![]() |
07.07.2023 00:08 | Uwe Geuder | ||
Omituista, että taulukossa ei ole maatunnus D niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/96631 tai DE niin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/153836 . DB on toistaiseksi vielä myös rataverkon ylläpitäjä, mutta kun Saksassa on vain yksi suuri verkko, en ymmärrä miksei maatunnusta käytetä. | ||||
![]() |
06.07.2023 23:54 | Uwe Geuder | ||
Jaaha, nykyisin tulee yksi juna, joka jaetaan Schwandorfissa Praha-osaan ja Hof-osaan. | ||||
![]() |
06.07.2023 23:52 | Uwe Geuder | ||
> ja toinen osa Nürnbergiin Väärin meni. Hofiin on oikea. |
||||
![]() |
06.07.2023 23:35 | Uwe Geuder | ||
Lisätietoa ja -kysymyksiä kuvassa https://vaunut.org/kuva/162944 | ||||
![]() |
06.07.2023 22:54 | Uwe Geuder | ||
Juu, olin tullut Regensburgiin Alex-junalla Münchenistä. Münchenenistä Regensburgiin veturina oli Taurus (esim. https://vaunut.org/kuva/162937 ). Regensburgissa on ajosuunnan vaihto ja 223-sarjan veturi jatkui sähköistämättömällä osuudella Schwandorfin suuntaan. Schwandorfissa juna jaetaan kahteen, toinen osa jatkaa Prahaan ja toinen osa Nürnbergiin. Schwandorfista Prahaan kuljetaan Plzeňin kautta, hyvin mahdollista, että saksalainen veturi kulkee siihen asti. | ||||
![]() |
06.07.2023 17:56 | Uwe Geuder | ||
Ensimmäinen testiajo oli jo 3. ja 4.7. välisen yön aikana. (Aamulehti 5.7.) | ||||
![]() |
06.07.2023 17:12 | Uwe Geuder | ||
(*) Sanaleikkejä: ”Nyt on naisten vuoro” voisi suoraan käännettynä myös tarkoittaa: ”Nyt naiset ovat junalla”. ”zugsammen” ei ole olemassa, mutta saksalainen tunnistaa ”Zug” = juna ja ”zusammen” = yhdessä. | ||||
![]() |
23.06.2023 14:31 | Uwe Geuder | ||
Olin itse joskus arvannut, että se voisi mahtua UK:n raiteille. Näin ei kuitenkaan ole. PH37ACai on 4300 mm korkea ja 2900 mm leveä. UK:n yleisin kuormaulottuma W6 sallii korkeintaan 3965 mm ja 2820 mm. | ||||
![]() |
22.06.2023 00:42 | Uwe Geuder | ||
En tiedä, mutta jos tämä olisi kuva-arvoitus, sanoisin Djurgården. Eikö CAF:in vaunutoimitusten kanssa ollut taas joku häikkä Tukholmassa? |
||||
![]() |
22.06.2023 00:35 | Uwe Geuder | ||
Jopa puoli millimetri ilmoitetaan joskus: https://www.br.de/kinder/messpunkt-bahnhof-heimertingen-100~_v-img__16__9__xl_-d31c35f8186ebeb80b0cd843a7c267a0e0c81647.jpg?version=2a7c1 Kysymys on kuitenkin, missä se ilmoitettu korkeus oikein on. Joskus sitä varten on vaakasuora viiva: http://www.rbd-erfurt.de/Kilometrierung/Tabelle1/WuerzburgAschaffenburg/Laufach-2017-04-13-Hoehenmarke.jpg Mutta jos korkeus on ilmoitettu 1/10 mm tarkuudella ja viivan korkeus monta millimetriä, sekin on vielä kyseenalaista :) |
||||
![]() |
30.05.2023 01:42 | Uwe Geuder | ||
Nyt menin kyllä ansaan. Topin antama linkki s.htm ei ollutkaan lisää off-topicia s-viilaajasta, mutta ihan asiaa opastimista :) Kyllä OSShD:stä olisin pitänyt jo arvata. | ||||
![]() |
30.05.2023 01:36 | Uwe Geuder | ||
Tuukka: En minä tässä elämässäni en opi enää inessiivin ja adessiivin käytön vivahteita. Enkä paljon muutakaan. Siis jos lasketaan kielivirheitä "sivulta", minulla on mielestäni erittäin hyvät mahdollisuudet sijoittua ensimmäiseksi :) Mutta eikö tämä ole sivusto, joka koostuu monesta sivuista? Siis yksiköstä vai monikosta lähtisin melkein väittelemään. Korostus melkein ;) |
||||
![]() |
30.05.2023 01:05 | Uwe Geuder | ||
Kuka? Aikajärjestyksessä Jorma, Topi, Uwe :) Vai löytyykö sivuista vielä lisää? | ||||
![]() |
30.05.2023 01:02 | Uwe Geuder | ||
Pilkunviilaaja, joka huomauttaa puuttuvasta s-kirjaimesta ;) | ||||
![]() |
29.05.2023 20:20 | Uwe Geuder | ||
Ainakin Carlsbergia kuljetaan. Tapahtuihan 2019 ikävä onnettomuus, kun myrsky paiskasi tavaranjunan lastia päin vastaantulevaa henkilöjunaa Ison Beltin sillalla. Muistan olutkorit ja sirpaleet. Tainnut sekin ollut rekkajuna. Paljon bulkkia ei ehkä kuljetakaan. |
||||
![]() |
29.05.2023 20:06 | Uwe Geuder | ||
> Tällaista en ole itse huomannut esimerkiksi muualla Keski-Euroopassa. Tarkemmin sanottu siellä, missä 3000 Voltin tai jopa vain 1500 Voltin ajolankajännite. Kun jännite on vain kymmenesosa, virta on kymmenenkertainen, jos halutaan saada samaa tehoa. Jossain on muistaakseni sitten myös kaksinkertainen ajolanka, mutta tässä ei näytä olevan. Vanhoilla saksalaisilla veturilla (esim. BR 118 tai BR 144) ajettiin vielä 1980-luvulla myös säännöllisesti molemmat virroittimet ylhäällä, vaikka jännite onkin 15 kV. Syy siihen oli, että vanhassa virroitinmallissa oli vain yksi kontaktihiili. |
||||
![]() |
29.05.2023 19:45 | Uwe Geuder | ||
Ei saada, olisi minun arvaus, ei ainakaan ilman erikoisviritelmää. Oli vain vitsi, koska se näytti siltä. Oikeasti siellä oli pieni rako. | ||||
![]() |
29.05.2023 19:38 | Uwe Geuder | ||
> Vaunujen välissä näköjään Jacobin teli. Periaatteessa kyllä. Paitsi, että s-viilaajat huomauttavat, että se on Jakobsin teli :) https://vaunut.org/kuva/117610 https://vaunut.org/kuva/157194 |
||||
![]() |
29.05.2023 02:32 | Uwe Geuder | ||
Voi voi, se saattaa olla siinä iässä vaarallinen tauti. | ||||
![]() |
28.05.2023 23:36 | Uwe Geuder | ||
Ikä 47 vuotta, sama luokka kuin ensimmäisiä Sr1. | ||||
![]() |
28.05.2023 23:29 | Uwe Geuder | ||
Kuvaajan onnea halveksimatta: https://www.flickr.com/photos/195003491@N08/52180670375 Heillä on siis ainakin 2 täplämaalauksella. Tämä yksilö on 111 057-6. Sillä on sama hauska VKM-tunnus D-ZUG kuin toisen firman 111: https://vaunut.org/kuva/160773 En tiedä, mikä se vehicle keeper sitten on, jos eri firmoilla on sama tunnus. Keeper kuulostaa haltijalta, vaikka se olisikin jonkun rahoittajan omistuksessa. Smart Raililla on 8 kpl. 111 ja 3 muuta. Kaikkilla 111:lla on VKM D-ZUG, mutta muilla on taas eri tunnuksia. Lähde: https://revisionsdaten.de/tfzdatenbank/suche.php |
||||
![]() |
26.05.2023 23:44 | Uwe Geuder | ||
Ei tarvitse ihan mennä Lappiin nähdäkseen niitä 50 km -tieviittoja. Kun ajaa itäistä reittiä Ruovedeltä Tampereelle, tulee ensin kunnarajan kyltti Tampere. Sitten muutaman kilometrin jälkeen ensimmäinen tieviitta Tampere 45 km. Pari kauppaa löytyy sentään jo matkan varrella. |
||||
![]() |
26.05.2023 22:58 | Uwe Geuder | ||
> NEVZ:n "mökki" on saksisankavirroitin. Sitten tuo englanninkielisessä Wikipediassa näkyvä logo taitaa olla vanhempi, siitä ajasta kun sähkövetureita eivät vielä olleet päätuote. |
||||
![]() |
26.05.2023 22:51 | Uwe Geuder | ||
Siitäkään ei ilmeisesti Suomessa paljon puhuttu, että tehtaalla ammuttiin lakkoilevia työläisiä vain muutama vuosi ennen Sr1:sten tilausta: https://en.wikipedia.org/wiki/Novocherkassk_massacre | ||||
![]() |
26.05.2023 22:42 | Uwe Geuder | ||
Jaaha, logo ei ole muuttunut vuodesta 1970 ainakaan. Ei taida olla ihan niin paljon markkinointi-ihmisiä töissä kuin monessa muissä yrityksissä. Englanninkielisessä Wikipediassa logosta puuttuu se "mökki": https://en.wikipedia.org/wiki/Novocherkassk_Electric_Locomotive_Plant Mistähän siinä kyse? Suomenkielinen artikkeli ei edes ole. Lehdistötiedotteet eivät ole täysin muuttuneet neuvostoajasta: https://www-nevz-com.translate.goog/news_page.php?id=1078&_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=en-US&_x_tr_pto=wapp |
||||
![]() |
26.05.2023 19:19 | Uwe Geuder | ||
Olen aina ihmetellyt, kuinka paljon ne ovat suomalaisia vaunuja leveämpiä. Vai onko se enimmäkseen optinen harha matalien selkänojien takia? | ||||
![]() |
26.05.2023 19:05 | Uwe Geuder | ||
Sen tyylistä: http://www.baureihe110.de/images/Technik/E10FalteSkizze.jpg Minusta niitä on Saksassa ollut "aina". En muista nähneeni semmoista Sr1:stä, Dr13:sta jne. | ||||
![]() |
26.05.2023 18:47 | Uwe Geuder | ||
Kiitos linkistä! En muista nähneeni sitä vielä satunnaiskuvana. Selitys lienee hyvin tarkkaa, mutta yksi kuva visi vielä kertoa vielä enemmän kuin 96 sanaa :) | ||||
![]() |
26.05.2023 17:48 | Uwe Geuder | ||
Mistä löytyisi räjäytyskuva tai muu kaavio, josta näkisi miksi näin on? | ||||
![]() |
26.05.2023 17:35 | Uwe Geuder | ||
Ero näkyy kai tässä: https://vaunut.org/kuva/161862 Ja varmistakseen, että 3059:llä on myös se toinen puoli: https://vaunut.org/kuva/153623 Olen joskus huomannut, että toisella on sivussa keskellä "Made in USSR" -laatta ja toisella semmoinen viisikulmainen symboli. Taitaa olla näin, että "Made in USSR" on sillä puolella, jossa on pitempi ritilärivi. |
||||
![]() |
23.05.2023 16:43 | Uwe Geuder | ||
Hauska yhteensattuma. Illinoisin La Grangessa oli veturitehdas (nykyisin enää tehtaan postiosoite) ja Kentuckyn La Grangessa on näyttävä (joskin epäkäytännöllinen) rata kadulla (street running train). * https://en.wikipedia.org/wiki/La_Grange,_Illinois * https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13431.msg109254 |
||||
![]() |
20.05.2023 00:28 | Uwe Geuder | ||
Niitä videoita en ole enää löytänyt. Se on se nykyaika, että paljon tietoa häipyy vain bittiavaruuteen. Sen sijan löysin videon, kuinka Vectronin ohjelmisto käynnistetään: https://youtu.be/U5M9Hb1qDXo Yli viiden minuutin proseduuri ei näyttänyt kovin loogiselta tai helpolta. Siksi tarvitaan ammatti-ihmisiä, että voivat käyttää modernia tietotekniikkaa. Videossa veturin perus-ETCS:n lisäksi on italialainen kulunvalvontajärjestelmä, joka kuitenkin jätetään poiskytkettynä. Sen sijaan kytketään saksalaista PZB/LZB:tä. Luulisin, että vastaavasti Suomessa on sitten se JKV-lisäosa, joka sai alkuvuosina huonoa julkisuutta. Automaattinen tekstitys toimii, mutta ammattisanaston takia aika huonosti, vaikka hän puhuu selkeästi ja hitaasti. Automaattikäännös lienee jo enemmän vitsi. |
||||
![]() |
13.05.2023 19:09 | Uwe Geuder | ||
Tänään kastepäivä (20 sekuntia) https://www.youtube.com/watch?v=PO-XQJi7pJw Ja jos jaksaa katsoa 30 minuuttia https://www.youtube.com/watch?v=RiQ3WvLJ4qE , näkee Stadlerin tehdasta ja myös vanhempaa kalustoa (tekstitys ei toimi, en tiedä miksei) |
||||
![]() |
08.05.2023 00:41 | Uwe Geuder | ||
Jos näin on, Hannun kannattaa korjata tunnisteet. Minä en tiedä Turun raitiovaunuista mitään, jäätelökioskin olen tainnut nähdä. | ||||
![]() |
08.05.2023 00:18 | Uwe Geuder | ||
> Itse asiassa nuo Zacken vaunut vaikuttavat vielälin hyvin ryhdikkäilyä la hyvin rakennetuilta! Stuttgart on yksi Saksan vauraimmasta alueesta. En usko, että siellä kalusto ole aidosti ajettu ihan loppuun. Siellä ostetaan uutta hieman aiempikin. |
||||
![]() |
08.05.2023 00:08 | Uwe Geuder | ||
2 vaunua oli myynnissä. Museot ovat kieltäytyneet, sitten etsittiin yksityishenkilöitä. 10.000 - 20.000 € kappale kuljetuksineen. Luulisin, että ehdit vielä, mutta kuljetushinta saattaa hieman kasvaa :) Jos ei ostajia löytyy, on edessä romutus. Muista hammasradoista ei puhuta mitään. Luulisin, että se on jo kartoitettu. Lähde: https://www.swr.de/swraktuell/baden-wuerttemberg/stuttgart/zacke-stuttgart-zahnradbahn-wagen-liebhaber-abzugeben-100.html |
||||
![]() |
07.05.2023 23:46 | Uwe Geuder | ||
En tiedä, en ole lukenut mitään. Mutta saman yhtiön GT4-raitiovaunun historia kertoo, ettei ole vieras ajatus myydä kalustoa eteenpäin. https://www.tramtrain.de/2019/02/01/strassenbahnen-im-exil-gt4-der-mf-esslingen/ Varmaan lähes 200 kpl. päätyvät muualle, esim. paljon Romaniaan ja jopa Japaniin asti. Hammasratoja ovat kuitenkin harvinaisia ja teknisesti vielä erilaisia. Stuttgartissa hammastanko ja siksi myös hammaspyörä ovat alemmalla kuin monessa muissa radoissa, koska rata kulkee raitiotien tavalla myös kadulla. Ehkä ei ole ostajia? | ||||
![]() |
06.05.2023 23:37 | Uwe Geuder | ||
Tämä yksilö on ilmeisesti ainoa ZT4, joka on vielä jäljellä omalla radallaan. Ja sen jäähyväismatka on viikon päästä 14.5.23: http://shb-ev.com/2023/04/27/familientag-zahnradbahn/ Samalla kastetaan uudet vaunut ZT4.2, jotka ovat jo aikataulunmukaisessa liikenteessa. Mitä tällä vaunulla tapahtuu, sitä en tiedä. Lienee romutus edessä. Sisarvaunu 1003 pääsi jo raitiovaunumuseoon viime kesällä: https://youtu.be/jLnbErtOW-Y (videossa näkyy myös uusi ZT4.2) | ||||
![]() |
06.05.2023 23:11 | Uwe Geuder | ||
Vaunun 19 etulasista ei oteta enää kuvia, se on viety tällä viikolla romutukseen: https://yle.fi/a/74-20029958 | ||||
![]() |
06.05.2023 23:09 | Uwe Geuder | ||
Vaunu 17 on viety tällä viikolla romutukseen: https://yle.fi/a/74-20029958 | ||||
![]() |
20.04.2023 01:02 | Uwe Geuder | ||
Tuossa kuva saksalaisesta höyryputkikytkimestä: https://de.wikipedia.org/wiki/Dampfheizung_(Eisenbahn)#/media/Datei:Dampfheizung_Kupplung_01.jpg | ||||
![]() |
20.04.2023 00:25 | Uwe Geuder | ||
Kiitos. Niinpä tietysti. Siksi se näyttää paksummalta. Se onkin oikeasti paksumpi. Haluaisin muistaa, että Saksassa höyryjohdossa ei ole käytetty kumiletkuja, mutta jonkinlaisia rautaputkikappaleita. Niitä näkyi ratapihoilla telineissä. Muistikuvat kuitenkin hataria. Olen kasvanut alueella, jota on sähköistetty 1930 - 1960 -luvulla, höyrylämmitys on minulle aina ollut eksoottinen harvinaisuus. | ||||
![]() |
20.04.2023 00:12 | Uwe Geuder | ||
Aloitetaan vanhoista junista, jossa on vain yksi johto: jarrujohto. Junan paineilmajarru toimii juuri toisinpäin: Jos paine laskee, juna jarruttaa. Tämä on tärkeä, jos juna katkeaa tai tulee muuten vuoto jarrujohtoon. Vikatilanteessa kaikki vaunut jarruttavat automaattisesti. Siksi semmoinen järjestelmä kutsutaan automaattiseksi jarruksi. Että se voi toimia, pitää ennen matkaa ja jarruttamisen jälkeen täyttää kaikkien vaunujen apupaineilmasäiliöt täydellä paineella. Pääsäiliöjohto on uudempi järjestelemä. Sitä ei tarvita jarrujen perustoiminalle. Tavarajunissa semmoinen ei edes yleisesti ole. |
||||
![]() |
19.04.2023 23:59 | Uwe Geuder | ||
Kuvan https://vaunut.org/kuva/20827 yhteydessä oli keskustelu paineilmajohdoista. Sen mukaan täällä näkyisi nyt 2 pääsäilöjohtoa ja 1 jarrujohto? Jos muistan oikein, johtoja on tuplasti vain siksi, ettei koko ajoneuvosta tule käyttökelvottomaksi, jos joku letku on vahingoittunut. Kerrallaan kytketään aina vain toinen niistä tuplajohdoista. Jos kaikki tämä pitää paikkansa, tällä veturilla voisi mennä toinen pääsäiliöletku rikki, mutta se voisi jatkaa vielä toisella. Mutta jos jarruletku menee rikki, junan matka päättyy siihen. Tämä tuntuu nurinkuriselta: Vanhalla kalustolla niin kuin varmaan puuvaunuilla pääsäiliöjohto ei edes ole. Sama kai tavarajunissa. Jarrujohto tarvitaan kuitenkin joka tapauksessa. Olen varmaan ymmärtänyt jotakin väärin, mutta mitä? |
||||
![]() |
19.04.2023 23:12 | Uwe Geuder | ||
Värikoodaus ei taida olla kansainvälinen. Tuoreessa kuvassa Slovakiasta https://vaunut.org/kuva/161653 näkyy punaista ja keltaista. Saksassa kovin näkyvä värikoodaus ei edes aina ole. Ja jos on, punainen tarkoittaa pääsäiliöjohto. Se mitä on kansainvälisesti standardisoitu, on sijainti: Puskurin lähellä on pääsäiliö, sisäpuolella on jarru. Liittymät ovat erilaisia, siis ristiin ei voi vahingossa kytkeä. Sveitsissä oli aikaisemmin jarrujohto puskurin lähellä. Mutta se piti muuttaa ainakin sille kalustolle, joka meni ulkomaille. |
||||
![]() |
17.04.2023 00:30 | Uwe Geuder | ||
Tukholman Roslagsbananilla oli sääntö, että puuvaunut junan loppupäähän, koska onnettomuustapauksessa teräs aiheuttaa vähemmän loukkaantumisia kuin kun puu menee säpäleiksi. Näin olen lukenut. Vaatisi kai pääteasemilla lisää ympärisiirtoa? En ole varma, olenko itse nähnyt Roslagsbananilla 80-luvulla enää puuvaunuja. Epäilen etten, vaikka varmaan vanhin nähneeni kalusto olikin avoimine ylikäyntisiltoineen. Olen varma, etten ole Saksassa koskaan nähnyt puuvaunua, ei 1970-luvulla, ei museoliikenteessä eikä DDR:ssäkään. Kun aloitin katsomaan vorgia, oli aikamoinen kulttuurishokki, että Suomessa oli vielä puuvaunuja käytössä 1980-luvullakin. | ||||
![]() |
15.04.2023 23:05 | Uwe Geuder | ||
Ja nádražní tarkoittaa muistaakseni rautatieasema. | ||||
![]() |
07.04.2023 01:02 | Uwe Geuder | ||
Oranssit kärryt edessä ovat DB:n matkatavaroita ja pikarahtia varten. Keltaiset kärryt taustalla DBP:n (Deutsche Bundespostin) postia varten. Kaikki historiaa. | ||||
![]() |
01.04.2023 01:20 | Uwe Geuder | ||
Mielenkiintoista, enpä tiennyt siitä. Aika lyhyeksi Tukholman käyttöaika kuitenkin jäi. Miksihän hienot isot ohjaamon ikkunat piti vaihtaa? Ovatko ne Tukholmassakin lämmitetty? Ei nyt Tukholman sää ole niin paljon kylmempää kuin Saksan. Vanhat taskuovet ovat muistaakseni joskus reistaillut pakkasella, mutta Tukholman junissa oli juuri niitä. | ||||
![]() |
25.03.2023 23:56 | Uwe Geuder | ||
Sarjan elinkaaren toisesta päästä melkein 45 vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/134436 | ||||
![]() |
25.03.2023 19:53 | Uwe Geuder | ||
Pikkukuvasta näin Flixtrainia, mutta se tuli vasta 3 vuotta myöhemmin. |