277-27543 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.04.2014 21:43 Martin Hillebard  
  Minulle tämä vaikuttaa kuten lapsuusvuosieni VR:n Vv 13. Onko mahdollista että näitä olisi edelleen "elossa"??
kuva 11.04.2014 21:19 Martin Hillebard  
  Tietääkseni veturi on kotoisin Puolasta.
kuva 11.04.2014 21:14 Martin Hillebard  
  Minä olen matkustanut 1960 -luvulla Pekkojen, sekä myös jopa Hv 3 hyteissä. Mitähän jännittävää tuolta nyt siis voisi löytyä.
kuva 11.04.2014 21:09 Martin Hillebard  
  Eikö Suomessakin voisi alkaa toteuttaa nk. Zero Tolerance = täydellistä suvaitsemuutta kaikensukuista huliganismia kohtaan. Ei mitään ymmärtämystä sioille! Jos oli teillä "vaikea lapsuus" ym. niin meidän toisten kansalaisten ei ole velvollisuus sitä käydä maksamaan.
Kova kovaa vastaan! Asiansa hoitavien etu pitää aina tulla ensin.
kuva 08.04.2014 21:48 Martin Hillebard  
  Siis oliko tämä viellä arkikäytössä vuonna 1980?? Muistan että Järvenpään aseman pohjoisvaihteen vaihdemiehen kopissa oli samankaltainen viellä 1960-luvun alussa, mutta se oli suunnattoman suuri = "paikallispatteri"kone. Samalla vuosikymmenellä, Savossa oli viellä maaseudulla kosolti käsivälitteisiä liittymiä "talonpoikien" tiloilla. Kuinka mukavaa olikin, Telefoneerata siihen aikaan. Numeroista viis.
"Voitteko yhdistää minut Mikkelin aseman lipunmyyntiin". Niin alkoi taas yksi mukava matka.

P S Veturina oli Hr 1 # 1020 ja kohde Vivamon rippikoululeirille vuonna 1966.
kuva 07.04.2014 19:49 Martin Hillebard  
  Veturitalli & vesitorni näyttävät säilyneen. Seikkailin täällä joskus 1960-luvun lopulla.
kuva 06.04.2014 12:46 Martin Hillebard  
  Kun liikkuu luonnossa, niin metsässä on runsaasti kiviä, ja puitten juuria joiden seassa kompuroidessaan voi hyvinkin taittaa nilkkansa. Sekä eri eläinystäviemme kaivamia pesäkoloja.
Järveen viettävällä rantakalliolla märällä sammaleella astellessaan, seurauksena voi hyvinkin olla lyhyt ja nopea surffaus uimaan vaatteet päällä. Ja siinä kohtaa voi myös olla erittäin vaikeaa, selvitä takaisin kuivalle maalle.
Jos meitä täytyy holhota kuten leikkikouluikäisiä lapsia, niin missä pannaan raja? Vai pitäisikö kansallispuistojen joihinkin kohteisiin kiinnitellä turvateippejä?
Luin hiljattain, että oravillakin esiintyy tautia vesikauhu ("rabies"). Uskaltaakohan sinne metsään lähteä ollenkaan. En ole koskaan nähnyt näillä otuksilla, varoitustekstillä varustettuja kirkkaankeltaisia kaulapantoja.
kuva 03.04.2014 21:44 Martin Hillebard  
  Amerikkalaisissa dieselvetureissa, on koneiden kiertoluku "RPM" yleensä eurooppalaisia sisariaan paljon alhaisempi. Oliskohan tällä ollut jotakin tekemistä Krauss-Maffei'tten epäonnistumisessa?
kuva 03.04.2014 21:37 Martin Hillebard  
  Eiks' tunnelia voisi muurata umpeen tavallisilla wanhanajan puna- tiiliskivillä? Ja jättää aukko johon panssariovi. Mahdollisten arkeologien ym. käyttöön.
kuva 02.04.2014 22:03 Martin Hillebard  
  Aika huvittavaa. Kaikuja omilta lapsuusvuosiltani ... 1960 -luvulta. Jolloin oli viellä oma "talkkari" jonka puoleen sai kääntyä kun tuli ongelmia.
Että jossakin oli viellä Talonmies 2005 ... uskomatonta.
Mikä on muuten VVO? Taas jokin uusliberaalisen globaalisen maaimantalouden, ryöstökapitalistien järjestö??
kuva 02.04.2014 21:41 Martin Hillebard  
  *
kuva 02.04.2014 21:40 Martin Hillebard  
  Siis taivaalisen edullinen asunnon hinta. Toinen kysymys on mitä kansalaiset ... tsaarin alamaiset tienasivat siihen aikaan.
kuva 02.04.2014 21:34 Martin Hillebard  
  Mikä oli syy koko Helsingin niemen kiertäneen ja Skatalle päättyneen rautatien purkamiseen? Olen vaeltanut sitä linjaa monet kerrat sen jälkeen ja nähdäkseni maavaraus on edelleenkin vapaa. Hauska kääntösilta Kolera-altaan tienoilla piti sekin hävittää.
Tästä "ratajaksosta" olisi voinut kehittää jotakin. Turistiajeluja höyryveturin perässä eurooppalaisen, no melkein suurkaupungin ympäri. Tai, miksei, jonkinasteinen kiskobussiyhteys "Viking Linen" sekä "Tallink Siljan" terminaaleilta Keskusasemalle. Jossa taas vanhat Eduskuntatalon makasiinit olisivat voineet toimia pääteasemana "Helsinki Western".
Mutta kun ei niin ei. Eihän Paavolla mielikuvitusta ole. Mitä nk. urbaaniin kulttuuriin tulee. Vedä tuohivirsut jalkaan p-le.
Oh kuinka rakastankaan Tukholman kulttuurin rikkautta, ja monivivahteisuutta.
kuva 02.04.2014 21:17 Martin Hillebard  
  Näitä vetureita olen nähnyt Amerikan kiertueillani 1900 -luvun lopulla niin etelässä kuin Floridan osavaltiossa. Siellä on jokun 60 mailia (satakunta kilometriä) Miamista pohjoiseen pikkukaupungit Lake Worth, ja Lantana joissa elää yhteensä noin 40 000 amerikansuomalaista ja Lake Worth oli aikoinaan minulle kuin toinen kotikaupunkini.
Kaupungin läpi kulki kaksi rautatietä nimittäin Florida East Coast Railroad, ja Seaboard Coast Line jossa asuimme niin lähellä tätä linjaa että yöt läpeensä kuulimme tavarajunien jyrinät, sekä Preeeriaviheltimen melankooliset huudot kun juna ylitti kaupungin monet tasoristeykset. Radanvarren kasvatille mitä kaunein tuutulaulu.
Sittemmin Seaboard rautatiellä alkoivat liikennöidä junat joiden diesel -veturit oli maalattu jonkin CSX väreihin. Tuli aika jolloin vanhan ajan firma -nimet ylipäätään korvattiin kolmikirjaimisilla yhdistelmillä ja omistajatausta jäi anonyymiksi.
Uusliberalismi vai mikä "globaalinen" ryöstökapitalismi. Eiks' Suomestakin löydy esimerkkejä...?
kuva 01.04.2014 13:16 Martin Hillebard  
  Ainakin viellä vuonna 1967 Riihimäen Mullit alias Kalkkunat kävivät Hyvinkäällä vaihtotöitä suorittamassa. Hyvinkäällä ei tietääkseni ollut omaa (höyry)vaihtoveturia, ja varikko kuului nk. reservaattiin josta sittemmin kehitettiin Suomen Rautatiemuseo. Konepajalla oli todennäköisesti oma kalustonsa korjaukseen saapuneitten veturien liikutteluun.
Edellä mainittu oli vielä aikaa, kun Trumpat vetivät tavarajunia Hangon radalla, ja Hyvinkään - Karkkilan Rautatie eli viimeistä liikennevuottaan. Kun nämä toiminnot loppuivat, niin eipä Hyvinkäällä enää ollut höyrymiehille erittäin paljon nähtävää.
kuva 31.03.2014 21:29 Martin Hillebard  
  Veturista puuttuu lievästi ilmaisten useita yksityiskohtia.
kuva 30.03.2014 14:45 Martin Hillebard  
  Eikös näitä aikojen alussa kutsuttu Sadan markan villat?
kuva 27.03.2014 22:03 Martin Hillebard  
  Kunnia meille. Häpeä s---nan sotarikollisiile.
kuva 27.03.2014 21:57 Martin Hillebard  
  Se on se sama p- leen Venäjä tänäkin päivänä.
kuva 25.03.2014 21:29 Martin Hillebard  
  Riikinruotsissa järveä kutsutaan sjö. Träsk on suo lähinnä räme.
Träskända tarkoittaa juuri järvenperää. Suomenruotsissa träsk = järvi.
Muuten en oikein ymmärrä mihin kommenttisi viittaa. Jos se on tarkoitettu humoristiseksi niin ei ole sanottua että kaikki nk. etniset ryhmät antavat arvoa sille.
kuva 25.03.2014 21:17 Martin Hillebard  
  Muistan vain 1960 -luvun lapsuuteni kireän kieltolaki -mentaliteetin. "Raitis ja reilu, Ei horju ei heilu". Ei mikään ihme ettei sukupolveni oppinut sivistynyttä alkoholin käyttöä.
kuva 24.03.2014 21:37 Martin Hillebard  
  Minun nähdäkseni Mierontie voisi olla osa länsi-itä -yhteyttä koko Suomen poikki hamaan pensas... anteeksi Venäjälle saakka ja jopa kauko- Itään kun nämä tulevaisuudessa edelleen kehittävät rautatiejärjestelmiään.
Radan suurella työllä aikanaan luotu linjaus on edelleen olemassa, ja olisi puhdas mielettömyys haaskata se täysin pois.
kuva 24.03.2014 21:23 Martin Hillebard  
  Järvenpään alkuperäinen nimitys oli Träskända mutta huolimatta muuten täysin ruotsinkielisistä liikennepaikkojen nimistä,tätä ei aikataulussa näe.
Viellä tänäänkin, kun Sm juna lähestyy tätä vanhaa liikennepaikkaa, niin kyllä meillä kuulutetaan myös ruotsiksi Träskända.
kuva 24.03.2014 21:02 Martin Hillebard  
  Olisipa mielenkiintoista tietää, mitä rouva Merkelin oman pään sisällä liikkuu tulevaisuuden liikkeitten shakkilaudalla. Oman valtakunnan etujen nimissä.
kuva 24.03.2014 20:51 Martin Hillebard  
  918? Minulla on hatara muistikuva että tämä oli aktiivinen viellä niillä ajoilla.
kuva 23.03.2014 19:42 Martin Hillebard  
  Minusta vaikuttaa siltä, että Vladimir Putinin käsitys on, ettei hänen enää tarvitse "neuvotella" kenenkään kanssa. Tilanne on eräässä mielessä sama, kuin vuonna 1939 kun Adolf Hitler tajusi, että nk demokratioiden johtajat ovat niin nahjuksia etteivät hanttiin pane missään.
kuva 23.03.2014 19:30 Martin Hillebard  
  Tietääkö joku onko venäläisillä lempinimiä vetureillensa? höyrykaudella käsittäkseni oli.
"Vladimir Putin -class - hyökkäävän hyvä..."
kuva 19.03.2014 20:31 Martin Hillebard  
  Kuka länsimaalainen ottaa Venäjän vakavasti viime viikojen tapahtumien jälkeen? Missään suhteessa.
kuva 18.03.2014 22:01 Martin Hillebard  
  Olen itse tutkinut aika paljon Ruotsi/Suomen historiaa ja käsitykseni mukaan Suomenniemen etelärannikko oli käytännöllisesti katsoen asumatonta myöhäiskeskiajan lopulla. Syytä siihen en ole kirjallisuudesta mistään löytänyt, Ehkä hämäläisten elämänmuoto oli niin metsästyksen, (järvi)kalastuksen ja sittemmin kaskiviljelyn ympärillä että he eivät nähneet merta kuin ehkä jonkinlaisena suunnattomana vallihautana. Kuningas Kustaa Vaasan aikana (eli 1568 - 1607) tämä asutti Uudenmaan etnisillä ruotsalaisilla. Siitä nimi Nyland = Uusimaa.
kuva 17.03.2014 21:57 Martin Hillebard  
  Aika huvittavaa. Olen vanha järvenpääläinen 1954 - 1970.
kuva 17.03.2014 13:20 Martin Hillebard  
  Minä muistan yhden matkan noihin aikoihin, Se ei kyllä varmaan ollut tämä. Vaunu oli yksi vanhimpia HKL:n säilyneitä eikä enää julkisessa liikenteessä, oliskohan ollut SkandiaRandersin aikoinaan rakentama - ja olikohan meillä myös "jälkivaunu" mukana.
Vaunu oli tälle reissulle varustettu KAKKOSEN = linja # 2 laatoilla. Joka linja ei noina vuosina ollut käytössä ja osa kiskotustakin oli revitty reitiltä - sorry en todellakaan muista kaikkia Helsingin katulinjauksia mutta Mannerheimintien länsipuolella kumminkin.
Eräällä pysäkillä seisoi täti joka lähestyvän vaunumme havaittuaan meni sen näköiseksi että ilmeisesti halusi kyytiin. No mikä ettei... Kuljettaja löi kontrollerin kiinni ja jarrutti tädin kohdalle.
Kävi ilmi että tämä tosiaan halusi matkustaa jonnekin jonne se oli mahdollista kakkosen linjalla. Luonnollisesti hän sai ajaa kanssamme niin pitkälle kuin "kakkosella" tänään pääsi ja vaikutti ihan tyytyväiseltä.
En muista oliko kenelläkään meistä sydäntä kertoa rouvalle, että kyseinen linja oli tosiasiassa lakkautettu jo vuosia sitten.
kuva 17.03.2014 13:03 Martin Hillebard  
  Käsitykseni mukaan Venäjällä ei esivalta koskaan ole sanottavammin kontrolloinut alamaisten, tai kansalaisten, alkoholinkäyttöä. Ryypyn ottaminen junan matkustajavaunussa ei varmaan ole iso juttu. Tapahtuuhan sitä työpaikoillakin.
kuva 16.03.2014 22:02 Martin Hillebard  
  Elias on ajatuksessaan ihan oikeassa. Tämä sivusto pitäisi jakaa kahteen: Historialliset, tai muuten "pysyvämmät" artikkelit, ja sitten Päiväntuoreet kommentit. Molempia tarvitaan.
Nyt kaikki hukkuu jopa muutaman päivän juoksulla valtavaan info-tulvaan.
Kuten sanottua toimenpiteen suorittamiseen pitäisi ryhtyä joku nuorempi meitä veteraaneja paremmin tietokonetekniikkaa tunteva lahjakkuus.
kuva 14.03.2014 22:20 Martin Hillebard  
  Tämä on todennäköisesti nk. prikaativeturi, joita saksalaiset käyttivät Ensimmäisessä maailmansodassa kenttäradoillaan.
kuva 13.03.2014 21:59 Martin Hillebard  
  Aikoinaan Viipurin ratapiha oli koko Pohjoismaitten suurin. Karjalaa muistellaan paljon jonkinlaisena kalevalaisena laulumaana, mutta kyllä täällä oli teollisuutta kauppaa ja niinikään myös liikennettä. Onkohan näistä asioista kukaan kirjoittanyt mitään enemmän tai vähemmän yhtenäistä, historiallista tutkielmaa.
kuva 13.03.2014 21:51 Martin Hillebard  
  Tänään luin lehdestä, että Islanti on perunut hakemuksensa liittyä EU:hun. Tukholman kaupungilla liikkuessani, ei mikään ihme. Täällä on nykyään Romanian musta... anteeksi romaneja pilvin pimein joka puolella. Lidingön saarellakin riittää sekä osuuskaupan, saaren ainoan viinakaupan, sekä SEB pankin ovenpieliin.
Tiedän hyvin että näiden ihmisten ehdot ovat järjestään erittäin vaikeat meihin Pohjolan sinisilmiin/kultahiuksiin verrattuna, mutta tämä jokapäiväinen näky lisää kyllä äärioikeistolaisten suosiota. Täällä Ruotsissa Sverigedemokraterna, Suomessa perus-suomalaisia.
Eestiläiset ovat käsitykseni mukaan tehneet selväksi että tänne eivät murjaanit ole tervetulleita. Yhtä hyvä!!!
kuva 13.03.2014 14:12 Martin Hillebard  
  Olimme muutama vuosi sitten Spa:ssa, siis terveyskylpylässä Värskassa joka sijaitsee Peipsijärven eteläpuolella ihan Venäjän vastaisen rajan pinnassa. Kun hoitoja ei ollut, ajelimme joskus wanhalla Fordillamme paikallisia teitä tutkimassa "rajan kiroja".
Eipä niitä sanottavasti löytynyt. Oli talvi ja hanki maassa. Lähdimme rullaamaan erästä kapeaa tietä noin koillisen suuntaan. Meillä oli hyvä kartta mukana; ainoa mikä vähän arvelutti että mitä jos nyt tulee tukkirekka vastaan. Elämäntoveri kyllä mutisi että jos nyt ajat vahingossa rajan ylitse, niin pidättävät sinut ja vievät Kremliin.
Oikealla puolella tuli näkyviin ortodoksinen kirkko, sellainen "sipuli-kupoleineen". Se seisoi avoimella kentällä parisataa metriä kapean tien itäpuolella. Tuumin että olisipa kiva käydä lähempää katsomassa, mutta aurattua väylää sinne ei ollut havaittavissa niin annoimme olla. Lunta ei ollut paljon ja Fordin maavara melko korkea mutta olisi voitu kuitenkin kiinni jäädä.
Mitä en tiennyt sillä hetkellä, oli että Venäjän raja kulki meidän ja pikku kirkon välissä, eikä sitä oltu millään tavalla merkitty! Mahdolliselle rajavartio-partiolle olisi ollut aikamoinen yllätys nähdä kirkolle saapuessaan, sen nurkalla lumeen juuttunut kirkkaanpunainen Ford, Ruotsissa rekisteröity, sekä keski-ikäinen pariskunta joka ilmeisesti oli vastuussa tapahtuneesta.
Jatkoimme tietä eteenpäin kunnes saavuimme jäässä olevan järven rantaan. Se oli Peipsijärveen yhteydessä oleva Pskovskoje Ozero, suomeksi kai Pihkovan järvi. Rannassa oli kylä iäkkäine puutaloineen, mutta sieluakaan ei näkynyt, ei muita moottorikulkuneuvoja kuin omamme olikohan yhden talon nurkalla yksinäinen polkupyörä. Kylä oli siis autio.
Pysäköimme kulkuvälineemme ja lähdimme katsomaan rantamaisemia. Siinä oli pyykkilaituri ja koskahan sitä oli viimeksi käytetty. Tällä kertaa en tiennyt, että järven rantaviiva oli samalla Eestin ja Venäjän välinen rajalinja. Kylän rakennukset sijaitsivat Eestissä, laituri Venäjällä! Rajapyykkejä ei ollut.
Jos olisin mennyt laiturille seisomaan, olisin siis tunkeutunut Venäjänmaalle ja ilman viisumia. Näin ei kuitenkaan käynyt... taisi pyykkilaituri tuohon vuodenaikaan olla liukaskin.
Takaisin Spa'ssa aloimme tutkia karttaa tarkemmin. Tarkkuudestaan huolimatta se oli aika pienimittakaavainen. En tiedä tänäkään päivänä tuliko sittenkin käytyä Venäjän puolella.
Tänään on tasan 74 vuotta Talvisodan päätymisestä. No eipä niilläkään jermuilla passia taskussa ollut, viisumista puhumattakaan. Minulla ainoa ase jota kannoin mukanani, oli tavallinen kamera.
kuva 12.03.2014 14:30 Martin Hillebard  
  Mielenkiintoista on että karttaan on merkitty saksalaisten Kuusamon kenttärata - pohjoisena päätepisteenään Kuusamo betriebsbahnhof. Voisi ehkä kysyä, miten määritellään "henkilöliikenne rautatiellä".
kuva 12.03.2014 14:18 Martin Hillebard  
  Aikataulussa on toteutettu 12 -tunnin skaalaa, ei 24 kuten nykyään. Matkustajien ilmeisesti odotettiin oivaltavan, että käsitteen Yöjuna alla 8. tarkoitti sitä mitä tänään kirjoitamme 20.00.
Englantia puhuvissa maissa pärjää edelleen tuolla vanhalla menetelmällä, mutta silloinpa pannaan ajan perään a.m. ennen puoltapäivää, ja p.m. puolenpäivän jälkeen hamaan keskiyöhön siis meidän 24.00 saakka. Käytäntö lie ikivanha, tulee latinan kielestä ante meridiem siis ennen puoltapäivää, ja post meridiem puolenpäivän jälkeen.
Yksi asia tuossa aikataulussa ihmetyttää: Tietääkseni ravintolavaunuja alkoi kulkea Suomessa kaukojuniin liitettynä vasta vuonna 1912. Tauluun on merkitty ravintola-asemat, mutta juna seisottaa niillä niin lyhyen aikaa että matkustaja nippa nappa ehkä ehtii ostaa muutaman karjalanpiirakan mahd. laiturimyyjiltä. Eri aikoina on eri valtakunnissa ollut käytäntönä, että juna jää asemalle (lounasaikaan?) niin pitkäksi aikaa että kansalaiset ehtivät hyvin käydä ruokailemassa. Mitä nyt siis, pitikö olla omat eväät matkassa? Nk. karvalakki-luokassa matkustavilla tätä esiintyi vielä lapsuusvuosinani Savon pikajunassa, mutta tuskin 1800 - luvun lopun niissä vaununosastoissa joissa "vallasväki" matkusti. Siis 1 luokka/Första klass.
kuva 08.03.2014 22:04 Martin Hillebard  
  Nuorelle väelle ehkä voisi vielä tähdentää, että junissa ei rautateitten alkuaikoina vielä ollut koko junanrungon läpi kulkevaan putkistoon perustuvia, veturista hallittavia ilmajarruja. Vaunuissa oli sen sijasta ns. jarrumiehet, jotka veturinkuljettajan antaman vihellys-signaalia seuraten kiinnittivät vs. irroittivat jarrut.
Tämä menetelmä oli käytössä Suomessa Hyvinkään - Karkkilan rautatiellä 1960 -luvun lopulle, sekä muutama vuosi eteenpäin Forssan rautatiellä.
kuva 06.03.2014 22:31 Martin Hillebard  
  Nyt joudun varmaankin syytteeseen rasismista, mutta nk. siirtomaa-ajan päätyttyä Afrikassa, ei nekrut ole yhtäkään infra-järjestelmää onnistuneet käynnissä pitämään. Osana syyhyn voi olla, että kun Eurooppalaiset vallat 1800 -luvun loppua kohti jakoivat maailman keskenään, niin se tapahtui täysin ilman huomioonottamista siitä keitä valloiteluilla alueilla asui.
Ainakin Ruotsin lehdistö jaoittelee eri "maiden" asukkaat "kongolaisiksi" "syyrialaiksi" jopa "länsi-markokkolaiksi" jolla ei ole mitään tekemistä alueitten alkuperäisen väestörakenteen kanssa. Kongon kehittynein provinssi oli 1960 -luvulla Katanga joka pyrki eroon paviaanivaltiosta.
Elämäntoverini Eva = journalisti oli siellä silloin. Ehkä viitsin jatkossa kirjoittaa, Jotakin hänen havainnoistaan.
kuva 04.03.2014 22:14 Martin Hillebard  
  Purkamismenetelmä on varsin aikaaviepä näitten "Gondola" vaunujen ja kauhakaivurin kanssa. Altatyhjentävän "Hopper'in" kanssa kävisi paljoin joutuisammin.
Eikös Suomi ole nk. kalliin työvoiman maa??
kuva 04.03.2014 22:02 Martin Hillebard  
  Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin...
Koska tuo firmalogo oikein vaihtui? Tapahtui joitakin fuusioita ym? 1960 -luvulla ranskalaisen veturienvalmistajan nimi oli ALSTHOM ja niin kutsuttiin Hr 13 -vetureita ainakin eteläisellä Uudellamaalla kuinka me se sitten lausuimmekin.
kuva 04.03.2014 13:21 Martin Hillebard  
  Minulla on päinvastainen ongelma. Kun kirjoitan pitkän kommentin, niin järjestelmä ei ota vastaan uusien kappaleitten ns. sisäänvetoja - minun tapauksessani viisi välilyöntitangentin painallusta - vaan aloittaa tekstin suoraan vasemman marginaalin reunalta. Tuloksena on juuri se puuro jota ammattikirjoittajat kutsuvat tiiliseinäksi.
(uusi kappale). Kun sensijaan suoritan manööverin Muokkaus, jossa napsin pari kolme viimeistä merkkiä tekstistäni, ja kirjoitan ne taas takaisin, ja näpsäytän "Muokkaa" virtuaalinappulaa niin teksti toistuu niin että eri kappaleitten väliin jää niitten mittaiset tyhjät rivit!
(uusi kappale) Tällainen toiminta ei ole vain aikaaviepää, vaan myös aika ärsyttävää ja ehdottomasti täysin tarpeetonta. Eikö olisi mahdollista ohjelmoida sivustoa niin, että teksti toistuisi samaan tapaan "taitettuna", kuin tavallisessa sanomalehtiartikkelissa?
(uusi kappale) Tältä se siis näyttää kun EN ole "muokannut".
kuva 03.03.2014 21:28 Martin Hillebard  
  Telit vievät aina tilaa matalalattia-vaunuista.
kuva 03.03.2014 14:11 Martin Hillebard  
  Mielenkiintoinen sivusto. Muistelen varsinkin lounais-Suomen maanteillä liikkuessani lukeneeni kilvistä paikannimiä, joita en millään osannut johtaa mistään kielestä, ja jotka nykysuomeksi eivät merkitse yhtikäs mitään. Poikkeuksena lähinnä väännösten luonteiset versiot alunperin ruotsinkielisestä nimistöstä kuten Noormarkku = Norrmark = pohjoinen maa(alue), tai saaristossa esim Enskeri = Enskär = katajaluoto.
Pohjoisessa, saamenkielestä on kyllä tarttunut yhtä ja toista.
kuva 02.03.2014 14:11 Martin Hillebard  
  Kun sotatoimet Suomessa alkoivat vuonna 1918, niin (senaikainen kenraali) Gustaf Mannerheim vetosi ruotsalaisiin, vapaaehtoisten sotureitten & sotakaluston saamiseksi. Ruotsin hallitus ei halunnut virallisella tasolla sekaantua alkaneeseen,vapaus- tai sisällissotaan, mutta tämä mainittu kreivi Eric Carl Gustaf Bloomfield von Rosen s. 1879 päätti sen tehdä - niillä resursseilla jotka hänellä oli käytettävissään. Ruotsissa ei tuohon aikaan vielä erityisen monta lentokonetta ollut, ja vielä vähemmän myytävänä olevia, mutta "Rockelstad'in linnan herra" löysi muutaman ja valitsi niistä pienen kaksipaikkaisen Morane-Saulnier PARASOL'in. Konstruktio periytyi ilmeisesti Ranskasta, mutta itse koneen oli lisenssillä valmistanut Enoch Thulin Aeroplanfabrik -lentokonetehdas Ruotsin Landskronassa. Se oli varustettu suksilla joka mahdollisti nousut ja laskut talviolosuhteissa, lumen ja jään päällä. Yhdeksänsylinterisen moottorin teho oli 90 hevosvoimaa; Lentokonetta mainittiin herkkäliikkeiseksi, ja vaikeasti hallittavaksi.
Lahjoittaja itse oli mukana matkustajana Umeå'sta (Uumaja) Vaasaan jossa Mannerheim piti päämajaansa. Konetta ohjasi luutnatti Nils Kindberg ja tämä oli ensimmäinen kerta kun joku uskaltautui lentämään Pohjanlahden yli. Matka päättyi onnellisesti, ja kreivi Ericin ja kenraali Mannerheimin tapaamiseen, sekä lahjan luovuttamiseen.
Muutaman päivän kuluttua ylipäällikkö antoi päiväkäskyn, jossa kone nimettiin Aeroplanet nummer 1 greve von Rosen. Se suoritti sittemmin tuloksellista ilmatähystys -palvelua Tampereen seudun taivaalla, mutta syöksyi valitettavasti aika pian, ilmeisesti molempien siipien repeydyttyä irti.
Kerrotaan, että tuosta, de facto perustamisestaan lähtien, Suomen ilmavoimilla olisi aina ollut yksi tuota edellä mainittua nimeä kantava lentokone.
kuva 02.03.2014 13:22 Martin Hillebard  
  Kielitieteestä kiinnostunut utelee. Mistä mahtaa tulla tuo nimi Aavasaksa.
kuva 01.03.2014 22:58 Martin Hillebard  
  Tutut hallintalaitteet. Tosin vasemmanpuoleisessa liikenteessä.
kuva 01.03.2014 22:45 Martin Hillebard  
  Tämä on metrojunan höyryveturi. Kun Lontoon ensimmäiset "undergroundit" rakennettiin, niin kaivettiin ensimmäisenä leveä "kanjoni" johon raiteet sijoitettiin, sekä asemat. Linjaa ei kaikkialla katettu, mutta katulinjat johdettiin sen ylitse; Kaupunkikortteleita rakennettiin yhtäkaikki radan päälle mutta umpikortteleitten sisäpihat jätettiin avoimiksi joten höyryvetureitten savu sai tupruta vapaaseen ilmaan.
Myöhemmin tuli sitten toinen teknologia sähköveto sekä nk. Tube. Näistä on paljon netissä.
kuva 01.03.2014 22:26 Martin Hillebard  
  Kuvan esittämä talo on käsitykseni mukaan edelleen jäljellä Aleksin eteläpuolella ja jos "kameraa" voisi kääntää oikealle niin siinä näkyisi nykyään Stockmannin tavaratalo.
<<   >>