Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.12.2018 02:04 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturi näyttää kovin kevyeltä, ja onkin. Krauss-Maffein arkistotiedon mukaan se painoi 5400 kg tyhjänä, ja 6880 kg työkunnossa. Lisämerkintänä raideleveys 1000 mm on yliviivattu ja korjattu 750 mm:ksi erivärisellä kynällä (myöhemmin?). Muissa kuvissa raideleveys vaikuttaa metriltä. Koska veturin vesivarasto on rungon muodostamassa "laatikossa", ei kaventaminen ole helppo. Se merkitsee myös korkeampaa runkoa, eli vapaa tila kattilan alla pienenee. Kuvassa se onkin suuri. Onneksi linkissä sanotaankin veturin painavan työkunnossa 7 tonnia. Vasta Pekonlahden kuvassa veturi näyttää 10-tonniselta. Kattilakin vaikuttaa suuremmalta. Bernhard Schmeiserin kirjassa (1977) maahantuojaksi mainitaan Gustav Zitting, Helsingfors, no 2644/1892. Numero näkyy selvästi P. kuvassa. |
||||
|
25.12.2018 14:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Markon veikkaus on oikea. Mutta osaako joku kertoa vaunun numeron? | ||||
|
25.12.2018 14:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Pietarsaari. Vanhanaikainen tapa tehdä vesisäiliö tallin sisään, tässä tapauksessa on oma "viskuri" molemmille (joka) pilttuille. Karin paikka on oikea! | ||||
|
25.12.2018 14:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Myllykoski tosiaankin, Jarkko ehti ensin! | ||||
|
25.12.2018 01:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein muistettu, Esa! Paremmin. | ||||
|
20.12.2018 01:55 | Reino Kalliomäki | ||
| Palasin LVR"10" takia Tomin kommenttiin. Ratkaisu ristiriitaisiin haastattelutietoihin saattaa olla oma väärinymmärrys. Ryhdyin selaamaan käsiin sattuvia karttoja, moinen selailu ei ole tutkimus, mutta antaa vahvasti osviittaa. + = näkyy, - = ei näy : Taloudellinen k/1912 +, yleiskartta 1919 +. maakuntakartta 1923 -, yleiskartta 1933 -, tiekartta 1938-, yleiskartta 1939 +, saksal.merikartta 1940 +, yleiskartta 1950 +, peruskartta 1956 -. | ||||
|
20.12.2018 01:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Varmaankaan veturi ei ole kauan ollut Loviisan tien kiskoilla. Kortista on olemassa myös rasteriton valokuvaversio, mutta ei minulla. E-E. Saarisen kirjasessa Ylä - Syvärin rautatie on lisää kuvia. | ||||
|
16.12.2018 10:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Junan äänet kuluivat reissumiehen syntymäkotiinkin, Eskon tilan moonamiehen mökkiin. Tilan päärakennus näkyy kuvassa http://vaunut.org/kuva/92321?tag0=3%7CDm4%7C Tässä kuvassa hieno sommittelu valoa myöten ! | ||||
|
14.12.2018 22:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Tyylikäs tempaus! Onnitteluni! | ||||
|
14.12.2018 21:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Harvinainen kokemus, nykyään yhä harvinaisempi, Seppo! Jos vain muistat, kerro lisää. Saiko yhtään liikkua? Oliko ovien ikkunat peitetty?Tarkkailiko vahti matkustajia? Jne... | ||||
|
13.12.2018 01:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Lehtileike: http://vaunut.org/kuva/130093 | ||||
|
|
11.12.2018 20:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturi seisoo kuonamontun kohdalla. http://vaunut.org/kuva/130061 Kovin harmillista höyryveturin käyttöä ajatellen. Joku on siirtänyt tikkaat, ja laittanut levyn kauluspiipun päälle. Kattilan pelti kiiltää. Vuoden kuluttua sisarveturi on jo ruosteinen. http://vaunut.org/kuva/103174?tag0=0%7CTk3%7C834 Aivan kuin suruliputus olisi höyryvetureille. Vanha talli torneineen olí ratapihan levennyksen esteenä. Tapio Muurisen vanha kuva näyttää sen hyvin. http://vaunut.org/kuva/22834?kv=1966&t=toijala 837 saattoi hyvinkin olla viimeinen Pikku—Jumbo ajossa Toijalassa. Tai sitten se oli 834. Kävi kuitenkin niin, että Vr2:set jatkoivat vielä muutaman vuoden. Aamulehti kirjoitti tallin vanhimman osan purkamisesta vesitorneineen syksyllä 1972. | ||||
|
10.12.2018 19:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä on huonointa diojen rekisteröintiaikaani. Nimesin kasetin, ja kuinka ollakaan, sekoittuivat hiljalleen. Lisäsin uuden kuvan: http://vaunut.org/kuva/130042 koskapa 1990-luvulla poikkesin Laurilassa vain kerran. | ||||
|
10.12.2018 01:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Ajattelin tänään ladata kuvan Laurilasta, ja samalla ryhdyin katsomaan entisiä. Tämä kuva löi häpnaadilla tuoden mieleen vanhan muiston, joka oli päässyt unohtumaan: "Laurilassa on romutarhassa Töölön Sokerin kattila". Sopinee. Höyrykupu edessä, ja kipinäpiippu mallia "timanttipiippu" puuttuu (Kraussin mukaan: Amerikanische fünkenfänger). Kattilarekisteri: Krauss 4689/1924 (!). Saanut uuden kattilan , veturi valmistui 1901. (viimeinen katsastusmerkintä->) M. Karvo, Kemi mlk, Liedakkala, 1967. Ent. omistaja Töölön Sokeritehdas, No "1". Kuva sivuilla: http://vaunut.org/kuva/98877?t=t%25C3%25B6%25C3%25B6l%25C3%25B6&tag0=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen No kakkosen piippu oli juuresta laajeneva. Ykkösen perusmitat: 300x350 mm, kolmiakselinen, raideleveys 1000 mm, pyörä 750 mm, työpaine 12 Atm, työpaino 19,5 t, kattilan tulipinta noin 40 m². Sitten: "Siirto 1971" ? Pois rekisteristä? |
||||
|
07.12.2018 23:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Kyöpeli? Kaipa se silloin oli stadin slangia. Kysyä en älynnyt. "Trafikreglemente 1897" (21011897) sanoo Djurgårdenin plattformin olevan auki matkustajille kesäkuukausina. |
||||
|
|
07.12.2018 00:26 | Reino Kalliomäki | ||
| Tässä kuvassa on melko lailla yhtä monta posliinieristintä kuin kuvassa: http://vaunut.org/kuva/78499?kv=1862&kv2=1917&ros=20 Paha nähdä, että ne ajan kuluessa toistaiseksi vähenisivät. Alkuperäistä suurennettaessa junan takaa näkyvät samat pylväät. Kuvan laatu jää kauas Signe Branderin isolla negatiivillä otetuille. Suljinaika voi olla nopeampi, silti arvioisin junan jo miltei pysähtyneen. Vielä se perimätiedon murunen, vaikka se onkin höyhensarjaa: Puhelias alivuokralaisemäntä Saimi T. kertoi noin vuonna 1972, kuinka viilari T. lähestyi häntä. "Lähdetkös Juurkyöpeliin spatsieraamaan?" Kertoi, että Ensi - Linjan jatkeena oli kävelypolku pysäkille. Kertoi usein, voinee verrata runonlaulantaan. Hän oli myöhemmin Hennalan vankileirillä. |
||||
|
05.12.2018 10:54 | Reino Kalliomäki | ||
| Vaihdettavien pölkkyjen merkintä sorapenkalla näkyy tyylikkäästi! | ||||
|
29.11.2018 18:40 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä on Hesasta katsoen radan vasen puoli, eli VR:n linja on toisella puolella. Kaita apina mahtuu keskimmäisten lankojen väliin pylvään puolelta. On vain otettava pitkiä "askelia". Langat varmaan näkyvät alkuperäisessä kuvassa, tässäkin ne toisinaan ailahtavat näkyviin. | ||||
|
28.11.2018 13:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Nyt kun linkit eivät enään toimi, lienee hyvä kommentoida, että paikallisen perimätiedon mukaan sairaalan raitiotie ylitti joen pikkusillan kohdalla. | ||||
|
27.11.2018 16:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos kuvista, Heikki! Kätevää tämä digiajan kuvadokumentointi verrattuna muistilappuihin, muistikuvista nyt puhumattakaan! | ||||
|
26.11.2018 21:08 | Reino Kalliomäki | ||
| Heikki oli oikeassa, se on Munktells! Vieläpä jäljellä "Elonkierto"-maatalousnäyttelyssä, mutta heikossa kunnossa, ruosteisena pihalla. Kuvia löytyy "Elonkierron" sivuilta. (Höyrywelho) | ||||
|
24.11.2018 21:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Kyllä on, Jarmo. Noin kilometrin verran itään valtatie kympin risteyksestä. | ||||
|
21.11.2018 20:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Jossakin sotakorvauksia käsittelevässä kirjassa (muistaakseni Ilmari Harkin) mainitaan U.S.A:n ylijäämävarastojen erilaisten moottorien yhteismäärä: Noin 500 000 ! Täältä katsoen ihan käsittämätön määrä. Hinta jouduttiin asettamaan "sopivaksi". | ||||
|
18.11.2018 12:27 | Reino Kalliomäki | ||
| Sodan jälkeen asuntopula oli paha. Mikäli jollakulla oli tyhjä huone, kunnan asuntolautakunta saattoi määrätä siihen vuokralaisen! Lepotiloista oli kai helpompi nipsaista. Jopa saunatuvassakin asuttiin, ainoa "mukavuus" oli "Porin Matti", lämmityskamiina, jonka päällä oli yksi levy. | ||||
|
17.11.2018 21:54 | Reino Kalliomäki | ||
| Tulkintayritys tuottaa tuloksia, kiitos Ilkka ja Eljas! Hämähäkit viestivät dokumentaarisesta otteesta, numerot ovat selviä, eivät taiteellisia. Mielestäni virstanpylväs viittaa suomalaisiin virstoihin, venäläinen virstanmerkki sattuisi suunnilleen asemalle, suomalainen noin talleille johtavan vaihteen tienoille. Matka Helsingistä ei ole voinut paljon muuttua. (Ri nykyisin 71,433 km, suom. virsta 67= 71,610, ven. 67=71,480) Eljaksen käsitys ylänumerosta tuntuu järkevältä: 2665 jalkaa olisi noin 810 metriä. Kaltevuus on nykyään pienempi, mikä on luonnollista. Nousu päättyy Istuinkiven sillan alla. Orihveden merkissä kaltevuus on merkitty toisin (1:10). Merkintätapaa on ilmeisesti muutettu. Hyvä, että piirustuskin löytyy, ehkä sen mukana lisätietoakin. Oulunjärven radan kustannusarviossa merkkejä on lähes 3 kilometriä kohden, eli pienetkin kaltevuudet on merkitty. Näkemissäni kuvissa merkki on vasemmalla. Numerot näkyvät kuitenkin vain yhdessä, sekä Hilda Olsonin piirtämässä kuvassa. Lisää löytynee? Orihveden pengerkuvan on ottanut Daniel Nyblin, ja negatiivi on kadoksissa. |
||||
|
06.11.2018 19:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Henschel 14437/16 vanhan listan mukaan, Latviassa oli prikaativetureita vuoden 1928 inventaarion mukaan noin 70 kpl, yksityiiset mukaan lukien. Ventspilsin museo oli olemassa jo nelisenkymmentä vuotta sitten, silloin ei länsimaisella turistilla ollut vielä sinne asiaa. Syvä kumarrus pioneereille! | ||||
|
01.11.2018 23:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Venäläisissä kartoissa toriraide on yleinen, ensimmäinen huomaamani merkintä on 1871-72 piirretyssä kartassa. Ehkä viimeinen venäläiseen pohjaan tehty kartta Helsingistä on MMH:n "Helsingin Ympäristö" vuodelta 1923 (!). Karttaa (1:42 000) on ilmeisesti täydennetty monta kertaa, mutta täydennyksiä ei mainita. Torin raide näkyy, satamaradalla ei ole tunnelia. Outoja minulle ovat Hietalahden ja Kauppatorin kääntösiltojen ohitukset. Kuinka vanha pohjakartta onkaan? Sopivaa tutkittavaa Halloweenin aikaan. http://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=10930.0;attach=5584;image | ||||
|
01.11.2018 02:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Tehtaan vetureilla on nimet, tämä on "Lodjuret", Valmet 6612/1973, numero 515. | ||||
|
29.10.2018 00:41 | Reino Kalliomäki | ||
| Perimätiedon pisaroita, 1970-luvulla satunnaisilta paikallisilta kysyttyinä: Venäläinen metsärata (1916-, 750mm) lähti Tapanilan sorakuopalta Sidetietä myöten. Ratapenkan pohja "sidottiin" kaadetuilla puilla, "risunkipohja". Pitäjän kirkon lähellä silta, veden alla jäljellä pystytolppien jäänteitä. Meloin etsimään, vesi oli liian sameata. Kirkon jälkeen maantien syrjää. Backaksen rata osin entisellä penkalla. Meni pitemmälle. Höyryveturi. | ||||
|
27.10.2018 00:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Vielä kuvakulma: http://vaunut.org/kuva/129218 | ||||
|
22.10.2018 23:45 | Reino Kalliomäki | ||
| Milloin kaltevuusmerkit tulivat käyttöön? 1938 Jt hyllyssäni ei yllätyksekseni mainitse niitä! | ||||
|
19.10.2018 12:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio kartta, kiitos, Kurt! | ||||
|
15.10.2018 03:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Näin juuri valokuvaversion Jarmon linkkaamasta kortista. Selvempi, tarkempi ja selvästi Jarmo on oikeassa! Hämeenlinna. | ||||
|
04.10.2018 21:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Kari on oikeassa. Pääraide on tällä välillä vaihtanut puolta! | ||||
|
Kuvasarja: Historiallinen Kauklahti |
20.09.2018 01:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiinnostava sarja, eikä ole ollut vaivaton ladata. Kiitos! | ||||
|
17.09.2018 22:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuin unelma! | ||||
|
14.09.2018 00:38 | Reino Kalliomäki | ||
| "G" lienee lapsus. Hyvä, että nimetty piirros löytyi! Prof. C.E.Holmbergin paksussa "Lovisa-Vesijärvi Järnväg"-kirjassa vuodelta 1905 Loviisan aseman piirrroksissa ei ole allekirjoitusta. Walkon ja Niemen kuvissa on: J.V.Strömberg, Kuopio 1900. Wikipedia kertoo: ...tunnettu arkkitehti Johan Victor Strömberg...puurakennuksia...kansallisromantiikan... Finnan kuva on tuttu myös postikorttina (Förlag Johan Petterssons Bokhandel, Lovisa). Mutta kuva on peilikuva. Kumpi on oikein? Rakennus on muuttunut piirroksesta sen verran, että sitä on vaikea tulkita. Auringon suunta Finnan kuvassa tuntuu luonnollisemmalta. Mutta veturi. Paaki vasemmallla puolella? |
||||
|
11.09.2018 23:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Esa, tuota ensin ajattelin. Kirjakin on. Skara on lähempänä. Kävelin kerran Kinnekullen yli. | ||||
|
|
11.09.2018 02:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Mielestäni radan pituus ja suoruus ei ole yhtä tärkeätä kuin yleinen liikenne ml henkilöliikenne. Nostankin mukaan Toijalan, ja arvioin täydellisimmäksi Seinäjoen :) Upea kuva, muuten! | ||||
|
04.09.2018 09:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Raati on yksimielisesti oikeasssa. Niko ehti ensin! 13,14 m kääntöpöydältä talliin yöpymään meni 30-luvulla Alv-Vs-Alv henkilöjunan G1. Arkipäivinä kesällä (1934 aikat. 505/506), talvella vain Sk-Vs-Sk. | ||||
|
18.08.2018 00:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Katsottavaa riittää! | ||||
|
05.08.2018 14:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Jukan kommentti kaivoi esiin vanhan jutun, joka alkoi siinä määrin vaivata, että pengoin esille englantilaisilta kirjeenvaihdossa tulleita kuvia. Löytyi D. Trevor Rowe´n kuvaama 526 henkilöjunan edestä, ilmeisesti Karjaalle saapuneena v. 1957. Veturi näyttää teknisesti tismalleen samalta, kattoa myöten. Etupään letkutkin ovat samassa asennossa. Se vain, että en tunne muita mukana olleita. Yksin hän ei matkustanut. Tämä kuva sopii hyvin Hyvinkäälle : http://vaunut.org/kuva/43105?t=hyvink%25C3%25A4%25C3%25A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio Olen jopa erottavinani kuormaulottuman mittauslaitteen varaston suunnassa. Ja onko kivi muisto Hyyppärän louhimon siirtokuormausajalta? |
||||
|
02.08.2018 02:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Muistuu mieleen Rautaruukin ja Myllykosken Valmetin numeroimat kuutoset (VR - mallinen numero). Muistuttaa jälkimmäistä. | ||||
|
02.08.2018 02:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Onko vasemmalla hiekkakasa? Opinnäytetyötä tehnyt mainitsi sitä radiossa (1990-luvulla?) tuodun Sipoosta jaaloilla. Sepeliä ei kai pystytty vielä tekemään? | ||||
|
31.07.2018 08:45 | Reino Kalliomäki | ||
| Vuokraemäntä kertoi kävelleensä sillan kaaren päältä tsaarin aikana. Ilmeisesti kuvassa http://vaunut.org/kuva/78497?kv=1898&kv2=1948&t=linnunlaulu tehdään edellistä levennystä. Oliko silloin tehty silta sama kuin kuvassa? | ||||
|
Kuvasarja: Savon radan asemat (Kv)-(Pm) kesällä 2018 |
30.07.2018 02:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Kyllä on tutkittavaa! | ||||
|
24.07.2018 00:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Juhanin mainitsema puutappi näkyy selvemmin kuvassa http://vaunut.org/kuva/104061?u=3399&ros=28 .Hassua, miten yleiset uskomukset katoavat. 1950-luvula tavallinenn loru: "Hou-sut-put-too" näyttää myös hävinneen höyryveturin myötä. Samoin niin mutkaiset rataosat, että veturiin piti syöttää vääriä halkoja... | ||||
|
|
23.07.2018 03:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Tikkurasian aukinaisuus perustunee aikanaan yleisesti hyväksyttyyn, vaikkakin irrationaaliseen kuivaususkoon. Avoimelle rasialle oli helppo keksiä kiinnitys. Kun syksyn tullen ikkunanpokat kannettiin vintiltä, ikkunoiden väliin tehtiin kuivattu jäkälä-kukkakoriste. Kumpaankin päätyyn asetettiin avoimet tikkuaskit "kuivaamaan". Sisäpokan rako suljettiin liimapaperilla. Soihdun punainen teksti merkinnee hätä-. | ||||
|
17.07.2018 16:11 | Reino Kalliomäki | ||
| On tosiaan monta pykälää joiden mukaan tavaravaunun nopeus määräytyy. Varmaan käytäntö oli se, että lappu leikkasi nopeuden, ja suht harvoin Jorman kommentin mukaan. Toisessa vaunussa pakkaus on pettänyt, ja jauhetta on valunut rakosista uloskin. Mitä liekin, puuha vaikutti jo silloin menneen ajan touhulta. | ||||
|
|
17.07.2018 03:26 | Reino Kalliomäki | ||
| Varmaankin uudemmilla vaunuilla oli suurempi sn? Gb:tä ei kai saanut vetää kovempaa missään junassa? | ||||
|
15.07.2018 16:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Uudelta näyttää. Vanhat tapasivat olla aivan pöydän päässä, vertailukuva (Jokke Harju): http://vaunut.org/kuva/19909?t=k%25C3%25A4%25C3%25A4nt%25C3%25B6p%25C3%25B6yt%25C3%25A4 Eikä kamiinan piippuakaan. | ||||