Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.02.2015 22:17 | Uwe Geuder | ||
| Raide opastimen vasemmalla puolella on S-Bahn (kaupunkijuna) -raide. Saksassa vain maan 2 vanhinta S-Bahn -verkkoa, Berliinin ja Hampurin S-Bahnit käyttävät virtakiskoa, muut käyttävät sama ajolankajärjestelmää kuin rautatieliikenne yleisesti. Opastimen vieressä näkyy valkoinen mekaaninen turvalaite. Kuvassa se on sulkutilassa. S-Bahn -moottorivaunuilla on siinä korkeudessa vipu. Jos vipu osuu turvalaitteeseen, se aiheuttaa pakojarrutuksen. Jos opastin vaihtuu vihreäksi valkoinen tanko käntyy sivummalle ja junan vipu pääsee ohi tankoa koskematta. Järjestelmä ei toimi luotettavasti, jos juna ajaa liian nopeasti. Erään vaaratilanteen jälkeen korkein sallittu nopeus laskettiin 100:sta km/h:sta 80:een km/h:iin. (*) Järjestelmää ollaan korvaamassa nykyaikaisella ratkaisulla. Prosessi alkoi 2011 ja on suuniteltu kestävän 10 vuotta. (*) En tiedä onko se keltainen magnetti kiskon vieressä uusi järjestelmä vai onko se tavallinen Indusi (Saksan rautateiden vanhempi sähkömagnettinen turvajärjestelmä, eräs Indusi-magnettien malli näyttää juuri tuolta). Indusi olisi paikallaan, jos S-Bahn-raiteella saa ajaa tavallisella dieselveturilla. En tiedä, saako. (*) lähde: saksankielinen Wikipedia |
||||
|
01.02.2015 21:45 | Uwe Geuder | ||
| Vaunuilla on myös mielenkiintoinen historia. Ne ovat tulleet käytettyinä Isosta-Britanniasta. Se tarkoittaa tietyisti, että ne piti muuttaa 1435 mm:stä 1067 mm:iin raideleveyteen sopivaksi. Ehkä Iso-Britannian pienempi profiili mahdollisti sen? En tiedä olisko se onnistunut mannereuroppaisella kalustolla, suomalaisella puhumattakaan. http://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_British_Rail_Mark_2_carriage En ole saanut selvää, onko kuvassa sitten SA vai SD-luokan vaunuja. |
||||
|
|
01.02.2015 21:31 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos tarkennuksista. Swansonissa on jo ajolanka, näin sen pari viikkoa sitten. Eipä tullut katsottu loppuuko se sinne. Mutta ei olisi yllätys, Swansonin jälkeen ollaan jo oikeasti "maalla". Wikipedian artikkeli tuosta veturisarjasta löytyi: http://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_DC_class_locomotive Kytkintyypiä ainakin kolme: Kuvassa näkyvä "norjalainen", sitten heidän "normaali" automaattikykin (Wikipedian mukaan nimeltään AAR) ja nyt Scharfenberg Aucklandin uusilla sähkömoottorijunilla. Wellingtonin kalustosta en tiedä, mutta kun on toinen sähköjärjestelmä ei kai mikään muu tarvitse välttämättä olla yhteensopiva. Eteläsaaresta puhumattakaan. |
||||
|
01.02.2015 20:25 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa kuvaus http://en.wikipedia.org/wiki/New_Zealand_AM_class_electric_multiple_unit | ||||
|
|
01.02.2015 20:14 | Uwe Geuder | ||
| Junat ovat espanjalaisen CAF:in rakentamia. | ||||
|
|
01.02.2015 20:07 | Uwe Geuder | ||
| Ilmeisesti sitten virhe Wikipediassa, pitäisi korjata... Kyllä ne junat ovat kai poistumassa liikenteestä tämän vuoden aikana, kun sähkömoottorijunat tulevat käyttöön kaikilla linjoilla. ( https://at.govt.nz/projects-roadworks/auckland-rail-upgrade/electric-trains/ ) Mutta suoraan museojunia ne eivät ole. Itse en edes huomannut eroa, mutta nyt kun sanotte sen: Kaukoliikenteen vetureissa on toinen kytkin. (Ehkä lataan vielä lisää kuvia arkistoon.) Tuon veturin kyljessä lukee "MAXX". Se on Aucklandin lähiliikenteen vanha "tavaramerkki" (nykyinen on "AT"). Muuten vetureissa lukee Kiwirail. En tiedä ovatko omistajat eri ja minkäläisia teknisia eroja niiden välissä on. Yksi nyt ilmeisesti löydetty. |
||||
|
Kuvasarja: Aucklandin lähiliikenne |
31.01.2015 21:59 | Uwe Geuder | ||
| En ole varsinaisesti kuvaharrastaja. Kuvat kännykällä otettu. Koska ei arkistossa ole vielä paljon Uuden-Seelannin materiaalia, ajattelin, että ehkä ne voivat olla kuvanlaadusta huolimatta mielenkiintoisia. Minulla on vielä lisää saman tason kuvia Uuden-Seelannin kaukoliikenteestä. Jos muitakin ovat siitä mieltä, että kannattaa lisätä, voin tehdä sen. | ||||
|
31.01.2015 19:46 | Uwe Geuder | ||
| Nämä veturit ovat Deutsche Reichsbahnin (siis DDR:n rautatiet) hankkimia. Ne ovat rakennettuja Neuvostoliittossa. Sarjan 130/230 veturit tulivat 1970, niiden vaihteisto sopi henkilöjunille mutta valmistaja ei pystynyt toimittaa junanlämmitysjärjestelmää. Ne eivät ole enää käytössä. Sarjan 131/231 tulivat sitten muutetulla vaihteistolla, että ne sopivat ainakin tavarajunille. Sarja 131/232 tuli 1973, niillä oli sitten sähköinen junanlämmitysjärjestelmä. Niistä rakennittiin 709 kappaletta. (lähde: Saksankielinen Wikipedia) Olen kyllä yllättynyt, että ne ovat edelleenkin käytössä. Neuvostoliitolaiset dieselveturit olivat jo 25 vuotta "kuuluisia" niiden meluhaittojen takia. Mutta en tiedä onko sarjojen välissä suuria eroja vai onko tehty parannuksia. (DDR:ssä dieselveturit kuuluivat 1xx-sarjaan, länsi- ja yhdistyneessä Saksassa 2xx-sarjaan. Siksi vanha ja uusi numero) |
||||
|
20.07.2014 16:02 | Uwe Geuder | ||
| Aika epätasaisilta ratakiskot näyttävät. Vai oliko siellä niin kuuma että kuvasta tuli epätarkka? | ||||