135-24155 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.12.2017 14:16 Uwe Geuder  
  Kyllä, näyttely on oikein.

Schleifkorb on jo vaikeampi tapaus. En itsekään ole koskaan kuullut sanaa enkä ollut osannut arvata, mitä se voisi olla. Google auttoi siinäkin pulassa.

Schleifen tarkoittaakin yleisesti hiota. Raitiovaunuilla voi olla Schleifwagen https://farm1.staticflickr.com/727/22810247305_fa557d8e53_b.jpg . Mutta on vielä toinen harvinaisempi ja/tai arkikielisempi tarkoitus: vetää perässä suurella vaivalla, kiskoa, kiskottaa, laahata (ehkä on sopivampia suomenkielisiä verbejä, joita en tunne)

Korb on tosiaan kori.

Yhdyssana Schleifkorb on kori, jolla laahataan loukkaantuneita perässä ahtaassa paikassa, jossa paarien käyttö ei ole mahdollista. Pitää kai kysyä kaivostyöntekijältä tai pelastusalan ihmiseltä, mikä se on suomeksi, en usko, että löydy mistään sanakirjasta (paitsi, jos olisi jossakin pelastusalan erityssanasto)

Tuossa on 2 kuvaa: http://thwiki.org/t=Schleifkorb

Jäänpelastuksessa käytetty apuväline kutsutaan ainakin saksan kielessä samalla nimellä. En olisi yllättynyt, että suomen kielessä olisi jäälle ja kaivoksiin eri sanoja.
kuva 01.12.2017 00:26 Uwe Geuder  
  Niin vanhoja metroja ovat kai usein osittain maan yläpuolella. Hampuri, Pariisi, New York, Chicago.

Niille jotka ymmärtävät saksaa hyvin: Berliinissä vitsi käy näin, ettei heillä ole Untergrundbahn (maanalainen) mutta Untergeschossbahn (kellarikerrosrata), koska tunnelit ovat yleisesti suoraan kadun alla. Syynä hiekkainen maa ja korkea pohjavesi.
kuva 01.12.2017 00:07 Uwe Geuder  
  Kiitos Tuukka tutkimuksistasi! Minä katsoin ehkä 2-3 vuotta sitten RENFE:n sivuilta, silloin La Tor de Querol-Enveig ei vielä ollut, olen aika varma. Nyt se näkyy hienosti http://www.renfe.com/viajeros/cercanias/barcelona/index.html (Sivussa kuitenkin semmoinen vika, että tulee palvelimen sisäinen virhe, kunnes oman selaimen kieli vaihdetaan espanjaksi. Hienosti tehty….) Myös tuossa kartassa https://www.barcelonas.com/images/barcelona-rodalies-local-trains-map.jpg En ole silloin löytänyt Katalonian omia sivuja, en tiedä olivat ne jo olemassa. Heidän PDF-aikataulussa linjan nimi on edelleenkin harhaanjohtavasti vain Puigcerdà, vaikka La Tor de Querol-Enveigin junat näkyvätkin http://rodalies.gencat.cat/web/.content/pdf/horaris/R3.pdf
kuva 26.11.2017 00:40 Uwe Geuder  
  Kyseinen EC-linja liikennöidään 4 kertaa päivässä vain Prahasta ja 5. kerta Budapestista Prahan kautta.

Eilen luin sattumalta uutisen, että ČD alloittaa tällä linjalla käyttämään joulukuun aikatauluvaihdon jälkeen Vectroneita. Tarkoitus oli ollut käyttää 380:n sarjan Škoda-vetureita, mutta niille ei ole saatu hyväksyntää Saksassa. http://www.railwaygazette.com/news/traction-rolling-stock/single-view/view/vectrons-to-be-used-on-praha-germany-services-from-december.html

Minun koko tieto perustuu tuohon artikkeliin. En tiedä, mikä on 380-sarja ja miksi se ei kelvannut. Niin kuin kuvassa näkyy, 370-sarja on kelvannut jo vuosia.
kuva 22.11.2017 00:28 Uwe Geuder  
  Overground on erisnimi eräälle lähijunajärjestelmälle Suur-Lontoon alueella. Greenfordissa ei Overground liikenöi. Kyseessä on ”normaali” juna. Luulisin, että Englannissa sanotaan nykyisin National Rail. Opastimessa lukee kyllä British Rail, mutta semmoista ei taida olla enää olemassakaan. Kaikki Overground-linjat, jotka minä olen nähnyt, olivat sähköistettyjä. Mutta en ole varma, onko se yleispätevä sääntö. Kuvassa taitaa olla dieselmoottorijuna.
kuva 21.11.2017 23:46 Uwe Geuder  
  > juuri Bakerloohan jakaa pätkät samaa rataa Ground-kaluston kanssa juuri tuolla South Kentonissa

Overground- ja Underground-kalusto käyttää osittain samat raiteet Bakerloo-linjalla ja District-linjalla. Bakerloo-linjaa en tunne, mutta District-linjalla kyse on vain 3:n aseman pätkä.

District-linjalla liikkuva Overground-kalusto on jopa kaksoisjärjestelmäkalusto, jos en muista ihan väärin. Camden Roadin alueella on 25 kV 50 Hz ajolanka, mutta sitten jossakin lännessä alkaa virtakisko. En tiedä, onko virtakiskon jännite aluksi tavalliset 750 V vai heti poikkeuksellisesti 660 V (ks. alla)

> Pintakalustossa paluuvirta menee normaaliin malliin kulkukiskojen kautta, mutta silloinkin pitää olla tuo neljäs kisko, jotta myös metrokalusto voi liikkua

Juuri näin. Rataosilla, joissa molemmat kalustolajit liikennöivät keskimmäinen virtakisko on kytketty kulkukiskojen kanssa yhteen. Sivuvirtakiskon jännite on +660 V (toisen lähden mukaan 650 V). Se on ilmeisesti vielä toleranssialueella niin, että sekä 630:n voltin Underground- että 750:n voltin Overground-kalusto toimii.

> Ja iso gappi jota pitää maindata…

En muista, oliko näin myös District-linjan asemilla. Minulla pitäisi olla joku kännykameralla otettu kuva, mutta laatu ole semmoinen, etten viitsinyt ladata sitä tänne.
kuva 20.11.2017 01:33 Uwe Geuder  
  Valkoinen paita ja rasvainen puskuri ovatkin hieno yhdistelmä. Aikaisemmin olikin jokaisella asemalla, jossa junat kääntyivät tms. ratapihantyöntekijä. Perinteisesti niiden työasu oli Saksassa kokonaan musta keltaista kypärää lukuun ottamatta. Silloin ainakaan rasvaa ei näkynyt asussa. Myöhemmin tuli vielä oranssivärinen huomioliivi, joka kuitenkin käytön mukaan musteni.

Nykyisin ratapihatyöntekijöitä on henkilöasemilla tosi harvoin. Konduktöörillä on huomioliivi, jota he käyttävät kun joutuvat työskentelemään raiteilla (esim. kytkemään veturin, kun junan ajosuunta vaihtuu). Kypärää ei taida kuitenkaan olla. En ole muistaakseni koskaan nähnyt, että Suomessa ratapihantyöntekijä käyttäisi kypärää.
kuva 20.11.2017 00:34 Uwe Geuder  
  Juu, löytyy myös helpompia esim. "Around Ribbleheads Majestc Viaduct" 7,61 km. https://osmaps.ordnancesurvey.co.uk/54.21499,-2.33021,13 (sivusto vaatii periaatteessa rekisteröimistä ja 7:n päivän jälkeen jopa maksamista, mutta vähän karttoja kerrallaan voi katsoa ilmankin. Sen jälkeen pitää poistaa sivuston evästeet, jos halua katsoa vielä lisää.)

Tuo näyttää olevan ihan lähellä satama, josta lähtee laiva/autolautta Mansaarelle. Jälkimmäinenkin on rautatieharrastajille erittäin kannattava matkailukohde.
kuva 19.11.2017 22:03 Uwe Geuder  
  Ilmeisesti osittain jopa Open Access Land, mikä on UK:ssa poikkeus. Muuten julkisilla poluilla. Yksi erittäin vaativa reitti löytyi heti http://www.openstreetmap.org/relation/5671418#map=13/54.2118/-2.3538 http://walkinyorkshire.com/yorkshire-three-peaks-challenge/ En tiedä, onko helpompia vaihtoehtoja.
kuva 19.11.2017 19:42 Uwe Geuder  
  Se on totta, tietoa on vähän vaikea löytää. Myös siitä, pääseekö enää junalla Puigcerdàsta La Tour de Carolin asemalle, joka olisi rautatieharriajastajille mielenkiintoinen matkustuskohde. Asiasta on keskusteltu aikaisemminkin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8866.0
kuva 16.11.2017 00:09 Uwe Geuder  
  Jaaha, ei kannata roikkua verkossa liian myöhään…. Kuvassa on Dresdenin asema ja minä etsin kuvamateraalia Leipzigin asemasta… Aika samakaltaisia asemahalleja ne kai ovat. Mutta Leipzigissä ei taida olla niitä läpiajoraiteita toisessa kerroksessa (jos ei lasketa tunnelia, joka on muuta vuosi sitten rakennettu aseman alle)
kuva 15.11.2017 23:56 Uwe Geuder  
  > 1000-sarja on höyryvetureita
> 2000-sarja on dieselvetureita

Ei se mennytkään ihan niin helposti. Juuri katson tänään tullutta Resiina-lehteä ja siinä on kuva dieselveturista Dr14 numero 1870.
kuva 15.11.2017 01:39 Uwe Geuder  
  Olen käynyt Leipzigissä tosi harvoin, sekä DDR:n aikana että sen jälkeenkin. Siis en osaa sanoa yhtään mitään omasta kokemuksestani.

Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=23AhypvRMv8 , näkee toisaalta jo samoja päätepuskureita eikä ne kovin kiiltäviltä näytäkään. Siis voisivat olla vanhoja. Mutta toisaalta, kun katsoo rakennustöitä, se näyttää kyllä siltä, ettei juuri mitään vanhaa ole jäänytkään.

Kun katsoo tätä videota https://www.youtube.com/watch?v=Ap3O-a_JQJ0, joka näyttää hieman vanhemmalta kuin edellinen, näkee toisenlaisen päätepuskurimallin.

Luulisin siis, että eivät ole DDR:n aikaisia.
kuva 15.11.2017 01:06 Uwe Geuder  
  Nyt ulkopaikkakuntalainen joutuu kysymään kyllä tyhmää. Miksi Lauttasaaren asemalla on matkustajia 14.11.17? Olen ehkä seurannut uutisia huonosti, mutta myös tuossa https://www.hsl.fi/lansimetro/metroliikenne-18112017-alkaen lukee, että 8 uutta asemaa otetaan käyttöön 18.11.17. Eikö Lauttasaari ole yksi niistä?
kuva 15.11.2017 00:51 Uwe Geuder  
  En muista, olenko sitä koskaan aikaisemmin miettinyt, mutta näyttää siltä, että

1000-sarja on höyryvetureita
2000-sarja on dieselvetureita
3000-sarja on sähkövetureita

josta

30xx ja 31xx Sr1 (niitä on yli 100)
32xx Sr2
33xx Sr3

Ei tule varmaan yllätyksenä kokeneille suomalaisille harrastajille. Mutta kun on kysytty, saa varmaan vastata helppojakin :)
kuva 15.11.2017 00:22 Uwe Geuder  
  Satunnaiskuva. Historiallinen semmoinen, vaikka se on vain 11 vuotta vanha. Paitsi, että X1 ei enää ole liikenteessä, Pendeltåg-liiikenne on kai siirtynyt kesällä kokonaan sillalta uuteen keskustatunneliin.

Mutta tuo oli kyllä hämmästyttävä ennuste:

> metro valmistuisi vuonna 2017
Kuvasarja:
Loreley syksyllä 2017
 
 23.10.2017 01:58 Uwe Geuder  
  Upeita kuvia!
kuva 23.10.2017 01:56 Uwe Geuder  
  Interregion junaluokka on jäänyt yleisesti pois 10 vuotta sitten. Sen jälkeen toki joissakin yksityistapauksissa joku osavaltio on tilannut junavuoron, joka on liikenöinyt Interregio Express -nimellä. Jos sinulla ei ole tarkkaa tietoa, mistä junasta on kyse, minä veikkaisin, että se on IC juna.

Toki joissakin vanuissa näkyy jotakin sinistä. Mainoksia? Töhräyksiä? En ole kumpaakaan nähnyt Saksan IC-junassa.
kuva 23.10.2017 01:38 Uwe Geuder  
  DB Regio -juna? DB Regio on DB:n tytäryhtiö, joka hoitaa lähiliikennettä. Siis olisin sitten kirjoittanut DB Region juna. Vaunut kuitenkin näyttävät IC-vaunuilta. Sanoisin siksi, että kysessä onkin 2 IC-junaa. Yhtiö joka hoitaa kaukoliikennettä on nimeltän DB Fernverkehr. (En ole kovin hyvin ajan tasalla, mitä tapahtuu Saksan rautateillä.)
kuva 10.09.2017 22:33 Uwe Geuder  
  En tiedä, onko raitiotielle/raitiovaunulle olemassa joku vesitiivis määritelmä. Kyllä tuo Jorman käyttämä ”pakko-ohjattu sähköbussi” kuulostaa sopivalta. Paitsi, että Venetsiassa paluuvirtaa menee kiskoon kautta, mikä on taas enemmän raitiovaunun ominaisuus. Nancyn kaupungissa on käytössä toinen järjestelmä, jossa kaksi virroitinta https://en.wikipedia.org/wiki/Rubber-tyred_trams#/media/File:Nancy_BW_2015-07-18_13-16-32.jpg . Tuo näyttää sitten vielä enemmän johdinautolta.

Wikipedian mukaan pakko-ohjattujen vaunujen ajo-ominaisuudet eivät ole kovin hyviä.

Se muistuttaa minut taas monorailista / kohoradasta. Olen aikanaan kokeillut sekä Sydneyn monorailia https://en.wikipedia.org/wiki/Sydney_Monorail#/media/File:Monorail_over_open_Pyrmont_Bridge_(cropped).jpg että Berliinin M-Bahnia. https://de.wikipedia.org/wiki/M-Bahn#/media/File:1990_04_Berlin_M_Bahn_1.jpg Hatarat muistikuvani kertovat, että ajo oli vähän nykivää varsinkin kaarteissa. Molemmat on sittemmin purettu.

Shanghain maglevia en ole vielä kokeillut (vaikka maglev olikin minun ensimmäinen referaatin aihe koulussa vuonna 1972 tai 73 :) )

Kaikissa niissä ei voi kai oikein puhua raideleveydestä. Silti ne tuntuvat minusta junilta.

Kun puhutaan raitiovaunun matkimisesta, minusta Malmön bussit ovat kuitenkin kaikkien huippu http://busglobe.com/picture/9371 eikä Malmö ole edes välimerellä ;)
kuva 04.09.2017 20:54 Uwe Geuder  
  > Vekturi (SF) taas taitaa olla valmistusmäärältään (Siemensille) aika vaatimaton,

Ei ole. Se on itse asiassa edelleenkin Siemensin isoin yksittäinen Vectron-tilaus. Uudet ÖBB:n ja DB:n tilaukset saattavat kasvaa lopussa VR:n isompia. Mutta ei vielä, jos katsoo tämä hetken kiinteitä tilauksia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vectron_(locomotive)#Orders
kuva 04.09.2017 20:25 Uwe Geuder  
  Näin äskettäin Venetsiassa yksiraiteisen raitiovaunun. Apupyörät ei kuitenkaan yläpuolella, mutta kumipyörinä kadulla. Oma kuva epäonnistui, kun olin vain läpiajolla, mutta verkosta löytyy tietysti https://en.wikipedia.org/wiki/Rubber-tyred_trams#/media/File:APS_03_Eremitani_070329.jpg https://en.wikipedia.org/wiki/Translohr
kuva 04.09.2017 18:26 Uwe Geuder  
  Miksi se ei ole yllätys, että itävaltalainen firma rekisteröi veturinsa Saksassa? Olisin naiivisesti ajatellut, että rekisteröinti firman kotimaassa on helpoin. Vaikka maarajojen ei pitäisikään olla EU:ssa juuri mitään estettä liiketoiminalle. Onhan ELL:llä myös sivutoimistoja Saksassa. Ehkä asia ei ole sen kummempaa kuin, että saksalainen sivutoimisto on hoitanut kyseistä veturia.
kuva 04.09.2017 00:40 Uwe Geuder  
  Valkoinen vaunu (BC2K) on myös lepovaunu. Tuossa paljon lisätietoa http://www.jarnvag.net/vagnguide/bc2 ja http://www.lokstallet.n.nu/snalltaget-personvagnar. Valkoinen vaunu siis rakennettu istumavaunuksi 1948 (!) ja muutettu lepovaunuksi 1977. Siksi ei vielä 26,40 m pitkä, mitä nykyisin taitaa olla vakiopituus myös Ruotisissa. Mutta sn 160! Jos olisin aavistanut, että ne ovat niin vanhoja, olisin katsonut vähän tarkemmin.
kuva 04.08.2017 23:53 Uwe Geuder  
  Tuossa https://www.mysnip.de/forum-archiv/thema-16219-1377930/Bf+Bayerisch+Eisenstein+1985.html vielä kuvia asemasta rautaesiripun ajasta (kuvat 2, 3 ja 4. Kuva 1 on muualta ja kuvasta 5 en ole ihan varma) Kuvat siis otettu Saksan puolelta.
kuva 15.06.2017 00:07 Uwe Geuder  
  Tuon ÖBB:n tiedote on jopa yrityksen tiedotteeksi harvinainen markkinointitermiähky. Siinä on tuhat ja sata tyhjää fraasia, mutta hyvin rajallisesti järkevää tietoa.

Siitä, ovatko veturit 4- vai 6-akselisia ei ole sanakaan.

Paras tekninen tieto on ehkä, että 30 veturia on monijärjestelmävetureita, joka voivat käyttää 3 kV tasajännitettä. Tarkoittaako moni tässä kaksois- vai enemmän, se jää epäselväksi.
kuva 10.06.2017 00:47 Uwe Geuder  
  2-osainen video ja lisää kommentteja https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.0
kuva 06.06.2017 03:16 Uwe Geuder  
  Australiassa on laajemmin käytössä 3 raideleveyttä. Kap (1067 mm), normaali (1435 mm) ja irlantilainen leveäraide (1600mm). Espanjalaista leveäraidetta (1668 mm) ei taida löytyä.
kuva 20.05.2017 22:56 Uwe Geuder  
  Saman artikklein mukaan 60 kg/m. Valssattu Luxemburgissa.
kuva 08.04.2017 22:50 Uwe Geuder  
  Matkatavara, mutta myös posti. Olin 1980-luvun alussa kesätöissä postissa lastaamassa ja purkamassa postia Stuttgartin päärautatieasemalla. Tunneleita (ja hissejä sinne) oli kaksi erilaista, rautateiden matkatavaratunneli ja postitunneli. Minusta tuntuu, että silloin matkatavaratunneli ei ollut enää kovassa käytössä, mutta postitunneli kyllä. Postin kuljetus junalla lopetettiin Saksassa 1997.
kuva 08.04.2017 21:54 Uwe Geuder  
  Stuttgartin DT-8 tuplamoottorivaunut ovat noin 39 m pitkiä. https://vaunut.org/kuva/68157 Uusimmissa sarjoissa on myös ylikäytävä vaunusta toiseen (kuvassa taitaa olla vielä vanhemman sarjan edustaja). Joillakin linjoilla ajetaan nykyisin arkisin kaksinajossa, siis junan pituus 78 m. http://www.bahnbilder.de/bilder/-s-kurven-stadtbahn-doppeltraktion-u6-auf-25820.jpg
Kuvasarja:
Vr Uusi Unimog
 
 08.04.2017 21:21 Uwe Geuder  
  Että renkaat osuvat ylipäätään kiskoihin tarvitsee erikoisvanteita, joka ”siirtävät” renkaat sisäänpäin. Koska akseli on sama kuin ”normaali” jäävät niin paksuja napoja. Näin ainakin 1435 mm:n normaaliraiteella. Mutta ne 4 cm sivua kohti, joka tarvitaan Suomessa lisää eivät muuta kuvaa vielä oleellisesti.
kuva 08.04.2017 20:50 Uwe Geuder  
  Tuossa näkyy 2 eri työmaata. Vasemmalla puolella on ollut työmaa yli vuoteen. Muistan, että meillä oli vieras viime pääsiäisenä ja kun käveltiin sieltä ohi, vieras ihmetteli, mitä siellä rakennetaan 5:n isohkon kaivinkoneen voimalla. Jouduin vastaamaan, että minäkin olin ihmetellyt samaa jo viikkoja. Siltarumpu on vaihdettu, mutta siihen koko kalusto näytti selvästi ylimitoitettuna. Vuosi myöhemmin ei paljon ole muuttunut, paitsi jäljellä on kai enää yksi normaalikokoinen kaivinkone.

Oikealla on raitiovaunulinjan työmaa. Se on aloitettu muistaakseni 1. joulukuuta viime vuonna. Tähän asti on lähinnä kaadettu puita.
kuva 07.03.2017 01:19 Uwe Geuder  
  > Neckar, tuttu auto.

En ole kuullutkaan moisesta, vaikka asuin vain 20 km Neckar-joen rannalta ja 80 km NSU:n tehtailta, kun ne vielä olivat. Olin kyllä pikkupoika, mutta pikkupojat tuntevat autoja, kun niitä näki päivittäin. Toisin kuin junia, kun niitä näki vain muutaman kerran vuodessa :( Tehtaita oli tosiaan, niin kuin jo kirjoitettu, 2 melkein samalla nimellä, 7 km toisistaan. Mitä luen nyt ei silloinkaan Saksan autonostaja välttämättä ymmärtänyt eroa, että ne olivat kilpailijoita. Ja nimen käytöstä he tapasivat välillä oikeudessa.

NSU Prinz, Ro 80 ja K 70 olivat toisen, saksalaisomistuksessa olevan tehtaan tuotteita. K70 tuli vasta kauppoihin, sen jälkeen kun Volkswagen-konserni oli ostanut tehtaan.

Fiatin lisenssituotteet tulivat toisesta tehtaasta ja se oli Fiatin omistuksessa. Tehdas suljettiin 1973.

Mutta syy siihen, että minä en ole koskaan kuullutkaan Neckar-autoista on yksinkertainen: Saksassa niiden kauppanimi oli aina NSU-Fiat. Saksan ulkopuolella kuitenkin Neckar. Sitä pikkupojat eivät tienneet. Miksi näin on ollut, siihen en ole löytänyt kattavaa selitystä. NSU:lla (siis kilpailijalla) oli 50-luvulla hyvä maine, esim. moottoripyörän maailmanmestaruuden takia. On esitetty, että Fiat haluasi hyödyntää kilpailijan mainetta käyttämällä NSU-nimeä. Miksi sitten ulkomailla Neckar, se on jo kummallisempaa. Luulisin, ettei esim. Suomessa tavallinen autonostaja välttämättä tunne Neckar-jokea. Firman molemmat logot löytyy osoitteesta https://de.wikipedia.org/wiki/NSU-Fiat

Jagst on muuten Neckarin sivujoki. On ollut kolme rataa Jagstin nimellä. https://de.wikipedia.org/wiki/Jagstbahn Yksi on suljettu ja toinen tunnetaan nykyisin toisella nimellä. Yksi Jagsttalbahn on vielä henkilöliikenteen käytössä, mutta se on vain 30 km pitkä.

Nykynuoriso ei varmaan enää tunne NSU:n yllä mainittuja merkityksiä. Viime viiden vuoden aikana lyhenne on kyllä ollut paljon esillä Saksan mediassa. Mutta se on nyt oikeistolaisen terroriryhmän nimi. Sen jäsenet ovat kasvaneet DDR:ssä, ei sielläkään ilmeisesti NSU:n alkuperäiset merkitykset ollut tuttuja.
kuva 06.03.2017 00:20 Uwe Geuder  
  Totta. Keksijän sukunimi onkin Jakobs eikä Jakob. (Laitoin väärän muodon Googleen ja osumia tuli. Ei siltikään kaikkeen kannattaa uskoa, jota löytyy verkosta :)

(Saksan yhdyssanassa se "s" voisi sekä olla sekä ns. sauma-s tai sitten ensimmäisen sanan osa. Sitä ei voi tietää, jos ei tunne ensimmäistä sanaa)

https://de.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Jakobs
kuva 05.03.2017 23:19 Uwe Geuder  
  > USA:ssa sitä kutsutaan ”articulated”,

Nyt muistankin: Jakobin teli (Jakobsdrehgestell saksaksi)
kuva 05.03.2017 02:48 Uwe Geuder  
  Saksassa niitä on vielä paljon 13 vuotta myöhemmin. Ei kaikkialla, mutta tietyillä alueilla. Valaistus nykyisin usein aurinkopaneelin avulla.
kuva 05.03.2017 02:17 Uwe Geuder  
  Darmstadtin rataverkko

http://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=49.879620358037535&lon=8.655810356140137&zoom=14&style=standard

Pfungstadtin sivurata keskellä, alareunan lähellä

http://www.openrailwaymap.org/?lang=&lat=49.87527841231869&lon=8.63473892211914&zoom=12&style=standard

Udelleen avattu 2012. En tunne seutua, mutta olisin arvannut sen olevan 10-20 km, niin kuin monet uudelleen avatut sivuradat. Onkin yllätys, että se on näin lyhyt:) Mutta parempi lyhyt junarata kuin vain ohittavia kaukojunia.
kuva 05.03.2017 01:42 Uwe Geuder  
  Olipa opettavainen kuva:)
kuva 05.03.2017 01:41 Uwe Geuder  
  Nyt minulle selvisi RegioShuttlen ja Itinon sukulaissuhde. Molemmat ovat Adtranzin kehittämiä. Itino on RegioShuttlen isoveli. Kun Adtranz myytiin Bombardierille, kilpailuviranomaiset vaativat, että Bombardier ei kuitenkaan saanut pitää RegioShuttle-liiketoimintaa. Ja siksi RegioShuttle meni eteenpäin Stadlerille. Siis veljekset ovat nykyisin kilpailijoita. RegioShuttlelle meni hyvin, noin 500 rakennettu. Mutta Itinolle kävi ikävästi alle 50 rakennettu. Bombardierilla on myös Talent, siis kilpailu saman firman sisällä. Mutta Stadlerilla RegioShuttle pelaa kai eri luokassa kuin Diesel-Flirtit.
kuva 05.03.2017 01:09 Uwe Geuder  
  Ei ollutkaan arvaukseni RegioShuttleksi niin huono: Molemmilla samat vinottaiset ikkunapilarit. Jos olisin katsonut tarkemmin, olisin pitänyt huomata, että kuvassa keskeinen teli on vaunujen välissä, niin kuin Flirteissäkin. Itinon esite kertookin, että pyörästö B’ 2’ B’. USA:ssa sitä kutsutaan ”articulated”, suomeksi (enkä saksaksikaan) en osaa sitä nimittää.
kuva 05.03.2017 00:50 Uwe Geuder  
  Ja jos saksan kieli tuottaa vaikeuksia https://en.wikipedia.org/wiki/Bombardier_Itino
kuva 05.03.2017 00:43 Uwe Geuder  
  VIAS kuuluu puoleksi Tanskan rautateille (DSB). Ei kai VR vielä keksinyt liikennöidä junia ulkomailla? Tuossa tietoa moottorivaunusta http://www.vias-online.de/fahrzeuge_p1497.html, tekniset tiedot http://www.vias-online.de/data/9_2005-12-10-00-00-00_Michelstadt_VIAS_ITINO_fuer_die_Odenwaldbahn_Copyright_BT.pdf
kuva 05.03.2017 00:24 Uwe Geuder  
  Linkki Wikipediassa vuoden 2015 listaan on rikki, tässä vuoden 2017 lista http://www.deutschebahn.com/file/de/11878072/Xqvb5YtFO2llvnPvQTbDVvGwus4/11820348/data/stationspreisliste_2017.pdf
kuva 05.03.2017 00:20 Uwe Geuder  
  Tuossa koko lista. https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Personenbahnh%C3%B6fe_von_DB_Station%26Service

Siis itse asiassa vain Deutsche Bahnin asemat. Monet lähiliikenteen sivuradat eivät ole (enää) Deutschen Bahnin omistamia. Siis taitaa olla vielä lukuisia Süd-asemia lisää. Mutta kuvassa näkyvä rata näyttää pääradalta, se on varmaan Deutsche Bahnin omistama.

Listalla mielenkiintoinen kohta on "Stationspreise". En ole tutustunut asiaan, mutta olen nyt ymmärtänyt, että se on se hinta, joka liikennöitsijä maksaa radan omistajalle jokaisesta junan pysähtymisestä.
kuva 05.03.2017 00:17 Uwe Geuder  
  Ja yhdeksän kirjainta on siis

Brackwede Süd
Darmstadt Süd
Frankfurt (Main) Süd
Friedberg Süd
Kirchheim (Teck) Süd
Landsberg (b Halle/Saale) Süd
Renningen Süd

Ilmastollisesti paras paikka kirsikoille taitaa olla Darmstadt.
kuva 05.03.2017 00:01 Uwe Geuder  
  Tässä kaikki 70 asemaa, jonka nimi päättyy Süd-sanalla (Suomessa on alle 200 asemaa, en ole nopeasti löytänyt tarkkaa listaa. VR:n sivussa on 210, mutta lista ei ole tekstimuodossa, siis vaikeasti käsiteltävissä ja siinä on jotkut asemat sekä suomen- että ruotsinkielisellä nimellä)

Alzey Süd
Arnstadt Süd
Aschaffenburg Süd
Bad Oeynhausen Süd
Bad Schönborn Süd
Bad St Peter Süd
Bad Vilbel Süd
Balingen Süd
Biberach Süd
Boppard Süd
Brackwede Süd
Castrop-Rauxel Süd
Chemnitz Süd
Darmstadt Süd
Dessau Süd
Dortmund-Aplerbeck Süd
Dortmund-Dorstfeld Süd
Dortmund-Marten Süd
Duisburg-Hochfeld Süd
Duisburg-Meiderich Süd
Düsseldorf-Eller Süd
Elz (Kr Limburg/Lahn) Süd
Eschborn Süd
Essen Süd
Essen-Borbeck Süd
Essen-Katernberg Süd
Essen-Kray Süd
Falkenau (Sachs) Süd
Frankenberg (Sachs) Süd
Frankenthal-Süd
Frankfurt (Main) Süd
Friedberg Süd
Fürstenwalde (Spree) Süd
Gelsenkirchen-Buer Süd
Gera Süd
Greifswald Süd
Heidenau Süd
Hilden Süd
Kirchheim (Teck) Süd
Kolkwitz Süd
Köln Süd
Kronberg (Taunus) Süd
Landau (Pfalz) Süd
Landsberg (b Halle/Saale) Süd
Leuna Werke Süd
Lichterfelde Süd
Limburg Süd
Mainz Süd
Malsch Süd
Mannheim-Friedrichsfeld Süd
Marburg Süd
Menden (Sauerland) Süd
Messe Süd (Eichkamp)
München-Neuperlach Süd
Neuss Süd
Neustadt Süd
Niederscheld (Dillkr) Süd
Oberhausen-Osterfeld Süd
Ottendorf-Okrilla Süd
Premnitz Süd
Recklinghausen Süd
Renningen Süd
Schifferstadt Süd
Schönebeck (Elbe) Süd
Schwerin Süd
Sondershausen Süd
Steinach Süd
Treuenbrietzen Süd
Trier Süd
Würzburg Süd
kuva 04.03.2017 21:13 Uwe Geuder  
  Frankfurt olisi ollut minun kakkosvaihtoehto. Ykkönen on vähän etelämpänä.
kuva 04.03.2017 19:03 Uwe Geuder  
  Jaaha, en tunne paikkaa tai rataa, enkä tunnista junayhtiötä tai vaunumallia. Ehkä RegioShuttle, mutta niitä on kaikialla.

Katsotaan siis internetistä. Saksassa on 70 asemaa, jonka nimi päättyy "Süd"-sanalla (etelä). Jos oletetaan, että tähtien lukumäärä tarkoittaa kirjaimien lukumäärä, sitten jää 7 asemaa. Maiseman ja kirsikoiden avulla sanoisin, että on 1-2 vahvaa kandidaattia.

Annetaan nyt muillekin vielä mahdollisuus:)
kuva 18.02.2017 00:14 Uwe Geuder  
  Katsoin vähän heidän verkkokauppaa. Teoriassa on 10 €:n liput, käytännössä harvemmin löytyy paikkoja alle 29€. Pitää olla laiturilla 30 min ennen lähtöä. Vain yksi matkalaukku ja yksi käsilaukku sisältyy hintaan. Lisälaukku 10€. Ei se tunnu enää junamatkustamiselta.
kuva 17.02.2017 23:51 Uwe Geuder  
  Ilmeisesti UK:ssa ei tarvita kolmiovaloja. Välillä ne ovatkin käytössä https://vaunut.org/kuva/116785 ja sitten taas ei https://vaunut.org/kuva/116789. Mutta, että pakoputki päättyy juuri siihen paikkaan, ei näytä kovin käytännöllistä.
<<   >>