![]() |
14.02.2022 11:17 | Rainer Silfverberg | ||
Ahvenanmaa on vähän kumma paikka muutenkin koska on olevinaan oma sisäänpäinlämpiävä valtakuntansa, mutta esim Viking Linen laivojen henkilökunta osaa kyllä suomea. | ||||
![]() |
14.02.2022 11:15 | Rainer Silfverberg | ||
Toi on kanssa asia jota olen ihmetellyt. Junat joutivat siis vaihtamaan puolta ratapihan laidasta laitaan. Itäsiiven päätyraiteet Kaisaniemen puiston vieressä rakennettiin juuri tuolloin joten kai katsottiin että ne sopivat sähköistyksen kohteeksi ensimmäisinä? | ||||
![]() |
14.02.2022 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
Suomessa ja koko Venäjän keisarikunnassa elettiin vaikeita aikoja 1905-1918. Oli vallankaappausyritystä ja epäonnistuneita sotia ja sortokautta ja 1. maailmansota joka aiheutti elintarvikepulan myös Suomessa ja kapinamielialaa koko valtakunnassa. Se sitten eskaloitui 1917 alkaen ja Suomi pääsi onneksi irtautumaan mutta olot valikiintuivat vasta 1918 jälkeen. Ruotsissakin kyti kapinahenki niihin aikoihin teollisuuspaikakuntien ja Tukholman köyhälistön kesken mutta ne eivät johtaneet laajoihin väkivaltaisuuksiin. Joska tapauksessa Venäjä oli se mitä ruotsalaiset pelkäsivät ja bolseviikkeja ja muita poliittisia ääriliiikkeitä joiden olemassaolosta oli konkreettisia todisteita Suomessa, ja pelättiin että ne leviävät rajan yli Ruotsissa asuviin suomalaisiin. Samoin uskonnollisia ääriliikkeitä kuten ns korpelalaisia. Vaikka Ruotsin puolella asuvat suomalaiset eivät yleisesti ottaen halunneet ryhtyä mihinkään tuollaisiin hommiin vaan pysyivät lojaaleina Ruotsin valtiota kohtaan niin heihin suhtauduttiin turhan epäluuloisesti. |
||||
![]() |
13.02.2022 22:24 | Rainer Silfverberg | ||
Väärä päiväys kuvalla? | ||||
![]() |
13.02.2022 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
Lähtevätkö kuvat pois jos perikunta poistaa käyttäjätunnuksen? Millainen byrokratia on saada kuvat säilymään jos perikunnalla ei ole mitään sitä vastaan? | ||||
![]() |
13.02.2022 21:55 | Rainer Silfverberg | ||
Ruotsalaiset eivät viivytelleet Haaparannan-Tornion rautatiesillan rakentamisessa sen takia että olisivat vihanneet ja pelänneet suomalaisia vaan sen takia että Suomi kuului vuoden 1917 loppuun asti Venäjän keisarikuntaan ja ruotsalaiset ovat aina pelänneet venäläisiä kuin ruttoa. Se että Ruotsin Peräpohjola sai radan ylipäänsä niin myöhään on johtunut siitä että kyseessä on todella syrjäseuduista. Ei Haaparannan kaupunki ollut aluksi muuta kuin kyläpahanen Tornioon tai Kemiin verrattuna. Kaupunki on kasvanut vasta rajan avattua ja sitä mukaa kun sinne on muuttanut väkeä Suomest. Koko seutua voi muuten verrata johonkin Pohjois-Karjalaan tai Kainuuseen. Suorastaan ihme että Ruotsi on 2000-luvulla uusinut radan ja vetänyt sähköt. |
||||
![]() |
13.02.2022 11:30 | Rainer Silfverberg | ||
Raiteiden numerointi meni eri tavalla ennen sähköistystä. Nykyinen 14 lienee ollut aikaisemmin nro 12 jne. Tämä raide jossa oli ympäriajomahdollisuus lienee ollut nykyinen 14, entinen 12. | ||||
![]() |
12.02.2022 10:37 | Rainer Silfverberg | ||
Onko siinä ihan laiturikin? Muistan että kesti pitkälle 1980-luvulla kunnes saatiin jotenkuten kelvolliset laiturit länsisiiven päädyn raiteille vaikka sähköjunaliikenne Martinlaaksoon oli alkanut jo 1975. | ||||
![]() |
11.02.2022 16:03 | Rainer Silfverberg | ||
Säilytettiinkö "harmaiden" kiitojunien vaunustot Töölössä vai Pasilassa? Itse moottorivaunut varmaan Pasilasa? | ||||
![]() |
11.02.2022 15:07 | Rainer Silfverberg | ||
Mitähän lie tuo juliste taustalla mainostaneen, mutta koko kuva veturin kanssa etuallalla voisi itsessään mainostaa kanssa jotain!! | ||||
![]() |
08.02.2022 14:30 | Rainer Silfverberg | ||
Jos tämän radan veturit aiheuttavat melua, että se häiritsisi naapureita , niin voin kokemuksesta sanoa että mönkijällä ajo mökkitiellä aiheuttaa vielä enemmän melua. Jos pelkää että saastuttaa vesistöjä niin 2-tahti perämoottori likaa enemmän. Myös maajussien peltojen lannoittamiset, traktorit ym. |
||||
![]() |
07.02.2022 10:15 | Rainer Silfverberg | ||
OK, pääsiäinen tai huhtikuun loppupuoli 1976 ja tuotiinhan se kemijärveläinen lähtöraiteelle siihen aikaan ainakin puoli tuntia ennen lähtöä. | ||||
![]() |
06.02.2022 21:04 | Rainer Silfverberg | ||
OK eli kuvausvuoden täytyy olla 1975-77 välillä. Mutta oliko kemijärveläisessä noin monta puista makuuvaunua siihen aikaan vielä? Jos kuva on huhtikuuulta niin 70-luvulla ei vielä kesäaikaa ollut käytössä ja hämärä laskeutui Helsinkiin jo n klo 19 paikkeilla. Lähtikö ennen kemijärveläistä jokin aikaisempi yöjuna viikonloppuisin tai juhlapyhien aattona? | ||||
![]() |
06.02.2022 12:36 | Rainer Silfverberg | ||
Tuli sattumakuvana mutta muistan että tämä vaunukori lojui Karjaan länsipään mutkassa vielä 1970-80 luvun taitteeseen asti. Ei pollut mitenkään kehuttavan siisti sillloin mutta hyvä että on kuvakin siitä päätynyt tänne! | ||||
![]() |
06.02.2022 10:29 | Rainer Silfverberg | ||
Onko tämä joku viikonloppu-/juhlapyhäjuna kun melkein kaikki vaunut ovat puisia? | ||||
![]() |
05.02.2022 12:29 | Rainer Silfverberg | ||
Missähän se paikkakunta Omin mahtaa olla? Tammerforsin sentään tiedän. :D | ||||
![]() |
05.02.2022 12:27 | Rainer Silfverberg | ||
Tätä kuvaa voisi luulla otetun Itävallasta! | ||||
![]() |
03.02.2022 16:23 | Rainer Silfverberg | ||
Ei vaihtokelpoisen valuutan arvoa pysty millään säilyttämään jos keskuspankilla ei ole riittävää varantoa arvometalleissa ja/tai arvokkaammissa valuutoissa. | ||||
![]() |
03.02.2022 15:40 | Rainer Silfverberg | ||
Se Snellmannin ajama Suomen Markan käyttöönotto ja hopeavaranto sen arvon säilyttämiseksi on kanssa mainittu yheksi syyksi miksi ei viljaa lähdetty ostamaan, mutta vaikka olisi ostettu niin se olisi jäänyt lähtösatamaan tai Pietariin. | ||||
![]() |
03.02.2022 14:11 | Rainer Silfverberg | ||
Tuo on totta. Kutsutaanko sitä Jungia muuten dieselkrokotiiliksi sen nykyisessä kotimaassa? | ||||
![]() |
03.02.2022 13:39 | Rainer Silfverberg | ||
Minkä valmistajan moottorit siinä on? | ||||
![]() |
03.02.2022 10:53 | Rainer Silfverberg | ||
Ovatko nuo kontit jotka tulevat laivalta ulos kanssa mahdollisesti sellaisia jotka jatkavat Suomessa junan kyydissä? Vai rekallako vain mennään? | ||||
![]() |
03.02.2022 10:28 | Rainer Silfverberg | ||
Ehkä muotoilulla ja muilla ratkaisuilla on haluttu viestiä myös että tällä ei sitten matkustajajunia vedetä. Mikähän lienee suurin sallittu nopeus? Veikkaan 100 km/h tai jotain sellaista ja 1500 V sähköä matkustajavaunuja varten ei tietenkään saatavilla. Ne jotka ovat toivoneet dieselvetoisia matkustajajunia sähköistämättömille radoille saavat odottaa kunnes sähköistys on valmis! Nimim. "näillä mennään" | ||||
![]() |
03.02.2022 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
Suomen suurruhtinaskunnan kehitys oli hidasta Aleksanteri ja Nikolai I:n aikana. Valtiopäiviä ei kutsuttu koollle ollenkaan, 1734 vuoden lait oli voimassa jne. Erkki viittasi suomenruotsalaisen eliitin patavanhollisuuden olleen kehityksen esteenä. Ei kaikki ollut mutta jotkut kyllä. Esim Gabriel Haartmann ja muut aateliset jotka vastusti rautateiden rakentamista ja halusivat ennemmin vesitieverkoston, ja ajattelivat erttä kapearaiteiset hevosvetoiset rautatiet riittävät Suomen tarpeisiin. Erimielisyykseien vuoksi Suomessa alettiin rakentaa rautateitä vasta 10 vuotta muita pohjoismaita myöhemmin. Jos olisi seurattu trendejä ja alettu tosissaan rakentaa rautateitä niin että 1860-luvulla olisi ollut pääratojen runko Pietariin ja Pohjanmaan suuntaan jo valmiina, niin suurta nälänhätää olisi voitu taklata tehokkaammin. Koko nälänhätä johtui pääosin logistisista ongelmista, viljaa ei voitu tuoda mistään kun meri oli jäässä eikä ollut ratojakaan muita kuin tynkärata Hämeenlinnaan, muista tehokkaista kuljetusvälineistä puhumattakaan. |
||||
![]() |
02.02.2022 21:25 | Rainer Silfverberg | ||
Rk,taitaa kuohuvat paukkua kutsuvierasporukalla! | ||||
![]() |
02.02.2022 15:52 | Rainer Silfverberg | ||
Eikö tuo ole Konecranesin tehdas? | ||||
![]() |
02.02.2022 10:41 | Rainer Silfverberg | ||
Siis ei ollut normaalia että ajettiin toinen moottori sammutettuna? Ainakin muistan että talvella 1983-84 kun opiskelin Lappeenrannassa, ajettiin yksi pikajunapari Hki-Imatra-Hki porkkanalla, ja muutenhan se kulki kovaa, 140 km/h päärataosuuksilla, mutta välillä vauhti hyytyi ja alkoi kaiuttimista kuulua miehistön keskustelua että on "nestevajausta" ja milloin mitäkin ongelmaa. Juna kulki siis osan matkaa vajaalla teholla ja pisin myöhästyminen oli parin tunnin luokkaa. Porkkanaan kun ei pystynyt vaihtaa uutta "veturia" vaan piti yrittää jatkaa sillä. Yleensä kyseistä vuoroa yritti välttää mutta se oli se joka lähti perjantaina Lappeenrannasta heti tentin jälkeen. Porkkanan käyttöä tässä vuorossa kai perusteltiin sillä että se kulki joka tapauksessa kesäaikataulun olessa voimassa Savonlinnaan asti. |
||||
![]() |
02.02.2022 09:39 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko se tavallista että porkkanoiden toisen pään moottori oli sammutettu linja-ajossa? Ymmärrän että sillä mahdollisesti pyrittiin polttoainesäästöihin ja kuormituksen minimiomiseen, mutta pystyikö sen käynnistämään "lennosta" jos esim tuli ylämäki ja tehontarve kasvoi vai vaatiko uudelleenkäynnistys junan pysäyttämisen? | ||||
![]() |
01.02.2022 23:30 | Rainer Silfverberg | ||
Ai Juice kirjoitti lastenkirjoja? No johan on! | ||||
![]() |
01.02.2022 23:27 | Rainer Silfverberg | ||
Toinenkin moottori? Tuli mieleen, kerran kuulin yhdeltä työkaverilta tällaisen tosijutun, hän oli matkustamassa junalla ja yhtäkkiä juna pysähtyi jossain keskellä metsää. Kesti aika kauan, sitten konduktööri kuulutti, etttä joudumme odottamaan jonkun aikaa vielä, mutta olkaa onnellisia että ette istu lentokoneessa, koska molemmat moottorit sammui! |
||||
![]() |
01.02.2022 19:07 | Rainer Silfverberg | ||
Perustuuko "Räkä ja Roiskis" -elokuva johonkin Risto Räppääjä -tarinaan? | ||||
![]() |
31.01.2022 09:13 | Rainer Silfverberg | ||
Kiva kun jotkut ovat myrskyn laannuttua päässeet ulos ikuistamaan junia kunnon talvimaisemissa! | ||||
![]() |
30.01.2022 22:41 | Rainer Silfverberg | ||
Joku tilausajojunahan tämä on mutta osaako kukaan sanoa mikä? | ||||
![]() |
30.01.2022 13:47 | Rainer Silfverberg | ||
Jos se on moottoroitu ja renkaat ovat moottoripyörän kaliiberia niin silloin se pitäisi kuljettaa joko autovaunussa tai Fot:ssa. | ||||
![]() |
27.01.2022 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
Mikä idea oli ajaa noin pitkiä junia lättähatuilla, yhteysväleillä joihin veturivetoinen juna olisi ehkä matkustajan näkökulmasta soveltunut paremmin? Oliko nopeampi? Säästettiinkö lämmittäjien ja muun henkilökunnan palkoissa, polttoainekuluissa? |
||||
![]() |
26.01.2022 21:35 | Rainer Silfverberg | ||
Onko Humpolec sama kuin Humppila tšekiksi? | ||||
![]() |
26.01.2022 21:34 | Rainer Silfverberg | ||
Chagallin tyylin mukaan! | ||||
![]() |
26.01.2022 14:00 | Rainer Silfverberg | ||
Jokioisten Museorautatielläkin on yksi "termospullo" tosin ei ajokuntoisena. Niitä käytettiin pääasiassa laitoksissa joissa "kuuma" höyryveturi tai jopa entisaikojen polttomoottoriveturi oli palovaarallinen, sekä edellytyksenä että höyryä oli saatavilla. Todennäköisesti sen kuljettaminen ei vaatinut höyryveturinkuljettajan tutkintoa. |
||||
![]() |
26.01.2022 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
Aika jännän näköiseksi kaukoputkella aikaansaatu kuva, onko tuo "revontuliseinäinen" rakennus vasemmalla joku kulttuurirakennus vai mikä? Mielenkiintoisaa että Tukholman keskustaan arvoalueille uskalletaan rakentaa uusia näyttäviä rakennuksia mutta Helsingissä kaikkea vastustetaan. |
||||
![]() |
26.01.2022 09:28 | Rainer Silfverberg | ||
Mistä se nimi "Lentävänniemi" on tullut? | ||||
![]() |
26.01.2022 09:28 | Rainer Silfverberg | ||
Onko Jokerissa tai Tampereella saari-pysäkkejä joissa pitää käyttää vastakkaisen suunnan ovia? | ||||
![]() |
24.01.2022 16:22 | Rainer Silfverberg | ||
tuhannenkommentinsaavuttamattomuus | ||||
![]() |
24.01.2022 12:39 | Rainer Silfverberg | ||
Millaiset matkustajamäärät tällä kuuluisalla Toijalan postijunalla oikein oli? Millainen aikataulu sillä suurin piirtein oli? Käyttivätkö tätä pääasiasa ne jotka pendelöivät Riksuun tai kauemmas, mutta eivät halunneet maksaa pikajunan lisämaksua? | ||||
![]() |
23.01.2022 17:04 | Rainer Silfverberg | ||
Minä taas ihmettelen että miksi Helsingin lähiliikenteessä ylipäänsä olisi tarvittu matkatavaraosastoa? Sm-juniin ei kirjattua matkatavaraa edes otettu. Millä tavalla pääradan ruuhkajunat erosivat palvelukonseptiltaan Sm-junista? Rantaradallahan ei veturivetoisia lähijunia edes ollut ellei lasketa sähköradan huoltokatkojunia. Se että EFi vaunussa oli käytävä oli tietenkin pikajunille joissa on ravintolavaunu, tyypilinen ratkaisu, haluttiin pitää tavarat erillän matkustajista. |
||||
![]() |
23.01.2022 16:37 | Rainer Silfverberg | ||
Mikä tehtävä tällä "sinivalaalla" oli Oulussa? | ||||
![]() |
23.01.2022 16:36 | Rainer Silfverberg | ||
Tällaista kuvaa ei enää ensi talvena oteta. | ||||
![]() |
23.01.2022 15:22 | Rainer Silfverberg | ||
Eli "Foxtrot oscareita" ei sitten tainnut olla ainoatakaan sivukäytävällä. Niitä oli siiis vain EFissä ja myöhemmissä teräsvaunuissa. Ehkä muistin väärin, siitä kun on n 40 vuotta kun olen viimeksi mennyt yöjunalla jossa oli puinen matkatavaravaunu seassa. | ||||
![]() |
23.01.2022 11:23 | Rainer Silfverberg | ||
Jos wiki linkkejä tarkistaa niin Drammenin rata muutettiin normaaliraiteiseksi ja sähköistettiin jo 1920 ja koko Sörlandsbanen Stavangeriin 1944 mennessä. Vestfoldbanen joka erkanee pääradasta Drammenista säilyi kapearaiteisena vuoteen 1949 asti. Eli Oslon läntisellä asemalla oli normaaliraiteiset kiskot jo 1920-luvulla. | ||||
![]() |
22.01.2022 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
Oli erikseen Efi vaunuja joissa oli käytävä ja ilman käytävää. mutta on kanssa muistikuva että Lapin yöjunissa jioissa matkatavaravaunut olivat aina Fo ennen Fot:n tuloa, olisi ollut käytävällisiä. | ||||
![]() |
22.01.2022 23:04 | Rainer Silfverberg | ||
Mulla on sellainen muistikuva että esim Lappiin menevissä yöjunissa oli sellaisia joissa oli käytävä sivulla. | ||||
![]() |
22.01.2022 16:31 | Rainer Silfverberg | ||
Oliko joku alasarja joka erotti ne Fo:t joissa oli käytävä sivussa? |