3399-117690 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 25.09. 11:52 Rainer Silfverberg  
  Mielestäni akulla toimiva kevyehkö juna olisi sähköistämättömille taajamajunareiteille oikea ratkaisu tulevaisuudessa. Linja-autoihin siirtyminen merkitsisi luovuttamista.
On totta että korona ja etätyöt rokottivat mutta työnantajat haluavat nykyisin työntekijät takaisin konttoreihin. Koulua on vielä vaikeampaa käydä etänä. Bensan ja dieselin hinta taas voi pompahtaa, Suomella ei ole öljyä omasta takaa.
kuva 23.09. 19:51 Rainer Silfverberg  
  Niin on! Harvemmin vissiin on tuolta Pekka-kuvia otettu.
kuva 23.09. 10:39 Rainer Silfverberg  
  Maalattiinko se jo 1973 vihreä-keltaiseksi? Mulla on muistikuva että vasta 1974?
kuva 21.09. 17:25 Rainer Silfverberg  
  Voi kamalaa sentään!
kuva 19.09. 23:09 Rainer Silfverberg  
  Mun täytyy sanoa että en muista että vaihtoiko Karelia tai joku muu Joensuun juna veturia sähköstä dieseliin Kouvolassa, ennenkuin sähköistys Imatralle oli valmis.
Savon radan junat varmaan vaihtoivat koska kulkusuuntakin vaihtui.
kuva 16.09. 18:38 Rainer Silfverberg  
  Vielä näihin aikoihin asti on HSL-matkoja varten voinut ostaa ns haltijakohtaisen matkakortin johon on voinut ladata arvoa satunnaisia matkoja varten. Sen hankkimiseksi ei ole tarvinnut mennä kaupungin yhteispalvelupisteeseen eikä ole tarvinnut todistaa että on sen ja sen kunnan asukas, vaan koko kortin on voinut hankkia R-kioskista ja muista myyntipisteistä. Mutta nyt haltijakohtaisten korttien myynti on loppumassa ellei ole loppunut. Jos jollakin on vanhaa saldoa kortilla kannattaa käyttää nyt.

Vielä ennen 2020 -lukua VR:n kaukojunalippuja sai soittamalla VR:n palvelunumeroon ja he lähettivät lipun tekstiviestillä. Ei tarvittu printteriä. Homma muuttui monimutkaisemmaksi pandemian jälkeen. Ilmeisesti lippuja jotka perutuivat johonkin numerokoodiin osattiin väärentää liian helposti.

Ennen pandemiaa oli kiskobusseissa lipunmyyntiautomaatti, mutta ne poistettiin jostain syystä käytöstä.

Pandemia lopetti kertalippujen myynnin myös HSL-alueen busseissa ja raitiovaunuissa ja se pakotti ihmisiä alkamaan lataamaan HSL-sovellusta. Ulkopaikkakuntalaiset ovat hankalimmassa tilanteessa jos he eivät saa maksukorttiaan kytkeytymään vahvalla tunnistautumisella. Samoin henkilöt joilla ei ole älylaitetta ollenkaan.

Kaikilla satunnaisesti kulkeville olisi suuri helpotus jos maksukortilla voisi maksaa suoraan matkansa kulkuneuvon leimauslaitteessa. Pari vuotta sitten kun olin Tampereella totesin että homma todella toimii!

Alle 10 vuotiaille lapsille voisi matkustaminen seudullisissa liikennevälineissä olla ilmaista. Suurin osa saa koulun kautta kortin mutta nekin jotka eivät saa koulumatkan lyhyyden vuoksi voitaisiin antaa kulkea ilmaiseksi. Sen sijaan lastenvaunuilla matkustavien ilmaismatkat voisi lopettaa koska kuljettajat eivät myy enää lippuja.
kuva 16.09. 15:11 Rainer Silfverberg  
  Siksi ehdotin sairaalaan lipunmyyntipistettä koska sairaalan asiakkaat jotka tarvitsevat junakyytiä muualle ovat takuuvarmasti ulkopaikakuntalaisia ja heillä ei ole läppäriä mukanaan jolla voi ostaa verkkokaupasta lippuja. Rekolassa asuvilla taas on kotona netti ja lisäksi muut kanavat käytössä eli VR:n puhelinpalvelu ja R-kioskit (Korsossa ja Koivukylässä?).
kuva 16.09. 14:29 Rainer Silfverberg  
  Lipunmyynti junissa poistettiin koronapandemian takia. Se olisi ehkä nyt pikkuhiljaa aiihetta palauttaa, ainakin VR:n juniin.
kuva 16.09. 11:23 Rainer Silfverberg  
  HSL:n lähijunat ja VR:n lähijunat pitäisi nähdä erillisinä järjestelminä kokonaan omine lippuineen kuten se on muissa Euroopan suurkaupungeissa, mutta Helsingin seudun kohdalla samat liput kelpaavat molemmissa, ja siksi se aiheuttaa kommervenkkejä.

Tuo Rekolan aseman VR:n lippujen ostomahdollisuuden puuttuminen voitaisiin ratkaista sijoittamalla VR:n lipunmyyntiautomaatti Peijas-Rekolan sairaalan aulaan, jossa se saisi olla ilkivallalta rauhassa.
kuva 16.09. 11:07 Rainer Silfverberg  
  HDTV-lähetyksiin siirtyminen ei tarkoita aina telkkarin uusimista, koska viimeiset 10 vuotta kaikki telkkarit on myyty HD:nä, vaan pikemmin antennin uusimista. 50 vuotta vanha antenni ei oikein pelitä enää sillä standardilla vaikka se vielä perinteisiä digilähetyksiä pystyi vastaanottaman. Moni joutuu miettimään lopettaako TV:n katsomisen antennien kautta vai hommaako 5G tai valokuituyhteyden, ja maksaa siitä monta kertaa enemmän kuin TV-lupa aikoinaan.
kuva 15.09. 12:58 Rainer Silfverberg  
  Ennen ei tarvinnut joukkoliikenteessä mobiilimaksamiseen kuin antaa luottokortin numeron, nyt vaatii vahvan tunnistautumisen.

Mulla esim sen pankin jossa minulla on eniten rahaa (AKTIA), ei maksukortti suostu tunnistautumaan. Onneksi mulla on tili myös S-pankissa ja siinä aina vähän rahaa , ja olen joutunut kytkemään HSL-apin siihen. Sama koski myös pysäköintisovellusta. En viitsi erikseen käydä pankissa sen takia että saisin jonkun tekemään jotain temppuja että tunnistautuminen toimii. En ole myöskään ala- enkä yli-ikäinen, kyllä sen pitää toimia itsestään mutta ei toimi.

Onneksi poikamme ei aikoinaan tarvinnut kuin matkakortin koulu- ja vapaa-ajan matkojaan varten. Nyt ovat kuulemma ottamassa matkakortit pois. 7-vuotiaita ei pitäisi mielestäni pakottaa käyttää älylaitetta maksamiseen, ja sen ikäisillä ei ole aina pankkitiliäkään.
kuva 15.09. 11:38 Rainer Silfverberg  
  Maksukortilla maksaminen julkisessa liikenteessä on mielestäni ihan ok, mutta mobiilimaksamiseen pakottaminen ei. Osa jättää matkan tekemättä julkisilla jos ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mobiililla maksaminen koska se ei kaikilla toimi.
kuva 14.09. 15:52 Rainer Silfverberg  
  Olisiko ollut joku 75-vuotis syntymäpäivälahja?
kuva 14.09. 13:49 Rainer Silfverberg  
  Tottakai on. Hienon nostalgiavideon olet löytänyt!
kuva 14.09. 12:46 Rainer Silfverberg  
  Mitä lippujen ostamiseen mobiilisesti tulee, niin jos se vaatii ns vahvaa tunnistautumista, niin se onnistuu minulta vain kotoa käsin, ei paikan päällä kun lippua tarvitsee ja on kiire. Ongelma on siinä että laitteella pitää navigoida välillä lippukaupan ja pankin sovelluksen välillä ja siitä ei tahdo tulla mitän. Yleensä joudun kotonakin tekemään samat temput 5 kertaa ennen kuin saan tunnistautumisen toimimaan.

Ongelma on todellinen jos joutuu vieraaseen kaupunkiin jossa on lippukauppoja tai pysäköintiä tms palveluja saatavilla vain mobiililla.

Sama jos tulee ulkomainen tai vieraspaikkakuntalainen vieras kylään. He eivät saa ostettua lippua sinne missä asun, ja joudun autolla hakemaan heidät joko Helsingin keskustasta tai hotellista tms. Ulkomailla ollessa tai ulkomaisen asiakkaan kohdalla on myös roaming-esto usein käytössä niin että älylaitteen sovellukset toimivat vain jos on ilmainen wifi käytössä.

Että tällaista aiheuttaa se jos matkalippuja ja muita palveluja ei myydä enää muulla kuin mobiililaitteella, ettei edes käteinen raha tai maksukortti kelpaa.
kuva 12.09. 00:42 Rainer Silfverberg  
  Se trokaus on varmaan vähentynyt siitä syystä, ja mitä on jäljellä on siirtynyt nettiin tavalla tai toisella.
kuva 11.09. 12:13 Rainer Silfverberg  
  Femti huge för landepaukkur!
kuva 11.09. 11:20 Rainer Silfverberg  
  Hieno öinen tunnelmakuva!
kuva 09.09. 14:52 Rainer Silfverberg  
  Tietysti vetovoimakysymys olisi pitänyt ratkaista, mutta jo 50-luvun loppupuolella oli varmaa että isoja diesellinjavetureita tulee. Myös sähköistystä alettiin valmistella.
kuva 09.09. 11:34 Rainer Silfverberg  
  Tämä oli lähinnä ajatusleikki, mutta Länsi-Saksassahan oli alettu valmistaa sarjatyönä nykyaikaisia 26.4 m pitkiä Minden-Deutz teleillä varustettuja UIC-X pikajunanvaunuja jo 1953. Muutama sellainen tilattiin Ruotsiin 1954 kansainvälisiä junia varten. Ruotsi tosin alkoi valmistaa omia vaunujaan eri designillä. Tanska alkoi valmistaa omia uudenmallisia teräsvaunuja 1958.

Ymmärrän että Suomella oli valuuttapula ym taloudellisia vaikeuksia joten minkään ison vaunusarjan tilaaminen lännestä ei olisi vielä 1950-luvulla käynyt päinsä. Mutta jos jonkinlainen tuotanto kotimaassa olisi saatu aloitettua ja Pasilan osaaminen ja kapasiteetti ei olisi riittänyt niin Valmethan oli sellaisia caseja varten olemassa.
kuva 08.09. 23:51 Rainer Silfverberg  
  Voin olla samaa mieltä siitä että 72-paikkainen Ei oli varmaan parasta mitä puuvaunukanta tarjosi 2. luokassa ja "harrastajana" oli tietysti hohdokasta vielä 1980-luvun alussa inttiajan ja opiskeluajan matkoilla astua sisään ja istahtaa punaiselle plyyssisohvalle, viskata remelit verkkohyllylle ja nauttia maisemista kamiinan tuoksuessa ja vaunun natisten keikkuessa.

Keskivertomatkustajan kannalta olisi ehkä ollut parempi jos VR olisi alkanut valmistuttaa nykyaikaisia teräsvaunuja jo 1950-luvun puolessavälissä kuten useimmat muut Euroopan valtiolliset rautatiet, niin että puuvaunuista koostuvat kaukojunat olisivat pikkuhiljaa poistuneet 1960-luvun aikana. Muualla jossa niitä oli ollut niitä pidettiin vaarallisina törmäys ja paloturvallisuuden suhteen. Suomen ohella vain Norja taisi käyttää puuvaunuja vielä 1980-luvulla mutta sielläkin niiden käytöstä kaukojunissa luovuttiin jo ennen 1980-lukua.
kuva 08.09. 23:22 Rainer Silfverberg  
  Niin se varmaan oli. Mielenkiintoisaa tosin jos tuo juttu Opel Vectroista jotka oli kasattu GM:n Vauxhallin tehtailla, pitää paikkansa, että se olisi alentanut arvoa käytettynä saksalaiseen verrattuna, niin sitkeässä ilmeisesti ennakkoluulot brittiautoista olivat vielä 1990-luvulla. Sitten kun Toyota ja Nissan alkoivat kasata autoja briteissä niin ei kukaan niistä enää nurissut.
kuva 07.09. 19:09 Rainer Silfverberg  
  Mä meinasin n 20 vuotta sitten ostaa Roverin, mutta jätin ostamatta kun luin että Rover -autotehdas oli mennyt konkaan.
kuva 07.09. 14:21 Rainer Silfverberg  
  Opel Vectraa alettiin valmistaa vasta 1988, sekoitatko Asconaan tai Rekordiin? Omega taisi tosin korvata Rekordin jo 1986.

Brittiautojen suosio Suomessa perustui siihen että koska Britannia ja Suomi olivat saman EFTA -vapaakauppaliiton jäseniä niin tullit olivat pienemmät kuin EEC:stä tuodut autot. Kun Britannia erosi EFTAsta ja liittyi EEC:hen 1973 niin suosio tyrehtyi. Suomi solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa 1974 mutta se ei parantanut brittiautojen menekkiä koska länsisaksalaisia ym EEC:ssä valmistettuja koski siitä lähtien samat tullit.
kuva 06.09. 23:34 Rainer Silfverberg  
  En ole minäkään matkustanut Dm4 - eli harmailla moottorikiitojunilla mutta käsittääkseni ne olivat mukavimmat junat kunnes siniset teräsvaunut ja Dm8 "porkkana" kiitojunat tulivat.

Minä tuen kanssa teoriaa että 1960-luvun puolivälistä eteenpäin oli erimallisia 2 lk puuvaunuja reservissä niin paljon että niitä liitettiin sesonkiaikaan pikajuniin ylimääräisinä ilman että niihin olisi myyty istumapaikkoja erikseen.

Joulu on tosin voinut olla sellainen juhlapyhä että koko kalusto oli käytössä ja puisiinkin myytiin paikkalippuja, tosin en tiedä toimiko homma vedenpitävästi niin että kaikki maksaneet saivat lippunsa, ennenkuin tietokoneella toimiva paikanvaraus otettiin käyttöön 1970-luvun loppupuolella.
kuva 06.09. 19:17 Rainer Silfverberg  
  Nojaa, moottorikiitojunarunkoja oli 6 kpl ja Dm4 -moottorivaunut mukaan lukien yhteensä 24 kpl täysmetallista matkustajavaunuja. Onhan se vähän satoiihin puuvaunuihin verrattuna mutta niiden käyttöaste lienee ollut omaa luokkaansa ja mukavuudessa varmaan pesivät 72 paikkaiset Ei:t.
kuva 05.09. 22:09 Rainer Silfverberg  
  Paikkalippuja myytiin mitättömän vähän muihin juniin kuin kiitojuniin, ja puuvaunuihin sitäkin vähemmän, joten en usko että kaltustonkäytön suunnittelija menetti yöuniaan jos Ei -vaunujen eri versioita junarungossa sekaisin.
kuva 04.09. 10:27 Rainer Silfverberg  
  Mitä nuo ruosteenväriset jutut veturin nokassa valonheittimien välissä oikein ovat?
kuva 03.09. 23:22 Rainer Silfverberg  
  Kera (Kauniaisten sivuraide)
kuva 30.08. 13:24 Rainer Silfverberg  
  Eikkö aseman nimi ole nykyään Pedersöre - Pietarsaari?
kuva 26.08. 21:19 Rainer Silfverberg  
  Sanos muuta!
kuva 25.08. 12:47 Rainer Silfverberg  
  Tunninjunattomuus
kuva 21.08. 11:28 Rainer Silfverberg  
  Miten dronen kuljettaminen interrail- tai vastaavalla pidemmällä reppumatkalla jossa ei ole autoa käytössä, oikein onnistuu, eikö se paina aika paljon ja vie tilaa?
kuva 20.08. 19:16 Rainer Silfverberg  
  Tai sitten hän muistaa väärin veturityypin, se oli Sr3 jota ei saanut käyttää parina ensimmäisenä vuonna matkustajajunissa.
Kuvasarja:
Palanut Dm3
 
 15.08. 23:18 Rainer Silfverberg  
  Mielenkiintoisa kuvasarja. En ollut tiennyt että yksi yksikkö paloi jo ennenkuin ehti valmistua.
kuva 13.08. 21:22 Rainer Silfverberg  
  Hienosti olet osannut tunnelman vangita....
kuva 10.08. 10:33 Rainer Silfverberg  
  Mulle on sellainen ehdotus, että tämä asema pitäisi nimetä uudestaan Turku Logomo:ksi (ruots. Åbo Logomo)

Mielestäni tämä tilapäinen asema ei täytä minkään päärautatieaseman kriteerejä. Sijaintikin on syrjäinen alkuperäiseen verrattuna. Turussa on sentään se hyvä puoli että on kolme kaukoliikenteen asemaa. Kupittaa pitäisi tietenkin nimetä uudestaan Turku Kupittaa:ksi (Åbo Kuppis) niin ei tule epäselvyyksiä missä kaupungissa ollaan.

Sitten kun uusi matkakeskus joskus valmistuu, niin voidaan harkita alkaa kutsua sitä päärautatieasemaksi, tai matkakeskus tai whatever.
kuva 09.08. 14:23 Rainer Silfverberg  
  Yksi tyhmä kysymys: Onko Turun uudella päärautatieasemalla takseja ollenkaan?
kuva 07.08. 19:16 Rainer Silfverberg  
  Tämä tuli sattumakuvana, ja aluksi luulin että oli Lapin yöjuna 1970-luvulta! Ja niin voisi muutenkin luulla jos horisontissa ei olisi noita tuulivoimaloita!
kuva 07.08. 19:04 Rainer Silfverberg  
  Dm4 ja Dm8/9 kalustolla ajettavat junat, jos niissä oli pakollinen paikanvaraus, merkittiin aikatauluihin MK.
Vuoden 1965 Turistissa selitystekstinä MK:lle lukee kiitojuna, ruotsiksi expresståg, englanniksi rapid train, saksaksi Expresszug. Muita kiitojunia ei siihen aikaan ollut.

Sitä en tiedä ollenkaan esiintyikö erikoiskiitojunien tultua liikenteeseen 1972 samaan aikaan "EK" ja MK" -junia? Kun EK:t muutettiin EP:ksi niin silloin ei ainakaan enää ollut MK -junia.
kuva 07.08. 18:30 Rainer Silfverberg  
  No korjataan sitten, olivat vuoden käytössä 1972 kesästä? alkaen.
kuva 07.08. 17:27 Rainer Silfverberg  
  Erikoiskiitojunat kulkivat vain 1971-72.
kuva 06.08. 11:48 Rainer Silfverberg  
  Onko suurnopeusradan raideleveys 1435 mm?
kuva 30.07. 15:28 Rainer Silfverberg  
  Mulla on sellainen käsitys että Sjundeå tarkoittaa seitsemättä jokea Turusta.
Tuosta Siveneenjoki nimestä löytyy hyvin vähän tietoa googlesta. Sen alkulähde on Vihdin Enäjärvi. Ilmeisesti Vihdissä asuvneet käyttäneet sitä nimeä alunperin?
kuva 24.07. 20:16 Rainer Silfverberg  
  Miten jalankulku asemalaitureille aiotaan järjestää?
kuva 18.07. 11:39 Rainer Silfverberg  
  Laitetaanko kiskot ilman pölkkyjä noille siltapalkeille? Sillan alituskorkeus lienee tässä vaiheessa samaa luokkaa kuin vanhan mutta kieroteitähän on Koivuhovin ja Nihtisillan-Karamalmin kautta.
kuva 16.07. 13:44 Rainer Silfverberg  
  Se Reval -nimi tulee siitä että kaupunki perustettiin Rebala , (suomeksi "Repola") -nimisen kylän lähelle.
kuva 11.07. 19:37 Rainer Silfverberg  
  Saitko ylös mikä tuo purjelaiva on?
kuva 11.07. 16:53 Rainer Silfverberg  
  En muista nyt tarkkaan oliko kyseisessä pakettiautossa turboa, en ollut mukana, appiukko vain kertoi että noin oli tapahtunut joskus 80-luvulla.
kuva 10.07. 13:41 Rainer Silfverberg  
  Olen kuullut tarinoita (autojen) dieselmoottoreista että jos ne ovat kuluneet niin väljiksi että moottoriöljyä pääsee palotilaan niin moottorin nopeutta ei voi enää kontrolloida. Appiukkoni kertoi että yksi hänen omistamistaan pakettiautoista alkoi hörpätä moottoriöljyä ja alkoi kulkea hallitsemattomasti n 150 km/h. Ei edes sytytysvirran katkaiseminen auttanut vaan piti alkaa jarruttamaan ja etsiä ylämäkeä jossa se saatiin lopulta pysäytettyä.
kuva 09.07. 17:14 Rainer Silfverberg  
  Paljonkohan sitä on tullut altistuttua toriumille kun meidän mökillä oli ennen kuin tuli sähköt n 6 vuoden ajan pelkästään Primuksen kaasulamppuja ja Aladdinin sukallisia öljylamppuja ja sukkia joutui vaihtamaan yhtenään?
<<   >>