Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.05.2017 08:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Olisikohan tuo kuvausvuosi kuitenkin 1977? Tr1 1049 oli ollut Pasilassa vielä varsinaisen höyryajan päätyttyä höyrynantotehtävissä. Niiden päätyttyä se hinattiin Pieksämäelle. Lähtö Pasilasta oli 30.3.1977 hieman ennen puoltayötä, Kuopion konepajalle menevän Dv15:n hinaamana. Riihimäelle tultaessa Ristossa alkoi esiintyä laakeriongelmaa, minkä takia veturi jätettiinkin sinne. Se havaittiin Riihimäellä aprillipäivänä ns. ”Mailanderin pätkässä” (nyk. r. 349) ja tässä kuvan esittämässä paikassa ainakin vielä kesäkuun alussa. (SKS) |
||||
|
21.05.2017 19:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Tulivatpa vastaukset 10 minuutin sisällä! Hannu ehti ensin, vaikka todennäköisesti kaikki kirjoittivat näkemättä toisten vastauksia. Hätä on varmaan liikaa sanottu, mentiin vain ohi, eikä se ole viimeinen vaunu, jota passataan laiturin kohdalle. Laituri muutettiin betonireunaiseksi sähköistystöiden yhteydessä. ! Hannun kommentin perusteella muutin ajan arvaukseksi. Aulangolle oli varmasti aikanaan liikennettä, matkahan oli sinne suorastaan lyhyt ennen yksityisautoutuimista. Viime aikoina tuskin juuri muuta kuin vesibussiyhteys. |
||||
|
19.05.2017 23:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Vie sanat suusta! | ||||
|
19.05.2017 20:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Englanilainen tuttava oli aidosti hämmästynyt : "Kuin kirkko, tai..." Pikkukaupungissa. | ||||
|
19.05.2017 19:45 | Reino Kalliomäki | ||
| Tosi. Sama kamera kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/95497?u=3399&t=tampere . Oikea valotus oli hankalaa. Ainoa värinegatiivifilmi sillä. | ||||
|
18.05.2017 15:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Sama talo kuin Matin lisäämässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/107847?t=fiskars Kasvillisuudesta arvioiden suunnilleen samalta ajalta. Hieno kuva maamme tiettävästi ensimmäisestä kapearaideveturista! |
||||
|
09.05.2017 10:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Olin paluumatkalla Raahesta, missä rakennettiin koksauslaitosta, linkin sähköveturiakaan ei oltu vielä koottu. Laitos aloitti toimintansa 1987. https://vaunut.org/kuva/93957?liikp1=1456 . Lisään toisenkin kuvan Vihannista. | ||||
|
|
08.05.2017 18:55 | Reino Kalliomäki | ||
| Veikkasit oikein, Tuomas! Vahvaa on "ammattitaito":) | ||||
|
07.05.2017 10:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Rautatieharrastukseen kuuluu olennaisesti romunkeräys. Kyllä sormia syyhytti, resurssit vain olivat syvällä. | ||||
|
01.05.2017 21:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Satelliittikarttaa 1970-luvulta, silloin tietenkin painettuna. Tähän voi verrata nykytilanetta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=9079.0;attach=4562;image | ||||
|
30.04.2017 19:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Vastaus on oikein, ja tuli nopeasti, - tuttu paikka Jarkolle! | ||||
|
25.04.2017 22:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Meilikommentti: kortit ovat kuin samasta puusta veistetyt; käytännössä ne on kuvattu samalla reissulla ja painettu yhdessä. Molemmissa on ilman epäilystä sähköraide. Kokoelmassani on molemmat kortit, ja niistä tunnetaan 20.6.1902, ja 30.10.1902 päivätyt postitusleimat. Pidän 98% varmana että ne on kuvattu alkuvuonna 1902. (ARoi) toinen kortti : https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=2552.0;attach=4408;image |
||||
|
25.04.2017 22:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Se oli varmaankin joku lehtikirjoitus vain, joka sai pyöräilemään tuonne. Mitä muistelen: punaisten räjäyttämä... lieneekö totta? Lisätietoa kommenteissa kuviin https://vaunut.org/kuva/118456 ja https://vaunut.org/kuva/79034?t=hakkila&tag0=17%7CRautatieinfra%7CSilta |
||||
|
24.04.2017 00:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Teemun merkitsemä paikka on ihan oikea. Ilmakuvassa näkyy jopa katon vaalea paikka. Joki ei näy heinikon takia, eikä pitkittäinen rakennus, jos se vielä oli pystyssä. Tästä lähti hevosraide, joka ylsi Hiekkaharjuun asti. Sen käyttämä katu oli aikanaan nimetty "Rillitieksi". Edit: näkyy siis Helsingin ilmakuvassa, se on parempi. | ||||
|
|
23.04.2017 22:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Onnittelut, Antti ! Löysit kuvankin. Lähdin kuvaamaan siltaa, jonka punaiset räjäyttivät, kaukana kävelevä pariskunta on pian sillallla. Maatalouskoelaitoksen oma syrjäraide, sanoo luettelo vuodelta 1974. Maiseman rustiikkisuus hämmästytti. https://vaunut.org/kuva/118488?a=1 |
||||
|
|
23.04.2017 21:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Syksy, ja kello taitaa olla jo 17. Tapio erehtyy vartioidun tasoristeyksen suunnasta, se on kuvaajan takana. | ||||
|
Kuvasarja: Kevätöinen Riihimäki |
23.04.2017 21:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Samaa mieltä kuin Jimi! | ||||
|
20.04.2017 00:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Talma? | ||||
|
19.04.2017 23:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio löytö! Kiitos, Pave! | ||||
|
15.04.2017 20:40 | Reino Kalliomäki | ||
| Mukavia nämä paikat joissa voi seurata etääntyvää junaa kauan, tasoristeyskin hiljenee pian. | ||||
|
14.04.2017 20:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Jouni, tämä juna pysähtyi Kauvatsassa. Aikataulun mukaan myös pari muuta. Vorg kertoo henkilöliikenteen loppuneen vasta 1989. Tavaraliikenne loppui jo 1973. Teollisuuskalenteri 1923 kertoo, että "Kauvatsan Höyrysaha Oy" perustettiin 1897. Puhelinnumeroksi mainitaan 17. S. Tiilitehtaiden historia (Helsinki 1981) mainitsee "Kauvatsa Oy:n", joka aloitti 1940, ja sen yhteydessä toimi saha. Todennäköisesti sama saha, jonka omistaja vaihtui 1940. | ||||
|
10.04.2017 23:08 | Reino Kalliomäki | ||
| ”Punaisten 1918 räjäyttämä silta oli korvattu samana vuonna puusillalla. Sen tilalle ostettiin nyt valtionrautateiltä Kotkan radalla Osolankosken yli johtanut silta ja asetettiin paikoilleen kesällä 1928.” Lainaus kirjasta ”Forssan Puuvillatehtaan Historia 1847 – 1934” , K. V. Kaukovalta ( Hämeenlinna 1934, vain 50 numeroitua kappaletta), sivulta 666. | ||||
|
04.04.2017 20:35 | Reino Kalliomäki | ||
| Varhainen kuva (piirros), jossa näkyy juna Hämeenlinnan asemalla, on Hj. Munsterhjelmin vuonna 1872 tekemä, ja julkaistu tunnetussa kirjassa "Matkustus Suomessa", Tilgman, 1874, Helsinki. Selittävässä kappaleessa sanotaan mm: "Tuolla sievällä niemellä yhä seisoo rakennuksia täällä majailevan Venäjän sotaväen varalle, sillä yhä edelleen Hämeenlinna on asevarasto, ja sodan aikana tärkeä paikka." Hämeenlinnan Höyrysaha Oy perustettiin 1873 (S. teollisuuskalenteri 1923), ja sen mainitaan toimivan nimellä Eklöf. Vuonna 1926 rakennettiin "Sotilassäilyke Oy", sittemmin "Mensa Oy" . Uusi "Asemanranta" näyttäisi jättävän niemen pohjoisosan vielä vaille taloja. Varmaan kiva paikka. Mieleen vaan hiipii jostakin "Jumaltenranta"? Asemanrantahan on juuri asiallinen nimi. Lastaussillat näyttävät melko korkeilta? |
||||
|
04.04.2017 19:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Moneen kertaan muistikuvia vatvottuani arvelen 2224:sen tuoneen junan pohjoisesta (via Lyly). Kulkusuuntaa vaihtavilla pikajunilla oli 15 minuutin seisahdus. 2218 tuli aikaisemmin odottamaan paikalle. Veturit kytkettiin yhteen, ja yhdessä ne lähtivät. Siihen aikaan en varmaankaan tiennyt mitään kaksinajolaiteista, niiden kytkemisestä en osaa sanoa mitään. Kuvat tuolta ajalta ovat vahvasti höyryvoittoisia. | ||||
|
|
04.04.2017 00:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Mokasin taas! Kiitos tarkkuudesta, eivät vanhat mielikuvat pääse harhauttamaan. Hurujen kaksinajoa toki oli, kaivoin samasta laatikosta toisen kuvan malliksi : https://vaunut.org/kuva/118094 . Aikaisemmin näkyi 964:sta esittävän kuvan taustalla 2 Hurua : https://vaunut.org/kuva/115738?tag0=0%7CVr2%7C964 | ||||
|
30.03.2017 21:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Muuan kahvilatuttu kertoi vielä Rauman rautatien aikana käyneensä Raumalla oppikoulua junalla Peipohjasta. Telivaunuun oli kova ryntäys. Polttopuuta hankittiin radan varren tilallisilta. Pinon paikka sovittiin radan varteen. Kun juna pysähtyi polttoainetta ottamaan, matkustajat liittyivät ”halkoketjuun” nopeuttaakseen perillepääsyä. VR palkkasi virkamiehen ostamaan puutavaraa v. 1897, ja hänen ”ympärilleen” kehittyi puutavarakonttori. (Jämsén: ”Halkometsästä Sahoille ja Soille”, VAPO 1940 – 1990, ISBN 952-90-1677-8) . Kirjan toi ”käsiini” EN turvekirjoituksessaan. Puutavarakonttori ei aina saanut ostettua halkoja tarpeeksi. Silloin lähetettiin liikkeelle erityinen juna halkoja ostamaan (VR 1912-37). Viimeisen halonostojunan sanotaan kulkeneen v. 1914. Maailmansodan aiheuttaman polttoainepulan takia VR aloitti omat hakkuut noin 1915 (Jämsén). En ole kunnolla mieltänyt, miten suureksi toiminta kasvoi. VAPO-kirjassaan Jämsén mm. kertoo VR:ltä siirtyneiden alusten määrän v. 1945. Siirtohan tapahtui jo v. 1940, mutta tuskin aluksia poistettiin noina vuosina. Höyryhinaajia 9 Moottorihinaaja 1 Tervahöyry 1 Proomuja 67 Asuntoproomuja 11 Vuoden 1933 alusta VR:n puutavarakonttori muutettiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistoksi, jonka alaisuudessa toimi mm. puutavaranostojaosto sekä metsänhakkausjaosto. Jälkimmäistä ryhdyttiin v. 1934 kutsumaan Valtiorautateiden puutavaraliikkeeksi. Henkilökunnan määrästä en ole huomannut mainintaa, mutta halkoaumat olivat huikeita. Käsikirjastoni vastaa nihkeästi näihin kysymyksiin, kiitän kirjan tekijää tutkimustyöstä. |
||||
|
27.03.2017 22:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Tolpasta. | ||||
|
27.03.2017 22:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Olisiko Hr11 pärjännyt yhtä hyvin kuin ilmeisesti jotenkin kesäterässä oleva Sr12? 18.05.1971 P43:sta veti yksinäinen Sr12-2734. Junan muodosti 7 teräs-, ja 4 puuvaunua . Oli tupaten täyttä. Riihimäelle saavuttiin 8 min. myöhässä. Suurin nopeus oli 90 km/h. Veturi savutti kuin höyrykone. Hämeenlinnassa oltiin 15, ja Toijalassa 24 min. myöhässä. Sanottiin vetureista olevan pulaa Helatorstain menoliikenteen takia. Nopeus oli Kuljun kohdalla noin 50 km/h, ja Tampereelle tultiin 28 min. myöhässä. Vaikka Lielahdessa oli ratatöitä päästiin Nokialle vain varttituntia vaille aikataulun. Tampereen 10 minuutin pysähdys oli kutistettu vain 1,5 minuuttiin. |
||||
|
27.03.2017 00:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Mukava tuo pilvien, höyryn, ja savun yhteisvaikutus. Hyvä kuva! | ||||
|
25.03.2017 21:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Jos kuvaaja vasemmalla kädellään osoittaa takaviistoon, niin suunnilleen siellä oli lipeälampi. "Likaoja" oli vastamäkeen nouseva putki. "Myrkkyoja" (karttanimi edelleen) lähtee sieltä. Monilla paikkakunnilla "live" hajasijoitettiin teille, kunnes hoksattiin sen palavan korkeassa lämpötilassa. | ||||
|
25.03.2017 21:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Esalle kiitos promillekommentista! https://vaunut.org/kuva/44831 Kumma juttu tuo muisti. Joku asia vaivaa alitajuisesti, ponnahtaen jostakin esiin. Promilleja oli muuten 20, Tammisaaren satamaraiteella. Ryhdyin suurentelemaan ja tutkimaan alkuperäistä kuvaa. Aivan kuin Kallen oikealla puolella pensaiden takaa näkyisi vettä. Raiteisto ei oikein sovi Kirkniemeen. Sama Kalle oli aikaisemmin Tammisaaressa. Voisiko kuva ollla sieltä? Nolottaa sotkemiseni. Pekka Viitamäen kuvassa https://vaunut.org/kuva/58516?liikp1=1779 Kalle on kovin samanlainen, Metsäliittohan maalasi omansa vihertäviksi. Kallen myyntiin vapauttanut Otso näkyy Hannun kuvassa https://vaunut.org/kuva/99292?liikp1=1779 eli vuosilukunikin on väärä. | ||||
|
23.03.2017 20:54 | Reino Kalliomäki | ||
| ”Hr11 oli sellainen ( ääni hiljentyen)… siinä oli se kattila, jolla yritettiin lämmittää runkoa… Turkuhan niitä käytti. Junat olivat sopivan kokoisia, matkat sopivia. Toinen asia oli koulutus. Parikymmentä vuotta höyryveturia ajaneet miehet suhtautuivat näihin hiukan halveksuen: Herrojen metkuja, antaa olla nyt, aika näyttää. Mies joka ei halua oppia on aivan toisenlainen kuin asiasta innostunut.” Edellisen kertoi Ylimatkaneuvoja O. Paukkunen haastattelussa 1986, ilmeisesti heijastaen Konetoimiston ajatuksia. Hän sekä koulutti henkilökuntaa, että otti vastaan uusia vetureita Tampereella, myös monille yksityisille. (juttuun sis. viittaus kirjaan VR:n ammattikoulutuksesta) | ||||
|
22.03.2017 18:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Lumpun hajut poisti Tervakoskelta patentoitu turvalanka. Paperin laatu kyllä heikkeni. | ||||
|
22.03.2017 18:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Onpa hieno! | ||||
|
21.03.2017 18:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Kääntelin takkia pari kertaa. Pian ollaan Kihniöllä! Sorry! | ||||
|
19.03.2017 16:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Heikki ennätti ensin! Noin korkea numero on jo hyvä tunniste. Lisään kohteen pieneksi sarjaksi, niin näkyvät nuo Pedershaabitkin. | ||||
|
19.03.2017 12:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Vorgin antamien etäisyyksien perusteella Fredriksbergin laituri oli noin 50 m siltojen pohjoispuolella. Paulin kuvassa https://vaunut.org/kuva/117577?a=1 suunnilleen laskumäen kohdalla. En muista (hmm) nähneeni siitä kuvaa. | ||||
|
|
19.03.2017 11:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Eipä juolahtanut mieleeni, muistuttaa Minkiön vanhaa vajaa, mutta ei ole. Tositoimesta on kyse. | ||||
|
18.03.2017 17:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Ihastuttava kuva! VR:n puurakenteita on hiljan uusittu: Aitapylväitä ja laiturin kansi. Perustukset lienevät alkuperäiset. Miten pian kyllästämätön puu lahoaa? Ehkä kuva on noin 15-20 vuotta perustamisen (~1906) jälkeen. Laiturin öljylamppu kavaltaa paikan olleen miehitetyn. Timon kysymys sai selaamaan postikorttipinoa, asia oli joskus askarruttanut. Ensin kuvittelin tämän olevan itäinen piirre, mutta koska "vikoja" löytyi lännestäkin, arvelen jutun perustuvan epävarmaan kirjoitustaitoon. Piste ison Iin päällä esiintyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/110836?t=siuro&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus SIURO. Piste J:n päällä kuvassa https://vaunut.org/kuva/112837?t=m%25C3%25A4ntyharju&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus MÄNTYHARJU. Eräästä Seinäjoen asemakilvestä puuttuu Ä:n pisteet. Säiniö on kirjoitettu Ii:n pistein, mutta ilman Ä:n pisteitä. Hassuin on Perkjärvi ilman mitään pisteitä, kirjoitettuna "PERKIARVI". Tämän täytynee olla venäjän kielen vaikutusta. Kaikki mainitut ovat vanhoja juttuja. Varmaan on muitakin, kaikkiaan epätavanomaista. |
||||
|
14.03.2017 22:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Ähtärin asemakuvista https://vaunut.org/kuva/105920?liikp1=2098 lienee 1920-luvulta. Negatiivikoko ainakin 9x13. Teksti on tarvinnut kirjoittaa mustalla, ja kun sekin negatiivi on tätä vorgin kuvaa puolet pienempi, niin olisipa ollut kellosepän työtä. Kuva taitaa olla ortokromaattinen. Timpurin nikkaroimat harjakoristeetkin ovat paikallaan. Kuva https://vaunut.org/kuva/117770?liikp1=2098 on taas tyypillistä 1950-lukua. Puun koostakin päätellen tämä Heikin lataama kuva on siltä väliltä. Sijoitustietojen mukaan esimerkiksi juuri 1940. Veturista on kuva kylmänä Tampereen tallilla 1958, selkeästi paljon tätä kuvaa myöhemmin. |
||||
|
14.03.2017 20:40 | Reino Kalliomäki | ||
| Yritin kartan avulla, 1974 ilmakuva näyttää varjona piipun koon. Enin osa piipuista on varsin lähellä: Hatanpään ja Ratinan lämpökeskukset, Sarvis, Lokomo ja Kumiteollisuus. Tako näkyy, ja Tampellan mahtavasta 105-metrisestä näkyy savu valomaston oikealla puolella. Ei kai tämä oikeata savusumua ole, mutta pakkasyön jälkeen näkyvyys kyllä rajoittui. Vasta pohdittuani asiaa Niilan kysymyksen jälkeen huomasin, että piippuja pitäisi näkyä toinen mokoma! Nythän ne vähenevät maisemasta, kuukausi sitten panin merkille, että sukkatehdastakin remontoidaan asunnoiksi. | ||||
|
12.03.2017 14:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Kerrassaan hieno! | ||||
|
09.03.2017 00:55 | Reino Kalliomäki | ||
| Noille puolustusvoimien varastoille kaareutuvat ratapenkat ovat vähitellen kadonneet pusikoihin. Ohittavasta junasta oli tapana kuvitella mitä jännää siellä on ollut. | ||||
|
09.03.2017 00:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Ainakin viime kesänä vanha silta oli viereisellä kentällä. Nykyinen silta lisää alikulkukorkeutta ainakin metrin, ja kannen tukirakenne on leveä. Arvaisin, ettei ole entinen ratasilta. https://vaunut.org/kuva/117681 | ||||
|
08.03.2017 13:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos huomiosta, korjaan. Olinkin huolestunut kestopäällysteestä, tämä vaikuttaa senkin suhteen varmalta. Käsittääkseni kaikki Elli Saarikon Tampereen vuorot ajettiin juuri tästä. Lisäsin hetki sitten kartan tien vanhasta linjauksesta keskustassa. Vuonna 1972 toki ajettiin uusia reittejä. Samoin uudet pikatiet olivat vieneet "valtatie"-statuksen. https://vaunut.org/kuva/117675 |
||||
|
05.03.2017 01:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Junan näkeminen herätti kiinnostuksen asiaan. Paikallisten lehtiuutisten mukaan junan käyttö on lisääntynyt auton kustannuksella. Reilun 10 km:n osuus Darmstadtista Pfungstadtiin kulkee omalla pistoraiteella vain 1,5 km loppupäässä, enkä huomannut sen menestyksestä kommenttia. Se lienee vain Odenwald-junien "rönsy". Darmstadtissa on aseman läheisillä teollisuusalueilla paljon raiteita, kaduillakin. Lähes käyttämättömiä, kuten Helsingissä 70-luvulla. Raitiovaunujen ja bussien ajo samoilla kaistoilla keskustassa näytti toimivan mainiosti. Kuvan tietojen muokkaus ei pelaa tänään. |
||||
|
|
04.03.2017 22:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikeinhan se on. Mika kirjoitti ensimmäisenä, mutta tuttu juttu oli myös Uwelle. VIAS Rail Gmbh:n Bombardier itino tulossa Pfungstadtista Darmstadtiin. Kyljessä lukee "Odenwaldbahn". Olin huomaavinani edessä vasemmalla VT 108.2-merkinnän. Aluksi olin hämmentynyt DB-merkintöjen puutteesta, mutta netistähän kaikki löytyy. Taaempaa siltaa myöten kulkee valtatie 5 , eli E35. Nyt olen hämmentynyt ratkaisun helppoudesta. | ||||
|
|
04.03.2017 20:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Lähellä, lämmintä... | ||||
|
19.02.2017 00:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Erkki vihjeestä! Selventää jakausta :) | ||||
|
16.02.2017 17:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Vuoden 2009 kuvassa samalla paikalla (kuvatekstin linkki) on vasen etulasi ehjä. Lampunlasejakin on rikottu. | ||||
|
15.02.2017 23:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, korjaan! Outo juna. | ||||