Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02.2017 23:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, korjaan! Outo juna. | ||||
|
Kuvasarja: Helsingin päärautatieaseman sisätiloja |
15.02.2017 13:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Samaa mieltä kuin Mikko! Näkymät vaihtuvat, dokumentti paranee. | ||||
|
12.02.2017 23:27 | Reino Kalliomäki | ||
| Näyttävät entisiltä Rautaruukin koneilta. Ensimmäisessä on tuo S-tyypin (ruotslais-) hytti, joka asennettiin haverin jälkeen. Alunperin hytti oli kuin takimmaisessa numero seiskassa, uudemmassa veturissa. Samat pyöristetyt piirteet olivat Myllykosken nro 6:ssa. Rautaruukin 6:seen näkyy myös asennetun radio-ohjaus (valot), joka 1986 oli vain numeroissa 10 ja 11 (RR). | ||||
|
11.02.2017 23:26 | Reino Kalliomäki | ||
| Riemuitsee kuin vieras markkinoilla. Olen kateellinen. | ||||
|
10.02.2017 17:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Voiko tätä ajaa yhdellä koneella, vai täytyykö toisenkin edes vähän ottaa kierroksia? Satuin kerran tilanteeseen. jossa toinen kone menetti tehojaan. Vauhti putosi johonkin reippaan kävelyn tasolle. | ||||
|
10.02.2017 17:08 | Reino Kalliomäki | ||
| Tunnistaisiko joku kuvan Torniossa otetuksi? Lähellä näkyvä silta on suurennettuna katseltaessa betonia, ja vinon rajauksen takia oikealta ennen Tr1:stä jää pois putkirunkoinen valotorni. Taaempana näkyy ristikkorakenteisia. | ||||
|
07.02.2017 11:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Arvelen veturin numeroksi "1". Verrattaessa kuvaan https://vaunut.org/kuva/117111?a=1 ja https://vaunut.org/kuva/89953?t=HKR&tag0=0%7CHKR%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen nähdään silmiinpistäviä eroja, ja monta pienempää. Hytin ikkunat ovat pienet, ei ole avointa polttoainetilaa, hiekkkakuvun käyttövipu on lämmittäjään puolella, sivutankkien niittaus on sivullla, eikä päällä... Ei ihme, että tämä luovutettiin venäjän sotavoimille, kun jotakin piti antaa. Tampereen Konepajan varhaisissa kapearaidevetureissa on myös pienehköt sylinterit, aivan kuin suhteessa normaaliraiteisiin, HKR kakkosessa on isommat. Mitä pienempi veturi, niin käytännön työssä on voimasta hyötyä. Tästä veturista on kuvia Viron ratojen historiikeissä, esim. Mehis Helmen "Narrow Gauge Supply Railways in Estonia 1895 - 1975", ISBN 978-9949-21-061-9, vuodelta 2010, sivu 187. Veturissa on edelleen sama rakenne. (kirjassa on kuva myös JR:n Baldwinista, sarja Ot). Kuvassa veturi näyttää uudelta, varoventtiilitkin kiiltävät. Numero puuttuu laatan alta. Valtaventtiili on selällään. Siksi kuvittelen ajoitusta virheelliseksi. |
||||
|
06.02.2017 19:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Höyryveturi kunnostettiin muistomerkiksi v. 2008 (Rautatiekultt. säätiö). Haapamäellä on saman sarjan yksilö: https://vaunut.org/kuva/14647?t=L-veturi | ||||
|
05.02.2017 10:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Eipä ensi katsomalta uskoisi, että kyseessä on sama veturi kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/51899?tag0=2%7C%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen Verrattaessa kuvaan Arthur Koppelin luettelossa 1900-luvun alusta yllättyy firman kuvan muistuttaessa tätä: Kuljettajalle on tehty laudoista "koppi" veturin toiseen päähän, taaempi puolikas on avoin. Rakenne on joskus uusittu, laudat ovat alkuperäistä kapeampia, ikkuna suurempi, valonheitin ja lautojen päälle kiinnitetty laatta puuttuvat. Kun lautarakenne on poistettu, alta on paljastunut tyypillinen avokatosveturi. Luettelokuva mielestäni osoittaa tämän rakenteen aidommaksi, etenkin kun Koppelin laatta on kiinnitetty lautojen päälle. | ||||
|
04.02.2017 22:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Puuhastelen par´aikaa kokoon pikku juttua OTK:n tulitikkutehtaan samankaltaisesta vintturiradasta. | ||||
|
Kuvasarja: Veturihalkojen hankinta, kuljetus, kuivatus ja anto |
03.02.2017 03:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Kari. Sarja on ihan mykistävä! | ||||
|
02.02.2017 22:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä on oikeastaan piilokuva. Tuo toinen veturi saattaa paljastaa päivämäärän. | ||||
|
02.02.2017 17:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Rata aivan kutsuu katsomaan, mitä lopusta löytyykään! | ||||
|
02.02.2017 17:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio kuva, kiitos, Arto! RLR "5" (toinen), oli tällä raideleveydellä sikäli harvinainen että siinä oli aito, joskin pieni kello. Lisäksi molemmat viheltimet. Ne tarvittiin, koska rata oli avattu yleiselle liikenteelle sen mukaisin ohjesäännöin. Suurikokoinen pienoismalli on Eskolan pikkuratamuseossa. Malli on alunperin tehty Helsingin teknilliseen opistoon (?). Tunteeko joku mallin taustaa? Veturista on kuvia sivuilla , mm: https://vaunut.org/kuva/93052?tag0=0%7CMuu%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen |
||||
|
30.01.2017 23:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Lisäkartta vielä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=9079.msg78537 | ||||
|
30.01.2017 22:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Ilkka. Lämmitys ei tullut mieleenikään. | ||||
|
|
30.01.2017 11:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Raitiovaunun perän kohdalla oli satamaradan risteys vielä Brežnevin aikaan. Rata tuli asemalta raitiotien vieressä, ja jatkoi suoraan satamaan sekä kaartui oikealle. Toki silloin tuli raideyhteys Kalasatamankin puolelta. Raitiotien mutkaa ei näytä loivennetun. | ||||
|
30.01.2017 11:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiskotusta ei ollut kuvaushetkellä kuin noin 100 - 150 metriä. Ei lainkaan kallioleikkaukseen johtavalla tiellä. | ||||
|
29.01.2017 21:26 | Reino Kalliomäki | ||
| Totta tosiaan, Raimo. Korjasin mokani. Jäihän kukkakimppukin muistoksi. | ||||
|
|
27.01.2017 21:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Samaa mieltä, 55. Mutta tuo laatikko, jonka Ilkka mainitsi kuvan ensimmäisessä kommentissa. Vaatiko tulistus (väliaikaisen) voitelulaitteen? Vai onko se indikaattori? Asia lienee mahdollista selvittää. 315:ssa on sopivan oloisia putkia: https://vaunut.org/kuva/67226?tag0=0%7CSk2%7C315 | ||||
|
25.01.2017 12:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Petri on tietysti oikeassa. Aikataulussa 103 (15.5.1934 toistaiseksi) lisätavarajuna 1724 on merkitty : Veturi K3, perusnopeus 36, junapaino (620). Pysähdysaika Mikkelissä 109, lähtöaika 13.50, ja tuloaika Kouvolaan 18.53 . Aikaa puupinon madaltamiseen riitti! Akselipari-termi on varmaankin tarttunut ammattilaiselta / -silta joskus. Veikkaan, että neliakselisia vaunuja on ollut vähän. | ||||
|
|
24.01.2017 21:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Selän päälle käyvä homma! Yksinkertainen laskutoimitus, joka perustuu v. 1925 tilastoon: Pieksämäen K3:set käyttivät polttoainetta tuhatta vaununakselikilometriä kohti 1,05 m³ keskimäärin. (Pm siksi, että polttivat vain halkoja). 50 akseliparia tekee sen kilometrimäärän 10 km:n matkalla. Auringon suunnasta voisi päätellä junan olevan lähdössä Kouvolaan. Tämän mukaan kulutus olisi 12 m³. Juna on keskimääräistä raskaampi, ja ehkä akselipareja onkin 60. Kulutus voi olla 20 m³. Kun Jumbon polttoainetilaksi Ivalon kirjassa annetaan 13 m³, Niin tuolla pinolla tulisi juuri selvitä perille. | ||||
|
24.01.2017 21:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Kesti tovin, ennen kuin huomasin , että pilttuut on muurattu kiinni. Mitä siihen oli tehty? | ||||
|
23.01.2017 00:41 | Reino Kalliomäki | ||
| Tässä ei olisi takavuosien pokkarilla pärjätty. Vaikka allakan mukaan aurinko on lähes "korkeimmillaan", näkyvät veturin valot hangessa! Kiitos tunnelmakuvasta! | ||||
|
21.01.2017 22:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Mielestäni rakennus ei ole Kouvolasta, vaan muistuttaa esim Inkeroista (mikanhuone), eikä laitureita ja ulkovalaistustakaan ole Kouvolan tyyliin. Auringon suuntakin sopii. Timpurin koristeet tyyliltään samaa kuin Metsäkylässä: https://vaunut.org/kuva/49533?t=mets%25C3%25A4kyl%25C3%25A4&tag0=17%7CRautatieinfra%7CAsemarakennus | ||||
|
21.01.2017 22:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Oi kuva! | ||||
|
17.01.2017 20:35 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämän näköisiä olivat VR:kin käyttämät karbidi-signaalilyhdyt. Mahtoiko niiden kanssa sattua tapaturmia? 1960-luvulla kalsiumkarbidia sai apteekista, ei sitä varmaankaan oltu tarkoitettu lamppuihin. | ||||
|
17.01.2017 11:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Samoin RH:sen kertomus vuodelta 1925 sanoo Mikkelistä: 1 talli, 10 veturisijaa, 12,7 m kääntölava, 2 vesitornia, 1 vesiviskuri, 2- ja 3-siipiset semafoorit, 2 etu-levysignaalia, 2 järjestely-levys., ja 4 AGA-laitosta signaaleissa. Kaksi kontrollilukolla varustettua ja 9 "keskustettua" vaihdetta . | ||||
|
17.01.2017 03:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuvat tässä sarjassa ovat lumoavia. Aivan kuten Eero sanoi, niin tämäkin on Pikku-Rusko, eikä Feeliks. Vertailussa muistuttaa paljon veturia kuvassa: https://vaunut.org/kuva/101839?tag0=0%7CG1%7C . Noista kolmesta numerosta veikkaisin siis 196:sta, joka on valmistunut samassa sarjassa 212:n kanssa. Varhaisemmissa (mm.155) on erilaiset varoventtiilit, ja pikku eroja olen huomaavinani G9-sarjaan. F1:ssä ei ole hiekkakupua, vaan hiekkasäiliö on osa vetopyörän "lokasuojaa", tuo kulmikas lisäke kuvassa https://vaunut.org/kuva/116654?s=1 kattilan syöttöputken alapuolella. | ||||
|
15.01.2017 22:41 | Reino Kalliomäki | ||
| Uniikkia ikkunarytmiä vastaa löytämissäni piirustuksissa vain A 60, ylimerkitty vanhan "A 5" päälle. Sivukuva ei täysin vastaa sisätilojen kuvaa. | ||||
|
15.01.2017 22:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Riemastuttava näky! Halkopiippu kelpaisi isommallekin veturille! Aikataulussa 103 (1934) ei Kouvolan ympäristössä ole enää F1:lle merkittyjä junia, 133 hylättiin tuona vuonna. Tampere - Siuro juna 433/434 ajettiin yhä F1:llä. Perusnopeus ylämäkeen 50, alamäkeen 54. Kun veturin suurin sallittu nopeus oli 60 kmh, on meno ollut reipasta. Mikko Lumio kertoo veturitarinassaan no 16:sta, että vetopyörän halkaisija oli 1219 mm, ja että näihin asennettiin paksumpia renkaita, joilla saavutettiin 1250 mm. Eihän ero paljon ole, mutta varmaan tervetullut. Kuvan veturissa renkaat vaikuttavat paksuilta verrattuna muihin. Kun veturia kerran käytettiin linjalla, se lienee saanut kaasuvalot vuoden 1926 ryhmässä: https://vaunut.org/kuva/116627?a=1 | ||||
|
15.01.2017 15:48 | Reino Kalliomäki | ||
| 1949 -50 neuvoteltiin SNTL:n ja Suomen suhteista. Ensin valmistui kauppasopimus, sitten YYA-sopimus. Kauppa oli viisivuotisilla sopimuksilla ennalta sovittu vuotuisine määrineen. Kyseessä oli ns. clearing-kauppa, rahaa ei tarvittu, tavaroita vaihdettiin. Aluksi SNTL oli tyytyväinen saadessaan korkean teknologian tuotteita raaka-aineilla. Muistan 1970 luvulta puheita, joissa vaadittiin Suomea ostamaan enemmän korkean teknologian tuotteita. Joka tapauksessa, paljon tuli puuta, öljyä jne. Ja kun sopimus oli vuotuinen, niin lähellä vuoden loppua (sikäläisten lomienkin takia) rajan yli tuli mielettömästi tavaraa. Pahimmillaan muistan Harvialan asemankin sivuraiteiden seisovan täynnä venäläisiä vaunuja. Sama kaikilla vapailla raiteilla rajalle asti. Vaunuja ei ollut toivoakaan purkaa siinä tahdissa kun tavaraa tuli. Muistaakseni 1970 luvulla (?) oli jo voimassa sopimus vuoden jakamisesta kahteen puoliskoon. Tämä johti kahteen puolta pienempään urakkaan. Viimeisen tavaranvaihtosopimuksen allekirjoitti presidentti Gorbatšov vuosille 1991-1995. |
||||
|
14.01.2017 21:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Tirvan Pässihän se siinä. Tampereen Konepaja 175/1911. Ajasta en osaa antaa kysyjää tarkempaa arviota. | ||||
|
09.01.2017 02:03 | Reino Kalliomäki | ||
| Mielenkiintoisia tutkittavia nämä ilmakuvat. Vuoden 1971 kuva https://vaunut.org/kuva/116540 menee eri suuntaan kuin Mikko toivoo. Ehkä uudempaakin löytyy. | ||||
|
07.01.2017 18:18 | Reino Kalliomäki | ||
| Vuoden 1974 luettelossa syrjäraiteista on noin 80 sivua, ja joka sivulla suunnilleen 12 - 24 merkintää. Montako on nyt? | ||||
|
07.01.2017 08:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Juuri niin kuvittelen lukeneeni. Paljastuuko vuoden 1935 kaupunkikarttani reprintiksi? Mannerheiminkatu ja 1935 ovat selkeät. | ||||
|
07.01.2017 08:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Sehän on "kaalipiippu", - oikeasti melko tavallinen turbiinipiippu, jota jenkit kutsuvat nimellä "cabbage-stack". Halkopolttoisille vetureille. Legendaarisessa kirjassaan "Mixed Train Daily" (Lucius Beebe & Charles Clegg, 1947/61 4.painos Howell-North) Beebe sanoo sivulla 18: "with its complex of internal baffles for reducing cinders". En tiedä tarkemmin. Vanhoja juttuja U.S.A:ssa nämä halkopolttoasiat. Viimeiseksi niitä oli käytössä Philippiineillä, polttoainetta kun oli omasta takaa. Charles S. Small kertoo kirjassaan "Rails to the Rising Sun", (Kigei publ. Company 1971) sivulla 116: "Kuvittele mikäli pystyt, melko iso kapearaideveturi, jota lämmitetään oljilla. Sellainen vaatii kamalan määrän olkia ..." Luonnottoman ison kuorman sokeriruokojätettä (bagasse), ja hyvän kipinöitä keräävän piipun. Tavallinen "timanttipiippu" pitää sisällään piirrroksessa suoraa virtausta estävän levyn, joka muistuttaa etäältä piirrettyä lintua. Kun meille tilattiin kapearaiteisia vetureita Krauss & Co:lta, tilauksessa tehtaalla lukee "Amerikanische fünkenfänger". Halkopoltto oli siis tavallista siellä yli 100 vuotta sitten. Eikös EU ole kieltänyt tupakkatuotteiden mainostuksen? :) |
||||
|
|
05.01.2017 20:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä taisi olla Viipurin "napa". Kamera katsoo Karjalankatua rautatieasemalle päin. "Virtuaaliviipurin" mukaan oikealla matalassa rakennuksessa oli Starck-Johann, korkeassa 1929 valmistuneessa kivitalossa mm. hotelli-ravintola Knut Posse. Tässä risteyksessä ei ole suoraan meneviä raitiotiekiskoja. Vasemmalta ja oikealta kaksiraiteiset linjat kääntyvät asemalle päin, ja lähin vaunu on menossa yksiraiteista linjaa vaunuhallille. Pysäkit ovat vastapäätä risteystä. Kuvassa hämäsivät etualan autot , "väärällä kaistalla", kunnes käsitin jonon "Ajuriasemaksi". Puhelinkaappi näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/107396?s=1 . Vuoden 1925 kartassa Karjalankadun nimi on Aleksanterinkatu, ja 1935 kartassa Mannerheiminkatu. Milloin nimenvaihdokset tapahtuivat? | ||||
|
Kuvasarja: Urjalan tiilitehtaan savirata |
29.12.2016 23:46 | Reino Kalliomäki | ||
| SOK:n turvetehdas sijaitsi etelään Lapinnevan asemalta. Tuotannon pääsuunta kasvuturve. Johtaja oli isäni nuoruudenystävä. Kävimme siellä vuosittain lätällä Porin kautta, kunnes sain kameran, ja turverata pantiin kasaan. https://vaunut.org/kuva/90708?tag0=19%7CMuu%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen | ||||
|
29.12.2016 00:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein, Jouni ! Keuruu se on. Matkalla sukulaisiin Multialle. Liian paljon on maisema muuttunut, jotta sen voisi täysin tunnistaa. | ||||
|
|
28.12.2016 22:41 | Reino Kalliomäki | ||
| Kameran suunta on likimain etelään. Asemarakennus on takaoikealla kuvaajan selän takana. Matkustaja-, ja tavaraliikenne toimivat . Tämä aseman eteläpuoli on nykyään perin siisti, oikealla näkyvät rakennukset ovat jäljellä, ja niiden välistä näkyvät savupiiput kuuluvat nykyään kai museokäytössä olevaan rakennukseen. | ||||
|
28.12.2016 15:04 | Reino Kalliomäki | ||
| Näin muistelen. Muita ei ollut, vaan ei tullut mieleen käydä pohjoispäässä. Oletin näiden olevan Jyväskylän ja Oriveden suunnasta. Rakennustapa on 50-luvulta : Metallipäällysteinen ja peltikiinnitteinen sähköjohto, Halltex kattolevy jne. Onko muilla kuvia aiheesta? | ||||
|
28.12.2016 10:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Pyydän anteeksi puheitani. Tässä näkyy tulo-opastin pohjoisesta. Pohjoispäässähän olivat myös vaihdonkielto-opastimet. Jouni on varmaan oikeassa eteläpään remontin aikataulusta. | ||||
|
|
27.12.2016 22:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein, Pekka V ! Lataan kohta pari kuvaa selitykseksi. https://vaunut.org/kuva/116134?a=1 ja https://vaunut.org/kuva/116135?a=1 | ||||
|
|
27.12.2016 21:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Vihje kuvassa : https://vaunut.org/kuva/116133 | ||||
|
27.12.2016 12:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Tapani! Pölkyt ovat tosiaan lyhyitä. Seuraava kuva samalla liuskalla on tiilitehtaalta. | ||||
|
27.12.2016 10:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Taivalkosken kolmioraide oli tse asiassa Taivalvaarassa. Ratahan loppui alkuaan ennen jokea Taivalniskaan ja höyryveturit käännettiin sen eteläpuolisessa kolmiossa. Kolmion itäinen kärki osoitti jokea kohti. Mutta ihan loppuun saakka kävivät lätätkin varsin usein siellä kääntymässä. Yleensä se tehtiin ajamalla Taivalkoskelta Kontiomäelle lähtenyt juna sen kautta, eli erikseen siellä ei menopaluuna käyty. Yksivaunuinen lättähän tuli etelästä Taivalkoskelle hiljainen pää edellä, joten Taivalkoskelta palattiin moottoripäästä ajaen kolmioon, ja siitä olikin mukavampi ajaa taas takaisin Kontiomäelle hiljaisesta päästä. Liitteen kanssa peräytettiin kolmioon, josta sitten moottorivaunu edellä Kontiomäelle. Aikataulussa oli tuolloin sen verran pelivaraa, ettei alkumatkan myöhästyminen merkinnyt mitään. Varmaan kolmiota käytettiin myös Tka + kärkiaura -yhdistelmänkin kääntämiseen ja vastaaviin. (meili SKS) |
||||
|
|
27.12.2016 02:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Matkailuerävaunu on kotimainen. Wihuri Oy:n Teijon tehtaiden Teiwi, joita tehtiin noin 100 kpl. Wihurin edustamalle "Kuplalle" sopivia. Tuotantovuosia en tiedä, mutta netissä myyty mainoslehtinen on vuodelta1967. Kaksi vaunua on melko hyvin asukasmäärältään pienehkölle paikkakunnalle. Asemalta on sivuilla paljon kuvia, vain yksi on otettu tähän suuntaan. | ||||
|
|
26.12.2016 20:51 | Reino Kalliomäki | ||
| En pannut edes merkille kolmioraidetta. Kiiltäväkiskoisena olisin. Taisi olla lähinnä tarkoitettu höyryvetureille. Ja olihan tarkoituksenmukaista jättää Efiab lastaussillan kohdalle. | ||||
|
|
26.12.2016 20:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei ole Virrat. Muistaakseni sielläkin oli. Kello vihjaa muutakin, kuin aluetta. Lisäksi mielestäni juttu on uskomaton. | ||||
|
|
26.12.2016 17:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Paikka ei ole Teuva. En tunnista matkailuvaunun tyyppiä. Trr-Lko 36 on "Suomen Veturit 2":sen mukaan vuodesta 1970 Trr-372. Tämä kuva on muistaakseni otettu 1966, eikä paikkakunta liity vaunujen valmistukseen. Ovela ajatus. | ||||