Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.03.2015 13:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Ravintolavaunussa on CIWL:n logo ja CIWL lopetti toimintansa Suomessa 1959. Sen jälkeen R-vaunut olivat muutaman vuoden "Suomen Ravintolavaunuyhtiön" omistuksessa. | ||||
|
08.03.2015 12:57 | Rainer Silfverberg | ||
| "IC 111 voisi tietysti teoreettisesti ajaa Lappeenrantaan, mutta 1500 V:n syöttö nyt ainakin puuttuu" Mistä oikein on kysymys? Eivätkö junat sinne kulje sähkövedolla? |
||||
|
17.02.2015 21:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Dachlawine tarkoittaa katosta tippuvaa lunta. | ||||
|
22.01.2015 22:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Miksi Kemijärven junassa pitäisi olla CEmt vaunuja? Äskenhän rata sähköistettiin sinne asti isolla rahalla. VR:llä oli aikoinaan iso ongelma kun Kemijärveläisen CEmt -makuupaikat varasivat itselleen kaikki Rovaniemelle menijät, koska siinä matkustamine oli halvempaa kuin Edm:ssä. Siksi piti ensin agregaatti hankkia ja sittemmin rata sähköistää perille asti ettei synny tyhjäajoa! Kolarin juna voidaan pitää puhtaana CEmt-junanna koska siihen ei rovaniemeläisiä ole änkeämässä ja koska juna ei kulje kuin sesonkina, tuskin kemiläisiä, torniolaisia tai oululaisiakaan juuri nimeksikään. Lisäksi uusi tekniikka tekee tepposia, matkustin viime sunnuntaina Kemijärveltä Stadiin Edm:ssä ja alakerran molemmat vessat oli pois käytästä putkivuodon takia, pikkuvessan lattialla ihan tulvi pari senttiä vettä. Vanhat vaunut kestävät arktisia olosuhteita paremmin kun ei ole alipainevessoja ja muita himppavimppoja. |
||||
|
21.01.2015 09:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Entä jos Dr 16 siirrettäisiin vaihtotyövetureiksi? Dr 14 sarjaan on kuulemma vaikea enää saada varaosia? Toinen juttu on että sitten kun Dv 12 sarjan päivät alkavat olla luetut niin millä sitten enää ajettaisiin Kolarin yöjunia? Tuskin Fennia rail tulee niitä vetämään? |
||||
|
11.01.2015 18:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Tolstoin uusiin Siemens-vaunuihin myydään paikkoja sekä kakkos että ykkösluokkaan. Ykkösluokan matkalipulla saa varata hytin kahdelle tai yhdelle hengelle niin että vain alavuotet ovat käytössä, kakkosluokan lipulla joutuu jakamaan hytin kolmen muun matkustajan kanssa. | ||||
|
04.01.2015 23:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Turun (Pansion) laivastoaseman kallion sisään louhittuun sotatarvikevaraston sisään kulki rautatie vielä 1980-luvulla. Luolasto rakennettiin 1930-luvulla panssarilaivojen (Ilmarinen ja Väinämöinen) käyttöönoton yhteydessä ja sillä oli monta kerrosta. Radalla oli kuulema oma veturikin. | ||||
|
18.12.2014 13:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Se Turengin onnettomuus olikin raiteeltasuistuminen, https://vaunut.org/kuva/11415 , ja sen yhteydessä luultavasti viimeisessä vaunussa alkoi palaa. Niin dramaattisesti Hesari ainakin uutisoi onnettomuuta. | ||||
|
|
18.12.2014 11:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö joskus 1970-luvun alussa (1970-72 välillä) palanut kanssa yksi Dm4? Muistan että Hesarissa oli artikkeli pikajunasta jossa syttyi palo Turengin kohdalla ja kuva esitti vanhanmallista kiitojunarunkoa. Vai oliko se vain joku vaunuista jossa paloi? Vai vetikö junaa joku muunmallinen veturi? | ||||
|
16.12.2014 09:09 | Rainer Silfverberg | ||
| "Ikituuri" seisakkeen nimi tulee ylioppilasperinteestä, mutta seisake perustettiin aikoinaan uutta Rantasipin Ikituuri- nimistä hotellia varten, että sitä voisi käyttää konferenssimatkustajat jotka saapuisivat suoraan junalla. En tiedä pysähtyikö juna koskaan sillä, tietääkö joku turkulainen? Hotelli on sen jälkeen laljentunut kylpyläksi ja tunnetaan "Caribia" -nimisenä. | ||||
|
16.10.2014 15:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Miksei tuo veturi voisi vetää Tolstoita ihan Helsinkiin asti? VR:n kuskit vaan tyyppikoulutukseen ja kuski vain vaihtoon rajalla. | ||||
|
25.09.2014 14:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Keltaista raitaa määränpääkilvessä ei tainnut olla missään sen ajan vakioliikenteen EP tai EXP-junassa. Kareliassa oli musta teksti punaisella pohjalla ja Savoniassa valkoinen teksti sinisellä pohjalla, Imatra-Expressissä taisi lukea vain punaisin kirjaimin valkoisella pohjalla. (en ole täysin varma) Olisiko keltainen pohja voinut olla varattu tilausvaunuja varten? |
||||
|
24.09.2014 14:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Juuri tällaisten postivaunujen pienoismalli on muuten myytävänä hyvin varustetuissa postikonttoreissa. Malli on mittakaavassa 1:76 eli valitettavasti se on vähän isompi kuin H0 mittakavan vaunut, ja lisäksi raideleveys on liian leveä, mutta pyöräsarjan voi vaihtaa, vaati tosin vähän näppäryyttä, samoin jos haluaa pienoisjunaan sopivat kytkimet, ne pitää hankia ja kiinnittää itse. Mutta itse vaunu maksaa Postissa n 18 € eli ei mikään hirmukallis. Muita pienoismalleja mitä myydään ovat erilaiset postiautot. Osaako kukaan kertoa millaisissa junissa näitä vaunuja käytettiin aktiiviaikana? |
||||
|
18.07.2014 08:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Ennen suurta lippu-uudistusta sai vyöhykekerta- ja sarjalipuilla matkustaa pikajunissa ilman lisämaksua, ja kuukausilipullakin jos maksoi lisämaksun. Noissa lipuissa vuosilukua ei lue mutta uudistus tuli kuitenkin vasta euro-aikana jos muistan oikein. | ||||
|
04.06.2014 08:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Kun kaupunkirata avattiin 1996 tai 1997 Tikkurilaan asti alkoivat kaukojunat pysähtyä siellä ja Keravan pysähdyksistä luovuttiin pääsääntöisesti. Joitakin yksittäisiä pikajunia saattoi pysähtyä Keravalla esim ratatöiden takia, jos ne korvasi jotain paikallisjunaa. Muistan matkustaneeni kerran aikaisin aamulla Keravalta Riihimäelle sellaisella 1990-luvun lopussa. | ||||
|
21.05.2014 20:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse olin tunnistavinani että ne olisi kuvattu Uppsala-Lenna Järnvägilla. Ne on niin vanhoja leffoja että kovin paljon valinnanvaraa ei ole. | ||||
|
16.04.2014 14:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Samaan aikaan satamassa terminaalin vasemmalla puolen oli varmaan myös Tukholmasta tullut isompi autolautta, joko Bore I tai Fennia ja jompikumpi Tukholmasta tulleista höyrylaivoista Bore tai Svea Jarl. Ellei sitten talvikautena joku laivoista ollut telakalla. | ||||
|
16.04.2014 13:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen matkustanut kokonaan puuvaunuista koostuvalla viikonloppupikajunalla Helsingistä Imatralle v 1973. Juna kulki Kouvolaan asti yhteenkytkettynä Iisalmeen menevän junan kanssa, ja vaunuja oli n 15 kpl yhteensä. Kovin vahdikasta meno ei ollut, Hki-Imatra kesti n 5 tuntia. Varsinainen nostalgiavehje joka tapauksessa. | ||||
|
17.03.2014 20:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Kielto ei koske ruotsinkielisiä! | ||||
|
06.03.2014 10:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä näin tuon junan kanssa tänään aamulla Leppävaarassa. Ei oikein selvinnyt mikä se DanUp on, jota juna mainostaa? Aika ruma joka tapauksessa. Tuo kokonaan keltainen Reissumies-juna taas on piristävä poikeus! | ||||
|
08.02.2014 15:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä reittiä Moskovan-Berliinin uusi juna oikein kulkisi? Ihmettelen sitä miten paljon ylipänsä muita kuin Venäjän ja IVY-maiden kansalaisia nykyisin matkustaa noilla Venäjän ja lännen välisillä junilla koska Valko-Venäjän viisumipolitiikka on niin kireä. Itse olisin aikoja sitten kokeillut matkustaa Venäjän kauttaa keski-Eurooppaan junalla mutta viisumipolitiikka tekee sen Suomen kansalaosilta mahdottomaksi. Ei pelkästään Venäjän viisumi, koska sellaisen saa Suomestakin tietyn vaivannäön ja rahallisen panostuksen jälkeen vaan Valko-Venäjän, jollaista ei edes Suomesta saa kun kyseisellä valtiolla ei ole edustusta täällä. Ukrainan kautta kulkeminen olisi helpompaa mutta vie enemmän aikaa ja toisaalta ei ikinä tiedä millaiseksi sen maan tilanne muuttuu. |
||||
|
07.02.2014 15:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Espoon ja Kirkon välillä ainoa jyrkempi kaarre on Mankissa ja Mäkkylästä Keraan melkein suoraa rataa. innoastaan Kera-Espoo on mutkarataa jossa on syytä ajaa max 120 mua todellisuudessa taidetana mennä 100. | ||||
|
|
07.02.2014 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:n CEMt ssä on 32 paikkaa jos en muista väärin, 10 kpl 3 hengen hyttiä ja yksi 2 hengen vähän ahtaampi päädyssä. Tässä on luultavasti sama määrä jos kerran paikkaluku on 32 ja ulkomitat samat ja ovi kummassakin päässä. Kansainvälinen littera WLABm tarkoittaa 1. ja 2. luokan "perinteistä" makuuvaunua josssa samassa hytissä voi olla päällekkäin 1- 3 vuodetta riippuen minkä verran punkkia on varannut. |
||||
|
|
07.02.2014 12:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Kirkkonummi-Espoo välin sallittu nopeus voitaisiin nostaa 140-160 km/hksi ja Mäkkylä-Kera 140 km/hksi jos tasoristeykset vaan saataisiin pois ja laitureiden reunoihin maalattaisiin suojaviivat. Niillä toimenpiteillä matka-aika lyhenisi n 5 min. | ||||
|
|
07.02.2014 11:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Paikkaluku 32 tarkoittaa näköjään että hyttiä kohden on 3 vuodetta (kuten perinteisissä eurooppalaisissa makuuvaunuissa aina on) mutta kysymys on mihin luokkaan VR myy paikat tähän vaunuun . Suomen ja Venäjän välisen liikenteen lippuvaraussysteemi ei tunne 3 hengen hyttejä vaan paikat myydään luultavasti vain 2 hengen hytteihin jolloin vaadittaisiin 1. luokan lippu. Tai sitten ei myydä ollenkaan ulkopuolisille, voipi olla että kyseessä on jonkun seuruen tilaama vaunu? Moskovasta taitaa mennä Baseliin kerran viikossa tms juna, toinen mahdollisuus on Moskova-Nizza mutta en ole varma ajaako se Sveitsin kautta ollenkaan. |
||||
|
|
07.02.2014 10:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Taitaa olla eka kerta yli 15 vuoteen kun RIC-profiilin venäläinen vaunu käy Suomessa. Monenko henkilön hyttejä siinä on, eli onko se 2 hengen ykkös vai 4 hengen kakkosluokan vaunu? Onko RZD:n vaunukierrossa nyt jotain poikkeavaa Sotsin talviolympialaisten takia vai alkavatko nämä vaunut käydä vakituisesti Suomessa? |
||||
|
30.01.2014 16:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomalaisilla oli viisumivapaus vain 2-3 viimeisenä vuotena kun DDR oli pystyssä. Siitä en ole varma oliko Suomi ainoa länsimaa vai oliko esim Ruotsilla kanssa. Oli DDR:n kansalaisillakin varmaan viisumivapaus Someenki mutta "maastapoistumisviisumi" piti silti olla kas kummaa! | ||||
|
|
29.01.2014 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Taitaa olla ihan upseereille ja herrasmiehille tarkoitettu kun on oikein ykkösluokka. Mahdettiinko tarjoilla martineja shaken not stirred? | ||||
|
20.12.2013 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Mahtava kuva mahtavasta asemasta. Leipzig Hbf oli aikoinaan koko Saksan suurin asemarakennus vaikka kaupunki on nykyisin Helsinkiä pienempi. Lienee toki ollut samankokoine jo n 100 vuottta sitten kun asema rakennettiin. Huomioikaa että hyvin nykyaikaista kalustoa ollakeen DDR:ssä,meidän 2-kerros IC:iden sukulaisuuden huomaa hyvin. |
||||
|
11.11.2013 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Taitaa olla ajalta ennenkuin se sai nimen "Repin". Silloinhan siinä oli vain 2 makuuvaunua ja posti-/matkatavaravaunu, ei ravintolaa eikä päivävaunuja ollenkaan vaikka päiväsaikaan kulki. Muuten pienoisrautateistä kun on kyse niin saako mistään eurooppalaisesta nettikaupasta ostaa perinteisiä venäläisiä makuuvaunuja joilla on korkeat seinät sekä posti-/matkatavaravaunuja, tai vaihtoehtoisesti kiinalaisia Bachmanin valmistamia jotka ovat käytännössä samannäköisiä kuin venäläiset? | ||||
|
11.11.2013 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Raiteita pääradan suuntaan oli 3, varikolle 2 ja rantaradalle 2. Pikajunat eivät ennnen uuden aseman valmistumista pysähtyneet Pasilassa poikkeuksena illan viimeinen juna Turusta Helsinkiin ja yöjuna Joensuusta Helsinkiin, mutta nimenomaan vain Helsinkiin päin. Kerran matkustin 1. luokassa Pasilasta Helsinkiin Turun iltajunassa ja olisin halunnut ostaa lipun mutta konduktööri ei suostunut myymään, alkoi sensijaan moittia minua siitä että minun olisi pitänyt mennä paikallisjunalla se väli. | ||||
|
15.05.2013 14:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvissa rata näyttäisi olevan täysin valmiina sähköjunaliikenteelle. Minä vuonna oikein ajojohdot tulivat paikoilleen Tampereella? Vasta niin myöhään kuin 1974 oli virta saatu kytjkettyä Toijalaan asti ja saman vuoden loppuvuonna tai 1975 päästiin sähköllä Seinäjoelle asti. Tosin siihen aikaan joihinkin paikkoihin satettiin pylväät ja johdot rakentaa valmiiksi jo vuoden tai pari etuajassa ennekuin varsinaisesti otettiin käyttöön. | ||||
|
19.04.2013 21:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaiset määräykset oli sitten ennen vanhaan? Mustaakseni Teboil omisti 1950-70 luvulla säiliövaunuja jotka olivat neuvostoliittolaisismallisia. Sitä en tiedä ajettiinko niillä myös kotimaassa vai kävivätkö ne aina rajan takaa hakemassa löpöä? | ||||
|
28.03.2013 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Wienin raideliikenneverkko on kaiken kaikkiaan mahtava mutta lentokenttäjuna on hämmentävä koska jos haluaa mennä lentokentälle tavallisella S-Bahnilla on tiedettävä linjan numero ja pääteasema, koska mistään lentokentästä ei ole missään matkustajainfossa mainintaa. Ja vuoroväli on turhan harva, 30 min, ja junat siksi täpötäynnä ainakin sunnuntai-iltaisin. | ||||
|
Kuvasarja: ”Savonia” oli pikajuna-aatelia 1970-luvun loppupuolella |
26.10.2012 16:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Erikoispikajunia oli alunperin v 1973 vain 3: "Lapponia" Hki-Oulu, "Savonia" Hki-Kontiomäki ja "Karelia " Hki-Joensuu. Kalusto oli aluksi yhtenäinen, vain 5 vaunua (Cht, Rt ja 3 x Eit) veturina ennen sähköistystä yleensä Sr 12 (Dv12) , mutta joskus Huru varsinkin Lapponiassa tai Alstomi itään menevissä. Sähköistyksen edetessä niitä vedettiin Sr1:llä ja vaunustoja pidennettiin. Myöhemin EP-juniksi lisättiin "Polaria" Hki-Rovaniemi sekä "Centria" Hki-Jyväskylä (Jämsän oikoradan valmistuttua). Nämä muutettiin myöhemmin tavallisiksi pikajuniksi 1980-luvulla. Lisäksi EP-tunnuksella on ajettu ainakin yksi nimetön Hki-Turku-Hki junapari 1990-luvulla ennen rantaradan sähköistystä, ja viikonloppujunia 1990-luvulla sunnuntaisin reiteillä Kontiomäki-Hki, Joensuu-Hki ja Oulu-Hki (nimenomaan tähän suuntaan vain!) . Tämä ilmeisesti siksi että haluttiin periä lisämaksu matkustamisesta näillä vuoroilla, mutta ei voitu periä IC-junan lisämaksua koska juna ei ollut tasoltaan IC-junan veroinen, niissä kulki vain sinivalkoisia pikajunanvaunuja! Ennen nimettömiksi IC:ksi muuttumista vanhassa Lapponiassa, Savoniassa ja Kareliassa kulki enimmäkseen punavalkoisia IC-junien vaunuja. Rinnan EP-junien kanssa ajettiin reitillä Vaasa-Hki ja Imatra-Hki ns "Express" junia vuosina 1985-1990 jotka muutettiin IC-juniksi kanssa. Vielä 2000-luvulla ajettiin pendolinon hajottua korvaavina junina ainakin rantaradalla sinivalkoista pikajunanvaunuista koottuja junia joiden kaupallinen junalaji oli "EP" ja kuulutuksissakin käytettiin "erikoispikajuna" nimitystä. Eli sitkeään eli EP-juna. |
||||
|
04.10.2012 11:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Yliopistokaupungin tunnistaa juuri siitä | ||||
|
04.10.2012 11:36 | Rainer Silfverberg | ||
| "Huoltolaiturit" keski-eurooppalaisila suurilla asemilla rakennettiin alunperin matkatavaratrukkeja varten. Nisitä meni hissit alas raiteiden alle jossa sijaistsi matkatavaravarasto. | ||||
|
23.05.2012 11:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko sulla myös kuvaa ruskeasta vaunusta joka on veturin edessä? Lienee entinen Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön vaunu, joko makuu- tai ravintolavaunu. Oliko museossa jotain infoa vaunusta? | ||||
|
04.05.2012 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Kaapelitehdas Helsinki. Olin siellä töissä apriin otteeseen 1980-luvulla. | ||||