Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12.2015 20:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Sivuilla ei taida ollakaan kuvaa tästä. Torniosa on tavallista jykevämpi. Vesikate on jo repeillyt, kuinka käynee? | ||||
|
01.12.2015 00:27 | Reino Kalliomäki | ||
| "Ukko Samperin" savotta. Kerrotaan, ettei osattu ennakoida nokisen lumen aikaista sulamista. Liikenne taisi loppua melko pian, syytettinkö ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa varaosapulaa. Vesitornit toivat mieleen kapearaiteisen radan. | ||||
|
30.11.2015 19:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Muistan kotikylän (Jaakkola)ratavartijan väittäneen , että hän näki Riston. Melko pian kiskojen vaihduttua 43-kiloisiksi. Eräs poika yritti kuulemma saada valokuvankin, mutta ei kiireessä oikein edes osunut. Laatikkokameralla. Trumpasta en muista kuulleeni. | ||||
|
29.11.2015 13:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Olisipa voinut nousta tuohon junaan! Raideleveys on liki sama (762) kuin Jokioisilla. Tuskinpa se on ollut lähdössä ihan Opanakeen, noin 150 km, asti. Ainoa käteeni sattunut aikataulu on vuodelta 1988. Silloin on radasta ollut jäljellä noin 25 km, 3 junaparia päivässä. | ||||
|
29.11.2015 12:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Anteeksi. Vieressäni on seinällä kehystetty "Järnvägskarta" vuodelta 1965. Kyllä siinä lukee "Växjö". Näkökö ei ole riittävän skarppi? Taulu on makuuvaunun seinältä. | ||||
|
29.11.2015 01:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Täysin käsittämättömän hienoa jälkeä saa aikaan digitaalisin välinein! Lataan pian vertailun vuoksi vanhan suht skarpin analogisen. | ||||
|
29.11.2015 01:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Hieno kuva! Pian aito tunnelma sillalla! | ||||
|
29.11.2015 01:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Kun lättä on edennyt noin 175m, on se haulitornin kohdalla. Olen sen verran urpo tietokonemaailmassa, etten saanut aikaan kunnon linkkiä. Google Mapsissa näkyy vielä lahot portaat alas radalle Ratakadulta, ne veivät laiturivaihteen länsireunaan. Pispala oli vielä kouluaikanani syreenipensas-pyykkinaruidylli. 2-30 luvuilla asukkaita pidettiin mahdollisesti "levottomina" (mm. palkattaessa väkeä Nokian paperitehtaalle), köyhemmän väen edustajina. Joutomaalle sai rakentaa vapaasti. Veden kantaminen ylös oli aluksi ongelma, vaan se on eri tarina, ja löytyy netistä. | ||||
|
25.11.2015 23:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein, Juhani! Parisensataa metriä alavirtaan on rautatiesilta. Sahan lautatarhalla Loimijoen takana ei ollut enää tyypillisiä taapelien välisiä raiteita, pelkästään iso lenkki. Trukit hoitivat hommat, silta vaan ei niille soveltunut. Kuva kiireessä, ajattelin palata - vaan ei ole vielä tapahtunut. | ||||
|
22.11.2015 23:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Raidelähiliikenteen karsiminen pienentää "pääkaupunkiseutua". Sillä on lähinnä haitallisia vaikutuksia. | ||||
|
22.11.2015 22:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikeassa olet, Esko! Paukkunen jäi seuraavana vuonna eläkkeelle, joten olen sekoittanut asian. Ehkä nimityksen päivämäärä selviää nauhoista, jotka haastateltiin 2/87 Resiinan artikkeliin I.H:n kanssa. Mutta tarinaa on kolmisen tuntia... Valmetin henkilökuntaa en tunne, koetan tarkistaa asian. | ||||
|
21.11.2015 23:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Niin. Ammattilaiset ovat asialla kuvassa: https://vaunut.org/kuva/90263?tag0=0%7CHr1%7C1010 | ||||
|
21.11.2015 23:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Löytyi sama kuva, takana teksti: "Minne från Täkter" , 28.12.1927, Ps. 27: 4 - 9 . Eihän se tietenkään tarkoita kuvan ottohetkeä, mutta mahdollisesti antaa suuntaa. Pölkyt kertonevat vaihdosta. Koska rata valmistui 1903, oltaneen mukavasti 20-luvulla. | ||||
|
21.11.2015 19:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Sähläsin kovin tässä asiassa. Koskapa kaikilla ei ehkä ole paksuja kirjoja, lisäsin vielä pohjapiirroksen. Siinä on osoitettu junanlähettäjien tilat. https://vaunut.org/kuva/106601?a=1 Matti oli tietysti lisännyt tämän kuvan, mutta asia ei pysy koossa, ellei seuraa herkeämättä. Keskustelua on vaikea seurata haulla, siksi laitan linkin tärkeimpään kuvaan: https://vaunut.org/kuva/106510?a=1 | ||||
|
20.11.2015 21:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Pekka, oikaisuista! | ||||
|
20.11.2015 15:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Brittejä kävi. Ensimmäiset jo 50-luvulla. Vuosien mittaan yhä enemmän, ja viime hetken matkalla oli osallistujia jo lähes 100. Petrin ja Karin kommentit ovat hyviä. Vain raideleveys teki haittaa. Muuten olisivat ehkä vieneet kaikki... Kuva https://vaunut.org/kuva/106571?a=1 kertoo innostuneesta porukasta. | ||||
|
20.11.2015 14:38 | Reino Kalliomäki | ||
| Mielestäni laiturirakennus, VR-historiikki 12-37 s. 386 pohjapiirroksen numero 18:sta kohdalta länteen. Ovi oikealla johtaa porrashuoneeseen, ja sitä kautta laiturille. Kuva https://vaunut.org/kuva/106563?a=1 pöydillä olevine lippuineen on päinvastaiseen suuntaan. No 18 on suunnilleen tuon keskipöydän kohdalla. Pohjapiirroksen tekijä on laittanut odotushuoneeseen viittaavan numeron keskelle ravintolaa - , no tilahan on samaa suurta huonetta. Vain hienompi ravintola on jopa aidattu. Kuva https://vaunut.org/kuva/106510 on taas III luokan puolelta. Takana oikealla näkyvä tumma kohta on naulakko. Kuva on otettu varhain, jotta auringonvalo tulee tuosta suunnasta, se selittää matkustavaisten vähälukuisuuden. | ||||
|
20.11.2015 01:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Kolme "ikkunaa" ovat hämäystä, ihan niin kuin Kurt sanoo. https://vaunut.org/kuva/106563 . | ||||
|
19.11.2015 00:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Tapio vaunutiedoista! Kun nyt kovasti tihrustelen , näyttäisi valkoisen vaunun takana olevassa avovaunussa seisovan maitotonkkia. | ||||
|
|
18.11.2015 01:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Tuollaista seinäkelloa muistuttavan ajannäyttäjän muistan nähneeni eräässä mahtitalossa 50-luvun lopulla. Heiluri oli pitkä, ja liikkui verkkaan. Kello oli tarkka, eikä siinä ollut soittokoneistoa. Joku saksalainen. Lienikö näissäkään soittoääntä, muistuma tuli ajatuksesta, että olisi jännää kuulla niiden soivan. | ||||
|
18.11.2015 01:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Lasse on oikeassa, noloa myöntää. Katumusharjoituksena laitoin kolme kuvaa, olenhan toki käynytkin siellä: https://vaunut.org/kuva/106524?a=1 , https://vaunut.org/kuva/106525?a=1 ja https://vaunut.org/kuva/106526?a=1 | ||||
|
17.11.2015 16:16 | Reino Kalliomäki | ||
| 70-luvulla muuan vanha mies kertoi, että Tampereella Lielahden kartanon maatalousrataa käytettiin myös peltomaiden parannukseen: Ajettiin soraa, turvetta ja tavaraa Pispalan patterinmäestä. Kesti hetkisen, ennen kuin tajusin millaisesta patterista oli kyse. Kartanon omistaja von Nottbeck käytti kartanoa "mallitilana", opettaakseen modernia maataloutta. Sana patteri on kyllä yhä tässäkin käytössä, mm. kymmenkunta vuotta sitten kuulin eräässä sysmäläisessä talossa olleen "sahdin panijaiset". Orkesteri oli kuulemma lantapatterin päällä! | ||||
|
16.11.2015 01:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Voisiko meillä toimia tälläinen julkista tietä "loukkaava" pikkurata? Kiva, että jossain! | ||||
|
16.11.2015 01:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva on hieno. Vierastan vain uusien maalausten väriä, pidän enemmän takimmaisen matkustajavunun väristä, kuten vanhassa kuvassa https://vaunut.org/kuva/106484?a=1 . Toisaalta en tiedä maaleista. Millä maalillla vaunut ennen maalattiin? Epäilen, että patinoituuko uusi väri oikeaan sävyyn? Sivuilta löytyy kuvia, jotka pikku korjauksen yhteydessä osoittavat jostain löytyneen vanhemman oloista maalia, esim. kuva https://vaunut.org/kuva/21?tag0=9%7CEi%7C ja kuva https://vaunut.org/kuva/91932?tag0=9%7CEi%7C . Mikä vaikutus on valolla ja maalin kiiltävyydellä? | ||||
|
13.11.2015 23:35 | Reino Kalliomäki | ||
| Sehän muistuttaa kyläkaupan siivukoneen terää aikoinaan ... | ||||
|
Kuvasarja: Tavarajunia Rommakkojoen maisemissa kesällä 2015 |
09.11.2015 23:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Toivottavasti palaat maisemiin! https://vaunut.org/kuva/106330 | ||||
|
09.11.2015 20:47 | Reino Kalliomäki | ||
| 60-luvulla Jt:hen tutustuneena akselipainot tuntuivat ihan määrääviltä. Siksi nämä vanhemmat kuviot hämmentävät. https://vaunut.org/kuva/106315 | ||||
|
|
09.11.2015 13:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Kyllä. 1934- ja 36 veturiksi on yllättävästi merkitty H7. | ||||
|
|
09.11.2015 08:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Merkintä Avs kolmioraiteesta poistettiin Jtt:stä 1.3.75 (SKS). | ||||
|
09.11.2015 08:39 | Reino Kalliomäki | ||
| No eipä ollut paha. Jäätynythän se oli, mutta helppo juttu, kun oli pari päivystävää höyryveturia ratapihalla. | ||||
|
06.11.2015 23:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio kuvaleikki! | ||||
|
06.11.2015 19:50 | Reino Kalliomäki | ||
| En myöskään tunnista tytön asua VR:n virkapuvuksi. Rainer on varmaan oikeassa, ehkä matkailuopas. Muista kuvista verrattuani aurinkokelloa arvelen ajan olevan noin 12.30. Kesäturistissa aikatauluissa 12 ja 20 mainitaan jo EXP 245/246. | ||||
|
|
06.11.2015 14:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Olen tässä koettanut muistaa, ja arvelen tämän neuvontakärryn tulleen uusien Express-junien myötä, tunnelmaa korottamaan. Kuvan juna ei ole Express, aurinko ei iltapäivällä valaise junan tätä puolta. Eikä vaunustokaan sovi. Ilmeisesti palvelu pyöri koko vuoron. Juna taitaa olla P31, aurinkokellon mukaan. Puuvaunujen aikaan saattoi paikan varata suunnitellusti, jopa pestä ikkunan ennen pitempää matkaa. (hulluja nuo...) | ||||
|
04.11.2015 00:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Herkullinen näkymä. Ei ole hetkessä tutkittu! | ||||
|
03.11.2015 12:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Tuskin näillä perillä oli muuta kuljetettavaa kuin puuta. Esim. Pahan (myöh.Pohjakoski) läheisyydessä asui tuskin kymmentä taloutta, Saviaholla ehkä vähän enemmän. Pellot olivat pienet, metsät laajat. Rata oli juuri valmistunut Vuokatin suunnasta. Alueelle ominaista on vedenjakajaseudun uittomahdollisuuksien vähäisyys. Maanselän asemalta suunniteltiin sodan jälkeen normaaliraiteista metsärataakin, noin 30-40 km itäkaakkoon. Kunhan löydän kartan , julkaisen. Maanselän asema jäi mieleeni vuoden 1962 aikataulusta. Se oli merkitty ravintola-asemaksi !? Isommatkaan risteysasemat eivät usein olleet kuin kahvila-asemia. Asemarakennuksessa tosiaan toimi ruokala. Se oli lähinnä paikallisen työväen käytössä. | ||||
|
03.11.2015 11:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Tarkemmin ajatellen Petri on oikeassa. Ensiesiintymisen herättämä kiinnostus ilmenee siinäkin, että tapahtumasta julkaistiin pari korttia. Korjaan vuoden, ehkä päiväkin selviää. | ||||
|
02.11.2015 21:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Vaatetus on tutun oloista. Noin 1950 ? Vieläpä pyhäpäivän vetimet. | ||||
|
02.11.2015 20:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Lämmtitäjä lepuuttaa jalkaansa Knorr´in esilämmittimen pumpun päällä. Harvoin näkee sen näin selvästi. | ||||
|
31.10.2015 23:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Hieno kuva, hienoja kuvia! | ||||
|
31.10.2015 00:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Voihan viidakko! 22,5 promillea, ja kaarresäde 400 m. Höyryvetureiden aikaan Pikku-Jumbo nosti kuulemma 10 - 12 Gb-vaunua. Jumbo 14 - 16, kelistä riipppuen. Alhaalla piti peräyttää päätepuskuriin, jotta sai vähän vauhtia. Poikasena näin asemalla, kun Jumbo jarrutti, ja edessä olevassa höyrykuvussa valtaventtiili hörppäsi vettä. Siinä se rallatteli näyttävästi! Oli kaiketi tarkoitus nopeasti vaihtaa suuntaa. Kuva samalta paikalta: https://vaunut.org/kuva/92805?u=3399 | ||||
|
30.10.2015 23:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämän Kraussin vaihtamisesta toimivaan vaunustoon on kyse : https://vaunut.org/kuva/20383?t=krauss . Credo, ut sciunt, quid faciunt. | ||||
|
30.10.2015 19:49 | Reino Kalliomäki | ||
| Molemmat yksilöitä! Olisin ensin ehdottanut, että tämä on Kaukas/VR Tve2 448. Kuitenkin tavattoman identtinen verrattuna Maurin linkkaamaan kuvaan 442:sesta. Kuvassa näkyy valmistajan laatta. Mikä on numero? 442 - 447 toimitettiin Otso2-VR tyypisinä, ja kuvittelin, että ne olisivat olleet samanlaisia. 441 toimitettiinkin Otso2 (teoll)-mallina. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/78559?tag0=5%7CTve2%7C441 siinäkään ei ole lumisiipiä. 448 taas tuli v. 1976 korjauksen kautta Kaukas Oy:ltä, jonne se oli toimitettu 1962. Hyvinkäällä veturissa ei ole maalattuja merkintöjä. 442:sen toimitusnumero on 63, ja 448:n 117. Onko kellään tätä tietoa? Kuvassa näkyvät harja-auran liitännätkin eroavat VR-mallista. | ||||
|
29.10.2015 18:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Teollisuudelle toimitettujen Otso2:sten arvot ovat 28t, 220hv ja 20kmh. VR-mallissa yleensä 26t, 240hv ja 50kmh. Näin moottoritekniikan maallikolle pitäisi selittää: Tehokkaampi kone, nopeampi vaihteisto, kevyempi veturi? Laitan keskutelut/kalustoon Otsojen esitteen. Annetut tehot tuntuvat vaihtelevan. Selittävätkö lumiaurat, erilliset kytkimet yms. painojen vaihtelua? | ||||
|
|
28.10.2015 22:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Saalastin toimitusluettelon mukaan Otso-2 vetureissa oli joko 220, 240 tai 300 hv:n moottori. Nopeus oli joko 20, 24 tai 50 kmh. Paino vaihteli 26-28-28,5-30 t. Tyyppeinä Otso 2 VR, Otso 2 Teoll , ja pelkkä Otso 2. Painot ja tehot eivät täysin täsmää tyyppeihin. Lisäksi tuli Otso 2R omine arvoineen. Tämän kohdalle on merkitty 28-220-20. |
||||
|
28.10.2015 09:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Samaa mieltä rakennuksesta . Liittyy varmaankin sotakorvauskaluston viimeistelyyn. Olen ollut siinä käsityksessä, että tehdasraiteiston raideleveys oli 60 cm. Wiki kertoo, että sota-aikana hevosten puutteessa vaunuja työnsivät sotavangit. Sikäli Ilkka on oikeassa, että talliltahan tuo näyttää! | ||||
|
28.10.2015 09:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Hollannissa höyryveturien käyttö loppui parikymmentä vuotta aikaisemmin kuin VR:llä. Museoradat olivat vaikeuksissa kuljettajien suhteen jo 80-luvulla. Hämmästytävästi netistä pikaisesti katsoen jo pelkästään normaaliraiteisilla museoradoilla on kuutisenkymmentä höyryveturia! Sikäläiset viranomaiset hyväksyivät 4 kouluttajaa, kirjeenvaihtokaverini oli eräs heistä. Olen nähnyt kurssimonisteen, ”Cursus Stoommachinist”, noin 60-sivua lähinnä kattilatekniikkaa, ja sen hoitoa. Kurssi + vähintään 50 matkaa lämmittäjänä 2 vuoden aikana, ja viranomaisten suorittama koe. Koulutus siis perustuu eräänlaiseen ”kisälli”-menetelmään. JT-koulutus erikseen. Kattilan valvojan ei tarvitse olla mukana veturissa. Tuttavani on jo nuorena perusteellisesti kunnostanut pienen tankkiveturin, ja on toiminut kuljettajana museorautatie ZLSM:llä (Zuid Limburgse Stoomtrein Maatschappij) 1973 -83. Tilannehan on meillä erilainen, tavallisesti liikutaan yleisellä rataverkolla. Kokemukset ovat hyviä. Koulutettavat ovat asialle omistautuneita. Veturit ovat suuriakin, ZLSM:llä on mm. ruotasalainen B-sarjan veturi. Joukkoon luotetaan. Erikoinen tapaus (joka toi ”sulan hattuun”) oli talvitulva parikymmentä vuotta sitten. Satoi enemmän kuin sähköpumput kykenivät hoitamaan, ja vesi alkoi nousta jo joidenkin talojen portaille. Harrastajahöyrymiehet kutsuttiin hätiin. Kyseisellä paikalla oli muistaakseni 5 veturitekniikkaan perustuvaa höyrypumppua (noin 1000Kw). Ensimmäinen saatiin toimimaan jo vuorokaudessa, olivat olleet hyvässä varastorasvassa vuodesta 1955. Alkuperäisiä hoitajia ei vaan enää ollut. Paikallinen väki kuulemma kantoi kahvia ja herkkuja kannustaakseen porukkaa. Ensimmäinen pumppu saatiin käyttöön vuorokaudessa. Meillä media kyttäsi katastrofia, päivittäin uutisoitiin murtuvatko Reinin padot vai eivät. |
||||
|
26.10.2015 21:35 | Reino Kalliomäki | ||
| Seinien koristelu torjuu selvästi töhrintää! | ||||
|
26.10.2015 18:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio kuva! Juna hallitsee meillä tyypillistä maisemaa. Tästä kulmasta katsottuna hauska tuo nimi "taajamajuna". Kerran eräs japanilaisturisti kysyi, paljon etelämpänä: "Miksi täällä ei asu ketään?" :) | ||||
|
25.10.2015 20:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Rata kulki tästä Andra Sjön "satamaan", eräänlaiselle pienvenesatamalle. Maannousema ei mitään merkinnyt, kun rata oli tehty mahdottomaan paikkaan. Muutamissa lähteissä mainittu "den lärda banan" antaa mielestäni oikeamman selityksen. Radan loppuvaiheista kerrotaan myös "Österbottniska Posten"-lehden uutisessa 11.08.1916 : https://vaunut.org/kuva/106022 | ||||
|
25.10.2015 18:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Ruotsalaiset ovat todenneet, ettei tämä veturi https://vaunut.org/kuva/94934?tag0=0%7CMuu%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen , nykyään Kovjoella, voi olla mikään muu kuin Byggnadsbyråns ånglok CF7, Märkische 335/1898. Viimeksi toiminut siellä Vattenfallsstyrelsenin voimalaitostöissä, ja hylätty v. 1935. | ||||
|
24.10.2015 23:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Ylelliseltä tuntui puuvaunujen jälkeen sinisen vaunun istuin. Siinä oli oiva rentoutua. Eipä tahdo löytyä moista enää. | ||||