314-119922 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.05.2014 14:48 Reino Kalliomäki  
  Tämä oli vielä kasvun aikaa Nokialla. 80-luvulla pehmopaperin tuotanto kasvoi saavuttaen maailman kakkostilan 165000 t / vuosi. Koskapa muutakin liikennettä oli, niin raiteilla riitti liikennettä. Mutta 80-luvulla alkoi myös henkilöstön vähentäminen, ja Nokian keskittyessä muualle, myytiin tehdas James River - yhtiölle v. 1989 (myöhemmin Fort James Suomi Oy) ja edelleen v. 1997 Georgia Pacific Finland Oy:lle, v. 2001 Georgia Pacific Nordic Oy:lle ja nyt omistaja on ruotsalainen SCA vuodesta 2012. Ja paperikone no IX on ainoa toiminnassa, vuosikapasiteetti 52000 t. Jätepaperia siistataan ja sellua tuodaan. Autoilla.
Henkilöstö on vähentynyt murto-osaan, ainakin 1200 työpaikkaa on vähentynyt. Ainakin Tervakoski Oy vähensi rajusti väkeä jo 70-luvulla. En silloin ymmärtänyt mihin ollaan menossa.
Kiitos Tapio kommentista. Pieniähän nämä olivat laivoihin verrattuna.
kuva 25.05.2014 22:46 Reino Kalliomäki  
  Kuvan alkuperäinen negatiivi on lasia. Kansiossani se on ajoitettu 1924-25. Kuvauspaikka on tallin edusta, ja koska ykkönen puuttuu , se on todennäköisesti jo myyty - minne, sitä en vieläkään tiedä. Veturit ovat "2","4"ja "3". Kolmosen hytissä J. Viitanen ( oli myös Yrjö V.), tankin edessä Antti Järvinen. Keskimmäisessä Mauri Virtanen, ja laatan edessä Viljo Laine. Kakkosen hytissä Kalle Vinqvist. Muut tuntemattomia. Kuva on otettu aivan kanavan reunalta. Kanava voimalaitokselle on siis ollut valmiina jo kymmenkunta vuotta, ja sen rakentamisessa tarvittu ylimääräinen 0-4-2T on myyty Paraisille. Se oli no "3", joka sinne myytiin , ja niin no vapautui Hanomagille. Vetureissa oli vai yksi ovi, ja sekin pinottiin puilla umpeen vuoron alkaessa. Kuljettaja siis lämmitti vasemmalla kädellä, ja lämmittäjä oli enemmänkin junamies. Liikenteen alkupuolelta on kyllä sääntökokoelma, jossa puhutaan signaaleista ja jopa konduktööristä - taisi apumies hoitaa senkin homman...
kuva 25.05.2014 00:22 Reino Kalliomäki  
  Syynäsin vanhoja. EP taas täysin oikeassa.
kuva 25.05.2014 00:17 Reino Kalliomäki  
  Missä tämä on ollut käytössä?
kuva 24.05.2014 02:32 Reino Kalliomäki  
  Kyllä pitäisi antaa jonkun taitavan suunnittelijan mietiä noiden turvaraitojen muoto. Nehän pilaavat fiilistä. Tähänkin kuvaan tekisi muuten mieli asettua tarkkailijaksi.
kuva 24.05.2014 00:52 Reino Kalliomäki  
  On kuvia. Laitan myöhemmin. Olin 1964 - 73 kesätöissä varusmiesaikaa lukuunottamatta. Mutta kun hankin kameran 1965 oli diesel jo tullut. Kotikenttää siis. Haastattelin monia , ja kopioin kuvia. Uusia on tietty myös , mutta Jorma näyttää ladanneen paljon viimeisten aikojen kuvia. Kiitos niistä. Karille sanoisin , että ei tehty ylikulkua, vaan alikulku kevyelle liikenteelle. Diggaan sitä , että joku on ilmeisesti kiivennyt valomastoon. Alikulun aukon kaide näkyy juuri tavaramakasiinin edessä, tasoristeyskin muistaakseni kulki makasiinin samalta puolelta.
Hämmästyin Akin 6.1.2009 lisäämää kuvaa. Siinä on tehtaan pässejä tallin edessä , ilmeisesti ruokatunnilla. Etummaisena Tampellan 0-6-0T 120/07, sitten Tamp. 0-4-2T 181/11 ja viimeisenä se toinen Hanomag, toinen oli aluksi Harjavallan voimalaitostyömaalla(Åbo Kraft Ab) vuoteen 25-27,ja nyt Kovjoella. Kuva on ilmeisesti ennen sitä. Kun RLR:n 5 saapui , numeroitiin veturit uudelleen, ja juuri tämä viitonen menetti keskimmäisen vetoakselinsa suistuttuaan jokeen. Pauli Lehtioksa oli paikallinen valokuvaaja , yhtiön "hovikuvaaja", mutta tämän kuvan on oltava hänen ensimmäisiään, tai hän eli satavuotiaaksi. Onnettomuudesta on lehtiartikkeleita ja runokin, jonka kuulin 70-luvulla radio-ohjelmassa "tämän runon haluaisin kuulla"!
Eljakselle myös kiitos. Uskomaton tuo Tapani Kilpisen matkapäiväkirja!Olisinpa tajunnut , nyt olisi helpompaa.
kuva 12.05.2014 23:34 Reino Kalliomäki  
  Eikös "Avo-Breuer" ole kuin hytitön Kalle? Kertovat Siurossa olleen sellaisenkin, tuli kuulemma Mäntyluodon sataman rakennukselta.
kuva 12.05.2014 23:31 Reino Kalliomäki  
  Pirskatti. Olet varmasti oikeassa, Tapio. Pitäisi edes yrittää saavuttaa jonkinlainen kuvan tarkastelemisen taso, vaikka onkin 40 vuotta siitä kun viimeksi katseli !
kuva 11.05.2014 22:16 Reino Kalliomäki  
  Jt:n mukaan 22,5 promillea 400 metrin kaarresäteellä. Otso jaksoi tahkota 4 täyttä Gbl-vaunua sellulastissa asemalle. Aikanaan kerrottiin, että Pikku-Jumbo sai ylös 9 Gb-vaunua ja Jumbo peräti 14, aloittamalla vauhdinoton pisimmän raiteen puskurista. Tehtaalle tuotiin junalla 50-luvulla kivihiiltä , kalkkikiveä ja rikkiä, sekä kiinteänä että happona. Kovin ruostuneilta näyttävät kiskot nykyään.
kuva 11.05.2014 21:58 Reino Kalliomäki  
  Kiitos kaikille tietäjille - korjaan tietoja näihin kuviin!
kuva 11.05.2014 14:20 Reino Kalliomäki  
  Noloa. Kun olisin katsonut muut sarjan kuvat, olisin korjannut vahvan muistikuvan , että seurasimme junaa etelään. Kemissä kävimme , ja iltayön mittaan ajoimme Lieksaan. Ron ajoi puolimatkassa ja ohittti Vuokatissa tienristeyksen. Pimeässä sateisessa yössä hän liki paniikissa ravisteli minut hereille, ja sanoi pelkäävänsä ajetun jo S.N.T.L:n puolelle! Sellainen oli tunnelma kylmän sodan aikana! No, saatoin lohdutella, ettei sinne noin vaan ajeta. Hänellä on nettisivut "Ron Ziel Steam". Hän näki höyryvetureissamme jotain amerikkalaista tyyliä , ja maailmaa kiertäneenä sanoi kohteliaasti , että mikäli hän ei asuisi U.S.A:ssa, hän harkitsisi ensiksi Suomea.
kuva 10.05.2014 01:14 Reino Kalliomäki  
  Jotakin erityistä tunnelmaa näissä satamakuvissa. Nykyään laiturin lähelle on usein vaikea päästä.
kuva 10.05.2014 01:11 Reino Kalliomäki  
  Totta, ihmettelin Pieksämäkeä. Koulun ruokatunneilla näin Schwartzkopfeja Tampereella 60-luvun alkupuolella. Jono on sen verran vanha kuitenkin, etten muista sitä nähneeni.
kuva 08.05.2014 23:34 Reino Kalliomäki  
  Tästä kuvasta ei ole negatiivia vaan 4,5 x 6 pinnakkainen. Luupilla tarkastellessa pidän pumpun reikää aitona. Silta puolestaan vaikuttaa puurakenteiselta. Kaasuvalot tosiaan.
kuva 07.05.2014 22:18 Reino Kalliomäki  
  Paikka on tuttu. Tosin tasoristeyksen aikaan mutka oli terävämpi, ja nousu penkalle jyrkempi molemmista suunnista. Löysin jo lähteen , joka kertoo että onnettomuus sattui 24.09.1937, kuljettaja matkasaarnaaja Toivo Tuomola kuoli , samoin toinenkin saarnamies. Olivat matkalla seuraavaan kylään, Korvolan Siunaukselan 25-vuotisjuhliin seuraavana päivänä. Pikkuhiljaa vuosien mittaan kylä on paremmin tullut tunnetuksi Jaakkolana, postipysäkin mukaan. Silloin Siunauksela oli ns. orpokoti, nykyään vanhusten palvelutalo. Minua kiinnosti , onko kukaan kuullutkaan "papintappajasta", vai onko se vaan yhden kylän käyttämä lempinimi. Vuoden 61 kartassa näkyy mainiosti paperitehtaan kapearaiteinen , ja näkyypä Pitkäniemen sairaalan halkoraidekin. Silloin Tampereelta tullessa tie kääntyi vasemmalle kirkon eteläpuolelle, keskusta oli ns. "harjun" itäpäässä, sitten tie nousi harjulle ohittaen viralliset hallintorakennukset , ja painui Souranderin tien yli Laajanojan notkoon nykyautoilijaa hirvittävänä ahteena...
kuva 06.05.2014 00:37 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Martin ! Korjaan sijainnin
kuva 04.05.2014 23:11 Reino Kalliomäki  
  Tulee mieleen laulun sanat :"mistä tunnet sa kotimaan..." vaikka taitaa olla laulu lahden eteläpuolelta
kuva 04.05.2014 22:15 Reino Kalliomäki  
  Tällä vanhalla linjauksella oli tasoristeys, nykyisin surkean vaatimaton tie ei silloin ollut yhtään kummempi, mutta kuitenkin yhdistetyt valtatiet Tampere - Pori ja - Turku. Jälkimmäinen tie meni siis Tyrvään kautta. Tasoristeyksessä sattui muistaakseni 30-luvulla onnettomuus , jossa auto kuljetti neljää pappia Korvolan (Jaakkolan) Siunaukselaan. Pitkään kutsuttiin puukorisia moottorivaunuja "lempinimellä" "Papintappaja". Moniko kuoli, en muista.
kuva 28.04.2014 11:03 Reino Kalliomäki  
  Olen kuullut kerrottavan, että Vuojoen veturi Metsähallitukselta oli täällä töissä. Lisäksi muistan nähneeni kartan, jossa kapea raide kiertää vuorta järven puolelta. Ehkä tunnelissa oli joku moottoriveturi ? Varmasti homma tehtiin eräänlaisena "hätätyönä", joten vetokalustoa on haalittu mistä vain.
kuva 28.04.2014 07:44 Reino Kalliomäki  
  Katsos pahusta, sitä se tekee kun iltamyöhällä puuhastelee. Korjaan päivän, tällä kerralla se on tosiaankin negataskussa. Mutta varmaankin olen ollut aikaisin liikkeellä, olihan nähtävää. Siis aamujuna, se selittää myös mustavalkoisen, filmi oli herkempää.
kuva 25.04.2014 09:46 Reino Kalliomäki  
  Myllymäkihän oli suunnilleen puolivälissä Tampereen - Vaasan rataa. Radalle hankittiin vetureiksi sarja C5. Olisiko silloin vain ajateltu arkipäiväisesti liikenteen tarpeita - eihän Haapamäki silloin vielä mitään ollut. Radan rakennuskertomuksessa mainitaan , että veturi B2 laivattiin Vaasaan , jotta voitiin rakentaa sieltä Nikolainkaupungin suuntaan. Myöhemminhän veturi tunnetaan mm. "Siuron Pässinä".
Bonsdorff kirjoittaa Nokia Oy:n (paperitehdas) historiikissa, että läntinen ratalinjaus hylättiin kun pelättiin radan nostavan puutavaran hintaa Nokian hankinta-alueilla, ja yhtiön tukijat siirtyivät lobbaamaan itäistä linjausta.
kuva 24.04.2014 23:45 Reino Kalliomäki  
  Pyörästö on todellakin tuntemissani kuvissa aina 0-6-4T. Selitys sen mahdollisesta synnystä tuntuu loogiselta. En tainnut mainita ,että Olavin artikkeli Läskelän radasta on tietenkin kirjasta "Kapeat Kiskot".
Kattilarekisterin tunnettu ensimmäinen osa on Teollisuushallituksen arkistosta 1922 -26. Kävin sen läpi veljeni Anteron ja Vesa Linkaman kanssa Valtionarkistossa 1973-74. Seuraava osa on v. 1972 poimittu Kattilantarkastuslaitoksen arkiston kortistosta , vuosilta 1949 - 72. Idean tämän rekisterin läpikäymiseen antoi Erkki Nuutio, ja kuulemma nykyään on arkisto hävitetty. Välivuodet on hiljan löytänyt Tapani Havia , siis 1927 - 48.
Olen otettu mikäli minulla on jotain tämän kaltaista mitä Eljaksella ei ole. Voinko lähettää?
kuva 22.04.2014 22:58 Reino Kalliomäki  
  Taas olet, Martin, oikeassa. Onhan vaununsiirtolaitteita toki olemassa, eivätkä ne ole minkäänlaisia vetureita. Kai nuo pikkuiset pyörät saivat vähättelemään. Pahoittelen, Kallet! Koetan laittaa lisää kuvia teistä !
kuva 22.04.2014 22:54 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Eljas, aikamoisesta paneutumisesta. Pelkäänpä, että no 1083 tulee Olavi Kilpiöltä , joka kirjoitti artikkelin Läskelän Rautatiestä. Missään tuntemassani kuvassa ei näy valmistajanlaattaa. Kattilareksiteri antaa kattilanvalmistusvuodeksi 1899 vuoden 1923 katsastuksessa. Ja kattilan valmistajaksi nimenomaan Dickson. Mutta ei siis numeroa. Lisäksi : 76 kpl 38 mm tuubeja , pituus 2,5 m. Tulipesän mitat p 0,48 l 0,86 ja k 1,36 . Koepaine 17,5 ja työpaine 11 kp/cm2 (v.1923) sekä tulipinta 25 m2.
Käsikirjastossani on vain pikkuinen teos "A short history of American Locomotive Builders in the steam era", kirj. J.H.White 1982
Voisiko siis itse veturi olla vuotta nuorempi?
kuva 20.04.2014 23:16 Reino Kalliomäki  
  Dickson Manufacturing Co , Scranton , no 1083/1899. Tietääkseni ainoa tältä valmistajalta Suomessa. Kattilarekisteri sanoo tulipinnaksi 25 m2, eli ei aivan pieni. Myös akselijärjestys on meillä harvinainen 0-6-4T. Dickson teki vetureita vuodesta 1862 , mutta tehdas muodosti 7 muun kanssa ALCO-yhtiön v. 1901. Muiden joukossa oli mm. Brooks, joka toimitti Loviisan tien ensimmäiset veturit. Voisi olla, että tunnettu toimisto A. Koppel olisi tämän harvinaisuuden takana. Koppel toimitti kokonaisia ratoja kiskoineen kalustoineen , ja useinkin hankki vetureita muilta kuin O&K-tehtaalta. Kapeat kiskot - kirjassa on lisää kuvia s. 83.
kuva 20.04.2014 15:32 Reino Kalliomäki  
  Oikeassa olet , Martin ! Vieläpä siinäkin , että talli on alunperin Porvoon radan. Se sijaitsi radan itäpuolella , ja sen takana häämöttää Ornon rakennuksia. Juuri tässä Keskustan kehä alittaa radan. Tutkin sen sisältä , eikä mitään muistoja löytynyt. Onnistuin lataamaan sen mökiltä hurjalla 32 kb/s keskinopeudella. Koska täällä ei ole käsikirjastoa olettaisin vain , ettei höyryvetureita voinut ulkona säilyttää.
kuva 18.04.2014 23:49 Reino Kalliomäki  
  Olin Kimmelissä kursseilla 1986. Siispä silloin, korjataan. Kuva on etelään, edellinen pysähdys Kuusenjuuressa.
kuva 10.04.2014 22:44 Reino Kalliomäki  
  "Raitiotie" meni Pekonlahden sahalle Laatokan kulmaan. Raideleveys oli 750 mm ja kalusto puutavaran kuljetukseen sopivaa, veturit mm. Krauss 0-4-0WT ja Dickson 0-6-2T. Laitan kuvan kun saan uuden koneen toimimaan.
kuva 28.03.2014 23:01 Reino Kalliomäki  
  Se oli kai Tve 3 472 jolla liftasin Tuiraan. Toinen kone hyytyi kohta lähdettyämme tavarasta, ja tuntui siltä , että kävellenkin olisi ehtinyt pikemmin perille - paitsi että olihan se hauskempaa olla veturissa.
kuva 28.03.2014 08:36 Reino Kalliomäki  
  Ihana tunnelma ja kuva. Oliko tällä toisella raiteella myöhemmin romujono ?
kuva 23.03.2014 12:57 Reino Kalliomäki  
  Samaa mieltä designista. Ekström Oy:n lista sanoo että tänne (Suomen Mineraali Oy, Komu) toimitettiin no 1756438 tyyppi MAH711, "Schienen Kuli", vaan ei mainitse vuotta!
kuva 23.03.2014 12:51 Reino Kalliomäki  
  Satamaraiteen kaarre oli tosiaankin senteistä kiinni. ennen kaarretta oli 2 vaununkääntöpöytää joiden kautta vaijerilla saatiin vaunut vedettyä satamaan. Makasiini kuului Kyrö Oy:lle, ja ensin sellu tuotiin laivalla, mutta 5-60 luvulla autoilla lastattaviksi SNTL:n vaunuihin. Asemalta kaarteeseen lähdettäessä oli kieltomerkki : Vain Vv13-sarjan vetureille ! Keskiolutpaikka kaarteen sisällä on muuten M.A.Nummisen rankkaama.
kuva 23.03.2014 12:43 Reino Kalliomäki  
  Oikea päätelmä, Kari. Siuro on vanha "kotiasemani", mm. postitoimisto oli itäpäädyssä, siihen aikaan vielä kun talletukset merkittiin säästökirjaan veromerkin tyylisillä liimattavilla "postimerkeillä".
kuva 23.03.2014 12:39 Reino Kalliomäki  
  Tästä portista rata meni sisään ja läpi vuoren. Päätunnelista aukeaa sivuille tehdashalleja. Tämä "pomminvarma" tehdas rakennettiin välirauhan aikana , työssä käytettiin kapearaiteista höyryveturiakin, joka tuli Vuojoen metsäradalta , ja oli vielä 50-luvulla nähtävissä Kalkun kuljetusvälinevarikolla.
kuva 23.03.2014 09:48 Reino Kalliomäki  
  Onnistuin tosiaan kääntämään sen. Pirskatti kun harmittaa etten löydä sitä diakuvaa - nyt tosiaan näyttääkin tutummalta.
kuva 22.03.2014 22:51 Reino Kalliomäki  
  Muissa kuvisa ei näy höyrygeneraattoria.
kuva 22.03.2014 20:16 Reino Kalliomäki  
  Niin on -anteeksi huolimattomuus ! Vaunun numero käännetyssä kuvassa suurennettuna näkyy selvästi :
57314-7 ja laivan nimi alkaa CCP ???? Miten tämä korjataan?
kuva 13.03.2014 10:03 Reino Kalliomäki  
  Kyrösjärven matkustajaliikenne oli todellista 1920-luvun alussa. Tampereelta ensin junalla Siuroon, höyrylaivalla Hämeenkyrön ohi tehtaan alalaiturille, sitten sähköjunalla taas laivalle. Muistelen jostakin , että pari käytettyä raitiotien liitevaunua hankittiin kalustoksi Riikasta (Riiasta?). En ole koskaan nähnyt kuvaa tästä liikenteestä, mutta olisi mukava. Näin matkustettiin Ikaalisiin, laivalla pääsi pitemmällekin, ja lopulta maitse Parkanoon. Kuka on tämän mainion kartan laatija?
kuva 12.03.2014 09:49 Reino Kalliomäki  
  Monta kivaa pikkurataa on otettu mukaan , mutta erityisesti pistää silmään tuo Lounatjoen raitiotie - eräs hämärimmistä jutuista. Tekstin mukaan aikataulun pitäisi olla julkaistu ?
kuva 12.03.2014 07:47 Reino Kalliomäki  
  Mainiota , Jarmo! Kävin tosiaan lenkin Iisalmen - Ylivieskan kautta - ja pääasiassa vain istuin junassa. Mutta käväisin toki talleilla.
kuva 28.02.2014 08:29 Reino Kalliomäki  
  Myönnetään , että oli päässyt jo unohtumaan. Kuitenkin aivan järkeenkäypä palvelu. Millä ajettiin?
kuva 28.02.2014 08:22 Reino Kalliomäki  
  Kerrassaan mainio. Kansainvälistä tasoa!
kuva 26.02.2014 09:31 Reino Kalliomäki  
  Hätäisesti otettu kuva. Arvelin, että on kiire Laitaatsillan penkereelle, ja niin otin kuvan kiipeämättä vesitorniin, polvivaralta, aukko 1,8 ja 1/60. Seuraavana päivänä olisin istunut odottamassa jalustan kanssa ja saanut vielä 795:sen pöydällä...no, jotain olisi ehkä mennyt pieleen.
kuva 09.02.2014 18:25 Reino Kalliomäki  
  Olen vaikutettu analyyttisestä tarkkuudesta! Tosiaan, olen pannut diat laatikkoihin vain vuoden tarkkuudella, mustavalkolehtiöihin usein merkinnyt päivänkin. Vaan vuosien mittaan diojen järjestyksessä on varmasti tapahtunut mokia. Minulle tärkeimmät kuvat poimin erikseen hyvään talteen, ja ne ovat siellä vieläkin. Vaimoni on alunperin kotoisin Kokkolasta ja naimisiin menimme 1977. Nautin muuten kovasti siitä ikkunasta rautateiden nykypäivään, jonka tämä sivusto tarjoaa!
kuva 07.02.2014 23:41 Reino Kalliomäki  
  Vaikea perustella. Tieto on peräisin "Isosta Tietosanakirjasta " 1938 - ja on ilmeisesti väärä. Paras poistaa
kuva 29.01.2014 16:07 Reino Kalliomäki  
  v. 1986 Karhulan konepajan johtaja (Virtanen?) kertoi että veturi tuli kapearaiteisena (750-ei785) korvaamaan väsyvää kapearaiteista höyrykalustoa, mutta levennettiin omana työnä konepajan käyttöön. Koska Saalasti alihankki koneita Karhulasta johtaja soitti tuttavalliseti T. Saalastille, joka sanoi :" sain Sotevalta 10 veturia, mutta sitä en tiedä mistä #&¤% te sen saitte". No, Karhulasta se meni Ruukkiin pysyen Ahlströmillä ja siinä oli alkuperäinen kone, kaasupullo polttoainesäiliönä.Ei veturi siis KSR:llä ollut.
kuva 29.01.2014 09:42 Reino Kalliomäki  
  Huomaa pakokaasuvihellin. Sellainen otettiin talteen kun Pateniemeltä tuotiin Simplex Minkiölle Olavin ollessa pj.Pyörät näyttävät olevan leveämmällä kuin "normaali" Simplexissä. Kävin silloin Pateniemessä ja ins. Karjalainen lahjoitti koneen Museorautatielle ja otin tietenkin kuvia - vaan en nyt löydä niitä.
kuva 26.01.2014 18:27 Reino Kalliomäki  
  Oikein. Vaan kun vakituinen liikenne , erityisesti maitojuna, oli jo lakkautettu niin nimeä käytettiin tästä.
kuva 26.01.2014 14:53 Reino Kalliomäki  
  Mikkeliin menin (SavPr) ja sieltä pian Kelkkamäkeen (Lievestuore). Kysyttiin vapaaehtoisia varikon vartio-osastoon ja hiljaisuus oli huikea. Hymyilytti hieman kun muistin ruotsinkielisen termin : "niin hiljaista että voi kuulla enkelin lentävän". Kapteeni totesi ensimmäisen vapaaehtoisen löytyneen... Parina vuonna kävin vielä kuvaamassa näitä junia
kuva 11.01.2014 16:52 Reino Kalliomäki  
  Bogdan Pokropinski kirjoitti v.1988 : Nykyisin veturi on Sochaczewin kapearaidemuseossa, yhdessä 41 muun kapearaideveturin kanssa.
kuva 11.01.2014 16:45 Reino Kalliomäki  
  Hiekkalaatikossa köysi -"polingin" vastakohta. Käytettiin tarvittaessa. Pahassa paikassa junamies ripotteli hiekkaa molemmin käsin kiskoille! Jo höyryvetureissa käytettiin tätä toimintavarmaa tapaa.
<<   >>