Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.04.2024 11:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen elänyt siinä uskossa että Moskova-Nizza olisi ollut EN eli "EuroNight". Ehkä se piti paikkansa vain Moskova-Pariisi ja Moskova-Berliini junille. Tolstoi (Hki-Moskova) ei muuten saanut koskaan EN -statusta vaikka taso olisi kyllä riittänyt ainakin loppuvuosina uusien RIC-vaunujen myötä. | ||||
|
|
23.04.2024 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Juna on ilmeisesti kerran viikossa ennen koronapandemiaa kulkenut Nizza-Moskova juna. | ||||
|
22.04.2024 18:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mihin nuo ovat menossa? | ||||
|
18.04.2024 00:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, ja täytyy sanoa että luulin ensin että se oli photoshopattu. | ||||
|
16.04.2024 22:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Laivastoasemalla oli vielä matkustajalaituri paikallaan 1981 kun olin suorittamassa asevelvollisuutta siellä. Matkustajajunia ei liikkunut mutta muutaman kerran toi päivystäjä venäläisiä tavaravaunuja sataman ratapihalle, lastina joko ammuksia tai dieselmoottoreiden varaosia, en muista tarkkaan. | ||||
|
16.04.2024 22:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Lastenvaunumies on ilmeisesti käyttänyt siltaa oikopolkuna, ettei tarvitse kiertää koko satama-allas. Yksi veikkaus on että lastenvaunuissa ei ole edes vauvaa vaan voi olla ostokset (nestemäiset?). |
||||
|
16.04.2024 22:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Kummalle puolelle se toinen tunneli oikein tulee? Minne tulisivat "Tunnin junan" erkaantumisraide, jos on tullakseen? | ||||
|
|
16.04.2024 19:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä mä sekoitan Pernon ja Pansion? Pansioon on ollut tosin 1950-luvulla työläisjunaliikennettä. |
||||
|
15.04.2024 21:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaikuttaa kotitekoiselta, olisiko tehtaan sisäisiin kuljetuksiin tai varastointiin tarkoitettu? | ||||
|
15.04.2024 13:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Taisi olla niin. | ||||
|
|
15.04.2024 11:31 | Rainer Silfverberg | ||
| Lähijunia kulki Pansioon viimeksi 1980-luvun lopussa pari vuoroa päivässä, ajettiin Dm9 -"porkkanoilla". Lähijunia on suunniteltu Turusta Uuteenkaupunkiin ja Naantaliin. |
||||
|
09.04.2024 23:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei taidettu käyttää juuri ollenkaan. 1980-luvulla niitä alettiin poistaa. | ||||
|
04.04.2024 10:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Nykyäänhän kaukojunat länteen kulkevat uudelta Wien Hbf:ltä tätä rataa pitkin. | ||||
|
30.03.2024 16:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksikyttyräinen? Keitä tuo ainoa 2-kerrosvaunu palvelee, onko se ravintola vai mikä? | ||||
|
30.03.2024 11:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuollaisia lyhyitä makuuvaunuvuoroja kulki 1970- ja vielä 80- luvulla aika monta. Hki-Jyväskylä lisäksi esim Hki-Kuopio, Hki-Vaasa, Hki-Savonlinna, Hki-Joensuu ja Hki-Leningrad. Eivätkä ne olleet harvinaisia Euroopassakaan. | ||||
|
|
30.03.2024 11:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Nuo hurjat keskinopeudet voivat selitttyä ns tolppakilometrien lyhyydellä ts ovat lyhyemmät kuin todelliset kilometrit. | ||||
|
|
29.03.2024 18:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin se taitaa olla, pe ja su suora juna mutta muina viikonpäivinä vain lättähattu Hpk-Pm. | ||||
|
|
29.03.2024 16:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Haapamäen ja Jyväskylän välillä kulki 1977 (kesällä) kolme pikajunaa joista 93/94 (porkkana) Helsingistä, 101/102 (porkkana) ja 103/104 Turusta. Lisäksi makuuvaunu kulki junalla 95/96. Lisäksi oli nopea lättähattujuna 97/98. Millään noista ei päässyt alle 5 tuntiin Helsingistä ja useimmilla kesti n 6 tuntia. Linja-autojen pikavuoroilla matka kesti 4 tuntia 40 minuuttia nopeimmillaan, useimmat hiukan alle 5 tuntia. Lähtöjä oli 5 Jämsän kautta ja 3 Heinolan kautta. |
||||
|
29.03.2024 14:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Millä tavalla X-juna erosi muista rantaradan lähijunista? Niitä ei tainnut kovin monta kulkea. Sen minkä olen pannut merkille on että VR:n sivuilta ei löydä mistään lähijunien aikatauluja enää. Se on hankalaa jos haluaa suunnitella menoja. Osalla kaukojunien aikataulusivuista on lähijunat mukana, ainakin R ja Z mutta länteen on vain HSL:n asemakohtaisia aikatauluja joilla ei tee yhtään mitään. |
||||
|
29.03.2024 14:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
|
29.03.2024 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun v 1977 Turistin mukaan nopein juna Hki-Jy ajoi 5 tunnissa 10 minuutissa, palatessa 5 h 7 min. Taidettiin ajaa porkkanalla. | ||||
|
|
28.03.2024 23:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Yli 5 tuntia arvaisin? | ||||
|
26.03.2024 21:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tämä siis Stadlerin valmistama juna? | ||||
|
26.03.2024 00:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunujen käyttö väheni ja loppui sitä mukaa kun teräsvaunuja saatiin niiden tilalle. Puuvaunuja käytettiin 1980-luvulla pikajunissa vain täydennysvaunuina esim viikonloppuisin. Silloin oli tosin yleistä että ne olivat junan päissä, yleensä Helsingistä lähtiessä keulilla ja palatessa hännässä, mutta ei niillä sijoituksella ollut turvallisuuden kanssa tekemistä. Yöjunissa puisia makuuvaunuja saattoi olla junan keskivaiheella, samoin matkatavaravaunuja, mutta viimeiset puumakuuvaunut taisivat kulkea 1980. | ||||
|
25.03.2024 13:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Babylon Berlin -sarjan junassa oli olevinaan yksi säiliövaunu täynnä kultaharkkoja ja yhdessä ainakin fosgeeni-myrkkykaasua. Ei ollut oikein realistisia junia kun säiliövaunut oli 4-akselisia ja saman näköisiä kuin VR:n "Sob"- vaunut, ja Br 50 sarjaa ei ollut käytössä vielä 1920-luvulla. Lisäksi varikolla/tavara-asemalla oli vaihtotöitä varten Köf -dieselveturi. Jostain museosta olisi voitu kaivaa vanhempi tavarajunaveturi ja 2-akselisia säiliövaunuja ja maalata ne asianmukaisilla väreillä. Venäjän ja Preussin välillä oli yhdysliikennettä aikoinaan ja vaunujen akseleita vaihdettiin rajalla mutta vaunut olivat siis 2-akselisia. |
||||
|
|
25.03.2024 13:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos käsitettä "teräsvaunu" laajennetaan koskemaan SNTL:n teräskorisia matkustajavaunuja niin silloin pitää lisätä Helsinki-Vainikkala -junia aika monen vuoden ajalta. | ||||
|
|
23.03.2024 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä nimistä elokuvaa kuvattiin tätä junaa käyttäen? Oliko haapalaudoitettuja Ei -vaunuja jo 1910-luvulla? Tk3 veturi on sen verran vanhanaikaisen näköinen että vaikka niitä ei ollut vielä tuolloin niin niiden design muistuttaa niin paljon H-sarjoja muun kuin pyörien osalta että ymmärrän ihan hyvin miksi niitä on käytetty 1900-luvun alkua esittävien elokuvien rekvisiittana. |
||||
|
19.03.2024 10:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaihtuivatko 1979 kesäaikataulun myötä Hanko-Karjaa-Riihimäki henkilöjunat veturivetoisiksi? | ||||
|
18.03.2024 14:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Tietääkö kukaan voisiko Hangon radalla nostaa nopeutta pikkasen? Nythän Sm4 -juna ajaa enintään 120 km/h kuten Dm12 -kiskobussi aikoinaan. En tarkoita sitä että junista pitäisi tehdä IC-junia vaan että pysähdyspaikkoja voisi esim lisätä ilman että matka-aika pitenee. Esim Trollbölen, Kisan ja Krogarsin seisakkeet uudelleen avattuina voisivat palvella paikallisia ja kesäasukkaita. Nimim. "Oma lehmä ojassa". | ||||
|
18.03.2024 13:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisa detalji. Miltähän olisi tiilinen Turengin asema näyttänyt? | ||||
|
18.03.2024 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Hakemalla netistä ja Wikipediasta löytää tietoa helpoimmin. | ||||
|
|
18.03.2024 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo kertoo kuitenkin uudemmista, 1980-90 luvun onnettomuuksista Saksassa. Lieneekö niitä edes ollut kovin monta? Olisi hyvä jos olisi koko sodanjälkeisen ajan pahimmat onnettomuudet esim koko Euroopasta yksissä kansissa. | ||||
|
15.03.2024 22:28 | Rainer Silfverberg | ||
| No, it must be from the 1970's or 80's. | ||||
|
|
15.03.2024 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Muuttuivatko aikataulut Vaasan radalla nopeammiksi sähköjen ja välipysähdyksten vähentämisen myötä? | ||||
|
15.03.2024 15:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs mutkakuva! | ||||
|
12.03.2024 19:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko siis kyseisellä S-Bahn -haaralla minkäänlaista kauko-ohjausta? Mikä on junien vuoroväli? | ||||
|
12.03.2024 12:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Unohdin että Vuorikatu jatkuu pohjoiseen Kaisaniemenkadun yli, eli kuva on ilmeisesti otettu nykyisen hotelli Arthurin kohdalta, mutta numerointi on muuttunut, nyt 8 on Yliopiston metroaseman ja kirjaston kohdalla. | ||||
|
11.03.2024 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilmeisesti Hyvinkään Konepaja pystyi valmistamaan kaikenlaisia varaosia VR:n vetureihin mutta kun konepajaa ei enää ole niin on ryhdyttävä lahtaamaan toimivaa kalustoa varaosien saamiseksi? | ||||
|
11.03.2024 11:12 | Rainer Silfverberg | ||
| On muuten hienot noi verkot matkatavarahyllyissä! | ||||
|
|
11.03.2024 11:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko kuva otettu jollain teleobjektiivilla koska Vuorikatu on kyllä aika kaukana rautatieasemalta? Vai oliko Vuorikatu ennen jossain muualla kuin nyt? | ||||
|
|
09.03.2024 18:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Meintatko että nämä olisivat jonkun rahoitusyhtiön omistamia? Ovatko nämä olleet jossain kolarissa osallisina vai miksi poistettu liikenteestä? |
||||
|
06.03.2024 12:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on sellainen muistikuva että Helsingin aseman trukit kulkivat kaasulla. Syynä on voinut olla että niillä ajettiin myös sisätiloissa, matkatavaratoimisto oli 1980-luvulle asti asemahallissa. | ||||
|
|
06.03.2024 00:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko niin että tätä asemarakennusta ei maalattu värikkäämmäksi ennenkuin se korvattiin uudella asemalla joskus 1980-luvulla? | ||||
|
05.03.2024 10:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä tågbestånd voidaan ymmärtää junakalustona mutta enemmän sijoitusmielessä, esim tågbeståndet i Ilmala tarkoittaa Ilmalan junakalustoa. Suora google-käännös suomesta ruotsiin ei tuota ymmärrettävää tekstiä tässä tapauksessa. Olisi pitänyt kirjoittaa "körs undantagsvis med Pendolino tågsätt" tai pelkästään "..... Pendolino tåg". |
||||
|
|
04.03.2024 16:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin lähinnä sanavalintoja ruotsinkielisessä tekstissä. "tågbeståndet" | ||||
|
|
04.03.2024 15:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsinkielinen versio ei viisaammaksi tee: "....körs detta tåg exceptionellt med Pendolino tågbeståndet" | ||||
|
04.03.2024 11:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä on aika surkeat asemapalvelut kaiken kaikkiaan. Turun ainoa hyvä puoli on että on kolme asemaa joihin pääsee kaukojunalla, ja Turun satamassa taitaa olla parhaimmat asemapalvelut. Olisi paikallaan jos jatkossa kaikki Helsingistä tulevat junat kävisivät satamassa kääntymässä. | ||||
|
29.02.2024 15:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos tämä meni rantaradalle, niin minne oikeanpuoleisten raiteiden ( 4 ja 5) junat meni? | ||||
|
28.02.2024 21:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo vihreä matkustajavaunu ranskalainen? Jos on niin taitaa olla "Etelän pikajuna" Lissabon-Pariisi kyseessä. | ||||
|
28.02.2024 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ko kirja kotona (löysin sen pitkän etsimisen jälkeen) ja sen mukaan Lowa -perävaunuja oli 6 ja moottorivaunuja yhteensä 9. Eivät ehtineet olla kuin 1-2 vuotta käytössä 1957 asti, sitten 5 moottori ja 2 perävaunua siirretiin Kaliningradiin ja 4 moottori ja 4 perävaunua Pjatigorskiin (kaupunki josta en ole kuullut koskaan mitään, missä lieneekään?). | ||||
|
28.02.2024 11:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Pisaraa on perusteltu lähinnä sillä että saadaan lähijunat lähemmäksi kohteita minne matkustajat ovat menossa. Sen takia myös Leipzigiin, kuten Müncheniin, Frankfurtiin ja Stuttgartiin on rakennettu S-Bahn tunneli. Ne toimii silloin metrona. Ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ennustetiin että junaliikenne Helsingissä kasvaa niin paljon että Pasilan ja Helsingin ratapihan väliset raiteet menevät ruuhka-aikoina tukkoon. Pisaran suunnitelmien ongelma oli se että Pasilan matkustaja-asemalle ei saada lisää raiteita vaan se on rakennettu täyteen ja kummatkin Pisaran haarat käyttäisivät Pasilan laitimmaisia raiteita ja erkanisivat Eläintarhan kohdalla. Pisaran läntisen haaran pitäisi ennemmin haarautua Huopalahdessa että siitä olisi jotain hyötyä. |
||||