![]() |
27.02. 10:05 | Rainer Silfverberg | ||
Näyttää vähän siltä että takimmainen helma olisi ottanut osumaa? | ||||
![]() |
27.02. 01:00 | Rainer Silfverberg | ||
Tarkoitin siis 90 -lätkää. En muistanut että paksuilla/piilofarmareilla sai ajaa tuoilloin 90 eikä vain 80, mutta energiakriisin yhteydessä tietenkin alennettiin. Kuorma-autoja ja linja-autoja taisi aina koskea 80:n rajoitus, mutta mitään tarraa ei niissä tarvinnut olla kaiketi. | ||||
![]() |
26.02. 22:08 | Rainer Silfverberg | ||
Missä autoissa piti siihen aikaan olla 80-lätkä? Vain piilofarmareissa vai kaikissa pakettiautoissa? Tuossa Volvossa ei näy 80-lätkää. | ||||
![]() |
26.02. 14:20 | Rainer Silfverberg | ||
Niin on, postivaununväriset vaahteranlehdet ja kaikki! | ||||
![]() |
21.02. 18:46 | Rainer Silfverberg | ||
Tiedän että Uudenmaan maaseudulla, kartano- ja ruukkiyhdyskunnissa ei työläisten ja mäkitupalaisten asema ollut kovin hääppönen, appiukon suvulla on kokemusta noista ajoista, mutta KAIKKI puhuivat noissa yhdyskunnissa ruotsia, eivät vain kartanonherrat ja patruunat. | ||||
![]() |
21.02. 14:27 | Rainer Silfverberg | ||
Erkki, pitääkö aina vetää sitä ruotsalaiskorttia joka keskusteluun? Sillä mitä kieltä Fiskarsin johto puhui ei ollut relevanttia sille että työväen järjestäytymistä ja omien osuusliikkeiden perustamista 1920-30 luvun poliittisessa ilmapiirissä ei katsottu suopeasti. | ||||
![]() |
20.02. 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
En ole mikään kielipoliisi mutta mulla on käsitys että Puolan historiallisista maakunnista käytetään suomeksi yhä niiden vakiintuneita nimiä kuten Pommeri, Sleesia, Masuria, ym. Tietysti rautatielaitoksella voi esiintyä jotain hallinnollisia alueita joista ei käytetä ulkomaankielisiä käännöksiä. | ||||
![]() |
19.02. 22:19 | Rainer Silfverberg | ||
Missä muualla sinisiä valoja käytetään? On sellainen muistikuva että Tsekeissä, voiko pitää paikkansa, entä ent. Neuvostoliitto? | ||||
![]() |
19.02. 18:54 | Rainer Silfverberg | ||
No ei taida olla "Alexander Nevski" tai "Severnaja Palmyra" joita takavuosina kulki talviloma-aikaan pohjoiseen :D | ||||
![]() |
19.02. 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
Esa: Sehän oli niin että katolilaiset alkoivat vallata pohjois-Saksassa takaisin luterilaiseen kristinuskoon siirtyneitä alueita, ja 30-vuotinen sota alkoi kun katolilaisuuteen uudestaan pakotetut alueet pyysivät ensin apua Tanksalta ajamaan katolilaiset pois. Tanska ei onnistunut, seuraavaksi pyydetään apua Ruotsilta ja se onnistui. Sota olisi toki kannattanut lopettaa kun kuningas Kustaa II Adolf sai surmansa taisteluissa. Koska kruununperijä Kristiina oli alaikäinen niin valtion asioista päätti Oxentjerna, joka jatkoi sotaa turhan kauan ryöväten kaupunkeja pitkin Eurooppaa ja siitä seurasi kurjuutta koo Ruotsin valtakunnalle yleisesti ottaen, ei pelkästään Suomelle. Ainoastaan aateliset hyötyivät kun saivat muhkeita sotasaaliita kotiin vietäväksi. | ||||
![]() |
18.02. 19:05 | Rainer Silfverberg | ||
Niin pitää! | ||||
![]() |
18.02. 19:03 | Rainer Silfverberg | ||
Wikipedian mukaan Skånetrafiken vastaa Tanskan puolella Öresundstågin liikenteestä ja tilaaja on Tanskan Liikenneministeriö. Junaoperaattori on Transdev ja 2025 joulukuusta lähtien VR Sverige AB. Tämä on ainakin yksi esimerkki että rajan ylittävää paikallisten joukkoliikenneviranomaisten junaliikennettä on jo olemassa. Skoone ja Suur-Kööpenhamina ei tosin ole mitään syrjäseutua vaan varsin tiheästi asuttua. |
||||
![]() |
18.02. 11:21 | Rainer Silfverberg | ||
Niin sitä lähinnä tarkoitin. Tuota Haaparannan liikennettä vertaisin lähinnä Norrtågin liikennettä Östersundista Norjan Storlieniin joka on raja-asema, jossa matkustajat vaihtavat norjalaiseen VY:n tms junaan. Tai noita Baltian maiden kuvioita jossa latvialainen juna ajaa Viron Valgaan jossa vaihdetaan Viron Elronin junaan. Joka tapauksessa niiden maiden rajoilla ei matkustajien tarvitse kävellä 5 km junien välillä kuten Suomen ja Ruotsin välillä. [EDIT:] Toinen juttu, jos Norrtåg esim haluaisi ajaa tuettua junaliikennettä kauemmas Norjaan esim Narvikiin tai Trondheimiin niin silloin EU:n säännöissä pitää tapahtua joku muutos. Mutta ilmeisesti se onnistuisi nytkin jos norjalainen alueellinen operaattori ostaisi liikenteen Norrtågilta. |
||||
![]() |
18.02. 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
Kuvittelisin että sille ei olisi estettä nytkään, ajaahan Ruotsin Trafikverket Tukholma-Berliini yöjunaa tuettuna liikenteenä ainakin osan matkaa. Täytyy muistaa että Euroopassa rajaseudut ovat vanhastaan harvaan asuttuja joten kannattavaa junaliikennettä ainakin paikallisjuna tyyppisillä junilla rajojen yli on vaikea saada aikaan. Yleensä ratkaisu on se että toisen maan tuettu juna ajaa raja-asemalle jossa matkustajat vaihtavat toisen maan tuettuun junaan. Tämä yhteys Haaparantaan ei olis poikkeus siitä koska Haparanta ON raja-asema. |
||||
![]() |
18.02. 10:57 | Rainer Silfverberg | ||
Jos ei ole matkustajia kyydissä niin ei tarvita kalustolle samoja lupia kuin kaupallisessa liikenteessä. | ||||
![]() |
17.02. 18:52 | Rainer Silfverberg | ||
Niin on! | ||||
![]() |
16.02. 13:31 | Rainer Silfverberg | ||
Niin on! | ||||
![]() |
15.02. 16:56 | Rainer Silfverberg | ||
Norrtåg ilmeisesti suunnittelee Narvikin liikenteen aloittamista. Ratahan on irrallaan Norjan muusta rataverkosta joten paikallista operaattoria ei ole. Ymmärtääkseni koko radan junatarjonta nyt on sesongista riippuen 1-2 SJ:n kaukojunaparia päivässä. | ||||
![]() |
15.02. 16:46 | Rainer Silfverberg | ||
Itse asiassa junat ovat muunneltuja metrojunia, jonkun tarinan mukaan Tukholman liikennelaitos oli tilannut metrojunia liikaa yhdessä vaiheessa ja ylimääräiset modattiin Saltsjöbananin juniksi. | ||||
![]() |
15.02. 13:12 | Rainer Silfverberg | ||
Harmaat viivat naapurimaihin tarkoittaa muiden operaattoreiden ajamaa yhdysliikennettä, kuten Haaparanta-Oulu myös Storlien-Trondheim. | ||||
![]() |
13.02. 18:20 | Rainer Silfverberg | ||
Niin on! | ||||
![]() |
12.02. 17:57 | Rainer Silfverberg | ||
Kriisitilanteessa, jos ainoa käytettävissä oleva reitti on maata pitkin pohjoisen kautta, niin sellutehtaat laitetaan kiinni jotta sellun kuljetus ei syö kapasiteettia elintärkeiltä kuljetuksilta. | ||||
![]() |
12.02. 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
Jos joskus hamaassa tulevaisuudessa tulisi kiinteä yhteys Turusta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin niin se ei menisi suoraan Tukholmaan vaan tunneli nousisi maan pinnalle suurin piirtein Grisslehamnin tai Kapellskärin kohdalla ja rata vedettäisiin Uppsalaan tai Arlandan lentokentälle. Rekkaliikennekin pystyisi kiertämään Tukholman ruuhkat. | ||||
![]() |
10.02. 12:58 | Rainer Silfverberg | ||
Rata Kolarista Tromssaan maksaisi n 3 kertaa niin paljon kuin kiistelty Länsirata. Eikä siitä olisi rauhan aikana mitään hyötyä. Ainoastaan matkailulle jos Käsivarren ja Norjan puolen suurtunturit olisivat yöjunamatkan päässä Helsingistä. | ||||
![]() |
07.02. 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
Myöhemmin 1970-luvulla tuli niitä bongattua kun ne ajoi yksin ilman vaunuja Koneistolle takuuhuoltoon. | ||||
![]() |
07.02. 19:01 | Rainer Silfverberg | ||
Minä kuukausina ajettiin esisarjan Sr1:sillä koeajoja rantaradalla? Muistan nähneeni ensimmäisen kerran joskus lokakuussa 1973 Kauniaisissa kun "tuntematon tummanpunainen veturi " vanhoilla puuvaunuilla ohitti Kauniaisen. | ||||
![]() |
06.02. 14:54 | Rainer Silfverberg | ||
Ajettiin myös 1980- ja 90 luvulla suoria viikonloppujunia Helsinki-Hanko ja joskus olivat pitkiä, Hangon Regatta 1-2 viikkoa juhannuksen jälkeen oli se päätapahtuma, jonka perjantai-illan junaan lisättiin vaunuja. Kaikilla ei ollut vielä autoa 1960-80 luvulla ja Hankoniemellä oli varsin tiheä kesämökkiasutus, joihinkin mökkeihin pääsi jopa kävellen lähimmältä seisakkeelta. Tai sitten viikonlopuksi piipahtavat "kesälesket" haettiin perheen autolla tai veneellä asemalta. Hangossa on toiminut ja toimii vieläkin kesäyliopisto ja Tammisaaressa on tietenkin se varuskunta. |
||||
![]() |
06.02. 14:21 | Rainer Silfverberg | ||
Jotenkin kallistun siihen että kuva olisi otettu 4.6 eikä juhanusaattona. 1960-luvulla, vaikka juhannusaatto oli työpäivä, niin monen kesälomat alkoivat juuri tuolloin. Silloin saatettiin käytännössä ottaa yksi päivä "omaa lomaa". Mitään "festareita" ei siihen aikaan juhannuksena järjestetty, erilaiset tanssit ja kokonpolttajaiset olivat paikallisia, mutta monet matkustivat ihan omin päin Lappiin ihailemaan yötöntöä yötä, yövyttiin leirintäalueilla tms. Meno oli välillä villiä, mun vaimo kertoi nähneensä Rukatunturilla puukotuksen. |
||||
![]() |
06.02. 12:04 | Rainer Silfverberg | ||
Asemalla on liikaa väkeä ollakseen juhannusaatto. Toinen juttu, muistaako kukaan oliko 1965 juhannusaatto ollenkaan vapaapäivä? Jos ei ollut, niin silloin ymmärtää että ajettiin normaalin perjantai-aikataulun mukaan. | ||||
![]() |
06.02. 11:54 | Rainer Silfverberg | ||
Mielestäni kuva on juuri Kauklahdesta. Taustalla oleva rakennus on rautatieläisten asuintalo, nykyisen Hansatien varrella. | ||||
![]() |
05.02. 20:51 | Rainer Silfverberg | ||
Ensimmäisen vaunu taitaa olla Po. | ||||
![]() |
05.02. 20:49 | Rainer Silfverberg | ||
Tämä on itäsaksalainen vemppu. Länsisaksalaisessa on 3 akselia. | ||||
![]() |
05.02. 18:46 | Rainer Silfverberg | ||
Mikä mittakaava tällä mallilla on, suurin piirtein? Voisiko olla joku puistorautatien veturi? | ||||
![]() |
05.02. 12:46 | Rainer Silfverberg | ||
Näin on! | ||||
![]() |
01.02. 17:18 | Rainer Silfverberg | ||
Kerimäki. Vihjeen perusteella. Oli muuten uutta että senniminen asema on, mikä sen alkuperäinen nimi oli? | ||||
![]() |
31.01. 18:19 | Rainer Silfverberg | ||
Olin 5-7 vuotias kun bongasin noita höyryvetureita vetämässä junia ja kyllä ne kulki etuperin. Klo 17:15 voisi olla realistinen ajankohta ja muistan että ei se ollut yksi ainoa kerta kun sen näin. | ||||
![]() |
31.01. 14:39 | Rainer Silfverberg | ||
Outoa, koska itse olen varma että junan on täytynyt lähteä aikaisintaan 16:00, tai jopa 16:30 jälkeen koska isän työpäivä "Gummitehtaalla" päättyi 16:30. Oliko ennen 1967 muita höyryllä kulkevia junia kulussa kuin 213? | ||||
![]() |
31.01. 13:00 | Rainer Silfverberg | ||
Olivatko nuo kaikki mainitut H -junat höyryvetoisia 1960-luvulla? Muistan että kävelin isän kanssa Kaisaniemen puistoa pitkin kun hän pääsi töistä n klo 16 jälkeen. Silloin näimme usein matkustajajunan joka lähti ison höyryveturin vetämänä. |
||||
![]() |
30.01. 22:10 | Rainer Silfverberg | ||
Tuleeko polkupyöräbaana radan etelä- vai pohjoispuolelle? | ||||
![]() |
30.01. 14:02 | Rainer Silfverberg | ||
Aalto olisi halunut kevyemmän ja ripeämmin kiihtyvän ison linjadieselveturin kuin mitä Hr 12 oli, ja Nohab olisi ollut sopivin. Nohabeja ei VR saanut koska hallitus ja Suomen Pankki ei myöntänyt valuuttaa ja GM ja Nohab ei suostunut vetureiden lisenssivalmistukseen Suomessa. Seuraava ehdokas oli Alsthomin Hr 13 joka sitten tilattiin mutta ennen sitä tilattiin enemmän Hr 12 vetureita, siitä nimi "Aallonmurtaja". |
||||
![]() |
29.01. 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
Mun mielestäni kaupunkiradan töitä voisi hieman nopeuttaa. Viime syksyn liikennekatkon jälkeen tapahtunut todella vähän. Alkavatko työt todella uudestaan vasta toukokuussa vai milloin? | ||||
![]() |
27.01. 15:13 | Rainer Silfverberg | ||
Ei kyllä selviä minkä automerkin ratti on V100:lla. Opelin? | ||||
![]() |
27.01. 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
Mikä on Turun raitiotie Oy? | ||||
![]() |
26.01. 11:54 | Rainer Silfverberg | ||
Kansantajuisesti se olkoot raitiotie mutta joukkoliikenneasiantuntijat käyttävät englanniksi pikaraitioteistä tai raitiovaunukalustolla ajettavista metroista nimitystä Light Rapid Transit. | ||||
![]() |
25.01. 12:48 | Rainer Silfverberg | ||
Tämä on LRT eli Light Rapid Transit -tyyppinen joukkoliikennejärjestelmä, ranskankielisissä maissa näitä kutsuttiin myös prémetroksi eli esimetroksi ja saksankielisissä Stadtbahneiksi. | ||||
![]() |
24.01. 17:15 | Rainer Silfverberg | ||
1990 luvulla oli K ja S ryhmän lisäksi ruokakauppaketjuja Tukolla, Anttilalla,, EKAlla, Stockmannilla ja muutamalla villillä. Ruuan halpeneminen EU jäsenyyden myötä johtui Alvin alennuksesta ja että lihaa ja meijerituotteita sai tuoda ulkomailta. |
||||
![]() |
24.01. 15:26 | Rainer Silfverberg | ||
Talous elpyi teknologiabuumin mukana, ja tavallisten kuluttajien talous kun ruoka halpeni EU-jäsenyyden myötä. Muuten komppaan Petriä laman syistä, idänkaupan äkkinäinen loppuminen ja markan sitominen ECU:uun liian korkealla kurssilla. | ||||
![]() |
23.01. 17:01 | Rainer Silfverberg | ||
Ei oikein selvinnyt miltä vuodelta tuo Raidepuolueen kannanotto oikein on, mutta toteutuessaan Humppila kilpailisi siis Turun ja Tampereen kanssa autojunien lastauspaikkana niin että jompikumpi tai molemmat joutuisivat huonoimmassa tapauksessa väistymään. Jos pitäisi perustaa liikennekatkon aikainen tilapäinen autovaunujen lastauspaikka muualle kuin Tampereelle niin minä ehdottaisin Toijalaa. |
||||
![]() |
23.01. 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
On se tietysti harmillista jos niin ison kaupungin kuin Tampereen autojunaliikenne pohjoiseen loppuu, jos katkos on vielä pitkä. Teknisesti olisi varmaan mahdollista rakentaa välliaikainen lastauspaikka jonnekin, jos viitsimistä olisi. Helsingissäkin autojunien lastaus muutti todella monta kertaa 1970-90 luvulla uuteen paikkaan. Mitä muutoksia Tampereen ratapihalle muuteen tehdään, eikö sitä uusittu aika vähän aikaa sitten kun Nokia-areena rakennettiin? |
||||
Kuvasarja: Ruokaa junassa |
17.01. 17:43 | Rainer Silfverberg | ||
On sen täytynyt olla Sternquell. Kiitos Uwe! | ||||
Kuvasarja: Ruokaa junassa |
15.01. 23:12 | Rainer Silfverberg | ||
Osaako joku kertoa mitä olutta myytiin Mitropan ravintolavaunuissa DDR-aikana, varsinkin loppuvaiheessa? Matkustin 1990 Berliinistä Budapestiin ja ravintolavaunussa porsaanleikkeen kanssa tuli jouotua jotain itäsaksalaista olutta jonka etiketissä oli joku tähti, mutta en muista millään mikä merkki se oli, mutta hyvää se oli. |