880-117703 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.11.2021 19:32 Uwe Geuder  
  Ehkä hammaskiskoraitiotie olisi ehkä vielä kuvaavampi nimitys. Ranskan Lyonista löytyy hammaskiskometro, 17,6%.
kuva 06.11.2021 19:27 Uwe Geuder  
  "Luojan kiitos pääset nopeasti eteenpäin." (heldigvis, luojan kiitos oli minulle uusi tuttavuus, jota en pystynyt arvaaman toisen kotimaisen avulla)
kuva 06.11.2021 17:15 Uwe Geuder  
  Kuvassa https://vaunut.org/kuva/130608 näkyy ajopöydän sarana. Saavatko matkustajat kävellä läpi Belgiassa, siitä minulla ei ole kokemusta. Tanskassa kyllä.
kuva 06.11.2021 16:58 Uwe Geuder  
  Tuossa https://vaunut.org/kuva/149733 lisää keskustelua malmijuninen kytkimista. Kaunis Ironin junat ovat kevyempiä luin LKAB:n. Siksi riittää Kaunis Ironin junien vetureissa jopa ruuvikytkin. Koska malmivaunuissa on kuitenkin automaattikytkin, tarvitaan sitten välivaunu.

Onko LKAB:n ja Kaunis Ironin vaunuissa ja LKAB:n vaunuissa saman mallin automaattikytkin vai ei, sitä minä en tiedä.
kuva 06.11.2021 16:35 Uwe Geuder  
  Seuraaja on saapunut Stuttgartiin syyskuun lopussa. Tullee liikenteeseen keväällä. Kun rata on maailmalla yksilaatuinen, testausta, säätö ja viranomaishyksyntä tapahtuvat paikan päällä. https://www.swr.de/swraktuell/baden-wuerttemberg/stuttgart/neue-zahnradbahn-in-stuttgart-angekommen-100.html
kuva 06.11.2021 16:24 Uwe Geuder  
  Että Scharfenbergkytkimen kanssa käytetään puskureita en muista nähneeni. SA-3 kanssa tietysti, koska se on niin "löysä".
kuva 12.10.2021 21:59 Uwe Geuder  
  Kabotaasi on sinänsä hyvä hakusana. Sehän on nykyisin sallittua, mutta en tiedä, millä säännöillä. Päteekö kabotaasi tuohon autoon, sitä en tiedä. Se on minusta enemmän työkone, ainakin niin kauan kun sitä käytetään kuvassa näkyvillä tavalla. Jos aloitettaisiin kuljettaa soraa Helsingistä Rovaniemelle asia olisi tietysti toinen.
kuva 12.10.2021 21:50 Uwe Geuder  
  Tietysti maksetaan rekisteröidystä kuorma-autosta käyttövoimaveroa. Mutta se ei anna vastausta siihen, milloin/millä ehdoilla se auto pitää rekisteröidä.
kuva 12.10.2021 21:45 Uwe Geuder  
  Tässä löytyy tietoa :)

Saksankielinen nimi olisi Losradsatz (irtopyöräkerta). Mutta se viittaa kai vain siihen, ettei ole pitkä akseli pyörien välissä. Että se sijaitsee kahden vaunussa välissä, ei sillä ole vielä sanottu. Ehkä sitten toista nimeä kuin Talgo-Radsatz ei ole.

En ole löytänyt verkosta kuvia/piirustuksia kuinka se pakko-ohjaus oikein toimii. Wikipediasta löytyy tämä kuva https://de.wikipedia.org/wiki/Losradsatz#/media/Datei:Talgo_podvozek.jpg En tiedä, onko se kuvatun vaunun periaate vai toista/uudempaa. Ainakin voi kuvitella, miksi ylikulku on kapea niin kuin Heikki kirjoittaa.
kuva 12.10.2021 21:31 Uwe Geuder  
  Onko kukaan huomannut, ettei hytillä ole ovea? Ei ainakaan tällä puolella.
kuva 12.10.2021 21:28 Uwe Geuder  
  Omituinen firma se on. Webbisivuja en löydä, sähköpostikin on vain internetpalvelutarjoajan osoite. Firman omistaja lienee Deutsche Bahnin tytäryhtiöllä töissä (jos ei ole kaima tai äsken vaihtanut). Käytännössä naapurikylä, jossa olen kasvanut.
kuva 12.10.2021 21:18 Uwe Geuder  
  Tullattavaa ei ole, Saksa ja Suomi ovat samassa tullinunioinssa. Kuorma-autoista ei kai tarvitse maksaa autoveroakaan. Nopeasti en ole löytänyt tietoa, milloin kuorma-auto on rekisteröitävä.

Tuo 180 vrk -sääntö pätee kai turistiautoihin. Opiskeiljoille se on nykyisin vuosi. Toisen EU:n maan työntekijä saa rekisteröidä autonsa asuinmaahansa. Asuinmaan voi olla se, jossa on perhe, jos hän "usein" palaa sinne, kestosta ei sanota mitään. Noudattaako verottaja EU-lainsääntö tässä suhteessa, sitä en tiedä. Onhan jonkunlainen perinne, ettei verottaja sitä aina noudattanut, ennen kuin hävisi tuomioistuessa.
kuva 12.10.2021 21:01 Uwe Geuder  
  Jos korkeus on oikea, ne ovat oikein mukavia. Varsinkin, jos on väsynyt. Saksalaisissa alkuperäisissä Silberling-vaunuissa niitä on ollut jopa toisen luokan henkilöjunan vaunussa. Tietysti saneerauksen jälkeen ei enää. Joissakin kaukojunien vaunuissa korkeus oli säädettävissä. Tuossa ei korkeus ole säädettävissä edes ykkösluokassa. Joskus on käynyt niin, että 1,85 metrin miehen olkapää on osunut niihin, en muista missä maassa. Sitten se ei ole ollenkaan mukava,
kuva 11.10.2021 00:25 Uwe Geuder  
  Näin on. Vanha asema oli tukipilareiden 268 ja 269 välissä. Sitä ei ole rakennettu uudestaan vielä pian sodan jälkeen, koska alueella oli siihen aikaan vielä raitiotiepysäkki. Kuvassa näkyvä asema on verkon modernin ja sijaitsee tukipilareiden 266 ja 267 välissä. Tällä hetkellä asema on pois käytöstä, koska kesän suurtulvat ovat aiheuttanut vahinkoja. (Lähde: https://de.wikipedia.org/wiki/Schwebebahnstation_Kluse )
kuva 11.10.2021 00:06 Uwe Geuder  
  Ryhmäalennus, perhelippu, kaikki poistettu :(
kuva 10.10.2021 23:54 Uwe Geuder  
  Ja jos tulkitsen Adif:in (Espanjan ratahallintokeskuksen) videota oikein, järjestelmiä on jopa enemmän kuin yksi: https://www.youtube.com/watch?v=y8N7Ikw87tM
kuva 10.10.2021 23:43 Uwe Geuder  
  Tuossa Talgon mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=i6LXFXzMNVU (Se on jopa 1520 mm - 1435 mm -vaihdosta, mutta luulisin, että periaate on sama Espanjassa, jossa on käytössä 1668 mm).
kuva 10.10.2021 23:40 Uwe Geuder  
  (Toiseen kuvaan tarkoitettu kommentti poistettu, pahoittelen sekaannusta!)
kuva 10.10.2021 23:29 Uwe Geuder  
  En tiedä, voiko yksi akseli olla teli. Toisaalta kiinteä se ei taida olla. Ilmeisesti pakko-ohjattu jollakin tavalla. En tiedä liittyykö se alimainen "tanko" siihen vai onko se vain vaimentaja?

Jos olisi kaksi akselia puhutaisiin Jakobsin telistä https://vaunut.org/kuva/117610. Nyt en ole varma nimestä.
kuva 10.10.2021 23:12 Uwe Geuder  
  Eihän matkustaja aina tiedä missä on länsi ja itä. Minusta tärkeämpi olisi, että jos raitiovaunu liikkuu katsojan silmistä tietyyn suuntaan, myös seuraava pysäkki on janalla samassa sunnassa.

Jos arvaan oikeasti kuva on otettu Hämeenkadulla. Hervannan suunta (rautatieasema) on luonnossa oikealla. Siis juuri väärinpäin. Matka etenee janalla taaksepäin.

Jos oikein muistaa raitovaunuja voi kääntää Tampereen verkolla. Taitaa olla liikaa vaadittu, että raitiovaunu käännetään vain tuon janan takia. Mutta olen nähnyt ratkaisuja, jossa matkustajainformaatiota ei ole kiinteä. Tarvitaan tietysti kaupungeissa, joissa on monta linjaa.
kuva 10.10.2021 22:44 Uwe Geuder  
  Vasemman vaunun numero on 6471 *07-31 044* -1. Sisäällä oli siistempi kuin ulkoa voisi pelätä.
kuva 09.09.2021 20:10 Uwe Geuder  
  Minulla ei ole minkäänläistä tietoa asiasta. Tuon keskustelun mukaan https://bimmelbahn-forum.de/forum/index.php?thread/12346-oberbau-bei-s%C3%A4chsischen-schmalspurbahnen/ (etsi taulukkoa vähän alempana) minun arvaukseni olisi sitten 49 kg/m.
kuva 09.09.2021 16:38 Uwe Geuder  
  Kysyjä on jo poistunut, mutta vastaus on edelleenkin sama: 750 mm.
kuva 08.09.2021 00:25 Uwe Geuder  
  Kuka olisi 2013 uskonut, jos olisi sanottu: Ei tarvitse ottaa kuvaa Prahassa, ne liikkuvat 2021 Tampereellakin. (Myönnetään, että harrastaja olisi silti kuvannut. Sarja ei ole sama. Ja vaikka olisikin, paikka ei ole vieläkään sama.)
kuva 08.09.2021 00:12 Uwe Geuder  
  > Kääntöraide on käytössä kaupunkiliikenteessä. Metro mm.

> Pussiraiteet voi jättää valtiolle

Tuohan menee vaikeaksi, kun valtiollinen yhtiö hoitaa kaupunginliikennettä :)
kuva 07.09.2021 23:59 Uwe Geuder  
  On myös semmoinen Fingerpori, jossa kääntöraitteella juna matkustajoineen käännetään ylösalaisin. Sama periaate kuin paternostihissi kellari- tai vinttikerros Ohukaisen ja Paksukaisen malliin.

Matkustajana tietysti Heimo Vesa.
kuva 07.09.2021 00:21 Uwe Geuder  
  Petri antoikin oikeat hakusanat: https://www.railcare.se/en/news/continued-trust-from-kaunis-iron/ Junapaino 3100 tonnia, vain 2 junaa päivässä.

Suuri osa niistä 22-26 junista päivässä ovat sitten toisenlaisia.
kuva 06.09.2021 23:03 Uwe Geuder  
  > kuinka sitten nykyisin kelpaa ruuvikytkin malmiradalla,

Vai onko se näin, että tuo 500 kN vahvistettu malli on järkevä kompromissi jokaiselle vaunulle.

Mutta kun malmiradalla nyt kyse on vain vetureista ja välivaunuista, niille saa sitten "erikoisvahvistetun" mallin, joka kestää vaikkapas 850 kN?

Välivaunu tarvitaanhan siksi, koska kaikissa vaunuissa on automaattikytkin.
kuva 06.09.2021 22:48 Uwe Geuder  
  > Mutta esimerkiksi Puolan ja Saksan hiilikaivoksilla käytettävissä vaunuissa on vahvistettuja malleja jotka kestävät enemmän vetoa ja silloin junakin voi olla varsin painava.

Saksassakin tavallinen ruuvikytkin sallii 450 kN, mutta vahvistettu 500 kN. Ero on siis varsin pieni, vain reilu 11% lisää. Automaattikytkin sallii 850 kN, siis huomattavasti enemmän. https://fahrweg.dbnetze.com/fahrweg-de/kunden/nutzungsbedingungen/technischer_netzzugang/grenzlasten-1368972

> Junan paino ei ole merkittävin asia puhuttaessa kytkimen kestosta. Sen sijaan vetovoima jolla kytkintä rasitetaan on se oleellinen asia

Näinhän se teknisesti toimii. Mutta käytännössä ei kai muodosteta 450 kN:in vetovoiman junaa, mutta vaikkapas 4000:n tonnin juna. Massa ei ole ihan kiinteä, mutta tietylle rataprofiilille ja kiihdyksille voi laskea ylärajan, että järkevä liikennöinti on mahdollista, ilman että vetovoiman yläraja tule vastaan.

Tuossa oli aikaisemmin keskusteltu aiheesta: https://vaunut.org/kuva/130169

Siis kysymys jää: Jos Saksassa ruuvikytkimilla seuraa junille 4000 tonnin raja (en tiedä onko se nyt tavallisille vai vahvistetuille kytkimille, mutta 11% prosentti lisää olisi vain 4440 t.), kuinka sitten nykyisin kelpaa ruuvikytkin malmiradalla, jossa junapaino voi olla esim. 8700 t niin kuin sarjan toisessa kuvassa kerrotaan? https://vaunut.org/kuva/149727

Olisin ymmärtänyt, että malmiradalla liikkuu vakiojunia. Ei kai siellä ole keveytä ja raskaita? (Paitsi paluumatkalla, mutta se on joka tapauksessa kalusto)

Kun katsoin tietoa aiheesta verkosta, tuli tämä artikkeli vastaan: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?17,4845872,page=all Vaikka ei tekstiä ymmärtäisikään eikä se muutenkaan vastaa kysymykseen, ainakin höyryvetureiden ystäville siinä on mielenkiintoisia kuvia. Onko Suomessa säännöllisti ajettu höyryvetureita kaksinajoissa?
kuva 05.09.2021 20:58 Uwe Geuder  
  Eikö ole joskus sanottu, ettei ruuvikytkin kestäisi malmijunien painoa?
kuva 05.09.2021 02:05 Uwe Geuder  
  Kiinaa olen aikaisemmin katsonut Tencentin katunäkymästä (on siitä vuosia, muistan, että se ole vielä Flashplayerilla) Osoite siis https://map.qq.com/ Kartta näyttää samankaltaista, mutta en löydä katunäkymää enää mistään :( En osannut silloinkaan lukea. Onkohan paheneva diktatuuri iskenyt ja kieltänyt Tencentin palvelun???

Baidulla on myös katunäkymä, mutta se ei ole kovin kattavaa.

Kesti kauan kunnes löysin veturin ja sekin ikävästi muurin takana. Onneeksi on vielä loma :) https://map.baidu.com/@11590057.96,4489812.75,4z#panoid=09018900122008071137157787C&panotype=street&heading=130.96&pitch=-7.51&l=4&tn=B_NORMAL_MAP&sc=0&newmap=1&shareurl=1&pid=09018900122008071137157787C

Tuo on sitten jo melkein mielenkiintoisempi rautatiekuva: Varmistetaan, että ylikorkea kuljetus hajoaa eikä rautatiesilta: https://map.baidu.com/@11590057.96,4489812.75,4z#panoid=09018900122008060901575407C&panotype=street&heading=343.7&pitch=-1.47&l=4&tn=B_NORMAL_MAP&sc=0&newmap=1&shareurl=1&pid=09018900122008060901575407C

Pari vaunua vielä: https://map.baidu.com/@12973946.966699464,3246737.5700675896,9z/maptype%3DB_EARTH_MAP#panoid=09018900122008071239315077C&panotype=street&heading=15.07&pitch=-9.44&l=9&tn=B_NORMAL_MAP&sc=0&newmap=1&shareurl=1&pid=09018900122008071239315077C
kuva 04.09.2021 20:52 Uwe Geuder  
  Siinä mielessä Suomi on vielä rautatieystävällinen maa. Saksassa vastaavat kuljetukset tapahtuvat kumipyörillä niin kauan kuin minä muistan, siis 70-luvusta lähtien. https://bos-fahrzeuge.info/einsatzfahrzeuge/12521/NMS-2001_-_Setra_S_313_UL_-_Gefaengnisbus_aD/photo/12521

Sen sijaan vastaavaa bussia en ole Suomessa vielä nähnytkään.
kuva 04.09.2021 20:03 Uwe Geuder  
  Tutkintaraportin uusi osoite on https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2011/c12011rtavarajunienyhteentormaysnurmekse.html

Aika pelottavaa lukemista: Koska turvalaitteiden toiminta on niin epävakaa, henkilökunta tottuu siihen, että lukitus ohitetaan runtiiniomaisesti.

Sama juttu kuin tuossa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=9865.0

En tiedä, mikä on Suomen tilanne tällä hetkellä. Muutama vuosi sitten oli paljon uutisia ja pääradan asetinlaitteet ovat tulleet tiensä päähän. Joitakin opastimia on kai uusittu, mutta olisin yllättänyt jos korkausvelka ei enää olisi.

Kun markustaa ulkomailla oppii sanastoa pian: Signalstörung, panne de signalisation. Siis sama tilanne varmaan sama melkein kaikialla.
kuva 04.09.2021 19:40 Uwe Geuder  
  > Onko tämän onnettomuuden syy jo selvinnyt/julkaistu?

En tiedä, voiko 16 vuotta myöhemmin vielä sanoa "jo"... Radioyhteyden katkemisen vuoksi liian suuri tilannenopeus. https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2005/c22005rtyontamallalahtoraiteelletuodunma.html
kuva 04.09.2021 19:09 Uwe Geuder  
  En tunne kyseistä paikkaa, mutta eikö yleisin syy kaarteille ole topografia, siis mäet ja laaksot? Radan kaltevuus ei voi olla mitä vaan. Niin kuin sanottu, en tunne paikkaa, mutta lähellä näyttää olevan Taipaleenjoki, noin 85 metriä merenpinnan yläpuolella. Mutta Hirsilän lähellä on jo yli 100 m korkeus. Olisiko suora rata ollut yksinkertaisesti vain liian jyrkkä?

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6845429.077751722&e=360219.07775172417&title=Taipaleenjoki&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D
kuva 04.09.2021 00:12 Uwe Geuder  
  Ja rautatiesähkölinja. Tunnistaa siitä, ettei johtimien lukumäärä ole jaollinen kolmella. Yleisessä verkossa yksi piiri koostuu kolmesta vaiheesta, niin kuin Suomessakin. Rautatieverkossa on yksi vaihe ja paluujohdin. Julkista verkkoa ei voi käyttää, koska tajuus on eri (50 Hz vs. 16,7 Hz).
kuva 03.09.2021 23:48 Uwe Geuder  
  Tanska: https://kort.matrikel.dk/spatialmap (pitää valita Bakgrundskort / Skærmkort ja voi varmaan valita Matrikelkort pois. Tai sitten Ortofoto, se lienee selvä.)
kuva 02.09.2021 23:17 Uwe Geuder  
  Mainostavat 1435 mm. Onko semmoinen koskaan rakennettu / myyty?
kuva 02.09.2021 20:47 Uwe Geuder  
  Olet oikeassa. Tulkitsin ilmakuvaa https://www.trafikverket.se/contentassets/7443d44c37a946138b93576ecb3c2293/karta-aktuella-utredningsalternativ-20210510.jpg väärin.

KNC olisi jo Lomboloväylän pohjoispuolella, Malminväylän eteläpuolella.

Löysin vielä hieman vanhemman dokumentin, jossa on paljon tietoa. https://www.trafikverket.se/contentassets/bca320983d7b4a86925085c3e29312ab/samrad-maj-2021/bilaga-jp_kiruna_samradshandling_2021-05-10_pm_bortval.pdf

KNC tarkoittaa Kiruna Nya Centrum. Siitä oli jopa 2 vaihtoehtoa: Rata idästä tai rata etelästä. Rata idästä tuli hyllätty, se sanotaan selkeästi. Ilmakuvassa asema KNC on merkattu pohjois-etelä-suunnassa. En näe tietoa, mitä sille vaihtoehdolle on tapahtunut.

LON tarkoittaa Lombolo-Nikkaluoktavägen.
kuva 02.09.2021 16:57 Uwe Geuder  
  Ei taida tulla neliötä tai apilaa, koska uusi rata lähestyy päärataa (malmirataa) myös lännesta. Jos liitetään Svappavaaran rataan https://fi.wikipedia.org/wiki/Svappavaaran_rata nykyinen kolmiorata riittää. Jos liitetään malmirataan tarvitaan kai toinen kolmiorata.

https://www.trafikverket.se/nara-dig/Norrbotten/vi-bygger-och-forbattrar/ny-jarnvagsstation-kiruna/nyheter-for-ny-jarnvagsstation-i-kiruna/2021/vi-satter-jarnvagsstationen-pa-kartan/ (kuvat saa isommiksi klikkaamalla)

Ymmärtääkseni vaihtoehto KNC (Kiruna Centrum?) on tällä hetkellä ykkösehdotus.
kuva 02.09.2021 00:07 Uwe Geuder  
  Ja tuonne on ehdotettu uusi asema: https://minkarta.lantmateriet.se/?e=723100&n=7534864&z=10&profile=flygbild&background=2&boundaries=false&name=ehdotettu%20uusi%20asema (merkintä minun sen perusteella, mitä olen verkosta ymmärtänyt)
kuva 01.09.2021 23:54 Uwe Geuder  
  Totta: https://minkarta.lantmateriet.se/?e=719194&n=7535902&z=10&profile=flygbild&background=2&boundaries=false&name=entinen%20asema (merkintä on minun)
kuva 01.09.2021 23:20 Uwe Geuder  
  Kyllä, ainakin viime viikolla se kirkko oli vielä paikallaan.

Kunnes Google päivittää kuvat, se näkyy vielä tästä https://goo.gl/maps/ya5X79k7RxaLrY9B9 (piti mennä kuvaajan arvatusta sijainnista vähän eteenpäin, muuten tornit ovat puiden takana).

Nykyisin kansi taitaa olla näköesteenä.
kuva 01.09.2021 22:59 Uwe Geuder  
  > Vuonna 1968 tunnukseksi oli tullut 211 1365-2.

En tiedä oliko näppäilyvirhe vai ajatusvirhe, mutta semmoinen numero on mahdoton vuoden 1968 järjestelmässä. Sarjatunnus koostuu aina kolmesta numerosta ja yksilönumero myös aina kolmesta numerosta, väliviivan jälkeen tulee yksi tarkistusnumero.

Oikea numero oli siis 211 365-2.

Kuvassa vanhan järjestelmän numero on tullut takaisin, se on ilmeisesti mahdollinen, koska veturi ei ole enää Deutsche Bahnin ja virallisessa yhteydessä käytetään nykyisin yhteiseurooppalaista NVR:ä, joka yleisesti löytyy sivusta.

Vanhassa järjestelmässä merkkien lukumäärä ei ollut vakio niin kuin vuoden 1968 järjestelmässä.

Muuten se meni näin kuin Juhana kirjoitti:

Sarjatunnus oli V100 (V tarkoittaa Verbrennungsmotor, siis polttomoottori). Alussa rakennettiin 7 koeveturia ja ne saivat numerot V 100 001 - V 100 007. Veturi numero 006 oli muista poikkeava, sillä oli vahvempi moottori. Jossain vaiheessa päätettiin, että rakennetaankin 2 alisarjaa: V 100.10 ja V 100.20 (joskus myös kirjoitettuna V 100¹⁰ ja V 100²⁰). En ole siitä ihan varma, mutta ehkä alisarjaa ei ole koskaan suoraan merkitty vetureihin. Sen sijaan alisarja näkyi osana yksilönumeroa. V 100.10 saivat numeroita V 100 1xxx ja V 100.20 saivat numeroita V 100 2xxx.

Koska V 100 006 oli ominaisuuksistaan jo V 100.20, vaikka se oli rakennettu jo 3 vuotta ennen V 100.20:n sarjatuotantoa, se sai uuden numeron V 100 2001.

1968 ei voitu jatkaa neljänumeroisten yksilönumeroiden käyttöä. Siksi V 100.10:stä tehtiin sarja 211 (jossa 2 tarkoittaa siis polttomoottori) ja V 100.20:stä tehtiin 212. Kun alisarja oli nyt ilmoitettu osana sarjatunnusta, se tieto jätettiin pois yksilönumerosta. Jäi siis vain 3 viimeistä numeroa. Kuvan V 100 1365:stä tuli 211 365-x ja jo mainitusta V 100 2001 tuli 212 001-x (jätän tässä tarkistusnumeron x pois, koska se on eri asia).

Tuo siis hieman yksinkertaistettuna. Oikeasti on vielä sarjatunnukset 213, 214 ja 714.
kuva 31.08.2021 22:26 Uwe Geuder  
  Nopeasti katsottuna kuvassa taitaa olla viimeinen Eßlingenissä rakennettu V100 https://www.v100.de/index.php?nav=1000208&lang=de&id=17348&action=portrait

(1963 kaupungin nimi oli vielä Eßlingen, vasta 1964 se muuttui Esslingeniksi.)
kuva 31.08.2021 22:17 Uwe Geuder  
  Zug tarkoittaa sekä juna että (armeijassa) joukkue. Siksi Zugführer voi tarkoittaa sekä junanjohtaja että (armeijassa) joukkueenjohtaja. Sotilasarvo se ei ole, se on tehtävä kokoneelle aliupseereille tai matalaille upseereille. Paitsi Itävallassa, jossa on sotilasarvo Zugsführer (huom. s). Jälkimmäinen taitaa olla pelkkä nimi, ei se kai tarkoita, että hän toimii välttämättä joukkueenjohtajana.

Myös palokunnissa, poliisissa ja punaisessa ristissä on olemassa Zugführer. Idea sama kuin armeijassa.
kuva 31.08.2021 01:44 Uwe Geuder  
  Punainen nauha oli Zugführerin merkki. En tiedä, onko vastaava tehtäväkuva olemassa Suomessa. Zugführer on matkan aikana muun henkilökunnan, siis veturikuljettajan ja konduktöörin esimies. Zugführer on vastuussa junan turvallisuudesta. Hän laskee jarrupainot, säättää jarrut ja on vastuussa jarrukokeesta.

1969 luovutettiin Zugführereistä tavarajunissa, siitä lähtien veturinkuljettaja oli yksin vastuussa junasta.

Myöhemmin myös henkilöliikenteessä tuli mahdolliseksi ajaa ilman Zugführeriä, näin tehtiin varsinkin S-Bahn-junissa.

Nykyisin nimi kaukoliikenteessä on Zugchef ja merkkinä punainen nauha hihassa. En ole varma, kuinka se toimii lähiliikenteessä, jos ei veturinkuljettaja ole yksin. Luulisin, että enimmäkseen turvallisuus on veturinkuljettajan vastuulla, konduktööri tarkistaa vain liput.

Luulisin, että tuossa museojunassa punainen nauha oli osa museoelämyksestä. En usko, että niitä käytettiin enää tavallisesti vuonna 2017.
kuva 31.08.2021 00:17 Uwe Geuder  
  Vanha asema sijaitsi arvatakseni joutomaalla suoraan aidan takana. Ei mitään jäljellä. https://goo.gl/maps/nXxkhMPnxTWcD1vt9
kuva 31.08.2021 00:03 Uwe Geuder  
  Päärata on ilmeisesti siirretty 3-4 km länteen vuoren toiselle puolelle. Väliaikainen asema näyttää olevan pussiasema vanhalla radalla noin 2 km vanhan aseman pohjoispuolella.

En ole käynyt yli 30 vuoteen, mutta näin tulkitsen kartaa: https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=67.8591141869137&lon=20.194201469421387&zoom=14
kuva 30.08.2021 23:42 Uwe Geuder  
  Tämä väliaikainen asema on 6 km uudesta keskustasta, siksi sitä ei katsota hyväksi ratkaisuksi. Ensimmäinen ehdotus oli, että uusi pysyvä asema olisi 4 km uudesta keskustasta. Ei sekään oikein hyvä. Nyt on ehdotettu toinen paikka 700 m uudesta keskusta. Se katkaisee kuitenkin Saamelaisten porojen vaellusreitin. Ehkä se ratkaistaan ekosilloilla, leveitä siltoja, joissa on kasvillisuus, että porot käyttäisivät niitä.

Päätöstä ilmeisesti ei vielä ole, rakentaminen ei aloiteta ainakaan ennen 2024. https://www.stadsflytten.nu/ (Tällä hetkellä 2. artikkeli ylhäältä. Suora linkkiä en löydä)
kuva 30.08.2021 23:02 Uwe Geuder  
  Hannun arvaus on vielä parempi kuin omani: https://duckduckgo.com/?t=ffab&q=behelfsgep%C3%A4ckwagen&iax=images&ia=images
<<   >>