Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: North Yorkshire Moors Railways |
22.03.2017 12:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä varmaan pääsee matkustamaan mutta pitää varautua pitkiin passijonoihin, niin kuin ennen vanhaan kun Suomi ei kuulunut "yhteismarkkinoihin". | ||||
|
21.03.2017 21:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Tavaramakasiinin ja kuormausalueen tilalla on nyt iso parkkialue. Etualalla näkyvä ja kuvan ulkopuolelle jäävät VR:n asuinmökit on purettu ja korvattu kerrostaloilla. Aseman R-kiska purettu. Siinä muutokset lyhyesti. | ||||
|
21.03.2017 16:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisikohan kyltti kuitenkin joltain ampumaradalta? | ||||
|
20.03.2017 11:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko P71 yö vai päiväjuna? Ei ollut katolla matkustaminen ennennäkemätöntä 1970-luvun viikonloppuyönunissa, nimittäin Hesari kirjoitti jutun Hki-Joensuu välin hurjasta perjantai-illan yöjunasta, muuta kuin kansalaisluottamusta nauttineita vietiin putkaan urakalla ja joitakin matkusti vaunujen katolla, myös Hki-Riihimäki osuudella ajolankojen alla! Vaunujen 150% täyttöaste ja lämpimän kesäyöt tarjoama "ilmastointi" taisi vaikuttaa asiaan myös. | ||||
|
19.03.2017 20:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Porkkalaa käsittelevä teos "Suljettu Aika" kertoo junaliikenteestä mm että VR neuvotteli 1950-luvun puolivälissä SNTL:n kanssa siitä että saisi ajaa kiitojunia vuokra-alueen läpi ilman että ikkunat peitettäisiin ja veturia vaihdettaisiin. Neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin. | ||||
|
|
19.03.2017 11:12 | Rainer Silfverberg | ||
| NL luopui Porkkalasta mm siksi että oli sopinut USA:n kanssa että USA lakkauttaa samaan aikaan tukikohdan Turkissa Mustanmeren rannalla. Myös ohjusteknologialla oli merkityksensä että katsottiin ettei ole pakko enää pitää tukikohtaa Suomessa. | ||||
|
19.03.2017 11:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Nykyisin kaukojunien lähtöraiteet eivät ole aikataulussa määritetty mutta nyrkkisääntönä voi sanoa että rantaradan junat lähtevät raiteilta 10-15 ja pää- ja oikoradan raiteilta 4-11. Poikkeuksia tosin esiintyy. Olen nähnyt esim Imatralle lähtevän junan raiteella 12. | ||||
|
16.03.2017 13:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Maa(n)selkä ole muuten Suomessa yhä edelleen? Eikö se ollut Matkaselkä joka jäi luovutetulle alueelle? Onko tämä kasarmi muuten suomalaisten aikana rakennetu? |
||||
|
10.03.2017 15:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Kävisi ihan 1970-luvun kuvasta, ellei olisi niin terävä :D | ||||
|
|
07.03.2017 15:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Useimmiten rantaradan kaukojunat lähtee raiteilta 12-13 | ||||
|
07.03.2017 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilman noita sinisiä laiturinäyttöjä ja vasemmalla pilkahtavaa Sm 5:ä, voisi luulla kuvan otetun 1970-luvulla. | ||||
|
07.03.2017 09:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsingissä, Pitkän Sillan luona, oli muuten 1980-luvun alkuun asti suosittu tanssiravintola jonka nimi oli Neckar. Sitä kutsuttiin kanssa "Neppariksi" ja jokainen voinee arvata miksi. | ||||
|
|
07.03.2017 09:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä olen ihmetellyt, miksi Länsi-Saksassa, jolla oli omasta takaa jo 1960-luvulla Euroopan suurimmat autotehtaat, valmistettiin lisenssillä Fiat 600sia eli Neckareita? Ymmärrän että Fiatin strategiaan kuului tarjota autoilun "kehitysmaille" kuten Puola, Neuvostoliitto, Jugoslavia, Turkki ja Espanja mahdollisuuden valmistaa edullisia pikkuautoja lisenssillä. Mutta Länsi-Saksa, miten Fiat/NSU kuvitteli voivansa kilpailla esim kuplafolkkareiden kanssa niiden kotikentällä? |
||||
|
03.03.2017 12:38 | Rainer Silfverberg | ||
| En usko että tapahtui muuta kuin että pikkuhiljaa korvattiin vanhat logot uusilla kun vaunut kävi korjaamossa. Uusiin laitettiin 1920-luvun alusta alkaen "VR SUOMI" . Mitä vanhhempiin versioihin tulee niin ensiksi luki vain rautatien nimi vaunuissa kuten "Helsinki-Hämeenlinna" tai "Hangö-Hyvinge" mutta kun valtion ratoja valmistui useampia niin on ollut ainakin 1800-luvulla käytössä merkintätapa: "SJ i F" Jokus, ehkä telivaunujen myörä, tuli "FSJ SVR" tai päinvastoin käyttöön. Tavaravaunuissa saattoi lukea vain "SVR". Niissä jotka oli Venäjän liikenteeseen (siis muille osuuksille kuin Valkeasaari-Pietarin Suomen asema) sallittuja luki jotain vielä venäjäksi, en tarkaan tiedä mitä. |
||||
|
|
03.03.2017 11:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Itsenäistymisen jälkeen alettiin vaihtaa FSJ/SVR -logoa VR Suomi:ksi Se "Suomi" lienee ollut aika turha lisämaininta koska yhdysliikenne Neuvosto-Venäjälle suomalaisilla vaunuilla oli katkolla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta 1990-luvulle asti eikä Ruotsissakaan päästy Haaparantaa pidemmälle. |
||||
|
16.02.2017 21:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Koska aseman eri hallien ja tilojen käyttötarkoitus on muuttunut vuosien varrrella, niin niitä ei voi nimetä ihan ykselitteisesti. Alunperin tämä on ollut "poikittaislaituri", sitten "kioskihalli" mutta ei ole väärin "asemahalliksikaan" kutsua. Sitä toista hallia on kutsuttu "odotushalliksi" mutta missä siinä voi oikein odottaa? | ||||
|
14.02.2017 09:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Dv11? | ||||
|
09.02.2017 14:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisikohan ollut vasta 1990-luvulla kun ratikkapysäkin kohdalle tehtiin suojatie? Pultsarit ja muu epämääräinen porukka päivysti ennen vanhaan ahkeraan aseman ulko-oven luona. | ||||
|
07.02.2017 12:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö ollut niin että onnettomuuden kuolonuhrit matkustivat nimenomaan vanhassa puumakuuvaunussa joka meni aika päreiksi? Eräs työkaverini edellisestä työpaikasta tunsi ne kaksi nuorta tyttöä jotka menehtyivät. He olivat samaan koulun saman kevään abiturientteja kuin hän. |
||||
|
06.02.2017 11:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensin veikkasin Garmish-Partenkirchenia, Oberammergauta tai jopa Berchtesgadenia, mutta yhdessäkään ei ole linnaa joka olisi kuvan arkkitehtuurin mukainen. Oli niin vaikea että oli pakko luntata edellisen viestin linkkiä. Toisaalta ei ole Baijerissa vaan naapurivaltion puolella. Olisi pitänyt tunnistaa koska olen ollut siellä joskus vuonna 1 ja 2. Käymisen arvoinen paikka, hienot näköalat ja nälkä ja jano lähtee kyllä ylätasanteen teraseilla! |
||||
|
01.02.2017 12:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä en usko että vaikutti. Porkkanat oli aika hiljaisia junia kaiken kaikkiaan. Sitä mä ihmetttelen miksi VR nimenomaan halusi moottorivaunujunan lattian alle sijoitetulla moottorilla? | ||||
|
26.01.2017 09:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Eau de Cologne = suomeksi kolina, joka oli lähinnä puistokemistien cocktailien raaka-aine | ||||
|
16.01.2017 16:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkeeko tuolla sillalla enää lainkaan tavallisia rautatiejunia? | ||||
|
12.01.2017 16:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Tanskan autoverotus on aina ollut kova, nykyisinkin Suomeakin kovempi. Siitä johtunut itäautojen suosio siellä. Jotkut tanskalaiset säilyttävät siksi kalliita urheiluautojaan Saksan puolella. | ||||
|
12.01.2017 10:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsingör oli 1980-1990 lukujen taitteesa, ennenkuin Ison Beltin ja Juutinrauman sillat valmistui, monen Tanska-Keski-Eurooppa väliä kulkevan pitkän matkan junan pääteasema, ilmeisesti siksi että Kööpenhaminassa ei ollut säilytystilaa, ja haluttiin tarjota Ruotsista tuleville matkustajille mahdollisuus vaihtaa junaa jo aikaisemmin kuin Köpiksessä. Eli juna ei ole välttämättä Alfred Nobel vaan luultavasti Köpis-München tai Köpis-Pariisi/Bryssel yöjuna. | ||||
|
09.01.2017 21:01 | Rainer Silfverberg | ||
| koskee artikelin mukaan vain lentokoneella Minskin kv lentokentälle saapuvia. | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon keskusta VR:n aikaan |
09.01.2017 16:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Porvoon keskustassa asemarakennuskin? | ||||
|
|
08.01.2017 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko täyttöaste parantua jos Venäjä helpottaisi viisumin saantia EU-kansalaisille eli esim poistaisi puoltovaatimuksen, ja Valko-Venäjä poistaisi viisumipakon kauttakulkumatkustajilta tai myisi edes kauttakulkuviisumin rajalla eikä vain edustustensa kautta? Saksalaisella Drehsheibe-foorumilla on esiintynyt pientä närkästystä kanssa koska venäläiset pistävät liikenteeseen hienoja uusia junia, esim Berliini-Moskova Talgo-junan, mutta viisumimääräykset ovat yhä jäykkiä. Ollaan ihmetelty miksi venäläiset saavat Shengen-viisumin vain latomalla n 40 euroa tiskiin mutta EU-kansalainen joutuu hankkimaan kaikenmaailman viisumipuoltoja ja muita lupalappuja. Käytännössä RZD:n ulkomaanjunat ovat Venäjän valtion tapa subventoida kansalaistensa ulkomaanmatkailua, eikä tarkoitettu houkuttelemaan ulkomaisia turisteja ja valuuttaa Venäjälle. |
||||
|
Kuvasarja: Saltsjöbanan vuonna 1974 |
07.01.2017 23:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Jänniä kuvia. Kuin jostain vanhasta elokuvasta! | ||||
|
06.01.2017 23:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen käynyt siellä (Madridissa) viimeksi 1986, ja paikka oli kyllä erilainen silloin. Junat olivat nimenomaan hallissa. Jonkinlainen tunnelirata kulki kanssa lähijunia varten kaupungin alitse Chamartin-asemalle joka oli Pasilaa muistuttava kolkko nykyaikainen asema josta kaukojunat pohjoiseen menivät. Atochasta meni etelään ja länteen. | ||||
|
03.01.2017 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Pitääkö agregaattivaunun olla mukana? Vai ajetaanko kylmiltään? | ||||
|
03.01.2017 17:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Opel Kadett C-korimalli. | ||||
|
02.01.2017 23:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko rata joskus jatkunut kauemmas? | ||||
|
02.01.2017 23:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko siis ihan kaupallisessa köytössä? | ||||
|
28.12.2016 21:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Penkan rikkaruohoisuus | ||||
|
23.12.2016 14:08 | Rainer Silfverberg | ||
| No niin voi sanoa. | ||||
|
|
23.12.2016 10:12 | Rainer Silfverberg | ||
| "Linjatunnus on sidottu junanumeroon ainakin siinä yhteydessä, kun haetaan ratakapasiteetti LIIKE-järjestelmässä. Tämä järjestelmä on siitä uusimmasta päästä. Ei luulisi olevan vaikeaa muuttaa sitä toiminnallisuutta sellaiseksi, että se linjatunnus sidottaisiinkin junanumeroon osaväleittäin." Tätä mä ajoin takaa. Ongelma on ollut tiedossa mutta ajateltiin että ei väliä. "Berliiniä kiertävän kehäradan matkustajainformaatiossa näkyy joko myötä- tai vastapäivään kiertävä nuolisymboli. Varsin kätevää, eikä tarvitse muistaa, kummin päin P- ja I-junat nyt menevät." Tämä olisi toinen ratkaisu, mutta vanhat järjestelmät sallivat vain yhden merkin pituisia linjatunnuksia. |
||||
|
|
22.12.2016 23:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitä ajan takaa että miksi junan numero on sidottu linjatunnukseen? Mikä järjestelmä oikein vaatii että junan numeron on aina vaihduttava jos linjatunnus vaihtuu? Matkustajainfo vai mikä ? | ||||
|
|
22.12.2016 21:29 | Rainer Silfverberg | ||
| JKV + sen taustajärjestelmät + matkustajainfojärjestelmät ovat tietojärjestelmäkokonaisuus. Se, että linjatunnus ei voinut jossakin noista järjestelmistä olla irrallaan junanumerosta, oli tiedossa jo hyvissä ajoin ennen kehäradan käyttöönottoa, mutta ei tehty mitään. | ||||
|
|
22.12.2016 12:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Helsingin lähijunaliikenteessä on mielestäni liikaa kirjaintunuksia, niitä 13 on vaikka ratoja on vain 4. Rantaradalla on ennätykselliset 6 tunnusta! Linjakartta on täynnä viivoja ja vaikea lukea. Pitäisi pyrkiä siihen että yhtä rataa kohti maks 2 tunnusta, yksi nopea ja yksi hitaampi, eli sama tunnus junille joilla on sama pysöhtymiskäytäntö, ja pääteasema kerrottaisiin erikseen laitureiden infonäytöllä ja junien määräasemakilvissä. Se on käytäntö muiden suurkaupunkien metroissa ja lähijunissa. Luulisi ettei olisi vaikea toteuttaa ja suomalaisten omaksua. Oma lukunsa on vanhentuneet tietojärjestelmät jotka aiheuttivat sen että kehäradan eri suuntiin ajavilla junilla pitää olla omat tunnuksensa, ettei tunnus voinut vaihtua Lentoaseman kohdalla. jos haluaa neuvoa jotain turistia millä junalla pääsee lentoasemalle niin sekaisin siinä menee I:n ja P:n kanssa koska ne lisäksi ovat kulkusuuntansa ilmansuunnan alkukirjaimien vastaisia! P ei mene Pohjoiseen ja I ei mene Itään vaan päinvastoin! |
||||
|
|
22.12.2016 10:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Kirjoitin jo 1990-luvulla VR:n Matkaan-asiakaslehteen kysymyksen, voisiko M-junien tunnus muuttaa joksikin muuksi, ja samalla vaihtaa Huopalahden aseman nimi Etelä-Haagaksi, sekaannuksien välttämiseksi, niin vastattiin että "muutokset maksavat liikaa hyötyihin nähden". | ||||
|
19.12.2016 13:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Hieno kuva ja hieno video, mutta mikä on digiscoping-tekniikka? | ||||
|
14.12.2016 15:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Vieläkö Zürich - München junat ajetaan osittain dieselillä? | ||||
|
14.12.2016 15:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Saivatko koneapulaiset ylipäänsä istua siihen aikaan kun näitä vetureita rakennettiin? | ||||
|
08.12.2016 22:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli miten oli tonnien kanssa, niin Suomen huoltovarmuutta ajatellen kannattaisi kyllä säilyttää rata Ruotsiin liikennekelpoisena. | ||||
|
|
08.12.2016 10:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olen kuitenkin ymmärtänyt että Ruotsi on toivonut kuljetuksia Suomesta koska Haaparanta-Boden rata on peruskorjattu, sähköistetty ja oikaistu. Miksi olisivat muuten pistäneet rahaa pussinperäradan kunnostuksen? Vähintä mitä Suomen pitäisi tehdä on sähköistää Kemistä Tornioon ja selvittää mahdollisuudet käynnistää tavaraliikenne telinvaihtokelpoisin vaunuin sekä perämeren kiertävä henkilöliikenne välillä Oulu-Luulaja. Myös Tornion terästehtaalle olisi järkevintä rakentaa 1435 mm rinnakkaisraide. On paljon puhuttu siitä että Suomen kilpailukyky kärsii koska vientikuljetuksia voidaan hoitaa vain laivoilla, ja Oulun seudulla on työttömyyttä Nokia romahduksen jälkeen. Tässä olisi nyt rata jolla ne ongelmat voidaan kiertää. | ||||
|
|
07.12.2016 16:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Taisi loppua siihen että VR:n mielestä sopivaa kalustoa ei ollut kun lättähattuliikenne lopetettiin. ruotsihan jatkoi vielä pari vuotta sen jälkeen liikennettä Boden-Tornio omilla paikallisjunillaan. On joskus käynyt mielessä että kannattaisiko rakentaa välille Tornio-Kemi toinen raide 1435 mm raideleveydelle? Silloin ruotsalainen juna voisi tulla Kemiin asti. Myös tavaraliikennettä ajatellen voisi olla ideaa keskittä siirtokuormaus tai telinvaihto sinne. |
||||
|
05.12.2016 23:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Pistetään toinen veikkaus: Sama rataosuus, paikka Kirkkonummen tulo-opaste idästä, Åminnen maatilan kohdalla. Tasoristeys poistetiin luultavasti 1980-luvulla. Jos paikka on oikea, voin kertoa vielä sen verran että Åminnen isäntä oli koulumme fysiika/kemiannopettaja ja kerran hän järjesti luokallemme illanistujaiset kotonaan. Hän nimittäin kuoli 1980-luvun alussa ja on mahdollista että tilustie radan yli lähti aika pian sen jälkeen,koska hänellä ei ollut lapsia jatkamaan tilaa. |
||||
|
|
05.12.2016 21:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Sama rataosuus mutta veikkaan Leppävaarasta pari kilometriä Kilon suuntaan, ennen kallioleikkausta. | ||||
|
05.12.2016 21:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksi vaunuista on keskieuroopalaisen kuormaulottuman ns RIC-vaunu, ja ne alkoivat yleisesti tulla Suomeen vasta 1972-73 paikkeilla. Tuolla lähimpänä seisovan vaalean naisen housunpuntit ovat sitä mallia joka kanssa alkoi ilmestyä niihin aikoihin. Eli 1970 on liian aikaisin, sanoisin. | ||||
|
|
05.12.2016 16:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos kyseessä on tilausjuna niin niitä ajetttiin tavallisesti vappuna tai pääsiäisen aikoihin, vaatetuksen perusteella veikkaan vappua. | ||||