Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.08.2024 23:32 | Uwe Geuder | ||
| Onpas likainen nokka. Hyttysiäkö? | ||||
|
17.08.2024 17:22 | Uwe Geuder | ||
| Minusta ajomoottori ei ole laaja käsite. Tuon veturin ajomoottorit ovat sähkömoottoreja. Oliko se sitten tosiaan ajomoottori, joka oli syttynyt palamaan vai kuitenkin generaattorin dieselmoottori, sitä minä en tiedä. | ||||
|
17.08.2024 14:14 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa näkyy toinen ranskalainen erikoisuus: Raiteet "numeroidaan" "matalilla" kirjaimilla, tässä raide H (siis 8. raide). Laiturilohkot sen sijaan "korkeilla" kirjaimilla, tässä "V", "U" ja "S". (Onkohan "T" jäänyt jonnekin piiloon vai onko se jätetty pois?) ("4V" sen sijan on pysähdysmerkki veturinkuljettajalle, 4 vaunua) Joillakin asemilla raiteilla on kuitenkin numerot. En tiedä, onko se alueellinen juttu, vai onko kirjaimet uudempi järjestelmä. En ainakaan muista nähneeni kirjaimia vuosikymmeniä sitten. |
||||
|
|
17.08.2024 14:01 | Uwe Geuder | ||
| Tupla-ajolanka osoittaa, että ollaan 1.5 kV:in alueella. Luotijunat kuitenkin vaihtavat uusille 25 kV -radoille heti kaupungin ulkopuolella. | ||||
|
|
17.08.2024 13:50 | Uwe Geuder | ||
| Nämä vaunut ovat nimeltään Corail. Ne olivat aikanaan Ranska yleisimpiä vaunuja, rakennettu melkein 4000 kappaletta. Nykyisin ne ovat jo melkein harvinaisuuksia, Ranskassa kaikki on siirtynyt moottorijuniin. En tunnista junaa, mutta luulisin, että se on PACA-alueen juna (Provence-Alpes-Côte d'Azur), tuotemerkki Zou. Toinen alue jossa niitä vielä on, on Grand Est, siis Strasbourgin alueellinen liikenne, tuotemerkki Fluo. Kaukoliikenteessä on vielä Clermont-Ferrandin linja. En ole matkustanut Zoun junilla viime vuosina. Fluon vaunut ovat edelleenkin hyvin mukavia, paitsi että ikkunanpesu on usein laiminlyöty. |
||||
|
17.08.2024 13:26 | Uwe Geuder | ||
| Olin 1970-luvun lopussa kaksi kertaa Pariisissa kouluretkellä. Siihen aikaan tämä silta oli sähköistämätön, pahasti ränsistynyt ja ilman liikennettä. Ei ollut merkkejä siitä, että se palasi vielä joskus liikennekäyttöön. Mikä rata se oli ollut alun perin? Suunta ei kai sovi osaksi Petite Ceinture -rataa. |
||||
|
|
17.08.2024 13:09 | Uwe Geuder | ||
| Nämä rajat eivät useinkaan ole kovin selkeitä, mutta en kutsuisi RER:iä pikametroksi. Se on mielestäni lähijunajärjestelmä. Vaikka keskustassa junat kulkevatkin pääasiassa tunneleissa, verkko jatkuu kehyskuntiin kymmeniä kilometriä tavallisena rautatienä. Pikametron nimi sopisi ehkä paremmin uudelle https://fi.wikipedia.org/wiki/Grand_Paris_Express |
||||
|
09.08.2024 17:02 | Uwe Geuder | ||
| > Ja laitureilla riukujen lisäksi myös tavallisia istuimia. Laitureillä on myös oikeita penkkejä. Jäi minulle epäselväksi, saako kahvilaa ("asemapalveluita") käyttää odotussalina, jos ei halua ostaa mitään. |
||||
|
|
09.08.2024 13:53 | Uwe Geuder | ||
| Juu, asemapalvelut sanotaan opasteessa. Mutta mitä ne varsinaiset asemapalvelut oikein ovat? Lähtönäyttö ja vessat? Lippuja ei kai myydä toisin kuin Tikkurilassa. | ||||
|
12.07.2024 03:20 | Uwe Geuder | ||
| Asiallinenko? Tuo ei kai ole VR:n auto? Anteeksi turhasta kommentistani, mutta pieni nosto ei kai ole tälle kuvalle ihan sopimatonta :) |
||||
|
08.07.2024 16:42 | Uwe Geuder | ||
| Joka kerta kun matkustin Tukholmasta Kööpenhaminaan ja kuulutettiin vaihtoyhteyksiä Krösatågeniin ihmettelin tuota krösa-sanaa. En tunne semmoista paikkaa tai aluetta enkä semmoista ruotsinkielistä sanaakaan. Nyt katsoin vihdoin, mitä se tarkoittaa. Kyse on vanhasta smoolantilaisesta murresanasta, joka tarkoittaa puolukkaa. Ilmeisesti joskus on ollut alueella rata, jonka pitkin ihmiset pääsivät puolukkaan. Krösatågen on eri alueellisten joukkoliikenteen tilaajien yhteenliittymä. Se on perustettu jo 1985 ja laajennettu muutama kerta. Vuosina 1990 – 2002 nimi oli Länstågen. Liikennöitsijöinä olivat menneisyydessä DSB, Veolia ja Tågkompaniet. Nykyisin se on SJ. |
||||
|
29.06.2024 22:19 | Uwe Geuder | ||
| > eri raideleveyksille En tiedä, vaikuttaa alle 5cm molemmilla puolella juuri mihinkään paitsi teleihin. Kori on kai pienemmän eurooppalaisen kuormaulottuman noudattaen myös Suomessa. Sen sijaan tuuletinratkaisu on Suomessa ihan eri. Ilmeisesti ei uskallettu ottaa ilmaa puskurien yläpuolta. Voisin kuvitella, ettei olisikaan toimiva ratkaisu pöllyävässä lumessa. Ruotsissa ELL:n Vectroneissa on tavallinen säleikkö puskurien yläpuolella https://vaunut.org/kuva/121846. En tiedä, kuinka pohjoiseksi ne pääsevät ja onko ollut ongelmia. |
||||
|
29.06.2024 16:37 | Uwe Geuder | ||
| Onko tämä näkymä jäänyt historialliseksi? Toisin kysyttynä kulkevatko kaikki lähijunat nykyisin tunnelissa? (rakennustöiden merkit jo silloin kuvan vasemmassa reunassa) | ||||
|
29.06.2024 16:15 | Uwe Geuder | ||
| Opastinvalo palaa vieläkin. Mutta kiskot on ruuvattu yhteen, ei sillan avaus onnistuisi ihan hetkessä. | ||||
|
29.06.2024 15:19 | Uwe Geuder | ||
| > saisi vielä Puolalaiselta Newagilta haittaohjelmistoineenko? |
||||
|
|
29.06.2024 15:12 | Uwe Geuder | ||
| Näin näyttäisi olevan, tuossa lista: https://de.wikipedia.org/wiki/Siemens_Vectron#Kunden Mielenkiintoista minusta, että VR oli ensimmäinen suurasiakas ja jäi vielä vuosia kärjessä. Nykyisin ainakin ELL, DB ja ÖBB ovat menneet ohi. Tilausaikana oli kai vielä kohtalainen riski, onko se menestystuote vai murheenkryyni niin kuin monet modernit kalustohankinnat. |
||||
|
09.06.2024 12:17 | Uwe Geuder | ||
| Juna ei näytä kovin raskaalta. Tarvitaanko todella 2 Vectronia? | ||||
|
01.06.2024 21:08 | Uwe Geuder | ||
| En olisi yllättänyt, jos joissakin kirjoissa olisi Bahndirektion käännetty rautatiepiiriksi. Se ei mielestäni kuitenkaan ole oikein hyvä käännös. Piiri on saksaksi Kreis, joka on hyvin pieni hallintoalue ehkä 10 - 25 km:n säteillä, eikä sillä ole isoja valtaoikeuksia. Direktion viittaa johtamiseen, siksi minusta aluejohto kuulostaisi sopivammalta. Eikö Suomessa ratapiirit olivat vastuussa vain radoista? Oliko kalustolle ja liikenteelle myös alueellisia organisaatiota? Bahndirektion on vastuussa radoista, kalustosta, liikenteestä, henkilökunnasta, melkein kaikesta. Oli toki keskusvirastojakin, mutta suhteellisen pieniä johonkin erikoistehtävään, esim. uuden kaluston kehitys. > Kaiserliche Eisenbahn-Direktion eli KED, Semmoista en tunne. Saksan keisari oli olemassa 1871 - 1918. Siihen aikaan ei kuitenkaan ollut yhteistä rautatieyhtiötä, vaan erilaisia osavaltiollisia yhtiöitä (Länderbahnen). Reichsbahn perustettiin vasta 1920 kun keisari oli jo mennyttä. Kyseinen KPEV koskee aikaa 1880 – 1918 Preussenin osavaltiossa. Preussenissa puhuttiin alussa todellakin KED:sta, mutta K tarkoittaa königlich (kuninkaallinen), koska Preussen oli kuningaskunta. Myöhemmin K jäi pois ja puhuttiin enää Eisenbahndirektionista (ED). Luulisin, että se voinut tapahtua siinä yhteydessä, kun Preussenin ja Hessenin rautatiet yhdistettiin. Hessen ei ollut kuningaskunta vaan suurherttuakunta. Ei voinut puhua kuninkaallisesta virastosta ilman että kaikialla olisi ollut kuningas. |
||||
|
|
31.05.2024 23:53 | Uwe Geuder | ||
| KPEV Königlich Preußische Eisenbahn-Verwaltung, kuninkaallinen preussilainen rautatiehallitus on siinä mielenkiintoinen olemus, että semmoinen virasto ei ole koskaan ollut olemassa. Oli vain Julkisten töiden ministeriö ja suoraan sen alla noin 20 alueellista rautatiejohtoa (Eisenbahndirektionen, esim. Cöln Reinin vasemalla puolella, Cöln Reinin oikealla puolella (myöhemmin yhdistetty), Altona, Breslau, jne.) Lyhennettä KPEV käytettiin silti ilmaisemaan, että kalusto kuuluu yhdelle niistä aluejohdoille ja sillä tavalla Preussenin valtiolle. | ||||
|
31.05.2024 22:52 | Uwe Geuder | ||
| Jos oletetaan, että kuva olisi otettu illalla varttia vaille seitsemän, saataisiin RJ 1299 klo. 19:17 Salzburgiin ICE 707 klo. 18:03 Hamburg-Altonasta (30-40 minuuttia myöhässä kuulostaisi ihan normaalilta Saksassa) ICE 560 klo. 19:01 Karlsruheeseen EXIF:iä ei näytä olevan, mutta aamuseitsemälle en saanut yhtä hyvää osumaa. |
||||
|
|
31.05.2024 21:06 | Uwe Geuder | ||
| > enkä EXIF:iä ole tutkinut Tyhmyys, onhan kuvassa kelloja ;) Mutta en juuri nyt ehdi tutkimaan lisää. |
||||
|
|
31.05.2024 21:04 | Uwe Geuder | ||
| Raiteen 13 näytössä lukee Hamburg-Altona. Numeroa en pysty lukemaan enkä EXIF:iä ole tutkinut, mutta https://www.fernbahn.de/datenbank/suche/?zug_id=99990100692 vahvistaa, että ICE 692 kulkee Münchenistä Hampuriin. Raiteen 14 näytössä lukee Karlsruhe Hbf. ICE 981 kulki viime vuonna ihan eri kelloaikaan Donauwörthistä Müncheniin: https://www.fernbahn.de/datenbank/suche/?zug_id=20230100981. Tänä vuonna se ei näytä kulkevan päivittäin, en ole ainakaan nopealla haulla löytänyt aikoja: https://www.fernbahn.de/datenbank/suche/?zug_id=20240100981 |
||||
|
31.05.2024 20:36 | Uwe Geuder | ||
| 600:n sarjanumero tarkoitta moottorivaunu polttomoottorilla (en usko, että dieseliä, kaasua tai vetyä voitaisi nähdä numerossa.) 500 olisi akkumoottorivaunu ja 400 sähkömoottorivaunu. Kielissä on nyt hybridejä, pitäisi katsoa mihin sarjaan ne on laitettu. Pesa Link on ensimmäinen puolalainen vetokalusto ylipäätään, joka on saanut hyväksynnän Saksassa. Oli kuitenkin lukuisia ongelmia ensin hyväksynnässä, sitten toimitusaikatauluissa ja myöhemmin vielä käytössä. Deutsche Bahnilla oli optio jopa 470 junaan, mutta lopussa tuli tilattu vain 73 junaa. Jotkut Bahnin kilpailijoista jopa palauttivat junansa, jos olen oikein ymmärtänyt. |
||||
|
19.05.2024 17:13 | Uwe Geuder | ||
| Paikallistuntemukseni ei riitä, että voisin sanoa kumpi on meren puoli. Jos sitä pilaria oikealla puolella katsoo, se on ilmeisesti rakennettu näin, että vesi ja jäät tulisivat oikealta. Meri sen mukaan kuvan vasemmalla puolella. Toisin sanoen Suomen kiskot kiiltävät ja Ruotsin ruosteessa. Ilmeisesti työkoneet suomalaisia eikä ruotsalaista kalostoa ole kulkenut viime aikoina. Onko se pilari jonkun edellisen sillan? Vai onko se muuten vain siltapilarin suojaksi, kun jäät liikkuvat virtausken mukaan? |
||||
|
15.05.2024 23:03 | Uwe Geuder | ||
| Ja kilpailua käydään myös vähintäänkin kyseenalaisella tempuilla niin kuin aikaisemmin keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/165257 alla. | ||||
|
14.05.2024 23:41 | Uwe Geuder | ||
| Mitähän pääopastimelle on tapahtunut? Minusta tässä aja sn40 -asennossa molemmat siivet tulee olemaan samansuuntaisia. Muuten se näyttää vähän kehitysmaalta, jossa asiat ovat vähän sikin sokin. Mitä ikävä kyllä kuvastaa Saksan rautatieverkon nykytilaa turhaankin usein. | ||||
|
14.05.2024 23:18 | Uwe Geuder | ||
| > Veturin ympäriajo (siis siirtyminen junarungon toiseen päähän) on mahdollista Hamburg Hbf:llä ja sen asetteluratapihoilla. Näinhän järkevästi ajatteleva maallikko tai harrastaja ajattelisi. Veturi on kallis kapine, miksi semmoinen otettaisi mukaan monta tuntia säästääkseen perillä 15 minuuttia? Tosiasia on kuitenkin, että Saksassa se ei olekaan niin suuri harvinaisuus, että junia ajetaan kahdella veturilla, koska ratapihantyöntekijöitä ja myös vaihteita on vähennetty sen verran, ettei ympäriajo enää onnistukaan joissakin kääntöasemilla. Saksalaiset harrastajat puhuvat sandwichistä, siis voileivästä, jos juna on kahden veturin välissä. Hämärästi olen muistavinani, että olisin lukenut jossakin tai jopa nähnyt, että se koskisi myös (joitakin) Köpenhamina-Hampuri -junia. > Valitettavasti sen kerran kun menin, oli kyseessä viimeinen vuoro, joka jää Hampuriin yöksi. Sama täällä. Kun tulee yölaivalla Turusta ja päiväjunalla Tukholmasta, näin luonnollisesti käy. Ja jos juna Tukholmasta on ajoissa eikä peruttu Kööpenhaminan ja Malmön välissä (mitä näyttää tapahtuvan aina välillä), aika juuri riittää käydä vielä poikkeamassa lähimmässä Netto-kaupassa ostamaan eväitä. Mutta sitten Hampurin-juna on jo laiturilla eikä valtavasti aikaa junasta ihmettelyyn enää jää. > Paluumatkan tein bussilla ja Puttgarden-Rødby (juna)lautalla Minä nyt Baltian kautta. |
||||
|
|
13.05.2024 21:15 | Uwe Geuder | ||
| Hyvin mahdollista, että se on DSB:n Vectron. Olen viime puolen vuoden aikana matkustanut 3 kertaa Kööpenhamina - Hampuri tai toisinpäin ja veturina on joka kerta ollut DSB:n Vectron. Ei kai tuolla sillalla ole edes paljon muuta kaukoliikennettä. https://cms.static-bahn.de/wmedia/redaktion/abfahrts-ankunfts-plaene/dez23/Schleswig_23_24_Ab.pdf Jos veturi vetää, juna menee kai pohjoiseen (jos olen lukenut karttaa oikein, paikka ei ole tarpeeksi tuttu). Muistaakseni ohjausvaunua en ole siellä nähnyt. Mutta olenkohan muistavinani, että näissä junissa oli joskus veturi molemmissa päissä? Virroittimen mukaan se näyttää kuitenkin vetävän. |
||||
|
23.03.2024 15:57 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos linkistä, mielenkiintoista tietoa ja mielenkiintoisia kuvia. Toivottavasti DB ei huomaa karttaa, sen jakelu on toisille kielletty. Tuossa ajankohtainen versio https://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe/dn?rt=1&mainframe=IK_kachel&tocinfo=IK_strecken&datei=sk-n&x0=0&y0=0&imgX=3&imgY=7#map Nopealla silmäyksellä kaikki pienet sivuradat ovat jäljellä. Erittäin mielenkiintoinen tapaus on Nürnberg Nordost - Gräfenberg. Rata ei ole yhteydessä mihinkään muun rautatiehenkilöliikenteeseen. Sinne pitää matkustaa metrolla, niin kuin Pariisissakin :) |
||||
|
17.03.2024 17:37 | Uwe Geuder | ||
| Kun jo katson karttaa, löytyy myös raideleveyden muutospaikka: https://openrailwaymap.org/?style=gauge&lat=41.61179262866314&lon=-0.8404809236526489&zoom=17 Barcelonan suunnasta vähän ennen Zaragozaa. |
||||
|
|
17.03.2024 17:27 | Uwe Geuder | ||
| Kartan https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=41.64533799016755&lon=-0.8602809906005859&zoom=13 mukaan ei taida olla pussiasema. Keskustan alla ilmeisesti tunneli. | ||||
|
|
17.03.2024 17:04 | Uwe Geuder | ||
| Vanhaan kommenttiin liittyen: Toissa päivänä oli Aamulehdessä juttu, että Tampereella kunnon hallikatos ei toteutunut, koska se olisi häirinnyt kaupunkikuvaa. Tehdään taas pikkukatoksia juuri laiturin yläpuolella. Se joka päätti näin, ei taida olla junamatkustaja, joka on useamminkin odottanut junia huonossa säässä. Tai sitten se ollut ainoa syy, semmoinen hallikatos taitaa olla kustannusluokaltaan ihan eri. | ||||
|
|
17.03.2024 16:55 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen kuva. Menin kai kerran Zaragozan läpi, mutta koska matkustin makuuvaunussa, asema jäi näkemättä. Zaragozan lähellä heräsin, kun juna hidasteli raideleveyteen vaihtoa varten. Mutta en tiedä, oliko se ennen asemaa vai aseman jälkeen vai kulkiko yöjuna edes tämän aseman läpi. Edessä on kai normaaliraide. Vasemmalla ehkä leveäraide, voisin arvata kaluston ulkonäöstä. Toista kertaa ei matkaa pysty tekemään. Espanjassa yöjunaliikenne on lopetettu. |
||||
|
17.03.2024 16:43 | Uwe Geuder | ||
| Saksankielisessä foorumissa on pitkä keskustelu, että 41 km radasta suljetaan kesäkuun alussa. Seutu ei ole minulle tuttu enkä ole ottanut selvää yksistyiskohdista. | ||||
|
|
16.03.2024 02:30 | Uwe Geuder | ||
| KBS tarkoittaa Kursbuchstrecke. Kursbuch on Reichsbahnin / Bundesbahnin / Deutsche Bahnin kaiken kattava aikataulukirja. Mikä olisi hyvä suomennos? Onko VR:llä ollut joskus samanlaista? Jonkun taskuaikataulukirjan muistan 80-luvuilta, mutta siinä ei kai ollut kaikkia ratoja? Sitten tietysti Suomen kulkuneuvot, mutta se ei ollut VR:n julkaisema. Lähiliikenteen taulukkomuotoisia aikatauluja saa edelleenkin sähköisessä muodossa, esim. tämän vuoden taulukko 808 tuosta: https://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe/dn/KB808_H_Taeglich_F_G24112023.pdf?filename=KB808_H_Taeglich_F_G24112023.pdf&orig=ut Kaukojunien taulukkoja ei minun tietääkseni enää ole, toisin kuin Suomessa. Koko rata 808 on siis vain 13 km pitkä. |
||||
|
02.03.2024 12:00 | Uwe Geuder | ||
| En ole neuvostokalustoon juurikaan tutustunut, mutta jos Wikipedian luetteloon voi luottaa, näkyy vasemmalta oikealle: Moottorijuna ER2 1252, 10 vaunua, rakennusvuosi 1981 Moottorijuna ER2 1191, 10 vaunua, rakennusvuosi 1979 Moottorijuna ER2 930, 10 vaunua, rakennusvuosi 1971 Kulmikas ohjaamomuotoa rakennettiin vuodesta 1974, ensimmäinen juna oli numero 1028. https://de.wikipedia.org/wiki/S%C5%BDD-Baureihe_%D0%AD%D0%A02 |
||||
|
29.02.2024 00:07 | Uwe Geuder | ||
| Ai, Abellio tai ainakin sen rippeitä on vielä olemassa. NS lopetti alijäämäisen tyttärensä tukemista muutama vuosi sitten ja sen jälkeen firma oli maksukyvytön ja suuri osa liikenteestä meni muille toimijoille. Wikipedia tietää että jäljellä on 2 verkkoa: Tämä Erfurt Hallen alueella ja toinen Bielefeldin alueella, jossa nimeä Abellio ei kuitenkaan käytetä ensisijaisesti, siellä puhutaan Westfalenbahnista. |
||||
|
28.02.2024 18:20 | Uwe Geuder | ||
| Saksan pienin raitiotieverkko, 1 linja, 2,8 km pitkä. Ilmeisesti akuutin lakkautusuhan alla. Spiegelissä oli pari päivää sitten artikkeli. Jos joku haluaa lukea, lähetä yksityisviesti ja saat kopion. | ||||
|
25.02.2024 23:11 | Uwe Geuder | ||
| En olisi silloin ajatellut, että se oli historiallinen matka. 6 viikkoa myöhemmin ihmiset kuolivat Espanjassa koronaan ja sitten RENFE lopetti kaikki yöjunat pysyvästi. | ||||
|
25.02.2024 22:00 | Uwe Geuder | ||
| Likainen ulkoasu sopii kai likaiseen liiketoimintaan. | ||||
|
25.02.2024 19:15 | Uwe Geuder | ||
| Oikeasti Eiffelin rakentama rautatiesilta olisi Viaduc de Garabit Ranskassa. Olin jo vähän ajatellut käydä, mutta ei taida taas tänäkään vuonna onnistua. Ratatöitä maaliskuusta lokakuuhun. http://raildusud.canalblog.com/archives/2024/02/20/40205284.html | ||||
|
25.02.2024 19:01 | Uwe Geuder | ||
| Alkuperäinen sivu ei enää ole, mutta onneksi se löytyy arkistosta: http://web.archive.org/web/20230421222955/http://www.rothenhoefer-wiesloch.de/bahn/Aerobus.html | ||||
|
25.02.2024 17:10 | Uwe Geuder | ||
| En ole löytänyt verkosta heti tietoa Lissabonin kuvauksista. Sen sijaan löytyy tietoa, että Rhätische Bahnin Albularataa on myös kuvattu: https://maps.app.goo.gl/rw6bymksvWSMuKmHA https://maps.app.goo.gl/jC2jRqdNnhWDVTY47 |
||||
|
|
25.02.2024 16:51 | Uwe Geuder | ||
| Harrastajat olivat tietoisia ajosta: https://maps.app.goo.gl/aLJrDHWGsLLShtBq8 | ||||
|
|
25.02.2024 16:48 | Uwe Geuder | ||
| Tai opastimien perusteella se on mennyt toisinpäin. Juna on työnnetty Cais do Sodrélta ja sitten vedetty yhdysradalle. | ||||
|
|
25.02.2024 16:44 | Uwe Geuder | ||
| Ja vielä paremmin, juna vaihtaa ajosuuntaa ja jatkuu vielä Cais do Sodré -asemalla asti. https://maps.app.goo.gl/QU9ax8X1rkvidWXz6 |
||||
|
|
25.02.2024 16:37 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen, että Streetviewssa löytyy näkymä junasta, ja vieläkin tavaravaunusta. Jos kääntää näkymän 190 astetta, veturi ei häiritse näkyvyyttä ja näkee vielä kolmannenkin radan. Tai ainakin sen paikan, jos tietää missä se on. Junaa ei ikävä kyllä mahtunut junaan. |
||||
|
06.02.2024 01:04 | Uwe Geuder | ||
| https://youtu.be/jlh0f7C9SRA?feature=shared&t=222 | ||||
|
29.01.2024 00:55 | Uwe Geuder | ||
| Mekaaninen asetinlaite S-Bahnilla käy kuntoiluna, vaikka se olisikin vain yksi linja. Ihan uskomatonta, vaikka tiedän hyvin, että mekaanisia asetinlaiteita löytyy Saksasta. Stuttgartissa siirrettiin elektronisen keskusasetinlaitteen aikakauteen vuonna 1977 tai 1978, ennen kuin S-Bahn avattiin vuonna 1978. Vaikka se ei sinänsä vielä läheskään kattanut koko Stuttgartin S-Bahn-verkkoa, en muista, että koko verkossa olisi ollut yhtäkään mekaaninen asetinlaite. | ||||
|
20.01.2024 22:29 | Uwe Geuder | ||
| Juna toimi vuoteen 2017 asti ravintolana Augsburgissa rautatiemuseon vieressä. Sen jälkeen se oli myynnissä. Kotisivu http://www.blue-star-train.de lupaa vielä tänäänkin, että seuraavista vaiheista kerrotaan. Ei ole kuitenkaan mitään kerrottu. | ||||
|
18.01.2024 21:16 | Uwe Geuder | ||
| Selvä juttu. Sijaintimerkki tai miksi sitä nyt kutsuttaisi näkyy kyllä. Vain kartta ei näy, jos ei pelkästään rantalinjaa halua kutsua kartaksi. | ||||