3560-95729 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.08.2015 13:18 Reino Kalliomäki  
  Puhelinkommentti: Saattaisi olla Pr2 (Kurtin osasuurennoksesta SKS).
kuva 25.08.2015 17:11 Reino Kalliomäki  
  Lähetän mielelläni paremman. Alkuperäinen on noita 4,5 x 6 kokoisia surkeita.
kuva 24.08.2015 20:35 Reino Kalliomäki  
  Tuntipalkkani oli 1.04 kesätyössä 1964. Sekatyömies ansaitsi tunnissa 50 penniä enemmän. Pyörän rahti Kajaani - Joutenjoki on siis maksanut suunnilleen tuntipalkan verran!
kuva 24.08.2015 20:23 Reino Kalliomäki  
  Olet oikeassa, Jussi! Tämä kone taitaa olla se 90-tonninen. Sama, kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/104155?s=1 . Olin yksinkertaisesti kuvitellut 70-tonnisen olleen ainoa raideversio. Samoin olin kuvitellut, että lempinimi "Hullu-Jussi" olisi yleispätevä. Viikkosanomat 15.1.53 kertoo kuitenkin, että Imatran voimalaitoksen tehostamistöissä käytetyn Marionin lempinimiä olivat : "Hullu Mari", "Marjaana" ja "Älyvapaa Johannes". Mahtoiko Bucyruksilla olla omaa lempinimeä?
kuva 22.08.2015 00:39 Reino Kalliomäki  
  Tämän kauha oli 2 kuutiometriä. Saimaan kanavan kone(et?) oli mielestäni pienempi.
kuva 21.08.2015 23:26 Reino Kalliomäki  
  Olipa nopsa apu, kiitos, Panu!
kuva 19.08.2015 22:19 Reino Kalliomäki  
  En ole käynyt Kokkolassa sitten 2006. Vaikka maisema sopisi, korjaan Tuiran hyväksi.
kuva 19.08.2015 22:16 Reino Kalliomäki  
  kuvassa näkyy etutelin akselilla ketjupyörä. Telin design näyttää siksi omintakeiselta, että standardi se ei ole. Veikkaisin, että sen on "säveltänyt" Bucyrus, mutta kuka tietää?
kuva 19.08.2015 19:25 Reino Kalliomäki  
  Tavoiteltava istumapaikka. Moottorikiitojunarungon perässä, molemmin puolin eteistä, oli yksinäinen taakse radalle katsova tuoli. Oi. Kai joku tietää litterankin.
kuva 19.08.2015 11:51 Reino Kalliomäki  
  Onpa mainio kuva. Tekniikka kovin samanlaista kuin Bucyruksella. Takatelille menevä ketju näkyy selvästi.
kuva 19.08.2015 11:48 Reino Kalliomäki  
  Olen temppuillut alkuperäisen kanssa, ja nyt yhtä mieltä Erkin kanssa siitä, että tallissa taitaa näkyä Dm3/4. Ratapihan pidentämisen takia (työ valmistui 1954) kuva on otettu vanhan järjestyksen viime hetkenä. Kävisikö 1952?
kuva 18.08.2015 19:52 Reino Kalliomäki  
  Kauha näyttäisi olevan Bucyrus-höyrykaivinkoneen. Aika suuri vaunuun verrattuna.
kuva 18.08.2015 10:29 Reino Kalliomäki  
  En minäkään. Siksi tämä osasuurennos. On kummallinen teli.
kuva 17.08.2015 11:17 Reino Kalliomäki  
  Puhelinkommentti: Arvelen paikan olevan Tuira (SKS).
kuva 17.08.2015 00:09 Reino Kalliomäki  
  Onpa hienoa :)
kuva 17.08.2015 00:05 Reino Kalliomäki  
  Hyvää matkaa! https://vaunut.org/kuva/104189
Kuvasarja:
Uutta kalustoa Valmetin lentokonetehtaalta 1968
 
 14.08.2015 23:06 Reino Kalliomäki  
  Vuonna 1917 Tampella toimitti 4 kapearaideveturia Venäjälle, mutta onko se ulkomaille? Mielestäni sotakorvauskalustoa ei ole syytä unohtaa. Joku nekin maksoi. Lähellekään tuhatta ei kyllä päästä.
kuva 14.08.2015 11:34 Reino Kalliomäki  
  Tämän kuvan on painanut Kuultokuva Oy, ja sen numero on 1251. Netistä en löytänyt yhtiön tietoja, mutta esim. kortti 1301 (Kajaani) on kulkenut 1965. Vuoden 1985 numero menee jo yli 11000:nen.
kuva 12.08.2015 21:26 Reino Kalliomäki  
  Harmikseni tämä historia on jäänyt minulle pintapuoliseksi, kun en osaa Venäjää. Kuitenkin Saksan kannalta on enemmän materiaalia luettavana. Rautateiden merkitys oli tavaton, ja saksalaiset olivat oikeastaan ainoat tähän valmistautuneet. Kenttärataa rakennettiin vauhdilla, esim. Masurian halki kyettiin etenemään yllätyksellisesti. Mm. Mlawasta itään johtavaa kenttärataa tehtiin 85 km reilussa kuukaudessa. (Gottwaldt). Tämä alun perin tyypillisesti 600 mm:n raidelevyinen rata vain jossain vaiheessa levennettiin 750:neen . Kuva https://vaunut.org/kuva/80674?u=388
kuva 12.08.2015 16:21 Reino Kalliomäki  
  Antikvariaatissa myynnissä parhaillaan , 1kpl, 2 euroa. Berättelse om Åbo - Tammerfors - Tavastehus Jervägsbyggnad, Frenckell, 1877, noin 135 sivua.
kuva 12.08.2015 15:34 Reino Kalliomäki  
  Ranskalaiset koettivat rakentaa Panaman kanavan jo 1880-luvulla, epäonnistuen, syynä rahoitus-, tekniset- ja tautiongelmat. Olihan Suez merenpinnan tasossakin. Panaman rakentamisesta on mainio 200-sivuinen kirja: "Rails to the Diggings" Ch. Small/1981. Muutamia pointteja kirjasta: Rakentajan valokuvaaja otti noin 16000 kuvaa. Ranskalaiset käyttivät ruoppaajalaivoja (marine dredge) ja ketjukaivinkoneita (bucket excavator) kuten meillä tutut tiilitehtaiden laitteet. Vasta järeät "höyrylapiot" pystyivät urakkaan. Tower R (asetinlaite) oli eräs vilkkaimmista. Juna joka 95:des sek! Työ kehitti turvalaitteistoja. Raideleveys oli 5 jalkaa! Vetureita oli kolmisen sataa. On myöhemmin paljon spekuloitu, minne enemmistö meni. Eräs ajatus on , että venäjän valkoisille, mutta faktat puuttuvat. Yhteys tänne on vaunujen tyhjennysjärjestelmä. Jostakin olen käsittänyt, että LVR:llä käytettiin samaa. Vinssi veturin päähän junaa, vaunuissa toispuolinen laita, välilevyt ja aura, joka kertavedolla tyhjentää junan.
kuva 12.08.2015 15:07 Reino Kalliomäki  
  Onko tämä Saksaan mennyt se, joka on tehtaan listan mukaan no 950/02.43 Veljekset Aström O/Y Quiu (Oulu)? Tehtaan historiikissa on sivulla 21 samantapainen nosturi, kuin Veitsiluodossa. Samalla kertaa sekä nosturi, että veturi! Kemin nosturi on kyllä eri näköinen, mutta ajatuskin... onko voinut olla numeroitu veturiksi?
kuva 10.08.2015 01:31 Reino Kalliomäki  
  OTK:n kaksi teollisuusraidetta erkanivat siis linjalta (?) Kantolanniemen seisakkeen kahta puolta. Väli oli yli puoli km. OTK:n yksityisveturin (move 21) talli oli myllyn ratapihan pohjoisimman raiteen päässä. Saiko se ajaa linjalla, vai oliko se rajoitettu eteläiselle teollisuusraiteelle? Ratapihakaavion mukaan linja on yksiraiteinen .
kuva 07.08.2015 23:02 Reino Kalliomäki  
  Vorgin vanhin kuva?
kuva 07.08.2015 22:12 Reino Kalliomäki  
  Ammusjunan veturi (?) näyttäisi olleen matkalla pohjoiseen. Hevosvetoista kalustoa kantava juna on eri raiteella, eikä näytä vahingoittuneelta. Palanut veturi on kai Tampellan "piiskamummo". Sen takana raiteessa on monttu, missä seisoo kymmenkunta miestä. L.Lepolan tutkimusten mukaan punaiset koettivat ajaa "Siuron Pässin" (B2) turvaan, selviten Hämeenlinnaan asti.
kuva 07.08.2015 21:49 Reino Kalliomäki  
  Juuri kummemmalta ei näyttänyt Nokian paperitehtaan sukeltajan varustus 60-luvulla. Käsin veivattava pumppu. Mutta mikä työ: Alijäähtyneen veden aiheuttaman "hiiden" purkaminen voimalaitoksen suojaverkosta, tai tunnelin katosta sortuneiden järkäleiden poisto. Välillä väkivahva Matti teki sekatyömiehen töitä, tai sitten ei oikein mitään. Kanniskeli vain matalapaineen merkkinä metristä jakoavainta.
kuva 05.08.2015 22:47 Reino Kalliomäki  
  Laitoin sivuille osasuurennoksenkin. Siitä näkyy mm. että tenderi on lastattu haloilla. Ei sitä usein törmää Riston halkopiippuun. https://vaunut.org/kuva/103931 .
kuva 05.08.2015 01:32 Reino Kalliomäki  
  Arvostan! Näitä katsellessa kuluu mukava tuokio.
kuva 04.08.2015 01:38 Reino Kalliomäki  
  Kirjasessa "St.Petersburg - Riihimäki , Jernvägsbygnaden" (SKS 1871) mainitaan että Terijoen tulliasemarakennuksen alakerrassa on :"två expeditionsrum, två väntsalar, damrum, buffetter, två kök, tre boningsrum...", ja yläkerrassa "tre kök och sju rum". Lisäksi "ett större uthus med stall, bad- och bagarstuga, bodar och vedlider, två dubbla vaktstugor för servisen och en för gensdarmer." Kuvan rakennus on yksikerroksinen. Raivolassa asemarkennus vaikuttaa pienemmältä, vaikka asema on kolmannen luokan , ja Terijoki vain neljännen. Rakennuskertomuksessa seuraava asema on Walkeasaari.
kuva 02.08.2015 23:16 Reino Kalliomäki  
  No niin, proomuhan se kiinnosti. Kuvittelin sitä jopa mahdollisesti käytetyn sillan "uitossa". Mutta mistä soraa tuotiin, Jorma?
kuva 02.08.2015 22:40 Reino Kalliomäki  
  Arvelen kapearaidesillan olevan juuri sijansa ylävirtaan "Tornansillasta". Toisella puolella olivat varastot, sekä siirtokuormaus. Antrean radan aikaan leveäraide kaartoi vasempaan Vuoksenniskan asemalle. Kuva: https://vaunut.org/kuva/90489?liikp1=2047 .
kuva 01.08.2015 23:15 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Pertti! Juttu selvisi :)
kuva 31.07.2015 11:47 Reino Kalliomäki  
  Minusta näyttävät kestämään tehdyiltä aitapylväiltä. Aita on joskus kiertänyt etualla näkyvän palstan. VR käytti samaa rakennustapaa usein tehdessään tasoristeysten molemmin puolin aidanpätkät, joiden väliin voitiin sulkea saatettava karja. Vertaa esim. kuva: https://vaunut.org/kuva/103736?a=1 . Varmaankin ihan viralliset ohjeet on jossakin?
kuva 31.07.2015 01:18 Reino Kalliomäki  
  Uusi jänne rakennettiin v. 1960 länsipuolelle, eli tuon vanhan penkereen kohdalle. Sillan teräsosat painoivat 470 tonnia. Silta tehtiin maalla , ja hinattiin proomujen kannattamana paikoilleen (VR 37-62, sivu 179). Eteläisen maatuen holvi on kivisen kaltainen, mutta muistaakseni betonista.
kuva 31.07.2015 00:20 Reino Kalliomäki  
  On siinä saanut veivata! Näyttäisi oleva ainakin 1:10.
kuva 30.07.2015 22:01 Reino Kalliomäki  
  Kirjassa "Radoilta ja Ratojen Varsilta" (Ilmar Talve, SKS 1963) mainitaan sivulla 147 "Ukrainskij Revolutsija" panssarijunasta, että se saapui Pietarin Suomen asemalle helmikuun alkupäivinä 1917. Matka Viipuriin vaati korjaukset Valkeasaarella, Mustamäellä ja Perkjärvellä. Panssaroinnin paino oli kertojan mukaan liikaa laakereille. Niinpä juna myöhästyi Antrean rintamalta.
kuva 28.07.2015 22:19 Reino Kalliomäki  
  Kiitos kommenteista! Juanikas ratkaisu!
kuva 27.07.2015 20:28 Reino Kalliomäki  
  Pyydän anteeksi aiheuttamaani mielipahaa. Kuva kertoo mielestäni kuljetusten mahdottomuudesta noissa oloissa. Vesitiet olivat harvassa, ja vain rekikelillä voitiin kuljettaa suuria eriä hevosilla. Tämä oli paitsi kallista, myös hidasta ja lastin vahingoittumisen vaara oli suurempi. Esim. Nokian paperitehdas lähetti kymmenien hevosten saattueita Hämeenlinnaan ennen radan valmistumista Tampereelle. Sitten rahtikustannus putosi Pietariin noin kolmasosaan, puhumattakaan toimituksen nopeudesta. Eräs vanha perhetuttu kertoi Turun matkan ennen rautatietä kestäneen 2 päivää. Tutussa talossa yövyttiin puolimatkassa. Kelirikon aikaan ei matkustettu.
kuva 27.07.2015 00:33 Reino Kalliomäki  
  Muistelen Riihimäen romujonossa tendereiden olleen jo tyhjiä.
kuva 26.07.2015 23:14 Reino Kalliomäki  
  Koska vaunuissa ei näy pari-ikkunoita taitaa kyseessä olla kolmannen luokan Ei. Vuoden 1911 luettelossa tämännäköisten littera oli E. Suhteessa 42/10 kyseessä oli "kesävaunu"? Puuttuiko lämmityslaite? Vaunujen lämmitys,- ja jäähdytyslaitteen "Selitys- ja Käyttö Ohje" (1929) väittää että nämä oli varustettu "Vapor"-lämmityslaitteella. Yhdistetyissä vaunuissa oli toisen luokan osastossa lisälämpölenkki.
kuva 26.07.2015 23:01 Reino Kalliomäki  
  Rakennuskertomuksen mukaan Turku - Tampere - Hämeenlinna radalle tuli 39 siltaa, kaikki raudasta. Edullisimman tarjouksen teki E. Rolin & C:is Braine-le-comtesta Belgiasta. Pohjatutkimuksia tehtiin toukokuussa 1874. Rakennuspaikalle tehtiin neliahjoinen paja sekä suurempi työvaja. Salmi on tällä kohtaa 320 jalkaa leveä , ja suurin syvyys on 30 jalkaa. Kääntösiltaa tukee 20 teräskuulaa, 20 linjaa halkaisijaltaan. Nämä kulkevat pyöreässä valurautaurassa. Vaikka sillan kääntyvä osa painaa 500 senttaalia, jaksaa yksi mies vaivatta avata sen. Sillan jänteiden tueksi tulivat 2 jalkaa halkaisijaltaan olevat kierteiset valurautasylinterit, jotka vielä täytettiin betonilla. Osa materiaalista oli kuitenkin puutteellista , ja silta valmistui marraskuun lopussa 1875, ja veturi ylitti sen ensi kerran 25 toukokuuta 1876. Kertomuksessa käsitellään sillan rakentamista monta sivua. Taisi olla iso juttu aikanaan.
kuva 26.07.2015 22:28 Reino Kalliomäki  
  "Kertomus Waasan Rautatien Rakentamisesta" ei kerro ikkunoista mitään. Sen mukaan kuitenkin :"Huonerakennukset tehtiin kaikki puusta, paitsi lokomotiivitallit... (On) tehty 19 hinkaloa 15 lokomotiiville, nimittäin Nikolainkaupunkiin 10 hinkaloa, Myllymäelle 4 ja Tampereelle 5... Rakennettuina on 12 vesitornia, joihin vettä nostetaan 5 käsipumpulla ja 7 höyrypumpulla... lisäksi on kolme vedenottopaikkaa lokomotiivitalleissa Nikolainkaupungin, Myllymäen ja Tampereen asemilla. Kaksi ensinmainittua on varustettuna käsipumpuilla, jotka ovat eri konehuoneissa." Suuret ikkunat ovat valon tarpeen varmaan olleet tärkeät, olihan veturien huoltaminen tuolloin vallan erityistä.
kuva 24.07.2015 22:56 Reino Kalliomäki  
  Lisätessäni tätä kuvaa mökillä olin huolestunut asiasta, mutta muistelin vain Sk3-vetureissa olleen Dultzin piiskan. Mellinin käynnistys- ja vaihtoventtiilihän ei näy päälle. Kuitenkin veturi muistuttaa H3:sta. Jopa vetopyörän "lokasuoja" mielestäni on nähtävissä. Piiskaventtiili vaikuttaa kattilan läpimittaan verrattuna pienemmältä kuin Mummossa. Savupesän vinotukia ei myöskään näy Mummossa. Savupesän ovi on myös outo. Savupiippu on kuitenkin samanlainen kuin kuvassa: https://vaunut.org/kuva/47512?tag0=0%7CHk2%7C . Mahtaisiko siis tämä olla jonkinlainen korjaussekasikiö? H3:sen sylinteri/ohitusventtiili näkyvät myös kuvassa: https://vaunut.org/kuva/94805?t=Lepola .
kuva 22.07.2015 23:43 Reino Kalliomäki  
  Tätä kuvaa laittaessani kummastelin sanan "Peipohja" nimen puutetta Vorgin listassa. Eikä siellä ole "Tyrväätäkään", vaikka vieläkin muistelen matkustaneeni nimenomaan "Tyrvään junalla". Toki asemarakennuksessa luki jo silloin "Vammala", mutta "Tyrvää" oli vielä käytössä. Näitä edesmenneitä nimiä ei ole Vorgin haussa. Mutta "Sastamala". Sepä tuntuu tutummalta! Kiitos kommenteista! Korjaan sarjan.
kuva 22.07.2015 23:26 Reino Kalliomäki  
  Mainio kuva panssarijunasta, sekä mainioita kommentteja. Käytössäni on ainoastaan tuo Sillanmäen kirja, mutta mielenkiintoa lisää se, että käytössä oli toistakymmentä varsinaista ja tilapäistä panssarijunaa. Aseen teki tehokkaaksi ilmeisesti panssarintorjuntaan kykenevien aseiden puute. Tilapäisyyden aste väheni niin, ettei kaikkia virityksiä nimetty "panssarijuniksi". Nokian paperitehtaan konepajalla koetettiin korjata Pispalasta hinattua junaa, mutta työ todettiin mahdottomaksi. Tilannetta valkoisten kannalta vaikeutti se, ettei heidän haltuunsa joutunut yhtään toimivaa veturia. Valkoisethan hyökkäsivät Kyröskosken suunnasta. Paperitehtaan konepajalla tehtiin kuitenkin sellupaaleilla "panssaroitu" avovaunu, joka varustettiin yhtiön hinaajan Bernard-moottorilla. Hyökättiin länteen, mutta matka päättyi Siuron räjäytetyn sillan eteen. (haastattelu 1975 Vilho Virjula)
kuva 20.07.2015 01:07 Reino Kalliomäki  
  Satuin kerran kuulemaan kertomuksen, jonka kertoja piti täydellisen älyttömänä varusmiesajan tapahtumaa, jossa pataljoonan komentaja yritti miesvoimalla siirtää kymmenkuntaa lastauslaiturilla olevaa vaunua. Ehkä näin. Mutta esim. "Nalle"-veturin vetovoimaan ei olisi tarvittu kuin 10 kilon voima per mies. Mutta yhtäaikaa, eikä uskonpuutetta. RLR:llä sahalla vaihtotöissä toimineet hevoset olivat AM:n tarinan mukaan oppineet satsaamaan liikekitkan voittamiseen hellittäen heti junan liikkuessa. Pelkään, ettei sotilassiirtotouhussa ollut riittävästi kokemusta. Kuvan tilanteessa apu on ollut riittävä, ja tilanne henkilökunnan hallinnassa.
kuva 17.07.2015 11:54 Reino Kalliomäki  
  Mukava kuvakulma nojatuolimatkaajalle! Vaunun puuosat ihan uudenveroisia.
kuva 15.07.2015 23:31 Reino Kalliomäki  
  Muistan koomisen tilanteen lättäretkellä muinoin: Ajettiin lätällä sorakuopalle, tuli vauhdilla kantamies, ja kysyi "onko kellään kameroita?"
kuva 15.07.2015 19:33 Reino Kalliomäki  
  Sillan alla veden syvyys 3,8 m, vähän sillan jälkeen 12 m . Tänään pienellä kalakaiulla mitattuna, suunnilleen keskeltä väylää. Sitten on vielä kaksi kynnystä, joista viimeinen matalin, 3,1 m.
kuva 15.07.2015 00:23 Reino Kalliomäki  
  Kiitos oikeasta linkistä! Tuumin vain, että kun todennäköisesti laatassa on samat teknisten tietojen arvot, on listassa virhe.
kuva 14.07.2015 00:15 Reino Kalliomäki  
  Onkohan numeron 121 laatta erilainen? https://vaunut.org/keskustelut/index.php?board=7.0 .
<<   >>