi niin eivät loppuneet kesken esim jouluna. Syksyllä ja keväällä kuljin polkupyörällä aika usein niin bussilippuja jäi yli vapaa-ajan matkoja varten. |
||||
|
|
16.01.2024 11:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen akaan opiskelijalippuja sai ostaa vain 2. luokkaan ja niiden ostamista rajoitti että sai ostaa vain opiskelupaikkakunnan ja kotipaikkakunnan välille ja menolippu oikeutti "ilmaiseen paluumatkaan". Kesäaikana ei myöskään saanut alennusta. Aina lukukauden alussa ensimmäistä matkaa varten piti hakea oppilaitoksen kansliasta todistus joka niitattiin lippuun kiinni kun sen osti. Muina kertoina riitti että opiskelijakortissa oli lukukausitarra. Joskus 1986-87 paikkeilla muutettiin sääntöjä että opiskelija sai ostaa 50% alennuksella millaisen tahansa lipun minne tahansa Suomea ja muistaakseni ympärivuotisesti. Muutokselle oli kovat paineet Matkahuollon ja Finnairin suunnalta joilla oli opiskelija-ystävällisempi hinnoittelu. |
||||
|
|
16.01.2024 00:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo että miksi on niin monta leimaa selittyy sillä että opiskelijalippu oli meno-paluu vaikka siinä luki meno. Aika kallis lippu kuitenkin, siihen aikaan 113 mk oli iso raha. |
||||