Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.08.2013 13:34 | Panu Breilin | ||
| Näin paljon junalla matkustaneen amatöörin näkökulmasta väittäisin, että isoimmat nykäykset liikkeellelähdössä ja suurin nykäystodennäköisyys on kokoonpanolla Dv12 (vapiti) + siniset. Usein esim. Vaasan radan jokaisella väliliikennepaikalla toistuvaa nykäysilmiötä voisi kuvata seuraavasti: Ensin veturi lisää kierroksia, sitten tulee noin sekunnin mittainen "tyhjä" jakso (missä kytkin kiristyy) ja tämän jälkeen kuuluu ainakin koko ensimmäisessä vaunussa havaittava klonks-ääni (vapitin sanka tavoittaa ruuvikytkimen koukun pohjan). Samaan aikaan klonks-äänen kanssa junassa tuntuu huomattava nykäys, joka saa varsinkin seisovia matkustajia hamuamaan otetta penkkien selkänojista. Nykäyksen jälkeen jälkeen junan kiihdytys jatkuu tasaisen hitaasti veturin myllerryksen voimistuessa. Tätä voi verrata saman kokoonpanon vetämiseen Sr1:lla, missa juuri mitään havaittavaa nykäystä ei (ainakaan minun havaintojeni mukaan) tunnu. |
||||
|
28.08.2013 16:33 | Panu Breilin | ||
| Tuohon kysymykseen en osaa vastata. | ||||
|
|
28.08.2013 12:51 | Panu Breilin | ||
| Pyhäkummusta tulee Ykspihlajan Bolidenille sinkkirikastetta suuruusluokkaa kerran viikossa. Rikaste puretaan Bolidenin alueella olevalta kaksiraiteiselta ratapihalta löytyvällä purkupaikalla. Muuta liikennettä kuin näitä rikastekuljetuksia tällä raiteella ei tietääkseni ole. Kuvassa näkyvät nostettavat ajolankapylväät asennettiin reilun vuoden ennen Vaasan radan kolmea vastaavaa paikkaa. Vaasan radan nostettavista ajolankapylväistä nämä poikkeavat siten, että tässä ajolanka on jännitteinen myös tasoristeyksen kohdalla. |
||||
|
25.08.2013 21:35 | Panu Breilin | ||
| Saatan olla väärässäkin, mutta käsittääkseni tämän raiteen liikennöinti loppui siihen, kun raakapuunlastaus siirtyi Kauhavalta Härmään huhtikuussa 2012. | ||||
|
23.08.2013 13:22 | Panu Breilin | ||
| 80 km/h | ||||
|
22.08.2013 22:27 | Panu Breilin | ||
| Päivän lähtevä tavara Turusta lähiympäristöineen... | ||||
|
22.08.2013 10:06 | Panu Breilin | ||
| Jos HMVY:llä on vain kaksi lähiliikennesisustettua (ja tuplaovista) vaunua, niin silloin tämän täytyy olla tuo 22333. Muussa tapauksessa menee tosiaan arvaukseksi. | ||||
|
|
21.08.2013 15:46 | Panu Breilin | ||
| Teppo: Ei sinulla olisi tietoa tämän vaunun numerosta? | ||||
|
|
21.08.2013 13:40 | Panu Breilin | ||
| Vaunun numero ainakin oli väärin, sen voi todeta kun kaivoin esille ulkokuvan 22612:sta. | ||||
|
|
21.08.2013 13:29 | Panu Breilin | ||
| Lähiliikenne-Ei:stä tämä on, siitä olen varma (olen noin minuutin ennen ja jälkeen ottanut kuvan sellaisen matkustamosta). Vaunun numero voi kyllä olla väärin. Näiden polttolaitosten asiantuntija en myöskään ole, joten en varma ole mikä tuo on (vaikutti tarkemmassa tarkastelussa lämmityskattilalta, mutta...). | ||||
|
|
21.08.2013 09:13 | Panu Breilin | ||
| Tuo on tosiaan paljon parempi nimitys tälle. | ||||
|
21.08.2013 00:33 | Panu Breilin | ||
| Lisää käytössä olevia puisia välilaitureita: Heinävesi, Nurmes, Siilinjärvi, Simpele, Sukeva, Vihtari, Joensuu (hyvin lyhyt pätkä välilaiturin eteläpäässä). Lisäksi käytössä olemattomia löytyy ainakin Bombasta ja Suonteelta. Tilapäisesti käytössä oleva puulaituri on Karkussa. |
||||
|
20.08.2013 23:54 | Panu Breilin | ||
| Armeijan kuljetusten määrä huomioiden veikkaisin, että siinä vaiheessa kun Parkano-Niinisalo-väli alkaa vaatia isompaa kunnostusta niin koko rataosa menee kiinni. Nykyisin Niinisaloon kulkee junia vain sotaharjoitusten yhteydessä muutaman kerran vuodessa. | ||||
|
19.08.2013 23:48 | Panu Breilin | ||
| Ruha-Lapua-välillähän nuo ovat kaikki jäljellä, kun perusparannus ja kaksoisraiteen rakennus ovat vielä aloittamatta. Työt tälle välille on ajoitettu vuosille 2014-2015. | ||||
|
19.08.2013 22:15 | Panu Breilin | ||
| Museojunillehan on olemassa tunnus MUS, mutta se tuntuu olevan vaihtelevasti käytössä. | ||||
|
19.08.2013 22:12 | Panu Breilin | ||
| Yksi syy raakapuunkuormauksen siirtymiselle väliratapihalle on epäilemättä myös olla se, että tänne mahtuu täyspitkä lastausraide. Nykyisen Ykspihlaja tavaran puolella ollessaan kuormauspaikkoja oli kolme erillistä lyhyttä (väliratapihan raiteen haarautumakohdan länsi- ja itäpuolella sekä Satamatien sillan itäpuolella). Lisäksi vanha itäpuolinen lastausraide saatiin siirron myötä muutettua läpiajokäyttöön. | ||||
|
19.08.2013 10:03 | Panu Breilin | ||
| Aika monessa paikassa haetaan sähköveturilla raakapuuvaunuja lastausraiteilta. | ||||
|
16.08.2013 23:23 | Panu Breilin | ||
| Myös Kokkolassa on Roskaruka-niminen tekomäki, missä parikymmentä vuotta sitten toimi lyhyen aikaa laskettelurinne. | ||||
|
16.08.2013 00:40 | Panu Breilin | ||
| Nykyisin tämä on osa Joutsenon liikennepaikkaa. | ||||
|
13.08.2013 23:34 | Panu Breilin | ||
| Sanoisin, että varmaan on äännetty [ois]. Joka tapauksessa ensimmäinen kirjain lyhyenä. | ||||
|
11.08.2013 13:52 | Panu Breilin | ||
| Ei ole plattformskjul, se malli on selvästi pienempi, vaikka arkkitehti onkin sama (Bruno Granholm). | ||||
|
04.08.2013 22:07 | Panu Breilin | ||
| Tor: Ruotsissa "vaijeriportaaleja" on ollut ainakin Nordmark-Klarälvens Järnvägarilla (NKlJ) sekä Roslagsbananilla. Jäljellä niitä on Roslagsbananilla Mörbyn varikolla ja Bråvallavägenin asemalla. | ||||
|
04.08.2013 21:42 | Panu Breilin | ||
| Periaatteessa 30 cm kai riittäisi turvaetäisyydeksi, kun se on myös ajolangan alimman sallitun korkeuden ja kuormaulottuman välinen etäisyys? | ||||
|
04.08.2013 21:39 | Panu Breilin | ||
| Itse asiassa Iisalmen teollisuuskylän vaihde poistettiin vasta loppuvuodesta 2012. Dm12 on kai todennäköinen kalusto tällä radalla myös sähköistyksen jälkeen, kun niden tuleva konduktöörittömyys laskee merkittävästi käyttökuluja, Sm1/Sm2/Sm4-kaluston huoltomatkat ovat pitkiä ja veturivetoiset junat taas kalliita. | ||||
|
04.08.2013 10:21 | Panu Breilin | ||
| Täällä on aika mielenkiintoista maisemaa, kun rata ja joki mutkittelevat pitkin kapean laakson pohjaa välillä toinen toisella puolella ja välillä toinen toisella puolella. Joessa on myös yksi ja toinen koskipaikka. | ||||
|
Kuvasarja: Bussipassiloma ’13 – reportaasi yleisten kulkulaitosten ja rautateiden Suomesta II |
03.08.2013 13:25 | Panu Breilin | ||
| Ainakin osoitteesta http://www.matka.fi/ löytyvät myös vaihdolliset bussimatkat ja yhdistetyt bussi- ja junamatkat. | ||||
|
01.08.2013 00:21 | Panu Breilin | ||
| Rovaniemeltä Misiin ja edelleen Misistä km:lle 1037+100 kiskot ovat mallia UIC 54E1 (rataluokat C2 ja C1). Siitä eteenpäin Isoonkylään asti K43 (rataluokka B1). | ||||
|
31.07.2013 23:30 | Panu Breilin | ||
| Vanha silta on tarkoitus jättää paikalleen, ja sen pohjoispuolelle rakentaa uusi betoninen kaksiraiteinen silta luonnonkivisillä maatuilla. Havainnekuvia löytyy tämän raportin viimeisiltä sivuilta: http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/A47BACB494BA007EE040B40A1B014DD0 |
||||
|
29.07.2013 18:17 | Panu Breilin | ||
| Wasalandian kyltti poistettiin samaan aikaan laiturin kanssa 2008. Vedenojan, Mustasaaren ja Huutoniemen kyltit poistuivat sähköistyksen yhteydessä. Radan varrella -kirja väittää, että Niinimaan tavaraliikenne olisi loppunut 2002, ja ainakaan minä en ole nähnyt täällä vuosiin mitään liikenteen jälkiä. Sivuraidetta on kyllä pidetty kunnossa, pölkkyjä vaihdettu, kasvillisuutta poistettu ja jopa levitetty päälle kevyesti sepeliä. |
||||
|
22.07.2013 18:44 | Panu Breilin | ||
| 2003-2009 oli paperitehtaalle viimeksi liikennettä. Liikenteen loppumisen syy oli paperitehtaan siirtyminen Stora Ensolta Arctic Paperille. | ||||
|
22.07.2013 11:52 | Panu Breilin | ||
| H1946:n myöhästymisessä oli taustalla ainakin höyrykoneen vika (ilmeisesti sylintereissä), mikä johti siihen, että mäet mentiin ylös kävelyvauhtia. Vaikka junakohtauksia ei ollut, niin Kokemäelle ehdittiin vasta ennen kuutta ja edelleen Vammalaan vähän ennen seitsemää (missä kohdattiin H471 ja H472). Lisäksi Siurossa oli aikataulussa huomioimaton vesitys, mikä tapahtui palokunnan pumpulla järvestä. | ||||
|
|
22.07.2013 11:35 | Panu Breilin | ||
| Falun-Grycksbo-radan päätepiste Grycksbossa. Rata jatkui tästä ennen Rättvikiin. | ||||
|
19.07.2013 02:30 | Panu Breilin | ||
| Onhan noita, esim. Anttila (0651+0203) joka löytyy Ässänväärä-nimisestä S-mutkasta Kankaan ja Oulaisten väliltä, sekä Ohenneva (0585+0654) Riipan ja Kannuksen välillä, josta tosin viljelysten ohella pääsee myös sorakuopalle. :) Aika iso osa näistä hävisi hiljattain Seinäjoki-Kokkola-tasoristeyspoistojen seurauksena. Esim. Mietalan (0491+0598) tasoristeyksestä Jepuan eteläpuolella ei todellakaan päässyt muualle kuin pelloille. | ||||
|
18.07.2013 21:22 | Panu Breilin | ||
| Juuri sopiva valaistus, hieno kuva ja komea juna! | ||||
|
05.07.2013 20:16 | Panu Breilin | ||
| Tuollainen nimikilpi on kaikissa kolmessa Vaasan radan ajolangan nostolaitteella varustetussa tasoristeyksessä. | ||||
|
Kuvasarja: Tornion tavararatapihan pukkinosturi |
05.07.2013 13:08 | Panu Breilin | ||
| Viime syksystä alkaenhan tämä on poissa käytöstä, kun käyttölupa meni umpeen. | ||||
|
04.07.2013 20:23 | Panu Breilin | ||
| Tässä junassa oli (parivedon ja kulkuajan lisäksi) erikoisuutena raakapuunkuljetuskäytössä oleva Occ 145639-1. Paluujunassa Seinäjoelle kulkivat vain Vaskiluotoon eilen tuodut raakapuuvaunut, eli Vosk-vaunut ovat yhä Vaskiluodossa. | ||||
|
01.07.2013 20:41 | Panu Breilin | ||
| En valitettavasti. | ||||
|
|
01.07.2013 17:31 | Panu Breilin | ||
| Ensimmäinen kerta noin vuoteen, kun Vaasan radalla kulkee jotain muuta tavaraa kuin raakapuuta. Seuraava Vosk onkin sitten tulossa ensi viikon maanantaina. | ||||
|
01.07.2013 12:07 | Panu Breilin | ||
| Radan varrella -kirja sanoo, että nimi Uusi-Parkano olisi ollut käytössä rakennusaikana 1.1.1970-1.1.1971. | ||||
|
28.06.2013 20:52 | Panu Breilin | ||
| Tässä oli ennen Santalahden asema ja sivuraiteita. Tavaraliikenne tänne loppui 1979. | ||||
|
27.06.2013 00:50 | Panu Breilin | ||
| Radan varrella -kirjassa mainitaan, että miehityksen päättymispäivä Kourassa olisi 28.5.1978. | ||||
|
27.06.2013 00:47 | Panu Breilin | ||
| Se sunnuntain letka oli lastauksessa koko juhannuksen ajan. | ||||
|
26.06.2013 16:26 | Panu Breilin | ||
| Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
26.06.2013 09:09 | Panu Breilin | ||
| Kourassa on ollut siivet vielä 1978 jolloin miehitys päättyi. https://vaunut.org/kuva/52810 | ||||
|
26.06.2013 00:27 | Panu Breilin | ||
| Et ole Ville kokeillut tuolta sillalta tai sen penkalta ottaa kuvia? Tässä kun on peltoaukea molempiin suuntiin, niin voisi löytyä hyviä kuvakulmia. :) | ||||
|
25.06.2013 21:02 | Panu Breilin | ||
| Ainakin 2009 oli Kuusamossa Virkkulantien varressa avopuhelinlinja käytössä. En tiedä, onko enää. :) | ||||
|
25.06.2013 20:52 | Panu Breilin | ||
| Yleensä pari kertaa viikossa täältä lähtee tai tulee vaunuja. Joskus (kausittain) useamminkin. | ||||
|
25.06.2013 13:31 | Panu Breilin | ||
| Toisaalta voi toivoa, että jos ja kun jatkossa hankitaan lisää dieselmoottorivaunuja sinisiä korvaamaan, niin ne olisivat paremmin sopeutettuja pitkille taajamajunareiteille (esim. Seinäjoki-Jyväskylä 3 h) ja Dm12:ta modernimpia rakenteeltaan. Eli että vaunuissa olisi enemmän kapasiteettia tai ylikulkumahdollisuus vaunujen välillä, ne olisivat kaukojunatyyppisempiä sisustukseltaan ja myös ilmastoituja ja matalalattiaisia. | ||||
|
25.06.2013 00:26 | Panu Breilin | ||
| Veturikiertosyistä näitä ajatetaan kaksin- tai kolminvedolla. Jos täytyy saada yksi tai useampi veturi esimerkiksi Pieksämäeltä Joensuuhun, niin on järkevämpi laittaa ne taajamajunaan kuin ajaa erillisenä veturisiirtona. Ennen Dm12-kaluston aikaa samaa käytäntöä harrastettiin hyvin paljon myös Ylivieska-Iisalmi-välillä, missä samassa junassa saattoi välillä olla enemmän vetureita kuin vaunuja... | ||||
|
23.06.2013 23:19 | Panu Breilin | ||
| Hankoniemen rautatietykkiratoja ei ole kiskotuksen osalta jäljellä, mutta ratapenkat ovat pääosin yhä olemassa (vain muutama osuus Hangon päässä on jäänyt autojen varastointikentän ja omakotialueen alle). Lisäksi purkamiselta on säästynyt betonista valettuja rautatietykin tykkiaseman pohjia. Rautatietykkiratojen penkat löytyvät kartalle merkittyinä ainakin Openstreetmapista (http://www.openstreetmap.org/ ), mukaan lukien Tvärminnen ja Lappohjan välinen osuus, jota ei koskaan kiskotettu. | ||||