Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.12. 00:52 | Panu Breilin | ||
| Savon radan päiväpikajuna oli ensimmäistä kertaa liikenteessä vuonna 1939, jolloin nimitys lentävä kalakukko näkyy olleen myös jo käytössä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801307?page=2 Kuvan juna saattaisi kulkuajankohdasta ja kokoonpanosta päätellen olla Helsinki–Kontiomäki-yöjuna H71? Ainakin vuoden 1936 aikataulussa sen saapumisaika Kuopioon on ollut 10.40 ja veturiksi on Helsinki–Kouvola- ja Kouvola-Kuopio-välille merkitty "H8, H9" ja Kuopio–Kontiomäki-välille "H7". |
||||
|
05.12. 16:04 | Panu Breilin | ||
| Tosiaan nuo Rautatiemuseon kuvat ovatkin eri tilanteessa otettuja. Auto ja vaunu eivät ole samoja ja myös puutavara mitä nostetaan on erilaista. Mutta Myllymäellä vuonna 1960 taitaa tämäkin kuva olla otettu. Siitä päätellen, että nosturi on kovasti samannäköinen ja lisäksi tämän kuvan takapuolelle on merkitty VR:n numero 5689 mikä on melkein sama kuin noiden Rautatiemuseon kuvien numerot (5685 ja 5686). |
||||
|
05.12. 00:45 | Panu Breilin | ||
| Lieköhän kyseessä viimeinen jäljellä oleva lähestymismerkki rataverkolla? Kommilassa ja Pietarsaaressa oli myös pitkään lähestymismerkit, mutta ne on molemmat sittemmin poistettu. | ||||
|
05.12. 00:40 | Panu Breilin | ||
| Paikkatietoikkunassa on myös ilmakuva Vaasasta vuodelta 1934. Jos tämä kuva on otettu Vaasasta niin lähin raide olisi yksi tallikaaren raiteista ja se raide jolla veturi seisoo yhtyisi keskimmäiseen raiteeseen heti kuva-alan oikealla puolella. Toisaalta ilmakuvasta mitaten keskimmäisen pitkänomaisen rakennuksen ja sen eteläpuolella olevan rakennuksen väli on ollut vain noin 8 metriä, mikä on selvästi vähemmän kuin mitä tässä kuvassa. Ilmakuvassa ei myöskään näy halkopinoja tai kapearaidevaunuja keskimmäisen rakennuksen ympäristössä. Polttoainetäydennyspaikka vaikuttaisi vuonna 1934 sijainneen etelämpänä, lähellä sitä paikkaa mihin myöhemmin rakennettiin vyörytyslaitos. | ||||
|
05.12. 00:14 | Panu Breilin | ||
| Säiliövaunu vaikuttaisi olevan numeroltaan 15734. 152xx-numerot olivat Alkon Sal-vaunujen numeroita. | ||||
|
05.12. 00:06 | Panu Breilin | ||
| VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan rataosa Pieksämäki–Lievestuore kiskotettiin syksyn 1916 mittaan joten se on aikaisin ajankohta jolloin tämä kuva on saatettu ottaa. | ||||
|
|
05.12. 00:03 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kaksi muuta kuvaa tuosta samasta tilanteesta missä auto näkyy paremmin: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166909839544900 https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166909837834400 | ||||
|
14.11. 15:29 | Panu Breilin | ||
| Kiskojen ultraäänitarkastusvaunu. | ||||
|
13.11. 19:18 | Panu Breilin | ||
| Tve4 512 toimii varaosalähteenä. Tve5 606 puolestaan on hyvin pitkään seissyt tuossa, mutta toisaalta ainakin muutama vuosi sitten se oli vielä ajokunnossa. Liekö varalla tms? | ||||
|
08.11. 21:31 | Panu Breilin | ||
| Vuonna 1947 Tammisaaren asemalla oli seuraavat työntekijät: asemapäällikkö, yksi 1. luokan kirjuri, kaksi 2. luokan kirjuria, kaksi sähköttäjää, yksi vaakamestari, kaksi asemamiesten esimiestä, kuusi asemamiestä ja neljä alokasta. Eli siis 19 henkilöä yhteensä. Vuonna 1963 työntekijöinä olivat asemapäällikkö, kolme 2. luokan kirjuria, kaksi asemamestaria, kuormausmestari, kuusi asemamiestä sekä kolme muuta liikenneosaston henkilökuntaan kuulunutta henkilöä. Eli yhtäänsä 16 henkilöä. Ratavartijan tupia tehtiin monien vanhempien ratojen varteen noin 5 kilometrin välein. Myöhemmin väliä harvennettiin. |
||||
|
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601 |
08.11. 21:15 | Panu Breilin | ||
| Tve5:n hyvänä puolena taitaa olla myös se, että se on vain 5,2 metriä pitkä eli pari metriä lyhyempi kuin mitä useimmat muut pienveturit. Eli se mahtuu melko ahtaisiinkin paikkoihin vaikkapa tallikaarissa ja kääntöpöydillä. | ||||
|
08.11. 21:09 | Panu Breilin | ||
| Tuo harjakatto ehkä vähän hämää leveysvaikutelman suhteen. Ja tosiaan ei ole helppo huomata tätä vanhaksi vaunuksi. Varsinkaan, kun vaunun vastakkaisella sivustalla on kaksi uutta ovea eikä noita alkuperäisiä pieniä ikkuna-aukkoja ole jäljellä. |
||||
|
03.11. 20:14 | Panu Breilin | ||
| Hangonsaaren juna lehtikelistä johtuen kaksinvedolla. | ||||
|
03.11. 20:12 | Panu Breilin | ||
| Näitä VR:n omistamia Vop-vaunuja seisoo pienempi määrä myös Pieksämäellä. | ||||
|
03.11. 20:04 | Panu Breilin | ||
| Vaunut 2 ja 3 olivat tosiaan Honkataipaleella 80-luvun alussa. | ||||
|
17.09. 16:58 | Panu Breilin | ||
| Noihin aikoihin VR:n tavaraliikenne palveli vielä jonkin verran myös pieniä asiakkaita ja joskus jopa ihan satunnaisia kuljetuksia. Hyvin mahdollista, että nuo asuntovaunut ja -autot ovat yksinkertaisesti olleet menossa myytäviksi johonkin liikkeeseen ja junakuljetus on tullut halvemmaksi kuin kuorma-autokuljetus. |
||||
|
17.09. 00:10 | Panu Breilin | ||
| Turun vuosina 1890–1892 käytössä ollut hevosraitiotie oli raideleveydellä 1435 mm. | ||||
|
11.09. 21:59 | Panu Breilin | ||
| Harakan ratapihalta tullaan valtion rataverkolle joko raiteen 648 tai 649 kautta. Em. raiteiden varautumisten historia näkyy Juliassa. | ||||
|
11.09. 21:38 | Panu Breilin | ||
| Nämä ovat hajuttomia, eli eivät haise millekään riippumatta kuinka läheltä haistaa. Kyllästysaine mitä puun pinnassa näkyy eriasteisina laikkuina on vihreänsävyistä. | ||||
|
10.09. 19:02 | Panu Breilin | ||
| Muistaakseni tuossa lisäkilvessä lukee, että huoltoajo sallittu. Viime vuonna yhden lajitteluraiteen päällysrakenne uusittiin (entinen vaakaraide läntisimmässä eli pohjoisen suunnan raideviuhkassa) ja lisäksi vuosisuunnitelmassa on "toteutuu"-merkinnällä suunnitelma siitä, että yhteensä 16 raidetta oltaisiin perusparantamassa. Eli toisin sanoen noin 10 raidetta olisi jäämässä vanhalle K43-kiskoista ja soratukikerroksesta koostuvalle päällysrakenteelle. |
||||
|
|
09.09. 23:31 | Panu Breilin | ||
| Entisen laskumäen alueen liittäminen muutostyönä Pieksämäen vuodelta 1992 peräisin olevaan tietokoneasetinlaitteeseen olisi ilmeisesti todella kallista, joten nähtäväksi jää mitä sen suhteen tapahtuu. Yhtenä vaihtoehtona on tainnut olla esillä sekin, että alueen vaihteet muutettaisiin käsikääntöisiksi sitten, kun vuodelta 1967 peräisin olevaa laskumäkialueen asetinlaitetta ja siihen liittyviä nopeakääntöisiä sähkövaihteita ei enää pystytä ylläpitämään. |
||||
|
09.09. 12:24 | Panu Breilin | ||
| Muoto ja mitat näissä ovat lähes puupölkkyjä vastaavia. En osaa sanoa onko eroavaisuuksia muitakin. | ||||
|
08.09. 00:52 | Panu Breilin | ||
| Jospa työ on jäänyt kesken ja tulevat myöhemmin hitsaamaan tuon toisenkin jatkoksen yhteen? | ||||
|
08.09. 00:45 | Panu Breilin | ||
| Hyvin ovat saaneet Miranolinkin kestämään sinisen vaunun pellin pinnassa. | ||||
|
08.09. 00:31 | Panu Breilin | ||
| Jotenkin hassulta tuntuu, että ajetaan ihan junana saman liikennepaikan yhdeltä osalta toiselle. | ||||
|
08.09. 00:27 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tuo on rakennettu nimenomaan sitä varten, että vaunut voi hakea myös Sr1:llä tai Sr2:lla. Sr3:han ei välttämättä tarvitsisi sähköistystä kuormausraiteilla ollenkaan. Esim. tässä kuvassa Sr1 on vastaavankaltaisella raiteella Kurkimäessä hakemassa vaunuja: https://vaunut.org/kuva/131349 |
||||
|
03.09. 00:40 | Panu Breilin | ||
| Toisessa kuvassa on maininta, että EFiti 23651 olisi Porhan, mutta se on siis nähtävästi jonkun muun tahon. https://vaunut.org/kuva/167502 | ||||
|
03.09. 00:35 | Panu Breilin | ||
| Kaksoisraiteelle olisi Malmiradalla iso tarve, mutta ei ole ihan pikkujuttu sellaisen rakentaminen tähän maastoon... | ||||
|
03.09. 00:31 | Panu Breilin | ||
| Tarkistusnumero taitaa olla väärin merkitty vaunun kylkeen. Sen merkintä on selkeästi tehty jälkikäteen koska se näkyy paljon kirkkaampana kuin muut numerot ja toisessa päädyssä se on tilanpuutteen vuoksi jouduttu maalaamaan pystypalkkiin. |
||||
|
30.08. 00:33 | Panu Breilin | ||
| Kyllä konduktöörit vaikuttavat nykyäänkin matkalippuja myyvän (korttimaksulla) jos he liputtomia matkustajia junasta tavoittavat. | ||||
|
29.08. 11:30 | Panu Breilin | ||
| Loukolammen vanhan liikennepaikan aikaan (1914–1990) tehtaalle meni raiteita. Siitä on vieläkin muistuttamassa lastauslaituri joka on tuossa rakennusten ja radan välissä. Lisäksi tehtaalta oli kapearaiteinen (600 mm) ratayhteys Montolan kaivokselle vuosina 1933–1953. |
||||
|
26.08. 20:45 | Panu Breilin | ||
| Äkkiseltään tuntuisi, että tällainen pienoisrautatie tarvitsisi jonkinlaisen vitriinin ympärilleen jottei se peity pölyyn. Miten pölyn kertyminen lienee estetty? | ||||
|
26.08. 20:39 | Panu Breilin | ||
| 2.3.2025 siirrettiin 21 seisonnassa olevaa Vgobo-vaunua Ruokosuolta Riihimäelle: https://vaunut.org/kuva/173491 | ||||
|
26.08. 20:36 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Haapamäen XL 047364 on entinen Ga-vaunu (numeroltaan 6119). | ||||
|
20.08. 11:10 | Panu Breilin | ||
| Tosiaan vaunut olisivat yleensä saaneet kesällä liikaa vauhtia jos ne olisi pudotettu talvimäestä. | ||||
|
20.08. 11:05 | Panu Breilin | ||
| Tuossa eteisen ja wc:n alla olevassa kotelossa on moottori ja vaihteisto. Sieltä voima välittyy kardaaniakselin kautta telin yhteydessä olevalle akselinkäyttölaitteelle. Polttoainesäiliö on oikealla vaunun keskellä. | ||||
|
20.08. 00:36 | Panu Breilin | ||
| Vr5 kuvattuna vanhan laskumäen vierellä: https://vaunut.org/kuva/91078 | ||||
|
19.08. 18:50 | Panu Breilin | ||
| Tässä on ainakin yksi kuva: https://vaunut.org/kuva/124783 | ||||
|
|
19.08. 00:22 | Panu Breilin | ||
| Olisikohan tämän raiteen viimeinen käyttö ollut se, kun Lakan Betonilta ainakin vielä tammikuussa 2013 haettiin veturihiekkaa varikolle. Vielä 1990-luvulla tältä raiteelta lähti kolme pitempää haaraa joita pitkin pääsi eri yrityksille Käpykankaan alueella. |
||||
|
19.08. 00:16 | Panu Breilin | ||
| Paikan sijainti: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6762409.084482875&e=365447.8099903559&title=&desc=&zoom=13 | ||||
|
15.08. 15:13 | Panu Breilin | ||
| Laissa ei ole tuotantotilojen kuvauskieltoa. Lähinnä noissa ohjeissa taidetaan tarkoittaa sitä, että rakennusten tuotanto- ja toimistotiloissa ei yleensä saa vapaasti oleskella kuka tahansa ja silloin siellä oleskellessa ei myöskään päde se, että kuvaus olisi vapaata. | ||||
|
14.08. 20:09 | Panu Breilin | ||
| Raakapuuterminaali joka sijaitsi tuolla taustalla näkyvällä alueella radan pohjoispuolella avattiin lokakuussa 1981. Se oli tosiaan ensimmäinen raakapuuterminaali Suomessa ja erotuksena tavallisista lastauspaikoista siellä oli VR:n järjestämä kuormauspalvelu. Kuormaus tapahtui kahmarilla varustetun pyöräkuormaajan avulla. Terminaalia käytettiin myös raakapuun välivarastointiin. Terminaalin kentällä on kokoa hehtaarin verran ja kentän laidalle kuormausraiteelle mahtuu kerrallaan 220-metrinen vaunusto, eli terminaali oli aika paljon pienempi kuin mitä raakapuuterminaalit nykyään ovat. | ||||
|
14.08. 14:26 | Panu Breilin | ||
| Oikealla taustalla näyttäisi olevan Fenniarailin raakapuujuna kuormattavana. | ||||
|
|
14.08. 14:25 | Panu Breilin | ||
| Lakihan ei kiellä yleisesti kiellä tehdasalueilla oleskelua vaan ainoastaan tehtaiden aidatuilla piha-alueilla oleskelun. Jos oleskelee sellaisella paikalla missä oleskelu on luvallista (esimerkiksi aitaamaton osa tehdasaluetta tai aitojen sisällä oleva metsäalue) niin myös siellä kuvaaminen on sallittua. Harakan ratapiha on muuten nykyisin yksityisraiteistoa koska Väylävirasto myi sen joitakin vuosia sitten. Valtion rataverkon ja yksityisraiteiston välinen raja kulkee Vuoksenniskantien ylikulkusillan pohjoispuolella. Mutta omistuksella ei tosiaan ole merkitystä oleskelun tai kuvaamisen luvallisuuden kannalta. |
||||
|
11.08. 22:39 | Panu Breilin | ||
| Junatyyppi VLI näyttää olleen tällä vuosikymmenellä käytössä vain yhteensä viisi kertaa. Yhden kerran vuonna 2020, kaksi kertaa vuonna 2021 ja nyt 10.8.2025 näissä kahdessa Arctic Railin kalustonsiirrossa Rautatiemuseolle. | ||||
|
11.08. 22:35 | Panu Breilin | ||
| Tästä tulee se vaikutelma, että kyseessä saattaisi olla jonkin rautatierakennuksen työmaa-aikainen kenttärata jonka avulla on tuotu täytettä penkereeseen. | ||||
|
11.08. 22:26 | Panu Breilin | ||
| Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1910 kertoo, että H 65725 otettiin kyseisenä vuonna Valtionrautateiden kirjoihin. Vaunu oli varustettu vipujarrulla ja Westinghouse-ilmajarrulla. Vaunun valmistajaa ei ole kerrottu, mutta se kuuluu 150 vaunun sarjaan jonka tuotanto oli jaettu seuraavien tehtaiden kesken: Kone- ja Siltarakennus-0sakeyhtio Helsingissä, Turun Vaunutehdas, Hietalahden Laivatokka ja Konepaja Helsingissä, Porin Konepaja, Tampereen Konetehdas, Karhulan Konepaja sekä Veljekset Friis Kokkolassa. | ||||
|
09.08. 19:18 | Panu Breilin | ||
| Uimaharjussa ympäröivät vesistöt ovat paljon pienempiä, maasto on muutenkin erilaista ja lisäksi sillassa siellä oli kolme ristikkojännettä. | ||||
|
|
09.08. 18:34 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tämä on Punkasalmesta. Muualla nykyisessä Suomessa tai rajantakaisessa Karjalassa ei ole näin pitkää harjumuodostelmaa jota pitkin rata kulkisi (kuvassa rannat ovat kaukana molemmin puolin eli kyse täytyy olla harjusta). Lisäksi yksityiskohdat täsmäävät, kuten salmi, sillan rakenne ja ulkonäkö, lossin sijainti, etualan maantien sijainti, ratapihan tulovaihde ja niemi taustalla vasemmalla. Etualan pinnanmuotojen eroa nykyiseen selittää se, että tällä paikalla on tehty isoja maansiirtotöitä ensin silloin, kun rautatiesilta muutettiin yhdistetyksi rautatie- ja maantiesillaksi ja myöhemmin sitten, kun paikalle rakennettiin erillinen maantiesilta ja uusi valtatie. Ainakin vuosilta 1933, 1936 ja 1938 peräisin olevien aikataulukirjojen mukaan Elisenvaara-Savonlinna-välin sekajunissa on käytetty K5-vetureita. |
||||
|
|
09.08. 16:01 | Panu Breilin | ||
| Punkasalmen silta Punkaharjulla. | ||||
|
08.08. 23:35 | Panu Breilin | ||
| Mielenkiintoinen ilmiö muuten, että kaivosalueella kiskojen yläpinta pysyy tasaisen ruosteisena vaikka liikennettä on lähes joka päivä. | ||||