Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.12.2021 23:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Tehdäänkö Tampereella pendojen vaihtotöitä mahdollisesti myös peruuttamalla, koska muuten vaikuttaisi aika uskomattomalta jos kuski on ollut ohjaamossa ja nähnyt tilanteen kun rysähtää? Tietenkin voinut olla myös tekninen vika jarruissa tms että vaihtotyö on mennyt pitkäksi. | ||||
|
12.12.2021 20:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Lähtikö ensimmäinen Allegro ensin tyhjänä Pietariin vai oliko siellä joku rungoista säilytyksessä? | ||||
|
12.12.2021 19:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Toi ei ole epäselvää ollut kellekään. Mutta ei tarvi ottaa noin nokkavaa sävyä. Ilmeisesti sitten kun rantarata ja Hangon rata on saatu lakkautettua ei taida olla ainoatakaan ruotsinkielistä enää VR:llä töissä? Eikä asiakasta. | ||||
|
|
12.12.2021 16:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Arvelisin että Karjaan ruotsinkieliset veturimiehet jos ovat olleet poliittisesti aktiivisia, olivat pikemmin SDP:n alaosaston Finlands svenska arbetarförbundetin jäseniä, eikä RKP:n. Tästä mystisestä Inkoon junasta, mahtoiko juna koskaan kulkea sinne asti kesällä 1944, kun oli ilmassa jo toukokuussa että Neuvostoliitto keskittää joukkonsa Karjalan Kannakselle ja valmistelee suurhyökkäystä. Karsittiinko matkustajajunaliikennettä suurhyökkäyksen aikana minimiin vai miten lie ollut? |
||||
|
|
11.12.2021 16:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika kaukana se satama on asemalta. Ja harrastivatko ihmiset vapaa-ajan veneilyä kesällä 1944? Itse olisin veikannut Västankvarnin maatalousoppilaitoksen oppilaiden viikonloppumatkoja varten mutta Västankvarnilla on myös oma seisake "Vesta". Ja veikkaaan kanssa että koko oppilaitos oli suljettu ja oppilaat rintamalla. Vai olisiko siellä ollut jotain työvelvollisia hoitamassa tiluksia? | ||||
|
|
10.12.2021 21:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä ajatus oli että tämä juna jatkoi vain la-su ja pyhinä Inkooseen? | ||||
|
10.12.2021 12:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä komppaaan kanssa sitä näkemystä että kirjeposti tulee vähitellen katoamaan mutta pakettien kuljettaminen ei. Toisaalta ennustin 20 vuotta sitten ettö TV katoaa kanssa, mutta eipä ole kadonnut. |
||||
|
10.12.2021 12:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitten yksi kysymys: Muuttuiko Sm1/2 junien ovien luotettavuus talviolosuhteissa jotenkin kun alimman askelman korkeudelle hitsattiin 2000-luvulla koriin kiinni uloke kun laitureita korotettiin ja laiturin ja oven välinen rako leveni? | ||||
|
10.12.2021 11:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Nuo kaksi henkilöä junanlähettäjän vieressä ovat kanssa tuttuja Humppilassa kävijöitä :D | ||||
|
|
09.12.2021 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä se petkel ei kuulunut enää lähijunien työkaluihin 2000-luvulla? | ||||
|
|
09.12.2021 13:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Vanhoissa lähijunissa suurin ongelma oli toimivuus pakkasilla. Hyvin usein ilmoittti kuski konnarille kaiuttimissa että "ovivalo palaa". Se tarkoitti sitä että konnarin oli juostava tarkistamassa meneeko jokainen ovi kokonaan kiinni, ja jos joku ei mennyt, tyhjennettiin koko juna ja se jatkoi Ilmalaan tyhjänä. Joskus takavuosina ehkä ajettiin sellaisissa tilanteissa ovi raollaan mutta se ilmeisesti kiellettiin. |
||||
|
|
08.12.2021 12:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Meille ei ole tullut n viikkoon mitään postia, ei edes ilmaisjakelulehtiä. Tosin veikkaan syksi itsenäisyyspäivää ja kovia pakkasia. | ||||
|
07.12.2021 09:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotain ei tässä täsmää. Ilmeisesti kaikki hytit ovat 4 hengen mutta kova puoli on ollut varmaan tosi askeettinen. | ||||
|
05.12.2021 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta kuvaa voisi luulla 1960-70 luvun taitteessa otetuksi! | ||||
|
|
05.12.2021 18:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Sehän tämän kuvan tekee historiallisessti arvokkaaksi, että on sentään joskus kehdattu rehellisesti tunnustaa että kv junissa kakkosluokka vastaa tasoltaan vankivaunua. Eipä sen puolen sen ajan länsimaisiakaan yöjunia tarvitse kehua. Ranskan ja eteläisen Euroopan "couchette" -lepovaunut tarjosivat vähintään yhtä kovaa ja hikistä kyytiä kuin neukkujen, 6 hengen hyteissä. |
||||
|
|
05.12.2021 14:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Aivan. Ilmeisesti Helsinki -Moskova junan, jonka lähtöaika ennen sähköistyksen aikaa oli jotain klo 15:00 luokkaa istuttiin koko ilta lavereilla kovassa luokassa. Pehmeässä oli vissiin vuoteet sijattu? Ravintolavaunuakaan ei ollut Suomen puolella. Teetä ja keksejä sai vaununhoitajalta ilmeisesti? | ||||
|
|
04.12.2021 23:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kysymykseni koskee sitä että oliko 70-luvulla joku erityinen luokkajako kansainvälisissä junissa joka olisi eronnut perinteisistä platskartnyi ja kupeynik -luokista? Suomen kulkuneuvoissakin oli 70-luvulla SNTL:n junien hinnastossa luokat ilmoitettu "kova" ja "pehmeä" ja se kova kuulosti lähinnä joltain survival-game jutulta :D. Eli tarkoittiko se kova laveria ilman pehmusteita vai mitä eroa niissä oli? | ||||
|
04.12.2021 13:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä mahtanut olla Berliinin juna? | ||||
|
|
04.12.2021 13:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika erikoinen luokkajako. Itse olen ymmärtänyt että SNTL:ssä ja nyky-Venäjälläkin "kovaa" avo-osastollista vaunua kutsutaan "platzkartnyi" ja vaunu jossa "pehmeitä" 4 hengen hyttejä "kupeynik". Sitten oli erikseen "kansainvälinen" vaunu jossa hytissä vuoteet 2:lle. Mitä nämä sitten ovat? |
||||
|
02.12.2021 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se tällä asemalla kuin on se Svinhufvudin reliefi vai Taavetin? | ||||
|
02.12.2021 11:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Olin vain 1988-89. | ||||
|
|
02.12.2021 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| No niin, selvisi sekin arvoitus. Eikö muuten Suomen rataverkolla ole ollut kanssa Ericssonin valmistamia turvalaitteita? Olin aikoinaan 80-luvulla Ericssonilla Kirkkonummella töissä ja sillä oli siihen aikaan yksikkö joka valmisti erilaisia laitteita sekä rautatie- että maantieliikennetä varten. Myöhemmin se myytiin ABB:lle. |
||||
|
|
02.12.2021 09:07 | Rainer Silfverberg | ||
| On tietysti mahdollista että ne jotka ovat kunnostaneet ja pystyttäneet sen ovat maalanneet sen puna-valkoiseksi jotta se istuisi paremmin ympäristöön? Kyllä kai semafooreja pitäisi löytyä Ruotsistakin? Mun tädin miehen isällä joka oli ollut rautatieläinen oli Almungessa semafoori pihallaan. |
||||
|
29.11.2021 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Luultavasti vain alkupätkä Oslosta on mahdollista ajaa 200. Vaikka välimatka on vain reilut 450 km niin juna Oslosta Bergeniin ei kilpaile lentoliikenteen kanssa nopeudessa vaan lähinnä maisemilla, eli on matkailullisesti tärkeä. | ||||
|
29.11.2021 10:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisaa nähdä myös vanhoja leveäraide-kaukojunakuvia Virosta. Joku pidemmän matkan junahan tuossa on kyseessä, oiisikohan Tallinnasta-Riikaan? Vai Leningradiin (jos raja oli avoinna) ? | ||||
|
28.11.2021 10:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne muutettiin Jyväskylän onnettomuuden jälkeen 1998. Ilmeisesti ei sattumalta vaan tarkoituksella koska haluttiin saada paljon puhutun onenttomuusjunan numero pois aikatauluista. | ||||
|
27.11.2021 16:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Hienosti saanut savut ja höyryt kuvaasi! | ||||
|
27.11.2021 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Noita tuonmallisia pyöriä oli myös muiden pohjoismaalaisten pyörävalmistajien mallistossa, joten ei ole varmaa että olisi Tunturin Poni vaikka todennäköisintä olisi. Meillä on esim mökkipyöränä norjalaisen Øglænd -tehtaan valmistama "Kombi" -merkkinen vastaavanlainen pyörä. | ||||
|
27.11.2021 10:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuin Pasila jossa entisen ratapihan kohdalla kulkee joki :D | ||||
|
26.11.2021 15:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Vähiten tunnettuja Märklinin ostospaikkoja stadissa lienevät olleet Rake ja Partioaitta! | ||||
|
|
26.11.2021 12:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko 128 jokin lyhennetty versio 124:stä (ja Ladasta)? | ||||
|
26.11.2021 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko joitakin metrojunia mahdettu säilyttää tehtaalla parikin vuotta, ennenkuin Helsingin kaupunki olisi ollut valmis vastaanottamaan ne? Sen muistan että "nokkajunat" aiheutti jonkinlaisen poliittisen skandaalin Helsingissä, väitettiin että kauppa olisi tehty vastoin virallisen protokollan sääntöjä ja metron vastustajat yrittivät kumota koko kaupan. Mitä Valmet sitten olisi tehnyt jos kauppa olisi peruttu, myynyt ne Neuvostoliittoon? |
||||
|
26.11.2021 08:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä en tiennyt että se loppui jo 1917. Olisiko se voinut olla jokin varotoimenpide sodan varalta? Itse olin kuvitellut että kellojen soittaminen olisi loppunut vasta joskus 1950-luvulla kun junansuorittajien muut työt lisääntyivät niin paljon ettei ollut aikaa siihen enää? | ||||
|
25.11.2021 20:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Juuri niin! | ||||
|
|
25.11.2021 16:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Saattaa muuten olla Eikt. Eli ei ole silloin "erikoishidas". | ||||
|
25.11.2021 15:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mikään "Sleeping car", vaan "Voiture lits" olisi pitänyt lukea! | ||||
|
|
25.11.2021 15:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taida kuitenkaan olla "erikoishidas" Lapponia vaikka vaunuja on tasan 5? | ||||
|
24.11.2021 13:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei tainnut v 2007 olla selfietikkuja vielä olemassa. Tunnelin aukko niin kapea että vetäisisin kyllä pään aika nopeasti ikkunasta sisään. | ||||
|
23.11.2021 15:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Se riippuu tottumuksesta. Mulla oli yhteen aikaan työmatka pyörällä Pasiloiden kautta Vallilaan ja kyllähän sillä matkalla oli ratikkakiskoja. Ne piti vain huomata ajoissa ja ylittää vinosti ettei pyörä jäänyt jumiin. | ||||
|
23.11.2021 14:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin Ed -vaunuja alettiin tilata? Itse muistan että niitä tuli liikenteeseen 1998, ja niistä koottiin pääasiassa IC2-junarunkoja. Tilattiinko 2-kerrosvaunuja alusta alkaen kaukoliikenteeseen vai oliko niille joskus ajateltu jotain muita käyttötarkoituksia? Silloin kun Helsingissä esiteltiin sveitsiläistä 2-kerrosvaunua 1990-luvun puolivälissä, oli kyseessä lähiliikennevaunusta ja sen soveltuvuuden arvioinnista. | ||||
|
|
23.11.2021 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä luulen että VR:llä arvioitiin monta tekijää - hinta? - referenssit: Pendoja oli Italian lisäksi käytlössä Sveitsissä ja myös UK:hon oltiin hankkimassa, ja Saksan joihinkin juniin oli tulossa samaa tekniikkaa - akselipaino? - olen lukenut jostain että X2000 -junan kallistustekniikka toimii optimaalisesti vain silloin kun vetovaunu vetää. Pendossa se toimii samalla tavalla ajosuunnasta riipppumatta. |
||||
|
22.11.2021 08:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkustamoissa oli sen verran eroa että Ratti-Karioissa oli seinät mahonkiviilua. Valmetilaiset olivat sisältä kauttaalltaan "sairaalaharmaita". | ||||
|
|
21.11.2021 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Sieltä ei ilmeisesti olisi pitkä matka raide-jokerile jos sen haluaisi kulkemaan taas? | ||||
|
21.11.2021 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Petri: Ymmärsin kai niin että luokkaväreillä olivat vain peltivuoratut vanhempien sarjojen vaunut maalattuja, ja varsinaiset paneloidut puuvaunut yhtenäisellä värityksellä alusta asti? | ||||
|
Kuvasarja: Suomen ensimmäinen kauko-ohjauskeskus |
21.11.2021 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Pomminvarmaa saksalaista laatua! Kiitokset valaisevasta kuvasarjasta. | ||||
|
|
20.11.2021 16:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunuista matkatavaravaunut olivat tummanvihreitä, postivaunut oransseja. Moottoripikajunien liitevaunuista jotkut olivat 50-luvulla harmaa-punaisia kuten Dm4. Presidentin salonkivaunu on ollut tummansininen. Siinä ne sitten ollivat. Sitä myötä kun ruskeiksi maalatut vaunut haalistuivat auringossa ja menettivät pigmenttiään, ne muuttuivat mustiksi. Osittain myös noen takia. Sekä höyry että dieselvetuit savuttivat sen verran että vaunut nokeentuivat eikä puuvaunuja viitsitty pestä niin usein kuin teräsvaunuja. |
||||
|
|
20.11.2021 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuolla värityksellä yritettiin saada juna näyttämään Idän Pikajunalta. Sisältä ainakin pari noista vaunuista olli aika onnistuneita. Muhkeat plyyssinojatuolit ja kattokruunut ja mahonkiviilua. | ||||
|
17.11.2021 13:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko Jokeri olla esim J tai JOK? | ||||
|
17.11.2021 13:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Belgiassa ja Sveitsissä on kaupunkeja joilla nimet rautatieasemilla ja matkustajainfossa on kahdella kielellä vaikka enemmistökieli on vain jompikumpi. Esim mulle ei sano Anwers mitään mutta ranskaa puhuvalle belgialaiselle ja ranskalaiselle se kertooettä kyseessä on kaupunki jonka me tunnemme Antwerpeinä. Belgiassa esiintyy myös saksankielisiä nimiä vaikka saksa ei ole mikään iso kieli siellä, mutta jonkinlainen virallinen asema silti. Kolmas ongelma on sitten ulkomailla olevat kohdekaupungit, Suomestahan menee junia vain kahteen kohteeseen Venäjällä ja ne näytetään ymmärtääkseni kolmella kielellä kun taas lentokentillä käytetään vain englanninkielisiä muotoja ulkomaisista kohdekaupungeista. Päinvastaiseeen systeemiin olen törmännyt Puolassa jossa kaikki on vain puolaksi. Esim München on puolaksi Monascium. Ota siitä sitten selvää, onneksi lennon numero täsmäsi boarding cardin kanssa, muuten istuisin vielä lentokentän baarissa. |
||||
|
|
17.11.2021 11:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Nyt ei eletä enää 1920-lukua ja kielilaki on muuttunut. Miten se häiritsee niin paljon että asemien nimet näytetään niillä virallisilla kieliversioilla joita Maanmuttauslaitoksen kartoissakin käytetään? Mun mielestä pitäisi Lapin asemien nimetkin olla saameksi. Junahenkilökunta ei 1980-80-luvulla eikä oikeastaan nytkään ole osannut edes rantaradalla ruotsia jossa kuitenkin liikkuu paljon ruotsinkielisiä ja umpiruotsalaisia matkustajia ja osalla paikkakunnista enemmistökieli on ruotsi. |
||||
|
|
17.11.2021 09:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Syy noihin kielimuutoksiin ei ollyt RKP vaan ylipäänsä VR:n ruotsinkielisiltä ja skandinaavisilta junamatkustajilta saadut huonot asiakaspalauttteet. Monet esim Pohjanmaalta kotoisin olevat uhkasivat lopettaa matkustavajnsa junalla epäystävällisestä palvelusta johtuen. Millään muilla rataosilla kuin rantaradalla, Hangon radalla ja mahdollisesti Vaasan radalla ei ollut edes painettua matkustajainfoa saatavilla ruotsiksi. Tampereella oli suomen lisäksi vain englanniksi. Asioita jonkun verran lehdistöstä seuranneena voin väittää että VR:n omaa syytä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta junahenkilökunta ei osannut tai halunnut puhua missäään ruotsia, asemien henkilökunnasta vain nuoremmat jotka eivät olleet oppineet VR:n asiakaspalvelukulttuuria. Oli noloa seurata joskus junassa jonkun huonosti suomea osaavan eläkeläisen yrityksiä saada asianmukaista palvelua. Noloa junahenkilökunnan puolesta. Tarvittiin siis RHK joka omisti radat laittamaan asiat järjestykseen. | ||||