Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.01.2022 16:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko joku alasarja joka erotti ne Fo:t joissa oli käytävä sivussa? | ||||
|
20.01.2022 16:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaunujen vessojen vesisäiliöt täytettiin katossa olevien täyttöaukkojen kautta ja kattotelineellä seisoi se joka suoritti täyttämisen letkulla. En tiedä miten se hoidettiin sen jälkeen kun Helsingin varikko oli Ilmalassa jossa oli sähköt, aika vaarallista olisi ollut. | ||||
|
|
20.01.2022 15:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Hangon regatan aikaan pääsi helpoiten istumaan jos osti lipun ykkösluokkaan. Hintaero kakkoseen ei niin lyhyellä matkalla ollut kuin muutama markka. | ||||
|
|
20.01.2022 13:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuohon aikaan oli kaukojunia kanssa jossa oli vain puuvaunuja. Ei voinut aina valita. Vain jos osti lipun kiito- tai EP-junaan voi olla varma että pääsi teräsvaunuun. Teppo: Ei kai rantaradan junissa 70-luvulla koskaan niin kova tungos ollut ettei kyytiin olisi mahtunut? |
||||
|
18.01.2022 22:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, Oslossa oli erikseen itäinen ja läntinen asema eikä mitään matkustajaliikennettä niiden välillä. Tämä itäinen oli selvästi isompi niistä, josta lähti pääradat Ruotsiin, pohjoiseen ja Bergeniin kun taas läntiseltä vain Stavangeriin. 1980-luvulla valmistui uusi keskusasema ja maanalainen rata joka yhdisti verkot ja vanhat asemat saivat uusiokäyttöä. Muuten ihan hyvä kuva. |
||||
|
|
18.01.2022 22:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Aseman nimi taisi olla silloin vielä Itäinen asema (Østbanestasjonen). Keskusasema valmistui vasta 80-luvun puolella ja nämä raiteet jäivät pois käytöstä. | ||||
|
17.01.2022 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Se voi olla 1976 tai 77 kun ei ole liikkunut höyryjä leveäraideverkolla jos ei joidenkin tehtaiden höyrysäiliövetureita lasketa. Suomea lähimmät isot höyryveturit ovat silloin tainneet liikkua Viipurissa ja Tallinnassa. Kapearaiteisista radoista vain Lahnuksen Rautatiellä on varmasti liikkunut höyryveturi omin voimin noina vuosina. [EDIT:] Tarkistin Nordens Järnvägar vuosikirjoista niin jokaisena vuonna on ollut leveäraidehöyry lämpimänä mutta 1977 pikkujumbo Haapamäellä käytännössä vain höyrynantotehtävissä. 1976, 78, 79 niitä on käytetty elokuvien kuvauksissa ja 1980 ihan matkailuliikenteessä Savonlinnassa. |
||||
|
17.01.2022 15:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Djurgårdenin museolinja on kokonaan 1990-luvun aikaansaannos, on mahdollista että jotain yksittäisiä kiskoja pilkahti asfaltin välistä vuosia sen jälkeen kun varsinainen liikenenne päättyi 1967 mutta käytännössä koko rata piti rakentaa uudestaan museoliikennettä varten. | ||||
|
17.01.2022 10:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko koko asema muuttunut jonkinlaiseksi kauppakeskukseksi? En meinaa tunnistaa paikkoja enää. | ||||
|
16.01.2022 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| On muuten komea vaunu! Ajoivatko nämä 50-60-luvulla myös Tukholman keskustaan? | ||||
|
15.01.2022 16:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei oikein vaikuttaisi olevan 15.1 ? | ||||
|
14.01.2022 12:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mikään ihme että 1970-luvullakaan ei vielä ymmärretty tarvetta museojunaliikenteelle ainakaan leveäraiteisella rataverkolla koska VR:n junat olivat käytännössä sellaisia! | ||||
|
|
14.01.2022 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytettiinkö vielä 1966 sääännöllisessö kaukojunaliikentessä vaunuja joissa kaatuvalaistus? | ||||
|
13.01.2022 20:00 | Rainer Silfverberg | ||
| No ajoiko P3 niin kovaa kuin pääsi? Oliko Alstikka vetämässä? | ||||
|
13.01.2022 14:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Eteläinen susiraja siis, pohjoinen jossain nykyisen Kansallismuseon kohdalla. | ||||
|
13.01.2022 12:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Puupylväät Kauniaisten ja Espoon välille asennettiin siksi että jos tulee rataoikaisu, saadaan pylväät nopeasti pois alta. Rataoikaisua ei kuitenkaan toteutettu, mutta 1980-90- luvulla uuusittiin Espoon asema ja koko ratapiha, samoin rakennettiin uusia siltoja ja alikulkutunneleita Tuomarilan ja Koivuhovin väliin, ja taidettiin asentaa kiskojen alle samalla jotain äänenerristysmateriaalia, jolloin oli perusteltua uusia sähköistys. |
||||
|
|
13.01.2022 12:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomi ei ole ainoa maa jolla on ollut puisia ajojohtopylväitä. Ruotsi sähköisti Taalainmaan radan Borlängesta Moraan 1970-luvulla myös puupylväillä. | ||||
|
12.01.2022 19:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Linkin takana löytyy koko kartta jossa myös "Fredriksbärg" | ||||
|
|
12.01.2022 09:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Linkin mukaan kartan on julkaisuut "Akademiska bokhandeln". Lienee ollut jokin matkailukartta johon kaikki asemat merkitty hallikatoksilla. |
||||
|
11.01.2022 17:03 | Rainer Silfverberg | ||
| En tiedä osuivatko yhtaikaa edes? Olen yhden kerran tullut Naantalin satamasta lättähatulla Turkuun ja silloin se ajoi juuri tälle raiteelle. | ||||
|
10.01.2022 21:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Näitä vaunuja on siis molempien maiden rekkareissa. Tämä Suomeen tullut oli RZD:n | ||||
|
10.01.2022 21:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä olin aiemmin luullut että A17 olisi rakentanut Valmet. | ||||
|
10.01.2022 15:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Huopalahdesta erosi Haagan taajama omaksi kauppalakseen 1923. Eli rautatieaseman nimi unohdettiin muuttaa Haagaksi vaikka aihetta olisi ollut. Huopalahden päätaajamaksi muodostui Munkkiniemi mutta koko kunta oli varsinainen tilkkutäkki erillisiä saarekkeita johon kuului myös Lauttasaari ja Ilmalan alue. |
||||
|
|
10.01.2022 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikka Helsingillä on maailman suppeimpiin kuuluva raideliikenneverkko niin metro- ja lähiijuna-asemien nimissä on paljon epätarkkuuksia. PK-seudulla on kymmenkunta "Urheilupuistoa" esim. Ja "Huopalahti"han sijaitsee tasan tarkkaan samannimisen merenlahden rannassa vai sijaitseeko? | ||||
|
08.01.2022 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Nii paistaaa muuten! Olisin kuvitellut että jää päittäisi myös tämän sillan alta mutta taitaa virtaus pitää veden sulana. | ||||
|
07.01.2022 18:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Montako vaunua tuosa oikein on? Jotain hoppereita siis, mikä on kuorma? | ||||
|
07.01.2022 13:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan että näitä oli sekä Ruotsin että Suomen rekkareissa. Ylittikö ne rajan aina Torniossa vai kulkiko ne myös Searaililla? Oliko junalautoissa jotain rajoituksia säiliövaunuille mahdollisten vaarallisten aineiden takia? Onko AGA:lla mitään kaasutehdässä Suomessa enää sen jälkeen kun Espoon tehdas lopetettiin vai myytiinkö toiminnot Voikoskelle tms? |
||||
|
07.01.2022 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| En ymmärrä miksi se sisempi silmukka purettiin. Tänne pystyttiin ohjaamaan ylimääräisiä vaunuja jos jossain muualla kympin tai nelosenvarrella oli liikenne-este ja vaunut ruuhkautuivat. | ||||
|
06.01.2022 22:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä en valitettavasti kerennyt kommentoimaan ennen teitä! | ||||
|
06.01.2022 19:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Pukeutuminen liian "muodikasta" ollaakseen lestadiolaisia. Naisilla olisi pitänyt olla huivit ja miesten vähemmän keikarimaisia. | ||||
|
05.01.2022 10:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä minä ihmettelen että miten voi kestää niin älyttömän kauan saada aikaiseksi tuo kääntösilmukka Meilahden sairaaloiden kohdalle jossa se palvelisi tuhansia matkustajia? Kuusitien silmukka ei palvele käytännössä ketään. | ||||
|
05.01.2022 10:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Lysooli on vanha keksintö ja lähes katosi markkinoilta mutta nyt se on tullut koronan takia takaisin kotitalouksienkin ostettavaksi. | ||||
|
05.01.2022 09:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Kouvolan rautatieasemarakennus oli kaikilla mittareilla komeampi kuin Helsingin Seutulan lentoasemarakennus samaan aikaan 1960-luvun alussa! | ||||
|
04.01.2022 16:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika erikoista että käytetään VR:n senaikaisen lippulaiva- eli mootttorikiitojunan moottorivaunuyksikköä vetämässä paikallisjunaa sivuradalla? | ||||
|
|
02.01.2022 12:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko se todella ikkuna, minö luulin lampun kuvuksi? Savonlinnan opperajuhlat natsaisi jos määränpääkilvessä lukee Savonlinna Nyslott (tai toiseen suuntaan Helsinki..) Siihen aikaan junat kulkivat ilmeisesti Viipurin kautta joten väliasemia on useita. Tuo herrasväki on voinut olla maaherra Relander Signe puolisoineen ja lapset "rekvisiittaa". Aino Ackté ei näyttäisi olevan kuvassa. Jos olisi ollut Schaumanin uudelleenhautaus olisi herroila ollut silinterihatut tai vaihtoehtoisesti ylioppilaslakit. |
||||
|
|
01.01.2022 23:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Hänet haudattiin ensin Malmille vaatimattomaan hautaan koska rikolliseksi kerran luokiteltiin mutta hänen sukunsa ja kannattajansa saivat aikaan että haudattiin uudelleen Porvooseen. | ||||
|
01.01.2022 23:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Muita korkeita Suomessa oli Turussa ja Turengissa aina 1980-luvulle asti. Muita mahdollisesti aiemmin Helsingin vanhalla asemalla ja joillakin muilla Helsinki-Hämeenlinna välillä. Martinlaakson rata oli oma tapauksensa, Malminkartanossa aluksi laiturit ihan kuten metrossa mutta se madallettiin. | ||||
|
|
01.01.2022 16:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo herra voisi naamansa ja ikänsä puolesta olla Lauri Kristian Relander joskus 1910-20 -luvulla ja nainenkin näyttää hänen vaimoltaan mutta lapset eivät natsaa. Hänellä oli vain kaksi lasta joista toinen poika. Relander toimi Viipurun läänin maaherrana 1920-25 ennenkuin hänet valittiin presidentiksi. | ||||
|
|
01.01.2022 15:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Se pistää silmiin että naisia on enemmän kuin miehiä. Pitkätakkinen viiksekäs herra ja vaaleaan asuun pukeutunut nainen ja lapset heidän ympärillään vaikuttaisi olevan perhe ja joku kuuluisa sellainen. Naama näyttää tutulta mutta ei ole Sibelius, Gallen-Kallela eikä mikään presidentestämme. | ||||
|
|
01.01.2022 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin veikkaan minäkin 1910-lukua mutta ennen itsenäistymistä. Yksi mahdollinen paika voisi olla myös Lappeenranta - Villmanstrand (vanha asema) | ||||
|
01.01.2022 13:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Marboroa myytiin pahvirasiassa pääasiassa vain taxfree-myymälöissä ja ulkomaiila. Rettigin Suomen markkinoille tarkoitetut oli aina paperikääreissä sikäli kun muistan. | ||||
|
|
01.01.2022 13:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Hautajaisiin olisi menty tummissa vaatteissa mutta poissuljettua sekään ei ole. On voinut olla jonkun merkkihenkilön haudalla tai muistomerkillä tasakymmenvuotispäivänä vierailu kyseessä? | ||||
|
|
01.01.2022 12:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Kent oli kallis merkki. Rasiakin pahvia eikä paperia. Se ei ollut varsinainen kevytsavuke koska ne tulivat myöhemmin mutta maultaan miedompi kuin muut, faija poltti niitä (ja mä satunnaisestijos faija oli unohtanut askin keittiön pöydälle) | ||||
|
|
01.01.2022 12:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Viipurissa on aina ollut korkeat laiturit. On vieläkin. | ||||
|
|
01.01.2022 12:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Jostain pidemmästä nimestä kahdella kielellä on kyse. Helsinki Helsingfors tai Tampere Tammerfors. Vai olisiko Nikolainkaupunki Nikolajstad? | ||||
|
31.12.2021 12:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksityisratojen ja muiden ykstyisten omistajien kalustossa oli tietenkin omat lyhenteet mutta "Suomi " ei tainnut esiintyä niissä vai esiiintyikö? | ||||
|
31.12.2021 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensi vuonna ei sitten tätä kuvaa voi ottaa. *(Tai itse asiassa voi koska ei vuosi ole vielä vaihtunut!) | ||||
|
|
31.12.2021 01:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin mutta tarkoitan itsenäistymisen jälkeistä aikaa, miksi VR ja "Suomi" joka oli joka vaunun kyljessä aina 70-luvulle asti? | ||||
|
|
31.12.2021 00:28 | Rainer Silfverberg | ||
| No miksi piti sitten lukea vaunuissa lukea "Suomi" , jos vaara sekoittua aussien VR:ään oli täysin hypoteettinen, eikä Euroopassa ainakaan isompien rautatielaitosten vaunuissa lukenut maan nimeä erikseen. Vaatiko Neuvostoliitto, sen, ettei sekoitu maan rataverkolla mahdollisesti samaan aikaan liikennöiviin virolaisiin vaunuihin joissa tosin luki Eesti W.R. tuplaveellä? Aina 1996 vuoden yhtiöittämiseen asti VR:n virallinen nimi oli Valtionrautatiet - Statsjärnvägarna (ei Statens Järnvägar kuten Ruotsissa) , epävirallisesti käytti suomenruotsalainen media vielä 90-luvulla lyhennettä SJ ja Helsingin Töölön ratapihalla lienee ollut pitkään 2000-luvulle pysäköintikieltomerkki lisäkilvellä "Gäller ej SJ:s bilar". Tästä muistan että vitsailltiin aikoinaan Postvagnen -foorumissa. |
||||
|
31.12.2021 00:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyrillisiä ja vielä lyhenteitä translitteroidaan niin monella tavalla ettei kannata ottaa pulttia. Tämäkin tapa johtuu varmaan siitä että kaikissa näppäimistöissä ei saada aikaan suhu merkkiä Z:n päälle. Ei ole olemassa sitä oikeaa tapaa, samaan ilmiöön törmää vaikka noissa venäläisten lätkäjoukkueiden nimissä, ennen puhuttiin Moskovan ZSKA:sta, nyt se onkin TsSKA ? | ||||
|
|
30.12.2021 21:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin Eesti Raudtee on sitten eronut UIC:stä? [EDIT:] Erosi 1.1.2020. Aika kumma juttu. OSShD on vielä olemassa ja siihen kuuluivat ennen kaikki itäblokin maat Jugoslaviaa lukuunottamatta, ja ne joilla 1435 mm raideleveys ovat kuuluneet ja kuuluavt yhä myös UIC:hen. Nykyisin se on enemmän tavaraliikenneyhteisö. |
||||