Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Finna-kuvia |
23.11. 19:50 | Panu Breilin | ||
| Alkujaan Suomen Rautatiemuseo latasi näitä kuvia Finnaan vain hyvin pienikokoisina. Monilla kuvilla oli leveyttä niinkin vähän kuin alle 500 pikseliä. Sitten jossain vaiheessa alkoivat laittaa uusia kuvia sinne isokokoisina, noin 1500-2500 pikseliä leveinä ja välillä paljon sitäkin suurempina. Nyt sitten hiljattain ovat siirtyneet siihen, että kaikki kuvat ovat saatavilla korkeintaan 800 pikselin levyisinä. | ||||
|
23.11. 13:04 | Panu Breilin | ||
| 1.3.2021 on käyty Dm12:lla Vaasassa ilmeisesti jonkinlaisella koeajolla keskellä yötä. Sitä edellinen kerta oli tämä kuvassa näkyvä 8.9.2015, jolloin Dm12:lla ajettiin junat H443, H446, H447 ja H452. |
||||
|
15.11. 00:29 | Panu Breilin | ||
| Ovat tosiaan nuo samat vaunut eli BFS9 50748273211 ja 50748273300 | ||||
|
15.11. 00:25 | Panu Breilin | ||
| Tämä ratapihakaavio on tammikuussa 1972 julkaistun Pieksämäen ratapihojen tilapäisen liikennöimissäännön liite. Kaavion painovuosi on 1972. Mutta tarkemmin katsottuna en pitäisi mahdottomana, etteikö kaavio voisi tosiaan (ainakin osittain) vastata vuoden 1969 tilannetta. Kolmesiipisten opastimien ohella sen puolesta puhuu ainakin se, että konepajan päärakennuksen länsipuolen raiteet on piirretty katkeamaan vähän ennen rakennusta. Vuonna 1969 suurin osa konepajan päärakennuksen länsiosasta oli vasta rakenteilla (rakennustyöt valmistuivat tammikuussa 1970). |
||||
|
14.11. 23:55 | Panu Breilin | ||
| Ilmakuvasta mitattuna laiturin pituus vaikuttaisi olevan juurikin tuo 250 metriä. Eli tämä laituri on merkittävästi pidempi kuin Haaparannan uusi leveäraidelaituri joka on vain 160-metrinen. Tuo laiturin pään viiste taitaa olla uusissa laitureissa normaali. Pieksämäellä kyseisestä viisteestä seurasi se, että laiturin korkean ja matalan osan väliin jäi kolo: https://vaunut.org/kuva/168037 |
||||
|
Kuvasarja: Näkymiä Loviisan radalta |
09.11. 14:24 | Panu Breilin | ||
| Loviisan radalla on viimeksi kulkenut tavarajunia aikavälillä 1.5.2023–25.9.2023 ja silloinkin iso osa junista oli peruttuja. Sitä ennen taas tavaraliikennettä oli edellisen kerran 29.6.2022. Aika paljonhan on Suomessa satamia missä kyllä laivoja kulkee, mutta junalla sieltä ei tule tai lähde joko mitään tai sitten hyvin vähän. Useimmat kuljetukset eivät oikein sovi nykyiseen junaliikenteen profiiliin missä pitäisi olla säännöllisiä pitkiä kokojunia ja yleensä vielä pitkä kuljetusmatka. |
||||
|
07.11. 00:04 | Panu Breilin | ||
| Iso uudehko tehdas jonka halliin johtaa hyväkuntoinen raide, mutta ei vaan ole liikennettä sinnekään. | ||||
|
07.11. 00:01 | Panu Breilin | ||
| Sininen konduktöörinvaunukin näyttää pilkottavan oikealla. | ||||
|
05.11. 20:22 | Panu Breilin | ||
| Pot-vaunu se on. Nom-vaunuissa on enemmän ikkunoita (sellien pienet ikkunat) eikä Nom-vaunuja myöskään ole museoituina. | ||||
|
05.11. 20:20 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla vanhan 1960-luvun alussa valmistuneen Kouvola–Pieksämäki-välin turvalaitejärjestelmän laitetila. Samanlaisia on myös Mikkelin ja Pieksämäen välillä. | ||||
|
03.11. 16:12 | Panu Breilin | ||
| Ainakaan tämän raiteen raideosuuksien varautumistiedoissa (kulkutietoviestit) ei ole merkkejä siitä, että raidetta käytettäisiin vakinaisemmin läpiajoon Kommilaan tai Kommilasta. Edellinen raidetta siihen tarkoitukseen käyttänyt lienee ollut heinäkuussa kulkenut mittausvaunu joka oli matkalla Vihtarista Kommilaan: https://juliadata.fi/timetables?s=75198&d=16.7.2024&speed=1 Suurin este raiteen käytölle taitaa olla kolmioraiteen pohjoispään vaihteen (V140) käsikäyttöisyys. |
||||
|
01.11. 16:47 | Panu Breilin | ||
| Vuonislahti toimii nykyisin pelkkänä välisuojastuspaikkana eli junakohtauksia ei voi järjestää. Junakohtauksia varten sivuraiteelle pitäisi mm. asentaa sähkövaihteet ja arvatenkin myös vaihtaa sivuraiteen kiskotus raskaammaksi, koska nykyiset kiskot ovat vain 30-kiloiset. Kulunvalvonta on Nurmekseen asti mutta ei siitä pohjoiseen. Jos kulunvalvontaa ei olisi niin radalla ei saisi olla vakinaista henkilöliikennettä. |
||||
|
29.10. 17:44 | Panu Breilin | ||
| Itselleni on ainakin vahva käsitys jäänyt siitä, että kaikki Sp-sarjalaiset olisivat kierrätyksen tulosta. Kun näiden vaunujen alustoja katsoo, niin niistä näkee yleensä jo rakenteen puolesta, että minkä sarjan edustaja vaunu on alkujaan ollut. Esimerkiksi Oc-vaunuista muunnetuissa vaunuissa on laukaistavien sivupylväiden kolot jäljellä, Occ-vaunuista muunnetut ovat muuten samankaltaisia mutta ilman koloja ja Ohn-vaunuista muutetut ovat myös omanlaisiaan. Oc-vaunuja on alkujaan tehty 775 kpl, Occ-vaunuja 1249 kpl ja Ohn-vaunuja 666 kpl. Vuonna 2018 Occ-vaunuja on ollut jäljellä 339 kpl. Eli suurin piirtein matematiikka täsmäisi jo tästä. 2020-luvulla Pieksämäen konepajalta on valmistunut Snps-vaunuja. Sps-vaunuja valmistui viimeksi talvella 2018-2019. Silloin valmistuneet vaunut olivat muutoksia Fakks-, Tabkk-, Sgn-, Occ- ja Oc-vaunuista. |
||||
|
|
29.10. 15:38 | Panu Breilin | ||
| Liekö se sitten syynä, että koska Sp/Sps-vaunujen alustat on kierrätetty vanhoista vaunuista (Oc, Occ, Ohn ym.), niin muotoa ei ole saatu paremmaksi? | ||||
|
29.10. 15:33 | Panu Breilin | ||
| Kolarissa on kakkosraiteella laituri jäljellä nykyäänkin. Se on puureunainen samalla tapaa kuin Ylitornion ja Pellon laiturit, ja ulottuu noin asemarakennuksen kohdilta etelään. Laiturin sijainti näkyy esim. tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/143102 | ||||
|
27.10. 14:55 | Panu Breilin | ||
| Ei näillä juuri muuta yhteistä ole Svs- ja BSvs-vaunujen kanssa kuin se, että (B)Svs-vaunuihin oli saatavissa säiliöitä jotka muodoltaan osittain muistuttivat näitä Silk-vaunujen säiliöitä. Svs-vaunuja valmistettiin 50-luvulla ainakin Hdk-vaunujen alustan pohjalle ja myöhemmin 70-luvulla ainakin Hkk-vaunujen alustan pohjalle. Niihin oli saatavissa eri tyyppisiä kuormatiloja (ns. suursäiliöitä) erilaisten jauheiden, nesteiden ja muun vastaavan irtotavaran kuljetusta varten. |
||||
|
23.10. 23:50 | Panu Breilin | ||
| Nykyään tässä kohtaa kasvaa metsä... | ||||
|
23.10. 23:48 | Panu Breilin | ||
| Alkuvuodesta 2023 Fenniarailin oli tarkoitus aloittaa raakapuun kuormaus Vihtarissa ja Heinävedellä siten, että osa vaunuista olisi lastattu toisella asemalla ja osa toisella. Tätä varten oli varattu aikataulut, mutta liikenne ei kuitenkaan toteutunut. | ||||
|
23.10. 23:36 | Panu Breilin | ||
| Onhan tässä se ero Suomeen, että Suomessa vandaalit vain rikkoisivat kaiken, kun taas tässä on lähdetty irrottamaan vaunuista rahanarvoista ja/tai käyttökelpoista tavaraa. | ||||
|
23.10. 23:32 | Panu Breilin | ||
| Kasvillisuuden määrä tukikerroksessa on kyllä aika runsas. | ||||
|
20.10. 20:17 | Panu Breilin | ||
| Jos suomalaista matkustajaliikennettä ei aloiteta, niin saattanee koko Laurila–Haaparanta-sähköistys jäädä näillä näkymin käyttämättömäksi. | ||||
|
|
19.10. 20:15 | Panu Breilin | ||
| Nuo ovat kaikki leveäraiteisia raiteita. Tarkemmin sanottuna tuossa on mm. Tornion aseman leveäraiteinen pääraide jota pitkin pääsee toiseen suuntaan kolmioraiteen kautta Laurilaan tai Kolariin, ja toiseen suuntaan taas Haaparantaan tai Röyttään. Käyttöä tälle kuvassa näkyvälle matkustajalaiturille tulee siinä tapauksessa jos suomalainen matkustajaliikenne Haaparantaan aloitetaan. Tornion normaaliraiteinen matkustajajunien raide (joka sijaitsi asemarakennuksen vastakkaisella puolella) on purettu. Uudelle normaaliraiteiselle matkustajalaiturille on tilavaraus tavararatapihan alueella, mutta voisi kuvitella, että sitä tuskin sinne rakennetaan jollei jotain yllättävää tapahdu. |
||||
|
18.10. 14:54 | Panu Breilin | ||
| 2813:n ovessa ei näy lappua ainakaan tällä puolella. Laputetut Dv12-veturit kuvassa ovat vasemmalta oikealle lueteltuina 2517, 2603, 2626, 2657, 2646, 2732, 2634 ja 2534. |
||||
|
18.10. 14:43 | Panu Breilin | ||
| Onko entiselle veturitallialueelle johtava raideyhteys vielä olemassa? Vai onko se purettu pois ratapihan uudistustöiden yhteydessä? | ||||
|
12.10. 21:01 | Panu Breilin | ||
| Puistoradan raide-elementit olivat olleet kesällä tuolla puiston alueella pinottuina, ja kun yrittäjältä oli kysytty niistä niin oli vastannut, että ne ovat odottelemassa kuljetusta uudelle omistajalle. | ||||
|
11.10. 23:44 | Panu Breilin | ||
| Tämä on Heinävaarasta: https://vaunut.org/kuva/171115 | ||||
|
|
11.10. 23:26 | Panu Breilin | ||
| Laput ovissa kertovat, että veturi on poistettu käytöstä ja ettei päivittäissiivousta siksi suoriteta. | ||||
|
11.10. 14:28 | Panu Breilin | ||
| Vielä siis asennetaan näitä keltaisia merkkejä eikä pelkästään mustan värisiä. | ||||
|
02.10. 17:51 | Panu Breilin | ||
| Tulee mieleen, että voisiko tuo myös liittyä paineilman saatavuuteen ovimekanismiä varten? Siihen aikaan, kun CEmt-vaunujen rakenne suunniteltiin ja niiden valmistus aloitettiin ei sinisiin vaunuihin tunnetusti ollenkaan asennettu paineilmalaitteita ovia varten. Tämä siksi koska paineilman syöttö jarrujohdosta oli todettu huonoksi ratkaisuksi ja toisaalta vaunuissa ei vielä ollut pääsäiliöjohtoja. Myöhemminkin, kun pääsäiliöjohdot jo oli asennettu, elettiin sitä aikaa, kun makuuvaunuja usein lisättiin ja irrotettiin junasta kesken matkan. Vaunut seisoivat tunteja ilman paineilmasyöttöä matkustajien oleskellessa vaunuissa. | ||||
|
29.09. 20:22 | Panu Breilin | ||
| Yleensä tämän kaltaisia lyhyitä pistoraiteita käytetään ratatyökaluston seisotukseen jos lähistöllä on meneillään ratatöitä. Myös jotain vikaantunutta kalustoa voisi seisottaa tässä, tai jopa kuormata tavaraa vaunuihin. |
||||
|
29.09. 20:13 | Panu Breilin | ||
| Tuo on raiteensulku. Se on suunniteltu siten, että hidasta vauhtia kulkeva kevyt vaunu pysähtyisi törmätessään siihen, ja raskaampi tai kovempaa vauhtia kulkeva vaunu taas suistuisi kiskoilta, kun vaunun pyörä liukuu tuota raiteensulun päällä olevaa viistoa pintaa pitkin. Raiteensulun tarkoituksena tässä on siis estää, ettei pistoraiteella seisova kalusto karkaisi raiteelta ja törmäisi muilla raiteilla liikkuviin juniin. |
||||
|
29.09. 20:06 | Panu Breilin | ||
| Toki noiden vaunujen tilanne voisi olla paljon huonompikin. Esimerkiksi ikkunoita ei ole rikottu. | ||||
|
20.09. 09:10 | Panu Breilin | ||
| Itse asiassa kakkosraiteella on liikennettä useimpina viikonpäivinä ja joskus montakin kertaa päivässä. Kolmosraiteella sen sijaan liikenne on harvinaisempaa, yleensä vain muutamia kertoja kuukaudessa. | ||||
|
17.09. 22:42 | Panu Breilin | ||
| Lähin vaunu vaikuttaisi olevan Teräspyörän omistama Kbps-v, jossa siis on toisessa päässä SA-3-kytkin (Vocp-vaunuun kytkemistä varten) ja toisessa päässä ruuvikytkin (Laaiis-vaunuun kytkemistä varten). Teräspyörä hankki näitä entisiä Hkb-vaunuja Pohjankurun yksityisraiteistolta silloin, kun siellä toiminta loppui. | ||||
|
17.09. 00:34 | Panu Breilin | ||
| 28.9. tämä SJ:n vaunut taitanevat siirtyä Pieksämäeltä Ouluun: https://juliadata.fi/timetables?s=55624&d=28.9.2024 | ||||
|
17.09. 00:28 | Panu Breilin | ||
| 5.10. Osg-vaunu näyttäisi olevan matkalla Pieksämäeltä Ouluun ( https://juliadata.fi/train?s=4901&d=5.10.2024 ) ja sieltä seuraavana päivänä Kemiin ( https://juliadata.fi/train?s=4903&d=6.10.2024 ). 9.10–14.10. puolestaan näyttäisi ohjelmassa olevan muuntajan haku Ajoksesta ja sen vienti Koivuun, sekä paluu tyhjänä Tampereelle. | ||||
|
17.09. 00:21 | Panu Breilin | ||
| Tällainen vaunu tuli eilen Oulusta Pieksämäelle junassa T 55335: https://juliadata.fi/train?s=55335&d=15.9.2024 4.9. puolestaan (ainakin junanumerosta päätellen) vastaava vaunu on siirretty Pieksämäeltä Ouluun: https://juliadata.fi/train?s=55334&d=4.9.2024 |
||||
|
09.09. 23:23 | Panu Breilin | ||
| Myös ainakin Peltosalmessa ja Hausjärvi tavarassa on nosturit (tai ainakin melko hiljattain vielä oli). | ||||
|
09.09. 23:21 | Panu Breilin | ||
| Jopas tulee korkealle tuo uusi laituri verrattuna vanhaan. | ||||
|
07.09. 23:02 | Panu Breilin | ||
| Lamminniemestä on parikymmentä metriä nousua aseman ratapihalle. | ||||
|
06.09. 11:34 | Panu Breilin | ||
| Ainakin vielä 2013 Pyhäkummusta tuli sinkkirikastetta tuonne sinkkitehtaalle. Siihen aikaan päivystäjä kävi sinkkitehtaan raiteella noin kerran viikossa. | ||||
|
Kuvasarja: Ykspihlajan vaihtotöitä ja junia |
06.09. 11:25 | Panu Breilin | ||
| Epäilisin, että noiden liikkumis- ja oleskelurajoitusten kartat eivät ihan vastaa sitä, että millä alueella liikkuminen on todellisuudessa kielletty. Esimerkiksi Kotkassa koko Kotkansaaren edustan merialue on liikkumis- ja oleskelurajoitusaluetta, eli kartan mukaan Kotkansaarelta ei saisi lainkaan poistua merelle. Mutta eihän se todellisuudessa niin mene. Eli noihin liikkumis- ja oleskelurajoituksiin liittynee jotain sellaisia ehtoja mitä ei ole ainakaan julkisissa dokumenteissa kuvattu. Voi hyvin olla, että Ykspihlajassakin esimerkiksi nuo aitaamattomat metsäalueet ratojen lähellä ovat todellisuudessa sallittua vyöhykettä - tai sitten ei. Vilkkaassa ulkoilukäytössä ne metsät olivat ainakin entisaikaan. |
||||
|
04.09. 10:18 | Panu Breilin | ||
| Kouvolan Tehola on oikea vastaus. | ||||
|
03.09. 22:05 | Panu Breilin | ||
| Tosin jos ja kun ovat Venäjälle menneet, niin siellä kumipyöräkaluston kierto on hitaampaa. | ||||
|
01.09. 23:10 | Panu Breilin | ||
| Aikanaan saattoi sunnuntai-iltana olla 15-20 kpl Dv12-sarjalaisia Kokkolan tallilla seisomassa. | ||||
|
01.09. 12:16 | Panu Breilin | ||
| Joskus 50- tai 60-luvulla valtatien linjaus muuttui nykyiseen paikkaan. Vuoden 1970 peruskartassa linjaus on jo uudessa paikassa, mutta toisaalta vuoden 1948 ilmakuvassa linjaus on vanhassa paikassa. Toisen kuvan kommenteissa Pekka Viitamäki kertoo menneensä 50-luvulla autolla tuon sillan ali: http://vaunut.org/kuva/63300 | ||||
|
31.08. 13:52 | Panu Breilin | ||
| Ihan heti ei uskoisi, että tämän peltoaukean kohdalla oli vielä 90-luvulla asema ratapihoineen, rakennuksineen ja kuormausalueineen. | ||||
|
|
31.08. 13:50 | Panu Breilin | ||
| Valtatie 3 kulki aikanaan tuon levypalkkisillan ali. | ||||
|
|
31.08. 13:44 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Ykspihlajan väliratapihan laajentaminen, Ykspihlajan radan sähköistys, Pännäisten kolmioraiteen rakentaminen, vaunukorjaamon sulkeminen ja tietysti idän liikenteen loppuminen ovat vähentäneet Kokkolan ratapihan käyttötarvetta. Vielä noin 15 vuotta sitten Kokkolan ratapiha oli ylikuormitettu ja siihen aikaan oli myös suunnitelmia laajentaa sitä isosti. |
||||
|
24.08. 23:20 | Panu Breilin | ||
| Nykyisin on kaukojunissakin jatkuvasti vuoroja jotka ovat loppuunmyytyjä tai joissa on vain lisämaksullisia paikkoja jäljellä. Näin ei tarvitsisi olla jos hävitetyt/poistetut yksikerrosvaunut olisi jätetty liikenteeseen ja käytetty niitä esim. hiljaisemmilla reiteillä. | ||||
|
24.08. 23:09 | Panu Breilin | ||
| Junassa T2210 Kommila–Mussalo ne tulevat takaisin. | ||||