Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.01. 23:06 | Panu Breilin | ||
| Ei venäläisvaunuja olla kieltämässä EU:ssa. Suomen omassa lainsäädännössä päätetty tilapäinen lupa käyttää venäläistyyppisiä vaunuja puutavara- ja kemikaalikuljetuksiin kotimaan liikenteessä vain päättyy vuoden 2028 lopussa. Toki se liittyy EU:hun siten, että EU-lainsäädännöstä johtuen tilapäistä venäläistyyppisten vaunujen käyttölupaa kotimaan liikenteessä ei voitu muuttaa pysyväksi niin kuin mm. hallitusohjelman mukaan oli tarkoitus. Baltian mailla on EU-lainsäädännössä pysyvä poikkeus siihen, että siellä radat ja liikkuva kalusto saavat olla venäläisen standardin mukaisia. Vastaavalla tavalla kuin miten Suomella on pysyvä poikkeus vaikkapa siihen, että raideleveys on 1524 mm tai siihen, että tavarajunissa ei tarvitse olla loppuopasteita. |
||||
|
05.01. 22:45 | Panu Breilin | ||
| Aikataulukauden vaihdoksesta 14.12. lähtien aikatauluissa on näkynyt Kellon liikennepaikka ( https://juliadata.fi/live/station?s=KEO ). Liekö myös se välisuojastuspiste vai onko sillä jokin muu tarkoitus? | ||||
|
04.01. 19:34 | Panu Breilin | ||
| Iisalmen kolmioraidehan ei ole varsinainen liikennepaikan osa vaan vain eräänlainen liikenteenohjauksen tekninen käsite. Sama pätee eräisiin muihinkin paikkoihin kuten vaikkapa Siilinjärven ja Pieksämäen kolmioraiteisiin tai Riihimäen miehistönvaihtopaikkaan. | ||||
|
04.01. 19:23 | Panu Breilin | ||
| Myös näillä laituriautoilla oli mahdollisuus tehdä pienempiä lumitöitä. Ainakin alkujaan auton keulalla oleviin kiinnikkeisiin on saanut lumiauran kiinni. | ||||
|
04.01. 19:09 | Panu Breilin | ||
| Tämä kuva on Viinijärveltä (ei siis Vihtarista). | ||||
|
04.01. 19:06 | Panu Breilin | ||
| Tämä kyltti on peräisin vanhan välilaiturin ajalta. Vanha välilaituri oli niin kapea ettei sinne mahtunut mitään tavallista raidenumeron ilmaisevaa kylttiä: https://vaunut.org/kuva/8835 | ||||
|
04.01. 18:56 | Panu Breilin | ||
| Olisiko syynä ovilla varustettu sementinpurkuhalli jonka läpi ei ehkä ole helppoa järjestää kulkua? | ||||
|
11.12.2025 00:52 | Panu Breilin | ||
| Savon radan päiväpikajuna oli ensimmäistä kertaa liikenteessä vuonna 1939, jolloin nimitys lentävä kalakukko näkyy olleen myös jo käytössä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801307?page=2 Kuvan juna saattaisi kulkuajankohdasta ja kokoonpanosta päätellen olla Helsinki–Kontiomäki-yöjuna H71? Ainakin vuoden 1936 aikataulussa sen saapumisaika Kuopioon on ollut 10.40 ja veturiksi on Helsinki–Kouvola- ja Kouvola-Kuopio-välille merkitty "H8, H9" ja Kuopio–Kontiomäki-välille "H7". |
||||
|
05.12.2025 16:04 | Panu Breilin | ||
| Tosiaan nuo Rautatiemuseon kuvat ovatkin eri tilanteessa otettuja. Auto ja vaunu eivät ole samoja ja myös puutavara mitä nostetaan on erilaista. Mutta Myllymäellä vuonna 1960 taitaa tämäkin kuva olla otettu. Siitä päätellen, että nosturi on kovasti samannäköinen ja lisäksi tämän kuvan takapuolelle on merkitty VR:n numero 5689 mikä on melkein sama kuin noiden Rautatiemuseon kuvien numerot (5685 ja 5686). |
||||
|
05.12.2025 00:45 | Panu Breilin | ||
| Lieköhän kyseessä viimeinen jäljellä oleva lähestymismerkki rataverkolla? Kommilassa ja Pietarsaaressa oli myös pitkään lähestymismerkit, mutta ne on molemmat sittemmin poistettu. | ||||
|
05.12.2025 00:40 | Panu Breilin | ||
| Paikkatietoikkunassa on myös ilmakuva Vaasasta vuodelta 1934. Jos tämä kuva on otettu Vaasasta niin lähin raide olisi yksi tallikaaren raiteista ja se raide jolla veturi seisoo yhtyisi keskimmäiseen raiteeseen heti kuva-alan oikealla puolella. Toisaalta ilmakuvasta mitaten keskimmäisen pitkänomaisen rakennuksen ja sen eteläpuolella olevan rakennuksen väli on ollut vain noin 8 metriä, mikä on selvästi vähemmän kuin mitä tässä kuvassa. Ilmakuvassa ei myöskään näy halkopinoja tai kapearaidevaunuja keskimmäisen rakennuksen ympäristössä. Polttoainetäydennyspaikka vaikuttaisi vuonna 1934 sijainneen etelämpänä, lähellä sitä paikkaa mihin myöhemmin rakennettiin vyörytyslaitos. | ||||
|
05.12.2025 00:14 | Panu Breilin | ||
| Säiliövaunu vaikuttaisi olevan numeroltaan 15734. 152xx-numerot olivat Alkon Sal-vaunujen numeroita. | ||||
|
05.12.2025 00:06 | Panu Breilin | ||
| VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan rataosa Pieksämäki–Lievestuore kiskotettiin syksyn 1916 mittaan joten se on aikaisin ajankohta jolloin tämä kuva on saatettu ottaa. | ||||
|
|
05.12.2025 00:03 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kaksi muuta kuvaa tuosta samasta tilanteesta missä auto näkyy paremmin: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166909839544900 https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166909837834400 | ||||
|
14.11.2025 15:29 | Panu Breilin | ||
| Kiskojen ultraäänitarkastusvaunu. | ||||
|
13.11.2025 19:18 | Panu Breilin | ||
| Tve4 512 toimii varaosalähteenä. Tve5 606 puolestaan on hyvin pitkään seissyt tuossa, mutta toisaalta ainakin muutama vuosi sitten se oli vielä ajokunnossa. Liekö varalla tms? | ||||
|
08.11.2025 21:31 | Panu Breilin | ||
| Vuonna 1947 Tammisaaren asemalla oli seuraavat työntekijät: asemapäällikkö, yksi 1. luokan kirjuri, kaksi 2. luokan kirjuria, kaksi sähköttäjää, yksi vaakamestari, kaksi asemamiesten esimiestä, kuusi asemamiestä ja neljä alokasta. Eli siis 19 henkilöä yhteensä. Vuonna 1963 työntekijöinä olivat asemapäällikkö, kolme 2. luokan kirjuria, kaksi asemamestaria, kuormausmestari, kuusi asemamiestä sekä kolme muuta liikenneosaston henkilökuntaan kuulunutta henkilöä. Eli yhtäänsä 16 henkilöä. Ratavartijan tupia tehtiin monien vanhempien ratojen varteen noin 5 kilometrin välein. Myöhemmin väliä harvennettiin. |
||||
|
Kuvasarja: Museoitu Tve5 601 |
08.11.2025 21:15 | Panu Breilin | ||
| Tve5:n hyvänä puolena taitaa olla myös se, että se on vain 5,2 metriä pitkä eli pari metriä lyhyempi kuin mitä useimmat muut pienveturit. Eli se mahtuu melko ahtaisiinkin paikkoihin vaikkapa tallikaarissa ja kääntöpöydillä. | ||||
|
08.11.2025 21:09 | Panu Breilin | ||
| Tuo harjakatto ehkä vähän hämää leveysvaikutelman suhteen. Ja tosiaan ei ole helppo huomata tätä vanhaksi vaunuksi. Varsinkaan, kun vaunun vastakkaisella sivustalla on kaksi uutta ovea eikä noita alkuperäisiä pieniä ikkuna-aukkoja ole jäljellä. |
||||
|
03.11.2025 20:14 | Panu Breilin | ||
| Hangonsaaren juna lehtikelistä johtuen kaksinvedolla. | ||||
|
03.11.2025 20:12 | Panu Breilin | ||
| Näitä VR:n omistamia Vop-vaunuja seisoo pienempi määrä myös Pieksämäellä. | ||||
|
03.11.2025 20:04 | Panu Breilin | ||
| Vaunut 2 ja 3 olivat tosiaan Honkataipaleella 80-luvun alussa. | ||||
|
17.09.2025 16:58 | Panu Breilin | ||
| Noihin aikoihin VR:n tavaraliikenne palveli vielä jonkin verran myös pieniä asiakkaita ja joskus jopa ihan satunnaisia kuljetuksia. Hyvin mahdollista, että nuo asuntovaunut ja -autot ovat yksinkertaisesti olleet menossa myytäviksi johonkin liikkeeseen ja junakuljetus on tullut halvemmaksi kuin kuorma-autokuljetus. |
||||
|
17.09.2025 00:10 | Panu Breilin | ||
| Turun vuosina 1890–1892 käytössä ollut hevosraitiotie oli raideleveydellä 1435 mm. | ||||
|
11.09.2025 21:59 | Panu Breilin | ||
| Harakan ratapihalta tullaan valtion rataverkolle joko raiteen 648 tai 649 kautta. Em. raiteiden varautumisten historia näkyy Juliassa. | ||||
|
11.09.2025 21:38 | Panu Breilin | ||
| Nämä ovat hajuttomia, eli eivät haise millekään riippumatta kuinka läheltä haistaa. Kyllästysaine mitä puun pinnassa näkyy eriasteisina laikkuina on vihreänsävyistä. | ||||
|
10.09.2025 19:02 | Panu Breilin | ||
| Muistaakseni tuossa lisäkilvessä lukee, että huoltoajo sallittu. Viime vuonna yhden lajitteluraiteen päällysrakenne uusittiin (entinen vaakaraide läntisimmässä eli pohjoisen suunnan raideviuhkassa) ja lisäksi vuosisuunnitelmassa on "toteutuu"-merkinnällä suunnitelma siitä, että yhteensä 16 raidetta oltaisiin perusparantamassa. Eli toisin sanoen noin 10 raidetta olisi jäämässä vanhalle K43-kiskoista ja soratukikerroksesta koostuvalle päällysrakenteelle. |
||||
|
|
09.09.2025 23:31 | Panu Breilin | ||
| Entisen laskumäen alueen liittäminen muutostyönä Pieksämäen vuodelta 1992 peräisin olevaan tietokoneasetinlaitteeseen olisi ilmeisesti todella kallista, joten nähtäväksi jää mitä sen suhteen tapahtuu. Yhtenä vaihtoehtona on tainnut olla esillä sekin, että alueen vaihteet muutettaisiin käsikääntöisiksi sitten, kun vuodelta 1967 peräisin olevaa laskumäkialueen asetinlaitetta ja siihen liittyviä nopeakääntöisiä sähkövaihteita ei enää pystytä ylläpitämään. |
||||
|
09.09.2025 12:24 | Panu Breilin | ||
| Muoto ja mitat näissä ovat lähes puupölkkyjä vastaavia. En osaa sanoa onko eroavaisuuksia muitakin. | ||||
|
08.09.2025 00:52 | Panu Breilin | ||
| Jospa työ on jäänyt kesken ja tulevat myöhemmin hitsaamaan tuon toisenkin jatkoksen yhteen? | ||||
|
08.09.2025 00:45 | Panu Breilin | ||
| Hyvin ovat saaneet Miranolinkin kestämään sinisen vaunun pellin pinnassa. | ||||
|
08.09.2025 00:31 | Panu Breilin | ||
| Jotenkin hassulta tuntuu, että ajetaan ihan junana saman liikennepaikan yhdeltä osalta toiselle. | ||||
|
08.09.2025 00:27 | Panu Breilin | ||
| Kyllä tuo on rakennettu nimenomaan sitä varten, että vaunut voi hakea myös Sr1:llä tai Sr2:lla. Sr3:han ei välttämättä tarvitsisi sähköistystä kuormausraiteilla ollenkaan. Esim. tässä kuvassa Sr1 on vastaavankaltaisella raiteella Kurkimäessä hakemassa vaunuja: https://vaunut.org/kuva/131349 |
||||
|
03.09.2025 00:40 | Panu Breilin | ||
| Toisessa kuvassa on maininta, että EFiti 23651 olisi Porhan, mutta se on siis nähtävästi jonkun muun tahon. https://vaunut.org/kuva/167502 | ||||
|
03.09.2025 00:35 | Panu Breilin | ||
| Kaksoisraiteelle olisi Malmiradalla iso tarve, mutta ei ole ihan pikkujuttu sellaisen rakentaminen tähän maastoon... | ||||
|
03.09.2025 00:31 | Panu Breilin | ||
| Tarkistusnumero taitaa olla väärin merkitty vaunun kylkeen. Sen merkintä on selkeästi tehty jälkikäteen koska se näkyy paljon kirkkaampana kuin muut numerot ja toisessa päädyssä se on tilanpuutteen vuoksi jouduttu maalaamaan pystypalkkiin. |
||||
|
30.08.2025 00:33 | Panu Breilin | ||
| Kyllä konduktöörit vaikuttavat nykyäänkin matkalippuja myyvän (korttimaksulla) jos he liputtomia matkustajia junasta tavoittavat. | ||||
|
29.08.2025 11:30 | Panu Breilin | ||
| Loukolammen vanhan liikennepaikan aikaan (1914–1990) tehtaalle meni raiteita. Siitä on vieläkin muistuttamassa lastauslaituri joka on tuossa rakennusten ja radan välissä. Lisäksi tehtaalta oli kapearaiteinen (600 mm) ratayhteys Montolan kaivokselle vuosina 1933–1953. |
||||
|
26.08.2025 20:45 | Panu Breilin | ||
| Äkkiseltään tuntuisi, että tällainen pienoisrautatie tarvitsisi jonkinlaisen vitriinin ympärilleen jottei se peity pölyyn. Miten pölyn kertyminen lienee estetty? | ||||
|
26.08.2025 20:39 | Panu Breilin | ||
| 2.3.2025 siirrettiin 21 seisonnassa olevaa Vgobo-vaunua Ruokosuolta Riihimäelle: https://vaunut.org/kuva/173491 | ||||
|
26.08.2025 20:36 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Haapamäen XL 047364 on entinen Ga-vaunu (numeroltaan 6119). | ||||
|
20.08.2025 11:10 | Panu Breilin | ||
| Tosiaan vaunut olisivat yleensä saaneet kesällä liikaa vauhtia jos ne olisi pudotettu talvimäestä. | ||||
|
20.08.2025 11:05 | Panu Breilin | ||
| Tuossa eteisen ja wc:n alla olevassa kotelossa on moottori ja vaihteisto. Sieltä voima välittyy kardaaniakselin kautta telin yhteydessä olevalle akselinkäyttölaitteelle. Polttoainesäiliö on oikealla vaunun keskellä. | ||||
|
20.08.2025 00:36 | Panu Breilin | ||
| Vr5 kuvattuna vanhan laskumäen vierellä: https://vaunut.org/kuva/91078 | ||||
|
19.08.2025 18:50 | Panu Breilin | ||
| Tässä on ainakin yksi kuva: https://vaunut.org/kuva/124783 | ||||
|
|
19.08.2025 00:22 | Panu Breilin | ||
| Olisikohan tämän raiteen viimeinen käyttö ollut se, kun Lakan Betonilta ainakin vielä tammikuussa 2013 haettiin veturihiekkaa varikolle. Vielä 1990-luvulla tältä raiteelta lähti kolme pitempää haaraa joita pitkin pääsi eri yrityksille Käpykankaan alueella. |
||||
|
19.08.2025 00:16 | Panu Breilin | ||
| Paikan sijainti: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6762409.084482875&e=365447.8099903559&title=&desc=&zoom=13 | ||||
|
15.08.2025 15:13 | Panu Breilin | ||
| Laissa ei ole tuotantotilojen kuvauskieltoa. Lähinnä noissa ohjeissa taidetaan tarkoittaa sitä, että rakennusten tuotanto- ja toimistotiloissa ei yleensä saa vapaasti oleskella kuka tahansa ja silloin siellä oleskellessa ei myöskään päde se, että kuvaus olisi vapaata. | ||||
|
14.08.2025 20:09 | Panu Breilin | ||
| Raakapuuterminaali joka sijaitsi tuolla taustalla näkyvällä alueella radan pohjoispuolella avattiin lokakuussa 1981. Se oli tosiaan ensimmäinen raakapuuterminaali Suomessa ja erotuksena tavallisista lastauspaikoista siellä oli VR:n järjestämä kuormauspalvelu. Kuormaus tapahtui kahmarilla varustetun pyöräkuormaajan avulla. Terminaalia käytettiin myös raakapuun välivarastointiin. Terminaalin kentällä on kokoa hehtaarin verran ja kentän laidalle kuormausraiteelle mahtuu kerrallaan 220-metrinen vaunusto, eli terminaali oli aika paljon pienempi kuin mitä raakapuuterminaalit nykyään ovat. | ||||
|
14.08.2025 14:26 | Panu Breilin | ||
| Oikealla taustalla näyttäisi olevan Fenniarailin raakapuujuna kuormattavana. | ||||
|
|
14.08.2025 14:25 | Panu Breilin | ||
| Lakihan ei kiellä yleisesti kiellä tehdasalueilla oleskelua vaan ainoastaan tehtaiden aidatuilla piha-alueilla oleskelun. Jos oleskelee sellaisella paikalla missä oleskelu on luvallista (esimerkiksi aitaamaton osa tehdasaluetta tai aitojen sisällä oleva metsäalue) niin myös siellä kuvaaminen on sallittua. Harakan ratapiha on muuten nykyisin yksityisraiteistoa koska Väylävirasto myi sen joitakin vuosia sitten. Valtion rataverkon ja yksityisraiteiston välinen raja kulkee Vuoksenniskantien ylikulkusillan pohjoispuolella. Mutta omistuksella ei tosiaan ole merkitystä oleskelun tai kuvaamisen luvallisuuden kannalta. |
||||