Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.09.2021 19:44 | Panu Breilin | ||
| Kuinka kauan näitä eläinvaunuja kulki junissa? Jonnekin 80-luvun alkupuolelle asti? | ||||
|
04.09.2021 20:39 | Panu Breilin | ||
| Varmaankin on tosiaan haluttu välttää liian isoja maaleikkauksia ja penkereitä mitä suora rata olisi vaatinut. Vaasan rata rakennettiin suurta säästäväisyyttä noudattaen verrattuna sitä ennen rakennettuihin ratoihin. Toisaalta mieleen tulee se, että Hirsilän seudulla maaperäolot ovat aika epävakaat. Eli olisiko tuolla linjauksella myös haluttu minimoida sortumien riski? |
||||
|
03.09.2021 18:48 | Panu Breilin | ||
| VR:n Virallisten tiedotusten maininnat yleisölle tarjotun viestipalvelun lakkaamisesta ovat kieltämättä väärinymmärryksille altistavia. Esimerkiksi vuoden 1977 VT 12:sta löytyy otsikon "Lennätinliikenne" alta maininta, että "Ukkolan liikennepaikalla lakkautetaan yleinen sähkösanomainvaihto 1.5.1977 lukien." | ||||
|
|
03.09.2021 13:27 | Panu Breilin | ||
| Esa: Olisikohan tuon vuoteen 1977 jatkuneen yleisölle tarjotun lennätinpalvelun kanssa ollut kuitenkin niin, että käytännön viestinvälitys tapahtui jotenkin muuten kuin lennätinteitse? Oudolta tuntuisi, jos lennätinverkkoa olisi ylläpidetty pelkkää yleisöä varten tarkoitettua melko vähäistä viestinvälitystä varten. Myös VR:n historiikkien mukaan morselennättimistä luovuttiin kotimaan käytössä 1950-luvun alkupuolelle mennessä ja rajaliikenteessä Imatrankosken ja Enson välillä 1972. Reijo: Ainakin tämän sivuston mukaan näitä puukoteloisia paikallisparistopuhelimia olisi LME valmistanut vielä 1920- ja 1930-luvuilla: https://samlaren.org/telefoner/ |
||||
|
15.08.2021 18:22 | Panu Breilin | ||
| Oulun konepaja on kokenut uuden tulemisen 50 vuoden jälkeen. ;) Toki virallisesti tätä ei ole konepajaksi nimetty (toisin kuin mitä Ilmala on): https://www.vrfleetcare.com/fi/vr-fleetcare/yhteystiedot/palvelukonepajat/ |
||||
|
09.08.2021 07:14 | Panu Breilin | ||
| Vielä kymmenisen vuotta sitten selvityksissä oli se näkemys, että Kokkolan ratapihaa olisi tarve merkittävästi laajentaa siinä missä Ykspihlajankin ratapihoja. Niin se muuttuu... | ||||
|
05.08.2021 20:22 | Panu Breilin | ||
| Mitä Pohjanmaan (Oulun) radan ja Pietarin radan linjauksiin tulee, niin nehän eivät ole kokonaan silloisten laivatykkien kantaman ulkopuolella. Pohjanmaan rata kulkee hyvinkin lähellä merta Kokkolan seudulla sekä Pietarin rata taas Viipurissa ja Tyrisevän ja Rajajoen välillä. Kun Oulun radan linjauksesta päätettiin, niin siinä oli kilpailemassa kaksi toisistaan poikkeavaa näkökantaa. Toisaalta rannikkokeskeinen näkökanta mikä korosti rannikon tiheää asutusta ja yhteyttä merisatamiin ja toisaalta sisämaakeskeinen näkökanta joko korosti sisämaan elinvoiman kehittämistä, sisämaan metsävarojen parempaa hyödyntämistä, rannikkolaivaliikenteen kanssa kilpailemisen välttämistä ja halvempia rakennuskustannuksia (sisämaassa joet eivät ole yhtä leveitä eli siltojen rakennuskuluissa säästetään). Lopputulos oli kompromissi näiden kahden linjauksen välillä, eli Jepua–Kokkola-väli mennään rannikolla ja Kokkolasta pohjoiseen sisämaassa. Mitä Pietarin radan linjaukseen tulee, niin Venäjän armeija huolestui siitä tosissaan vasta 1905 Japania vastaan käydyn Tsushiman meritaistelun jälkeen jossa lähes koko Venäjän laivasto tuhoutui. Tämä johti sitten vaatimukseen uudesta kokonaan sisämaan kautta kulkevasta pääradasta Pietari–Elisenvaara–Vaasa, jota varten rakennettiin rataosuudet Pietari–Raasuli–Hiitola ja Savonlinna–Pieksämäki–Jyväskylä. Tätä rataa pitkin olisi voitu suorittaa joukkojen siirtoja Suomeen suojassa vihollisen laivastolta. |
||||
|
|
04.08.2021 07:27 | Panu Breilin | ||
| Sen Tornion aseman laiturin vieressä kulkeva raide ei ole linjassa laiturin kanssa. Osan matkaa raide jää sen verran kauas laiturista, ettei laiturista ole hyötyä junaan nousemisen kannalta. Ks. kuva https://vaunut.org/kuva/134170 | ||||
|
03.08.2021 20:05 | Panu Breilin | ||
| Kuva tästä kääntöpöydästä nykyisessä sijaintipaikassaan: https://vaunut.org/kuva/149031 | ||||
|
02.08.2021 22:18 | Panu Breilin | ||
| Ennakkoilmoitusten mukaan parisataa metriä pohjoiseen Puustellintien tasoristeykseltä on geometriavirhe ja sen takia nopeusrajoitus on 10 km/h. Nopeusrajoitus on asetettu 11.6. ja arvioitu poistumisajankohta on 2.8. | ||||
|
02.08.2021 22:03 | Panu Breilin | ||
| Yllä linkitetyssä investointiohjelmassa mainitaan, että Naantalin radan perusparannus ja sähköistys (kuten myös Haaparannan sähköistys) olisi osaltaan sotilaallisen liikkuvuuden hanke. Eli armeijan tarpeet lienevät taustalla lisäämässä investointihalukkuutta. | ||||
|
02.08.2021 20:23 | Panu Breilin | ||
| Nyt on myös 218:sta kuva: https://vaunut.org/kuva/148999 | ||||
|
Kuvasarja: Eskolan metsärata kesällä 2021 |
31.07.2021 19:26 | Panu Breilin | ||
| Tästä radasta on olemassa dokumenttifilmi nimeltään "Pitkin Pikkurataa" missä on värillistä videokuvaa radan käytön ajalta: https://geniusloci.chydenius.fi/images/videos/Pitkin_Pikkurataa.mp4 | ||||
|
29.07.2021 10:22 | Panu Breilin | ||
| Tuo nimi saattaisi liittyä siihen, että kun vanhan Jäppiläntien linjaus konepaja-alueen läpi suljettiin liikenteeltä 1980-luvun alussa, niin tämä tie rakennettiin sille korvaajaksi. | ||||
|
28.07.2021 16:06 | Panu Breilin | ||
| Mitä autolla saapuvien asiakkaiden kävelymatkoihin tulee, niin se, että liikkeen eteen pääsee autolla ei välttämättä ole yhteydessä siihen, että kuinka lyhyt tai pitkä kävelymatka on. Esimerkiksi vaikka lähiön kauppakeskuksen oven edessä olisi parkkipaikkoja, niin lähimmät parkkipaikat saattavat olla varattuja, jolloin kävelymatkaa kauppakeskuksen ovelle voi olla sata tai jopa kaksikin sataa metriä halki parkkikentän. Myös sisällä kauppakeskuksessa kävelymatkaa tulee myös helposti satoja metrejä ensin kaupan eteen ja sitten kaupan sisällä. Verrattuna tähän esimerkiksi Hämeenkadun liikkeisiin suuntautuvat kävelymatkat saattavat olla paljonkin lyhyempiä vaikka Hämeenkadun varsi ei ole autoilupainotteisesti suunniteltu. |
||||
|
|
26.07.2021 16:17 | Panu Breilin | ||
| Tuo on se eri liikennemuotojen perusristiriita. Parantamalla yhden liikennemuodon olosuhteita tulee yleensä heikentäneeksi vähintään yhden toisen liikennemuodon olosuhteita (ja aika usein jopa kaikkien muiden liikennemuotojen olosuhteita). Hämeenkadulla joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet ovat parantuneet huomattavasti, mistä on maksettu se hinta, että autoilun olosuhteet ovat heikentyneet selvästi. Toisaalta mitä Lielahteen tulee, niin siellä liikennemuotojen väliset olosuhde-erot ovat kutakuinkin päinvastaiset kuin mitä Hämeenkadun varressa. Eli useampi muu liikennemuoto on kärsinyt siitä, että autoilun olosuhteet alueella on pyritty saamaan hyviksi. |
||||
|
24.07.2021 18:14 | Panu Breilin | ||
| Siitäkin voisi keskustella varmaan loputtomiin, että mikä on edesmennyt liikennepaikka jota tietyn käsityksen mukaan ei tulisi merkitä tunnisteisiin. Virallisesti tietysti kaikki lakkautetut liikennepaikat (esimerkiksi jokainen liikennepaikka väliltä Aittaluoto-Niinisalo) ovat edesmenneitä. Mutta käytännössä kuvaushetkenä jo lakkautetun liikennepaikan nimi liikennepaikka-tiedossa on usein hyvinkin relevantti, aivan erityisesti silloin jos kuvassa näkyy liikennepaikan käytön aikaisia rakenteita, ja monesti toki muutenkin. | ||||
|
24.07.2021 17:47 | Panu Breilin | ||
| Tästä ylikulkusillalta on tosi komeat näkymät sekä etelään että pohjoiseen. | ||||
|
24.07.2021 17:44 | Panu Breilin | ||
| Leveät kiskot -kirjan mukaan Rautatiehallitus päätti näiden vaunujen hylkäämisestä ja kirjanpidosta poistamisesta sekä myymisestä rautateille edullisimmalla tavalla 8.11.1928. Saman kirjan mukaan nämä siirrettiin helmikuussa 1929 Tampereen varikolle, missä niistä irrotettiin VR:n omaan käyttöön koneet ja pyörät. Eräs K. Viitanen osti molempien moottorivaunujen runkokehykset. Konttoripäällikkö Auramo osti toisen vaunun korin penkkeineen ja toisen korin taas osti ratainsinööri Smedberg. | ||||
|
|
24.07.2021 17:37 | Panu Breilin | ||
| Raahen rautatien moottorivaunuliikenne (kuten muukin liikenne) oli tosiaan vain välillä Raahe-Tuomioja. Ei siis ajettu valtion rataverkolla. | ||||
|
22.07.2021 08:07 | Panu Breilin | ||
| 40-luvulla ei ratapölkkyjä juuri kyllästetty, ja ennen sotiakin kyllästettiin lähinnä vilkasliikenteisten rataosien pölkkyjä sekä sellaisten rataosien pölkkyjä missä lahoaminen oli erityisen nopeaa. Eli veikkaisin, että tähän rataan on alun perin laitettu kyllästämättömät pölkyt, jotka sitten lienee vaihdettu uusiin viimeistään 50-luvun mittaan. Toisaalta kyllästettykään pölkky ei olisi säilynyt 71 vuotta (1941–2012) käyttökunnossa. |
||||
|
21.07.2021 11:47 | Panu Breilin | ||
| Tässä rakennuksessa taitaa olla se ongelma, että se on niin lähellä rataa, ettei maalaus (tai muukaan vastaava kunnostustyö) ole sallittua ilman liikennekatkoa. | ||||
|
10.07.2021 12:15 | Panu Breilin | ||
| Savolaxbanen med Vy. | ||||
|
28.06.2021 20:34 | Panu Breilin | ||
| Ei tullut henkilövahinkoja tässä palossa. | ||||
|
25.06.2021 09:41 | Panu Breilin | ||
| Niin siis 2810:sta on otettu varaosia kuten kaikista muistakin tuolla seisovista käytöstä poistetuista vetureista. Romutettu sitä ei kuitenkaan ole. | ||||
|
|
24.06.2021 21:10 | Panu Breilin | ||
| Kuvassa pilkottava Dv12 2701, kuten myös 2716 ja 2717, on romutettu tällä viikolla. | ||||
|
23.06.2021 08:37 | Panu Breilin | ||
| Kylmien kelojen kuljetusvarustus on se missä on ne vankkurityyliset pressut. https://vaunut.org/kuva/138406 | ||||
|
21.06.2021 19:50 | Panu Breilin | ||
| Tämä veturi on ilmeisesti romutettu toukokuun alussa Kosovossa: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?030,9758519 | ||||
|
21.06.2021 19:27 | Panu Breilin | ||
| 18 vuoden takainen kuva tästä samasta vaunusta: https://vaunut.org/kuva/3918 Kyseisen kuvan alla on myös kommentoitu mm. vaunun moottorin kuntoa. |
||||
|
20.06.2021 12:25 | Panu Breilin | ||
| Käsittääkseni "vika" oli siinä, että Junttilan salama tuotettiin paikallisin voimin Pieksämäen ja Kuopion konepajoilla, normaali suunnitteluorganisaatio kokonaan sivuuttaen. Em. suunnitteluorganisaation edustajat ottivat sitten tästä nokkiinsa pahemman kerran. | ||||
|
17.06.2021 13:16 | Panu Breilin | ||
| Junakohtaus yksiraiteisen radan seisakkeella onnistuu toki niinkin, että molemmat junat ajavat laituriin nokikkain, vaihtavat matkustajia keskenään ja palaavat sitten kumpikin takaisin tulosuuntaansa. Ruotsissa tämä kohtaustapa tunnetaan nimellä björketorpsmöte. | ||||
|
06.06.2021 08:05 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1947 Rautatiehakemisto kertoo, että "Mellilän saha, Koskella oleva Santion saha sekä Somerolla oleva Åvikin saha liikennöivät aseman kautta, ollen näiden tuotteet heinän, perunan ja viljan kanssa pääasiallisinta lähettävää tavaraa". | ||||
|
29.05.2021 19:03 | Panu Breilin | ||
| Tuo VR Fleetcare -teippaus on mielenkiintoinen. Viitanneekohan se kyseisen veturin kunnossapitäjään, kun Destialle rekisteröitynä ja Destian käytössä tämä kuitenkin näyttää olevan? | ||||
|
26.05.2021 21:49 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla koko Ruokosuo–Vartius-välin ratapenkka kohta kirkkaanpunainen, kun näin hienojakoista ainetta Vok-vaunuissa kuljetetaan. ;) | ||||
|
26.05.2021 19:21 | Panu Breilin | ||
| Tämän vaunun omistaa Ruotsin raitiotieseura (Svenska Spårvägssällskapet), jonka Tukholman-paikallisosasto liikennöi Djurgårdslinjen-museolinjaa. Kyseessä ei siis ole raitiotiemuseon (Spårvägsmuséet) toiminta. | ||||
|
24.05.2021 09:31 | Panu Breilin | ||
| Jos tämä on Voak (eikä siis kevyttavaroiden kuljetukseen tarkoitettu Vgk), niin miten tähän saa auton ajettua sisään? | ||||
|
16.05.2021 23:45 | Panu Breilin | ||
| 3006 on veturin numero ja kyseessä on toissapäivänä kulkeneen Harjavalta–Siilinjärvi-junan paluujuna. | ||||
|
13.05.2021 08:19 | Panu Breilin | ||
| Kiitos korjauksesta. Ei olisi näemmä pitänyt luottaa Postimuseon tekstiin miltään osin. Postimuseon tekstin perusteella päättelin myös osittaisen sivukäytävällisyyden, eli kun tekstissä kerrotaan vaunussa olevan sivukäytävän mutta siinä päässä josta kuva on otettu ei kuitenkaan sivukäytävää näy. | ||||
|
30.04.2021 15:44 | Panu Breilin | ||
| Kai se litteran etuliite olisi U, mikäli nämä vaunut tulisivat käyttöön Suomeen. Vrt. USr3, UTtk ja UTsl. | ||||
|
28.04.2021 18:25 | Panu Breilin | ||
| En tiedä 2531:n liikenteestä poistamisen syystä, mutta ajossa kyseinen veturi ei ole ollut 2019 jälkeen, ja se on ainakin viime vuodesta lähtien seissyt konepajan pihassa. | ||||
|
28.04.2021 13:45 | Panu Breilin | ||
| JTT:n mukaan Voak-vaunu on kaksikerroksinen autojenkuljetusvaunu (22,0 m pitkä), kun taas katettu kokometallinen kevyttavaroiden kuljetukseen tarkoitettu vaunu (24,5 m pitkä) on litteraltaan Vgk. Eli koska tässä kuvassa olevassa vaunussa ei ole autojen lastaukseen soveltuvia päätyovia, niin kyseessä on Vgk eikä Voak. Tämän sivuston ainoa kuva Voak-vaunusta lienee tässä: https://vaunut.org/kuva/110109 |
||||
|
25.04.2021 21:10 | Panu Breilin | ||
| Kouvolassa seisoi vielä keväällä 2016 veturihiekkavaunu veturihiekan täydennyspaikalla: https://vaunut.org/kuva/110900 Arvelisin, että veturihiekkavaunun käyttö on loppunut Kouvolassa syksyllä 2016, jolloin veturihiekan täydennyspaikalle valmistui tieyhteys. Joensuussa taas tammikuu 2013 taisi olla viimeinen kerta, kun Lakan Betoni Oy:n sivuraiteelta haettiin vaunulla veturihiekkaa. |
||||
|
16.04.2021 17:36 | Panu Breilin | ||
| Huhtikuussa 1989 voimaan tulleessa JT:n korjauslehdessä ei ole enää seislevyssä reikää. Vanhemmissa JT:issä reikä on, kuten myös niiden edeltäjissä signaaliohjesäännöissä ainakin jo niin varhain kuin vuonna 1903. Alun perin seislevyjen ohella oli olemassa myös hiljentämismerkki joka oli muuten samanlainen kuin seislevyt, mutta sen keskusta oli punaisen sijasta vihreä ja yöopasteena oli reiässä näkyvä vihreä valo. Kyseinen merkki tarkoitti sellaisen alueen alkua missä radan korjaustöiden tai muun syyn vuoksi oli nopeusrajoitus 15 km/h. Tällaisen hiljentämisalueen päätti pyöreä kokovalkea levy jonka reiässä käytettiin valkoista valoa yöopasteena. |
||||
|
13.04.2021 12:31 | Panu Breilin | ||
| Vaunustosta päätellen nämä lienevät konepajalla korjattuja vaunuja matkalla Tampereelle. Näin sekalaista päälle päin hyväkuntoista vaunujoukkoa jossa on mukana paljon aktiivikäytössä olevia uudehkoja vaunusarjoja tuskin oltaisiin romuksi laittamassa. Lisäksi vaunujen romutuksia ei enää taideta tehdä Mäntyluodossa, ja Imatralle matkalla oleva vaunusto taas olisi todennäköisimmin kuljetettu Pieksämäeltä etelään tai itään. | ||||
|
07.04.2021 20:54 | Panu Breilin | ||
| Gk-ruutivaunuista puheenollen, tämän kuvan oikeassa laidassa näyttäisi olevan sellainen (tai ainakin entinen sellainen): https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:10058?imgid=2 Tuntomerkkeinä peltiverhoillut ulkoseinät, saranoidut kaksoisovet, ei kattotuulettimia ja ei ikkunoita. | ||||
|
06.04.2021 22:40 | Panu Breilin | ||
| Vesitornin katto näyttää olevan aika heikossa kunnossa. | ||||
|
03.04.2021 21:33 | Panu Breilin | ||
| Kuvaa otettaessa junat eivät olleet pysähtyneet Kauppilanmäessä enää 3 vuoteen, mutta paikat on pidetty silti kunnossa laiturin penkkejä ja kesäkukkia myöten. | ||||
|
03.04.2021 10:45 | Panu Breilin | ||
| Aika monissa kameroissa on "HDR"-toimintoja, missä kamera ottaa peräkkäin monta kuvaa eri valotuksilla ja yhdistää ne sitten automaattisesti yhdeksi kuvaksi. Tosin ainakin mitä itse olen huomannut, niin harvoissa tilanteissa nuo toiminnot tuottavat kovin luonnollisen näköistä lopputulosta. | ||||
|
30.03.2021 20:51 | Panu Breilin | ||
| Lintuja oli myös ainakin sellaisia, missä alustan päälle kiinnitettynä oli porrastettu metallinen tukilevy joka oli 90 asteen kulmassa suhteessa alustaan. Tukilevyn eri portaita saattoi käyttää sen mukaan, miten korkealle tukipisteelle oli tarvetta. Lisäksi sellaisia nostopaakeja on ollut, missä tukipiste oli pysyvästi nivelellä kiinnitettynä itse paakiin. |
||||
|
14.03.2021 14:27 | Panu Breilin | ||
| Tyyppitunnus Sk1 on jo varattu. Loogisin tyyppitunnus tuolle olisi kenties Sk25 (vrt. Dr25 ja Dv35)? | ||||
|
12.03.2021 17:07 | Panu Breilin | ||
| Eräässä 1920-luvun veturitallipiirustuksessa varsinainen vesikatto on koostunut asfalttihuovasta ja laudoituksesta. Sen alla on ollut iso ilmarako joka on ollut suorassa yhteydessä ulkoilmaan räystäiden alta. Tämän ilmaraon alla on ollut eristävä sisäkatto joka on koostunut kahdesta päällekkäisestä ponttilaudoituksesta joiden molempien päällä on ollut asfalttihuopa. Muutamassa 1950-luvun alun piirustuksessa rakenne on vastaavanlainen, mutta sillä erolla, että vesikatossa on kaksinkertainen bitumihuopa ja sisäkatossa on selvästi parempi eristys. Tarkemmin sanottuna sisäkatto on koostunut (ylhäältä alaspäin lueteltuna) bitumihuovasta, 2 tuuman lastulevystä, paksusta voimapaperista, pienestä ilmaraosta, Alumit-levystä kiiltävä pinta ilmarakoon päin sekä 1 tuuman lastulevystä jonka pinta on sivelty sementtivellillä. |
||||