999-141562 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 19.04. 19:11 Panu Breilin  
  Kuva raiteen 324 erkanemisvaihteesta: https://vaunut.org/kuva/173941

Sähkörataportaaliin on näemmä unohtunut kyseistä raidetta koskenut vanha nopeusrajoitusmerkki (sn 15 km/h).
kuva 19.04. 18:59 Panu Breilin  
  Henkilökunta taitaa noita valmistajanlaattoja ja kylkinumeroita ottaa itselleen.
kuva 19.04. 18:52 Panu Breilin  
  Aikataulujen mukaan tämä T 53681 kulkee Hangosta Riihimäelle, mutta yleensä se on peruttuna Hangon ja Kirkniemen väliseltä osuudelta. Silloin kun se on tuolta väliltä peruttu, niin välillä Hanko–Riihimäki kulkee veturisiirto missä voisi kuvitella tulevan veturi tähän junaan.

14.4. on kuitenkin jostain syystä kulkenut myös toinen veturisiirto Kirkniemeen ennen tämän junan lähtöä, eli VET 11290 Riihimäki–Kirkniemi. Sille on tehty aikataulu 9.4, kun taas Hangosta tulleelle veturisiirrolle VET 11781 on aikataulu tehty vasta 14.4. puolilta päivin.

Sr1-vetureita pystyy käyttämään kaksinajossa vain silloin jos ne ovat peräkkäin (koska kaksinajoa varten pitää olla erillinen kaapeliyhteys mikä liitetään veturin keulassa VR-logon alla olevan luukun taakse). Sr1-veturien laittaminen kaksinajoon on muutenkin aika monimutkainen ja aikaavievä toimenpide. Eli kun on ollut kaksi kuljettajaa junassa, niin olisiko ajansäästön vuoksi tehty niin kuin kuvassa on, että Sr1-vetureita ajetaan erikseen.
kuva 15.04. 09:25 Panu Breilin  
  Bucyrusta ei tuotu Leppälahteen vaan siellä oli ympäri kääntyvää mallia oleva Orenstein & Koppel.
kuva 15.04. 09:22 Panu Breilin  
  Vuoden 1968 Rautatietilaston mukaan Kuopion ratapihalla oli pääraiteessa K30-kiskotus. Linjaraiteella pohjoisen suuntaan sen sijaan oli K54 ja linjaraiteella etelän suuntaan K43.

Suojastus tuli Kuopion seudulle vasta kauko-ohjauksen rakentamisen yhteydessä 80-luvulla. Pieksämäki-Kuopio-kauko-ohjaus valmistui 1983 ja Kuopio-Iisalmi 1988. Mekaanisia asetinlaitteitahan Kuopiossa oli vielä 2024 käytössä, ne jäivät täpärästi Suomen toiseksi viimeisiksi sellaisiksi Oulun jälkeen.

Tuo rakenteilla ollut konepajan päärakennuksen laajennus ei jäänyt viimeiseksi. Päärakennusta laajennettiin sen jälkeen vielä 1972 (luoteiskulmasta), 1979 (lisäkerros rakennuksen katolle), 1980 (muuntamo- ja kaasukeskus) ja 1982 (laajennus pääraiteen varteen vuoden 1968 laajennuksen pohjoispuolelle).
kuva 14.04. 20:20 Panu Breilin  
  Tuon kaavion ensimmäinen versio on valmistunut 2005, mutta myöhemmin kaaviota on päivitetty ja tuollaisenaan se vastaa vuoden 2011 tilannetta.

Muuten jos on käyttöä ajantasaiselle raiteistokaaviolle Tampereelta tai muualta niin sellaisen voi pyytää itselleen Väyläviraston ratapiirustusarkistosta. Toimitus sähköpostitse ei maksa mitään.
kuva 14.04. 20:12 Panu Breilin  
  Matkustajajunat eivät ole pysähtyneet Sieppijärvellä. Paikallisjunat eivät aikanaan kulkeneet kuin Pelloon asti, koska rata Pellosta Kolariin valmistui vasta 1965-1966. Ainoa matkustajaliikenne mitä Sieppijärven ohi on kulkenut on nykyinen vuonna 1985 alkanut yöjunaliikenne.
kuva 14.04. 20:02 Panu Breilin  
  Taustalla näkyy metsittyneenä 28 metriä syvä Leppälahden maaleikkaus joka oli aikanaan ilmeisesti pohjoismaiden suurin maaleikkaus. Leikkauksen teko oli jättimäinen työmaa missä ensi alkuun oli nelinumeroinen määrä työntekijöitä kaivamassa maata lapiopelissä. Myöhemmin paikalle saatiin kaivinkone (Hullu-Jussi) ja muita apuvälineitä kuten kolme kapearaiteista höyryveturia joiden vetämänä maa-ainesta kuljetettiin leikkauksesta Leppäveden pengertyömaalle ja keinovalot yötyöskentelyä varten.

Isoista panostuksista huolimatta Leppälahden leikkaus oli viimeisenä valmistunut kohta Jyväskylä-Pieksämäki-radalla. Kun keväällä 1918 ensimmäiset läpimenevät junat (valkoisten sotilasjunia) kulkivat radalla niin paikalla piti olla vielä jopa parisataa työntekijää pitämässä rataa puhtaana rinteiltä valuneesta maa-aineksesta. Leikkauksen teko vaati myös useampia kuolonuhreja, esimerkiksi työn alkuvaiheessa, kun maahan kaivettiin syviä kaivomaisia kaivantoja sen tarkistamiseksi millaista maa-ainesta (tai kalliota) olisi vastassa, sortui yksi tällainen kaivanto ja neljä työmiestä kuoli. Yli tuhat työmaan työntekijää oli mukana, kun kuolleita saatettiin viimeiselle matkalle Laukaan kirkolle. Työmaan työntekijöitä varten Leppälahteen myös rakennettiin tilapäinen työväentalo.
kuva 12.04. 18:18 Panu Breilin  
  Gbln-vaunut tehtiin muutostyönä Gblk-vaunuista joita valmistettiin vuosina 1973-1980.

Viime vuosikymmeninä on hyvin vähän tehty tavaravaunuja uudistuotantona. Lähinnä tuotanto on keskittynyt 60-, 70- ja 80-luvuilla valmistettujen vaunujen muutostöihin. Toisaalta ei oikein olisi konepajakapasiteettiakaan suurimittakaavaiseen vaunujen uudistuotantoon sen jälkeen, kun Pasilan konepaja lakkautettiin.
kuva 10.04. 15:45 Panu Breilin  
  Kulkutietoviestien historiasta näkee noita kulkuaikoja. https://juliadata.fi/live/station?s=IMT§ions=1

Imatra T:n pääratapihan ja Harakan ratapihan välisen liikenteen näkee raideosuuksista 649 (läntinen raide) ja 648 (itäinen raide).

Immolan raakapuuratapihan liikenteen näkee raideosuuksista V683 (eteläpää) ja V684 (pohjoispää). Liikenne sinne näyttäisi olevan aika sesonkipainotteista, eli välillä käydään hyvinkin usein, ja välillä taas liikenteessä on pitkiä taukoja (eli esimerkiksi yli kuukauteen ei käydä kertaakaan).

Imatra T:stä Imatrankosken/Pelkolan suuntaan menevän liikenteen näkee esimerkiksi raideosuudesta V509. Liikenne sinne näyttää olleen myös sesonkipainotteista ja viime kuukausina aika hiljaista. Tämän vuoden puolella raideosuus näyttää varautuneen vasta kolme kertaa, eli kerran 17.1. ja kaksi kertaa 3.2. Marras- ja joulukuussa ei kertaakaan.
kuva 10.04. 15:14 Panu Breilin  
  80-luvulla valmistetuista Dv12-vetureista 2657 seisoo Pieksämäen varikolla varustettuna käytöstä poistamisesta kertovalla lapulla ja 2659 taas on radan sivuun nostettuna konepajan takapihalla.
kuva 09.04. 17:19 Panu Breilin  
  Ainakin yhden tiedon mukaan tuolloin 2023 kyseessä olisi ollut lannoitteiden vienti.

Liekö tämä sitten samaa vain jotain muuta. Tadds-vaunut on sinänsä tarkoitettu kalkin kuljetuksiin, mutta Tabd-vaunuihin kalkki taitaa olla liian raskasta kuljettavaa, kun ilmeisesti Tabd-vaunuun lastattava tavara ei saisi painaa enemmän kuin tonnin per kuutio.
kuva 06.04. 10:45 Panu Breilin  
  Ratavartijoiden poistumisen historiaa:

Suurimmillaan ratavartijoiden määrä oli 1910- ja 1920-luvuilla. Ajan myötä ratavartijoiden vastuulla olleita osuuksia pidennettiin, mikä vähensi ratavartijoiden tarvetta. Ratavartijoiden työtä helpottivat mm. lumenaurauksen siirtyminen koneelliseksi 1880-luvulta alkaen ja resiinoiden hankinta. Resiina tosin piti ratavartijoiden itse kustantaa 1940-luvulle asti (mikä usein johti resiinoiden epätoivoisiinkin pelastusyrityksiin junan tullessa).

Virka-asunnossa asumisvelvollisuus poistui ratavartijoilta, asemapäälliköiltä, pysäkinhoitajilta, pumppukoneenkäyttäjiltä ja muutamilta muilta ammattiryhmiltä 1968, minkä johdosta monet vahtituvat voitiin sen jälkeen myydä tai vuokrata yksityiselle.

1970 uudistettiin ratavartijoiden työnkuvaa ja perinteinen osuusratavartijajärjestelmä poistui. Ratavartijan toimialueeksi tuli tällöin sama kuin heidän esimiehenään tähän aikaan toimineiden rakennusmestarien toimialue. Radantarkastustyössä toimiessa ratavartijan piti tällöin tarkistaa kulkuraiteet vähintään kerran viikossa, ja lisäksi kaikki raiteet yksityisraiteita myöten jalkaisin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

1979 muutettiin ratavartijoiden nimike rataesimieheksi. Tällöin myös mm. poistuivat Rautatiehallituksen määräämät yleiset aikarajat radantarkastukselle ja asia jätettiin kulloisenkin rata-alueen päällikön tarkemmin määriteltäväksi.

Nimikkeellä rataesimies oli työntekijöitä myös 1900-luvun alkupuolella, mutta siihen aikaan kyse oli eri työnkuvasta. Silloiset rataesimiehet hoitivat osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimivat myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena.
kuva 06.04. 10:19 Panu Breilin  
  Kauklahden asuntotilanne vuonna 1931 Rautatiehakemiston mukaan:

"Rautatien asunnoissa asuvat: Asemapäällikkö, jolla on asemarakennuksessa 4 huonetta ja keittiö sekä vinttikamari. Mitään mukavuuksia ei ole asunnossa paitsi likajohto keittiössä. Kirjuri, jolla on eri rakennuksessa 2 pientä huonetta ja keittiö. Neljällä asemamiehellä on yhteisessä kasarmirakennuksessa kullakin 1 h. ja keittiö. Ratamestari asuu myös asemalla eri rakennuksessa. Yhteinen sauna ja pesutupa on kaikilla edellämainituilla käytettävänään. Luontaisetuina on jokaisella myös pieni puutarhamaa ja vähän viljelysmaata. Yksityisasuntojen saanti on vaikeata ja vuokrat kalliit. Sähkövalo on, maksu 4 mk. kvt."

Vuonna 1947:

"Asemapäällikön asunto käsittää 4 h ja k, lisäksi 1 ullakolla sijaitsevan lämmityslaitosta vailla olevan huoneen. Kirjuri asuu 2 h:n ja k:n sisältävässä huoneustossa. Neljällä asemamiehellä on 1 h ja k:n huoneusto. Muilla aseman virkailijoilla ei ole valtion asuntoa. Kaikkien mainittujen asuntojen yhteyteen kuuluu navetta, sauna on yhteinen kaikille. Asemapäällikölle kuuluu viljelysmaata n. 42 aaria, kirjurille n. 28 ja asemamiehille n. 14 aaria. Sähkövalo on."

Vuonna 1963:

"Ap:llä asuntona 4 h ja k, muut asunnot 2 kpl 3 h ja k, 1 kpl 2 h ja k sekä 7 kpl 1h ja k."
kuva 03.04. 10:08 Panu Breilin  
  Dr16 2805 on aika huonossa kunnossa nykyään. Veturia on käytetty varaosalähteenä ja se seisoo Pieksämäen konepajan takapihalla radan sivuun nostettuna. https://vaunut.org/kuva/164924 https://vaunut.org/kuva/165567
kuva 03.04. 09:34 Panu Breilin  
  JT:n muutoslehdet 87-07 ja 90-05 kertovat sinisen valon (eli "aja varovasti", kulkutie osaksi käytössä) nopeusrajoitukseksi myös sn 35. Muutoslehti 99-11 ei enää sinistä valoa tunne.
kuva 30.03. 18:25 Panu Breilin  
  Tuolloin vuosituhannen vaihteessa raiteiston Nastolan päässä seisoi mm. Vsoi-vaunuja: https://vaunut.org/sarja/3909

Uudenkylän–Nastolan teollisuusraiteita kuvattuina vuonna 2014: https://vaunut.org/sarja/3376
kuva 27.03. 16:14 Panu Breilin  
  Junan etupäässä on ammoniakkivaunut Talvivaaraan. Peräpäässä olevien happovaunujen voisi olettaa pudotetun kyydistä Siilinjärvelle, koska ainakin Saakosken kohdalla ne ovat olleet vielä mukana ja Siilinjärvellä juna on tehnyt noin vartin mittaisen pysähdyksen.
kuva 24.03. 07:15 Panu Breilin  
  Vuoden 1931 Rautatiehakemiston mukaan asemapäällikkö asui Littoisissa asemarakennuksessa jossa hänellä oli 3 huoneen ja keittiön asunto. Kasarmissa (kaksoisvahtituvassa) oli sähköttäjällä 2 huoneen ja keittiön asunto sekä kahdella asemamiehellä molemmilla 1 huoneen ja keittiön asunto. Ratamestari asui "omassa rakennuksessaan".

Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa kerrotaan asuntotilanne muutoin samaksi mutta ratamestarista ei ole mainintaa. Sauna ja pesutupa olivat henkilökunnalla yhteiset, navetta oli kaikilla ja viljelysmaata oli asemapäälliköllä noin 14 aaria ja muilla noin 7 aaria.

Vuoden 1963 Rautatiehakemiston julkaisuaikaan Littoinen oli alennettu asemasta laiturivaihteeksi ja henkilökuntana oli vain yksi asemamies.
kuva 23.03. 22:03 Panu Breilin  
  Ikään kuin olisi ratapölkyistä tehty saunan seinät. Toisaalta mikäpä on ollut tehdessä, kun vanhaan aikaan yleensä kyllästämättömiä olivat.
kuva 23.03. 21:56 Panu Breilin  
  Melko hiljaista on viime aikoinakin ollut Ilomantsiin asti menneiden junien suhteen.
kuva 23.03. 21:53 Panu Breilin  
  Hyvin usein nämä kaksoisvahtituvan piirustuksilla tehdyt rakennukset ovat käytännössä toimineet asemahenkilökunnan asuntoina. Minkä verran lienee sellaisia kaksoisvahtitupia joissa on tosiaan nimensä mukaisesti asunut kaksi ratavartijaa?
kuva 20.03. 10:19 Panu Breilin  
  25.4.2022 on kulkenut viimeinen sellainen tavarajuna jolla on ollut määränpäänä Kotkan satama. https://juliadata.fi/timetables?s=55773&d=25.4.2022
kuva 19.03. 18:26 Panu Breilin  
  Näitä Dr19-vetoisia junia on Pieksämäen ympäristössä alkanut näkyä aika paljonkin.
kuva 19.03. 18:18 Panu Breilin  
  Maaveden vuonna 2004 purettu asemarakennus sijaitsi tuossa junan kohdalla radan vasemmalla puolella.
kuva 17.03. 11:01 Panu Breilin  
  On tuossa myös mm. useampi sellainen jotka ovat myynnissä. Dr16 2813, Dv12 2732 ja Dv12 2634. https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/osana-yhteiskuntaa/vr-myy/dieselveturit/
kuva 16.03. 20:52 Panu Breilin  
  Tuo on kyllä harvinaista, että vahtituvan ulkorakennuksen navettaosa on tiilirakenteinen.

Sama miljöö vuonna 1978: https://vaunut.org/kuva/109367 Maakellari näyttäisi tuon kuvan ottamisen jälkeen kadonneen maisemasta.
kuva 13.03. 19:46 Panu Breilin  
  Sr2:t ovat tosiaan 3208 ja 3211. Ja en ihmettelisi vaikka 2630 olisi myös poistettu käytöstä. Noita vihreitä 26-sarjalaisia on mennyt aika monta varaosalähteiksi viime aikoina.
kuva 12.03. 19:12 Panu Breilin  
  Nyt kun tarkemmin katsoin, niin tämä juna onkin näemmä mennyt pysähtymättä Pieksämäen läpi, eli nuo sekalaiset vaunut junan keulalla ovat jatkaneet Kuopioon asti (ja sieltä oletettavasti edelleen Siilinjärvelle junan T4415 mukana).

Silloin kun konepajan vaunuja on mukana, niin tämä juna tekee pysähdyksen Pieksämäki tavarassa missä ne vaunut irrotetaan. Ja niiden normaali paikka on junan hännillä.
kuva 11.03. 21:56 Panu Breilin  
  Siis onko tällä automaattikytkinvarustelulla olevia vaunuja kaksi kappaletta?
kuva 11.03. 20:32 Panu Breilin  
  Tavastilan vanha laituri oli 47-metrinen ja uusi taas on 120-metrinen.
kuva 10.03. 22:27 Panu Breilin  
  Tuosta radasta ja sen alla olevasta betonirakenteesta tulee mieleen, että olisiko kyseessä jonkin ampumaradan (tai vastaavan) maalialue ja tuolla radalla olisi liikuteltu maalia edestakaisin?
kuva 10.03. 22:24 Panu Breilin  
  Svartholman merilinnoituksella ei ole tällaista rantakalliota vaan siellä rannat ovat kivikkoa.
kuva 10.03. 16:17 Panu Breilin  
  On kyllä kuin yö ja päivä verrattuna verrattuna vanhaan seisakkeeseen. Toisaalta rahaakin taisi rakennustyöhön kulua puoli miljoonaa euroa.
kuva 10.03. 12:18 Panu Breilin  
  Myöskään Karttapaikan rinnevarjostuskartassa ei näy viitteitä siitä, että tuossa olisi ollut kolmioraide. Siihen sopivia penkereitä ei näy, ja aika epätodennäköisenä voisi pitää, että ne olisi jälkikäteen poistettu ja tasoitettu maasto entiselleen. Penkereiden olisi tuossa myös pitänyt olla suhteellisen korkeita johtuen maaston epätasaisuudesta.

Helpompi paikka kolmioraiteen rakentamiselle olisi ollut tuolla järvien länsipuolella missä on tasaisempaa hiekkakangasta, mutta myöskään siellä ei näy jälkiä penkereistä.
kuva 08.03. 19:32 Panu Breilin  
  Ainakin vielä heinäkuussa 1976 oli Hankasalmella tuo raidejärjestely missä ykkösraide oli läpikulkuraide ja ratapihan länsipäässä oli enkku minkä kautta pääsi kakkosraiteelle ja sahan raiteistolle. Eli olisikohan muutos tosiaan tullut vasta siinä yhteydessä, kun releasetinlaite valmistui.
kuva 08.03. 19:24 Panu Breilin  
  Hankasalmella oli vielä myöhempinäkin aikoina (siis myös höyrykauden jälkeen) vesitysmahdollisuus. Tosin se oli pelkkä vesiposti joka ilmeisesti oli liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon, eli vesitykseen tarvittiin letkua.

Mahdollista kriisivarastoitujen höyryvetureiden käyttöönottoa ajatellen eräille asemille haluttiin jättää vedenantomahdollisuus. Nämä vedenantomahdollisuudet koostuivat paikkakunnasta riippuen esimerkiksi kunnalliseen verkostoon liitetystä vesipostista tai viskurista, uppopumpun avulla ilman vesitornia toimivasta viskurista tai sitten siitä, että vesitorni oli jätetty käyttökuntoon mutta normaalitilassa se oli tyhjä ja kylmillään.
kuva 07.03. 16:08 Panu Breilin  
  Lokakuussa 1971 Hankasalmen vesitorni oli vielä VR:n käytössä ja silloin suunnitelmana oli, että 1973 se korvattaisiin uppopumpulla. Kesällä 1975 otetussa Rautatiemuseon kuvassa vesitornin muutostöiden jäljet ovat vielä aika tuoreen näköisiä: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166934912254900

Olisikohan 1973 tai 1974 muutettu vesitorni purusiiloksi?
kuva 05.03. 20:11 Panu Breilin  
  Uusia Snps-vaunuja ei ole valmistunut enää vuoden 2022 jälkeen. Eli venäläistyyppisten vaunujen seisotus taitaa johtua vaan siitä, että vaunuja ylipäätään on ylimääräisiä.
kuva 05.03. 20:00 Panu Breilin  
  Monissa kameroissa on moninkertaiseen valotukseen perustuva toiminto (nimellä HDR tms.) jonka avulla tummat kohdat kuvassa voi saada toistumaan vaaleampina ilman, että taivas kuitenkaan samalla muuttuu liian vaaleaksi. Tosin kamerasta riippuen nämä toiminnot eivät välttämättä aina tuota kovin luonnollisen näköistä lopputulosta varsinkaan pilvisellä säällä. Eikä liikkuvaa junaa tietenkään oikein pysty tuollaisella toiminnolla kuvaamaan. Kamerassa voi olla myös asetus joka automaattisesti jonkin verran vaalentaa ihan normaalistikin valotettujen kuvien tummia osia.

Kuvankäsittelyohjelmissa on myös monenlaisia toimintoja millä esimerkiksi kuvien tummia osia voi vaalentaa ja vaaleita tummentaa. Joko ihan automaattisia tai esimerkiksi siihen perustuvia, että luodaan muokattavan tason päälle kuvan mustavalkoversioon pohjautuva maski, ja sen jälkeen histogrammin laidasta otetaan "tyhjiä" pois jotta esimerkiksi saadaan tummia osia vaalennettua. Histogrammi on aika hyvä työkalu kuvan vaalentamiseen myös ilman maskin käyttöä, tosin silloin herkemmin taivas menee liian vaaleaksi.
kuva 28.02. 17:28 Panu Breilin  
  2.9.2024 siirtyi Destian työjunassa Kouvolasta Pieksämäelle neljä BXHe-lumivaunua (063601-9 ja 063602-7, 063603-5 ja 063604-3) sekä sekalaisia muita vaunuja, mm. tuo kuvassa lähimpänä näkyvä Uad-vaunu 82554-7. Lumivaunut olivat silloin vielä ruskeita ja Uad-vaunu paljon huonommassa maalissa. Eli varmaan tosiaan ovat käyneet korjauksessa aika äskettäin nämä kuvassa näkyvät työvaunut (tai ainakin suurin osa niistä).
kuva 04.01. 22:30 Panu Breilin  
  Toijalan asemarakennuksessa on kiinalainen ravintola.
kuva 31.12.2024 18:08 Panu Breilin  
  Maaliskuuhun 2001 asti tällä rataosalla kulki matkustajajuniakin, kun Edelaraudtee ajoi energiayhtiön tilauksesta työläisjunia välillä Narva–Musta.
kuva 30.12.2024 22:20 Panu Breilin  
  Siilinjärveltä näiden vaunujen matka jatkuu Hangonsaareen Ruokosuo–Hangonsaari-happojunassa. Toiseen suuntaan eli Hangonsaaresta Talvivaaraan vaunut kulkevat koko matkan omassa junassaan.
kuva 30.12.2024 20:28 Panu Breilin  
  Ei taida olla asuinkäyttöön tarkoitettu tuo makasiinin päätyosa. Tuossa on kalterit ikkunoissa, isoa ikkunaa ei ole kuin radan puolella ja takapuolella ei ole ikkunoita ollenkaan. Myöskään sisäänkäyntiä tuohon tilaan ei ole muuta kuin vasemmalta makasiinin kaksoisovista.

Melko vahvasti epäilisin, että tuossa päädyssä on ollut lämmin makasiini (jäätymiselle herkkää tavaraa varten) ja makasiinin toimistohuone.
kuva 19.12.2024 16:36 Panu Breilin  
  Käsittääkseni Eskolan sahan liikenne loppui jo 2010 tai 2011? Sahan raiteen erkanemisvaihde purettiin 2014: https://vaunut.org/kuva/96240
kuva 19.12.2024 16:27 Panu Breilin  
  Suomessahan ei nykyisin saa uusille laitureille rakentaa ollenkaan laituripolkuja. Ei edes siinä tapauksessa vaikka ylitettävä raide olisi jokin hiljainen kuormausraide missä on liikennettä vain satunnaisesti.
kuva 14.12.2024 14:39 Panu Breilin  
  Ihan pomminvarmoja nuo poliisit eivät ole, vaan jos vaunuilla on vauhtia enemmän niin ne saattavat joskus yksinkertaisesti hypätä poliisin yli ja jatkaa matkaansa raidetta pitkin. Ilmeisesti tästä johtuen esimerkiksi Eskolan sahan/sorakuopan raiteella (missä oli jyrkkä alamäki kohti pääraidetta) oli peräkkäin sekä poliisi että turvaraide.
kuva 13.12.2024 21:40 Panu Breilin  
  Nyt kun rupesin katselemaan, niin näköjään nuo liikennepaikan osan lyhenteet raiteiden tunnusten yhteydessä löytyvät myös avoimesta datasta. Kun Julian karttaa zoomaa tarpeeksi niin tunnukset ilmestyvät näkyviin.

Toisaalta niiden logiikka tuntuu olevan osittain erilainen kuin mitä äkkiseltään voisi maastossa ajatella. Esimerkiksi Kouvola lajittelun etelälaidalla olevat pitkät sivuraiteet 225–229 on merkitty Kouvola tavaran lyhenteellä, kuten myös molemmat pääraiteet samalla kohdalla ja lisäksi Kivipussin alueen raiteista ne jotka johtavan radanpidon alueelle vaikka raideyhteys näille on vain Kouvola aseman kautta.
kuva 13.12.2024 21:22 Panu Breilin  
  Kyllä tuolla varmaan on yksi jos toinenkin Dv12 josta voisi vielä saada osia muista koneista yhdistelemällä toimivan pelin. Vrt. 2720 joka vietiin "rakennussarjana" Haapamäelle.

Toisaalta tuolla on myös paljon täysiä raatoja ja esimerkiksi sähköveturit ovat käytännössä pelkkiä tyhjiä kuoria joista on otettu irti lähes kaikki irti lähtevä.
kuva 13.12.2024 21:13 Panu Breilin  
  Kyseinen CEmt on seissyt varaosalähteenä tuolla jo viime vuodesta lähtien.
   >>