Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.05.2021 08:19 | Panu Breilin | ||
| Kiitos korjauksesta. Ei olisi näemmä pitänyt luottaa Postimuseon tekstiin miltään osin. Postimuseon tekstin perusteella päättelin myös osittaisen sivukäytävällisyyden, eli kun tekstissä kerrotaan vaunussa olevan sivukäytävän mutta siinä päässä josta kuva on otettu ei kuitenkaan sivukäytävää näy. | ||||
|
30.04.2021 15:44 | Panu Breilin | ||
| Kai se litteran etuliite olisi U, mikäli nämä vaunut tulisivat käyttöön Suomeen. Vrt. USr3, UTtk ja UTsl. | ||||
|
28.04.2021 18:25 | Panu Breilin | ||
| En tiedä 2531:n liikenteestä poistamisen syystä, mutta ajossa kyseinen veturi ei ole ollut 2019 jälkeen, ja se on ainakin viime vuodesta lähtien seissyt konepajan pihassa. | ||||
|
28.04.2021 13:45 | Panu Breilin | ||
| JTT:n mukaan Voak-vaunu on kaksikerroksinen autojenkuljetusvaunu (22,0 m pitkä), kun taas katettu kokometallinen kevyttavaroiden kuljetukseen tarkoitettu vaunu (24,5 m pitkä) on litteraltaan Vgk. Eli koska tässä kuvassa olevassa vaunussa ei ole autojen lastaukseen soveltuvia päätyovia, niin kyseessä on Vgk eikä Voak. Tämän sivuston ainoa kuva Voak-vaunusta lienee tässä: https://vaunut.org/kuva/110109 |
||||
|
25.04.2021 21:10 | Panu Breilin | ||
| Kouvolassa seisoi vielä keväällä 2016 veturihiekkavaunu veturihiekan täydennyspaikalla: https://vaunut.org/kuva/110900 Arvelisin, että veturihiekkavaunun käyttö on loppunut Kouvolassa syksyllä 2016, jolloin veturihiekan täydennyspaikalle valmistui tieyhteys. Joensuussa taas tammikuu 2013 taisi olla viimeinen kerta, kun Lakan Betoni Oy:n sivuraiteelta haettiin vaunulla veturihiekkaa. |
||||
|
16.04.2021 17:36 | Panu Breilin | ||
| Huhtikuussa 1989 voimaan tulleessa JT:n korjauslehdessä ei ole enää seislevyssä reikää. Vanhemmissa JT:issä reikä on, kuten myös niiden edeltäjissä signaaliohjesäännöissä ainakin jo niin varhain kuin vuonna 1903. Alun perin seislevyjen ohella oli olemassa myös hiljentämismerkki joka oli muuten samanlainen kuin seislevyt, mutta sen keskusta oli punaisen sijasta vihreä ja yöopasteena oli reiässä näkyvä vihreä valo. Kyseinen merkki tarkoitti sellaisen alueen alkua missä radan korjaustöiden tai muun syyn vuoksi oli nopeusrajoitus 15 km/h. Tällaisen hiljentämisalueen päätti pyöreä kokovalkea levy jonka reiässä käytettiin valkoista valoa yöopasteena. |
||||
|
13.04.2021 12:31 | Panu Breilin | ||
| Vaunustosta päätellen nämä lienevät konepajalla korjattuja vaunuja matkalla Tampereelle. Näin sekalaista päälle päin hyväkuntoista vaunujoukkoa jossa on mukana paljon aktiivikäytössä olevia uudehkoja vaunusarjoja tuskin oltaisiin romuksi laittamassa. Lisäksi vaunujen romutuksia ei enää taideta tehdä Mäntyluodossa, ja Imatralle matkalla oleva vaunusto taas olisi todennäköisimmin kuljetettu Pieksämäeltä etelään tai itään. | ||||
|
07.04.2021 20:54 | Panu Breilin | ||
| Gk-ruutivaunuista puheenollen, tämän kuvan oikeassa laidassa näyttäisi olevan sellainen (tai ainakin entinen sellainen): https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:10058?imgid=2 Tuntomerkkeinä peltiverhoillut ulkoseinät, saranoidut kaksoisovet, ei kattotuulettimia ja ei ikkunoita. | ||||
|
06.04.2021 22:40 | Panu Breilin | ||
| Vesitornin katto näyttää olevan aika heikossa kunnossa. | ||||
|
03.04.2021 21:33 | Panu Breilin | ||
| Kuvaa otettaessa junat eivät olleet pysähtyneet Kauppilanmäessä enää 3 vuoteen, mutta paikat on pidetty silti kunnossa laiturin penkkejä ja kesäkukkia myöten. | ||||
|
03.04.2021 10:45 | Panu Breilin | ||
| Aika monissa kameroissa on "HDR"-toimintoja, missä kamera ottaa peräkkäin monta kuvaa eri valotuksilla ja yhdistää ne sitten automaattisesti yhdeksi kuvaksi. Tosin ainakin mitä itse olen huomannut, niin harvoissa tilanteissa nuo toiminnot tuottavat kovin luonnollisen näköistä lopputulosta. | ||||
|
30.03.2021 20:51 | Panu Breilin | ||
| Lintuja oli myös ainakin sellaisia, missä alustan päälle kiinnitettynä oli porrastettu metallinen tukilevy joka oli 90 asteen kulmassa suhteessa alustaan. Tukilevyn eri portaita saattoi käyttää sen mukaan, miten korkealle tukipisteelle oli tarvetta. Lisäksi sellaisia nostopaakeja on ollut, missä tukipiste oli pysyvästi nivelellä kiinnitettynä itse paakiin. |
||||
|
14.03.2021 14:27 | Panu Breilin | ||
| Tyyppitunnus Sk1 on jo varattu. Loogisin tyyppitunnus tuolle olisi kenties Sk25 (vrt. Dr25 ja Dv35)? | ||||
|
12.03.2021 17:07 | Panu Breilin | ||
| Eräässä 1920-luvun veturitallipiirustuksessa varsinainen vesikatto on koostunut asfalttihuovasta ja laudoituksesta. Sen alla on ollut iso ilmarako joka on ollut suorassa yhteydessä ulkoilmaan räystäiden alta. Tämän ilmaraon alla on ollut eristävä sisäkatto joka on koostunut kahdesta päällekkäisestä ponttilaudoituksesta joiden molempien päällä on ollut asfalttihuopa. Muutamassa 1950-luvun alun piirustuksessa rakenne on vastaavanlainen, mutta sillä erolla, että vesikatossa on kaksinkertainen bitumihuopa ja sisäkatossa on selvästi parempi eristys. Tarkemmin sanottuna sisäkatto on koostunut (ylhäältä alaspäin lueteltuna) bitumihuovasta, 2 tuuman lastulevystä, paksusta voimapaperista, pienestä ilmaraosta, Alumit-levystä kiiltävä pinta ilmarakoon päin sekä 1 tuuman lastulevystä jonka pinta on sivelty sementtivellillä. |
||||
|
08.03.2021 23:33 | Panu Breilin | ||
| Osa junista lähtee lajittelusta vaikka niiden aikataulussa olisi lähtöpaikkana tavara, ja vastaavasti osa lajittelusta lähteviksi merkityistä junista lähtee todellisuudessa tavarasta. Lajittelua käytetään myös paljon vaunujen seisomispaikkana (sekä lyhyt- että pidempiaikaisena). Esimerkiksi konepajan vaunuja siellä seisoo paljon, koska vanhat konepajan vaunujen seisontaraiteet Temussa (jotka sijaitsivat pohjoisen suunnan pääraiteen sekä ns. varateiden välissä) on poistettu käytöstä. Toki lajittelussa niin kuin monissa muissakin osissa ratapihaa on paljon vapaata kapasiteettia, ja esimerkiksi ainakin eräässä suunnitelmassa missä Pieksämäelle rakennettaisiin uusi raakapuunlastauspaikka (korvaamaan nykyiset Temun ja Naarajärven lastauspaikat) lajittelun läntisin raideviuhka purettaisiin ja raakapuunlastauspaikka tulisi sen tilalle. Umpivaunuja ei tuossa taaemmalla raiteella näytä olevan kuin muutama, joten hyvin mahdollista on, että ne ovat olleet matkalla konepajalle ja siksi liitetty raakapuujunan hännille. |
||||
|
|
07.03.2021 22:48 | Panu Breilin | ||
| T2240 näkyy lähteneen Pmt:n raiteelta 883 kello 10.23 ( https://juliadata.fi/timetables?s=2240&d=14.2.2020 ) ja T4227 raiteelta 881 kello 10.30 ( https://juliadata.fi/timetables?s=4227&d=14.2.2020 ). Lisäksi T4333 on saapunut raiteelle 882 kello 10.19 ( https://juliadata.fi/timetables?s=4333&d=14.2.2020 ). Tästä päätellen siis kuvassa etummaisella raiteella (881) oleva dieselvetoinen juna on T4227 (Pmt–Kmm), sen takana oleva umpivaunuja sisältävä juna on T4333 (Äki–Pmt) ja Snps-vaunun takana taas pilkottaa T2240:n (Pmt–Jts) veturin virroitin. | ||||
|
|
07.03.2021 21:56 | Panu Breilin | ||
| Olisiko tämä kuitenkin Kommilan juna(runko)? Vetovoiman ohella myös Snps-vaunusta päätellen. Lisäksi T2240 ei ole kulussa sunnuntaisin. | ||||
|
16.02.2021 20:55 | Panu Breilin | ||
| Pieksämäellä ei ole missään vaiheessa ollut tuollaisia rakennuksia olemassa mitä tässä kuvassa näkyy taustalla. Eli siis kuva on jostain muualta. | ||||
|
14.02.2021 14:30 | Panu Breilin | ||
| Kosola oli koko olemassaolonsa ajan seisake, eli siis miehittämätön liikennepaikka. Tästä syystä siellä ei myöskään ole ollut asemarakennusta, kuten ei muillakaan sellaisilla liikennepaikoilla jotka ovat olleet koko historiansa ajan miehittämättömiä. Jos seisakkeen yhteydessä on jokin rakennus, niin kyseisellä rakennuksella on ollut muuta käyttöä, kuten esimerkiksi ratavartijan tupana tai odotuskatoksena. Tämä kuvassa näkyvä rakennus on selkeästikin ratavartijan tupa sen arkkitehtuurista ja ulkorakennuksista päätellen. | ||||
|
14.02.2021 14:09 | Panu Breilin | ||
| Onko tämä Tka7 237 HMVY:n kalustoa? | ||||
|
13.02.2021 18:24 | Panu Breilin | ||
| Tuo 2012 julkaistu historiikkihän on täysin erilainen kuin aiemmat. Se on yleiskatsaus koko 150-vuotiseen historiaan, ja mitään teknistä osaa siinä ei ole, kuten ei myöskään tarkempia taloudellisia tietoja, tilastotietoja tai aikataulutietoja. Siinä mielessä kyseisen historiikin arvo esim. lähdeteoksena on aika vähäinen. | ||||
|
13.02.2021 18:14 | Panu Breilin | ||
| Liekö tällainen "turvapaaki" tullut missään vaiheessa yleisempään käyttöön? Tavallista kaluston siirtelyyn käytettävää paakiahan käytetään raiteen pituussuunnassa eli raiteen päällä seisten. | ||||
|
12.02.2021 14:37 | Panu Breilin | ||
| Tämä on tosiaan Vk12 103 (tai mitä litteraa ja numeroa siitä haluaakaan käyttää). Tämä veturi oli alun perin pääosin käytössä Turun konepajalla siinä missä toinen saman sarjan veturi 104 oli Pieksämäen vaununkorjauspajalla. Nykyisin tämä veturi löytyy Haapamäeltä ja sen ulkoasu on ruostumisen seurauksena aika lailla kokoruskea ( https://vaunut.org/kuva/143805 ). Alkuperäisessä värityksessä kori, pyörät ja kiertokangen vastapaino ovat olleet vihreitä, alusta punainen sekä kiertokanki ja otetangot harmaita. |
||||
|
20.01.2021 23:18 | Panu Breilin | ||
| Vanhan radan aikaan Rohukülaan menevät junat joutuivat vaihtamaan kulkusuuntaa tuossa mereen rakennetulla penkereellä. Nyt suunnitteilla olevalle uudelleenrakennetulle radalle on ainakin rautatiemuseon kotisivuilla ( https://www.salm.ee/veeremi-umberpaigutamise-arenduskontseptsioon/ ) esillä vaihtoehto jossa rata kaartaisi suoraan Rohukülan suuntaan kulkematta tätä kautta. Mikä toisaalta tarkoittaisi sitä, että Rohukülan junat eivät pysähtyisi asemarakennuksen edessä vaan jäisivät kauemmas siitä. | ||||
|
19.01.2021 21:26 | Panu Breilin | ||
| Seinäjoelta, Pieksämäeltä, Joensuusta tai Kouvolasta tämä ei näytä olevan, koska näiden paikkakuntien tallien ulkomuoto ja/tai sijainti mahdolliseen varikkoalueen savupiippuun nähden on/oli erilainen. Kuvauspaikan täytyy siis ilmeisimmin olla Oulun Nokelan pohjoisempi talli. | ||||
|
18.01.2021 21:47 | Panu Breilin | ||
| Kiitos. Päivitin kuvatekstin. | ||||
|
08.01.2021 23:27 | Panu Breilin | ||
| Millainen lienee arkiaamujen junaparin Seinäjoki–Ähtäri–Seinäjoki suosio? | ||||
|
08.01.2021 23:24 | Panu Breilin | ||
| Koplin tavararatapihan purkaminen on ilmeisesti tapahtunut hyvin äskettäin? Minkä verran raiteita jäi jäljelle? Läpikulkuraide Koplin niemen ja Paljassaaren suuntaanko vain? | ||||
|
23.12.2020 15:48 | Panu Breilin | ||
| Näyttäisi olevan vanha Suomen aikainen lippuluukkukin vielä käytössä. Samanlaisia luukkuja oli esim. Savonlinna-Pieksämäki-radan asemilla. | ||||
|
22.12.2020 23:05 | Panu Breilin | ||
| Kuva vaihdettu isokokoisemmaksi. | ||||
|
22.12.2020 21:43 | Panu Breilin | ||
| Ainakin korjausjunissa oli usein ratapiirin kalustovaunu mukana. Voisi kuvitella, että se on myös seissyt tässä varikolla siitä syystä, että hälytyksen käydessä se on saatu nopeasti liitettyä korjausjunaan. | ||||
|
17.10.2020 20:15 | Panu Breilin | ||
| Näissä kuvissa ovat menneet liikennepaikat väärin päin, eli Mjökanilla otetut kuvat on merkitty Riksåttanilla otetuiksi ja Riksåttanilla otetut Mjökanilla otetuiksi. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 15:29 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kauko-ohjauksen käyttöohjekin (Pieksämäki-Mikkeli-kauko-ohjaus): https://www.dropbox.com/s/4frb1vanufez7op/ko-tekstiosa.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/wuu6od5qw8l734d/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-painikkeiden-k%C3%A4ytt%C3%B6taulukko.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/khi6t2bn58n7bpk/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-ohjaustaulu.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/v2cficyg0uqlim6/ko-liite-kauko-ohjauskeskuksen-ilmaisintaulu.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/g8mqn72ma9ucm42/ko-liite-junapiirturiin-teht%C3%A4v%C3%A4t-lis%C3%A4merkinn%C3%A4t.jpg?dl=0 |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 22:45 | Panu Breilin | ||
| Laitoin sen liitteineen Dropboxiin: https://www.dropbox.com/s/qqj2o3u6z3vxbs4/tekstiosa.pdf?dl=0 https://www.dropbox.com/s/6vvlz00xsa80eeo/liite1-asetinlaitetaulun-selityspiirustus.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/s7jpmfs342be3l4/liite2-asetinlaitteen-painikkeiden-k%C3%A4ytt%C3%B6taulukko.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/g2cdsenq0pz6ymz/liite3-mi-pm-yleispiirustus.jpg?dl=0 |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 21:48 | Panu Breilin | ||
| Kouvola–Pieksämäki-välin vaihde- ja opastinturvalaitosten yleinen käyttöohje löytyy minulta skannattuna versiona. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 21:41 | Panu Breilin | ||
| Pertti: Minulla nämä kuvat ovat monisteisiin liimattuina ja joka kuvan alle on kirjoitettu kuvan numero ja selitys sekä viitteet asiaan liittyvään kohtaan käyttösäännössä. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 17:21 | Panu Breilin | ||
| Pertti: Minulla on yhteensä 49 kuvaa. Muut kuvat ovat lähinnä lisäkuvia eri työvaiheista mitä tässä sarjassa on esitelty. Käsikäyttöisen vaihteen käännöstä minulla ei ole kuvia. | ||||
|
08.10.2020 22:53 | Panu Breilin | ||
| Kuva koko ohjaustaulusta vuoden 2002 asussaan löytyy täältä: https://vaunut.org/kuva/10799 . Ohjaustauluun tehtiin ajan myötä muutoksia liittyen ainakin Lamminmäen tasoristeyksen varoituslaitoksen käyttöönottoon 1978. | ||||
|
08.10.2020 22:23 | Panu Breilin | ||
| Ei tosiaan. Kouvola–Pieksämäki-välillä linjaradio tuli käyttöön vuonna 1969, Pieksämäki–Siilinjärvi-välillä vuonna 1973 ja Siilinjärvi–Kontiomäki-välillä vuonna 1974. | ||||
|
30.09.2020 19:30 | Panu Breilin | ||
| Entinen Lahdenperän raide joka on myös tunnettu Storgrundetin raiteena. Ks. kartta https://vaunut.org/kuva/34689 ja raiteen historiaa http://www.port.of.kokkola.fi/historia/suomi/kehitys.html Raiteesta on yhä muutamia pätkiä jäljellä maastossa ja mm. päätepuskimen jäänteet lähimpänä Lahdenperän uimarantaa olevalla mereen tehdyllä penkereellä: https://vaunut.org/kuva/13201 |
||||
|
23.09.2020 16:28 | Panu Breilin | ||
| Tämä Thure Hellströmin suunnittelema asemarakennus rakennettiin 1930-luvulla (1933?) ja se korvasi tällöin vanhemman vuodelta 1913 peräisin olleen asemarakennuksen. | ||||
|
22.09.2020 15:51 | Panu Breilin | ||
| Veikkaisin tätä kuvaa Hietasen eteläpuolella otetuksi. Maastonmuodot täsmäävät, kuten myös kilometritolpan, esiopastimen ja tasoristeyksen sijainnit lähekkäin ja tuossa järjestyksessä. Hietasen eteläpään esiopastin sijaitsi noin kilometrillä 280,915 ja sen eteläpuolella ollut tasoristeys noin kilometrillä 280,850. | ||||
|
20.09.2020 22:44 | Panu Breilin | ||
| Raiteilla 9-12 lastataan raakapuuta. Ratapihan keskiosan raiteilla seisoo raakapuujunien runkoja, Akonniemen pönttövaunuja sekä talvisaikaan Akonniemen sataman raiteelta tulevia/lähteviä vaunuja. Lisäksi on ohittavat junat ja junakohtaukset. | ||||
|
10.09.2020 22:23 | Panu Breilin | ||
| Oikomiskone Matisa RI-L vuosimallia 1967. | ||||
|
09.09.2020 17:28 | Panu Breilin | ||
| Vakinainen postivaunuliikenne Turku-Toijala-radalla loppui 29.5.1988. Viimeisinä kyseistä rataosaa liikennöivät postivaunu numero 3 Turku-Kuopio sekä postivaunu numero 4 Kuopio-Turku. | ||||
|
08.09.2020 08:47 | Panu Breilin | ||
| Pahinta veivaus lienee ollut aurausmerkeissä, joita on 2000-luvulla uudistettu jo kahteen kertaan. Kilometrimerkkien vaihto uusiin ja heikommin näkyviin sen sijaan ei ole onneksi juuri edennyt... |
||||
|
08.09.2020 08:40 | Panu Breilin | ||
| Ratapenkka päättyy tähän kohtaan, eli raide ei ole jatkunut pidemmälle. Päätepuskin lienee siirretty tästä raiteen nykyiseen päätepisteeseen joka on tuon kuvassa näkyvän mutkan takana. | ||||
|
04.09.2020 20:08 | Panu Breilin | ||
| VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan Jyrängön sillan koekuormitus tehtiin 15.5.1932. Soraa kuljettavien työjunien liikennöinti sillalla oli alkanut jo 6 päivää aiemmin. | ||||
|
02.09.2020 20:07 | Panu Breilin | ||
| Antti: Kyseinen R-kioski on suljettu. Tuolla sivustolla on vanhaa tietoa. | ||||
|
|
31.08.2020 22:51 | Panu Breilin | ||
| Esimerkiksi Kemijärvellä ei ole R-kioskia. Kuten ei hyvin monella muullakaan pienemmällä paikkakunnalla. Eli herkästi on ongelmissa jos junalipun omatoimiosto ei onnistu. | ||||
|
30.08.2020 09:59 | Panu Breilin | ||
| Jämsä–Kaipola-radalla on 54E1-kiskot. Kaipolan sivuraiteista osa on 54E1:tä ja osa K43:ta. | ||||
